K. H. Seppälä

https://fi.wikipedia.org/wiki/K._H._Sepp%C3%A4l%C3%A4

http://runeberg.org/kuka/1954/0786.html

Kaarle Heikki Seppälä oli aikanaan eräs Suomen tunnetuimmista papeista ja sananjulistajista. Seppälä toimi 1926–1956 Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana ja oli samalla tuomiorovastina Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin varapuheenjohtaja. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta myönsi hänelle 1942 teologisista ja kirkollisista ansioista kunniatohtorin arvon.

K. H. Seppälä oli kotoisin vaatimattomista oloista, mutta pääsi opintielle. Tultuaan ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta Seppälä kirjoittautui 1900 teologiseen tiedekuntaan. Hänet vihittiin papiksi 1905. Toimintaa ylimääräisenä pappina Hämeen maalaispitäjissä seurasi määräys Tampereelle 1909 ja valinta seurakunnan kappalaiseksi 1917 ja kirkkoherraksi 1925. Seppälä solmi 1921 avioliiton musiikinopettaja Anna Karolina Levónin kanssa. Avioliitosta syntyi viisi lasta.

Tamperelaisten sielunhoitajana Seppälä joutui kohtaamaan aikakauden suuret onnettomuudet: sisällissodan 1918, elokuvateatteri Imatran palon 1927 (21 kuollutta), Kuru-laivan haaksirikon 1929 (138 hukkunutta) ja sotavuodet 1939–1945.

Seppälä toimi kirkolliskokousedustajana 1928–1953. Tampereella hän vaikutti monissa kaupungin, kirkollisten järjestöjen ja talouselämänkin luottamustehtävissä. Seppälä toimitti 1918–1939 Kaupunkilähetyksen viikoittain julkaisemaa Sunnuntaitervehdys-lehteä. Hän julkaisi kolme kokoelmaa saarnojaan ja hartauspuheitaan, yliopistollisena kurssikirjanakin käytetyn tutkielman Paavalin kristologiasta ja muistelmateoksen.

Vaikuttavimman osan elämäntyöstään Seppälä teki saarnaajana. Hänen puhetaidollisesti korkeatasoiset ja sisällöllisesti puhuttelevat saarnansa tekivät hänestä tamperelaisten halukkaasti kuunteleman mutta myös valtakunnallisesti arvostetun julistajan. Seppälän maanlaajuista mainetta lisäsivät myös 1920-luvulla aloitetut jumalanpalvelusten radioinnit, jotka lähetettiin usein Tampereen tuomiokirkosta, sekä sadat eri lehdissä julkaistut saarnat ja hartauskirjoitukset. Lähde: K. H. Seppälä. Wikipedia.

Syntymä ja lapsuus

• Kuhmalahden seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1850-1881, jakso 143, sivu 266-267: 1881 02; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6280870765&aineistoI... / Viitattu 10.7.2023
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1878-1887 (MKO228-252 I Aa:20) Sivu 2562 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1832... / Viitattu 10.07.2023
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1888-1897 (MKO331-357 I Aa:24) Sivu 3058 Seppälä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1881... / Viitattu 10.07.2023
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1898-1907 (AP_V I Aa:30) Sivu 908 Seppälä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 10.07.2023

Muutto Somerolle

• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta muuttaneet 1904-1915 (AP TU I Ba:7) Sivu 181 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3610... / Viitattu 10.07.2023
• Somero muuttaneet 1892-1910 (MKO9-13) Sivu 186 1906 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1756... / Viitattu 10.07.2023
• Somero rippikirja 1900-1909 (MKO141-190) Sivu 829 Pappila, Yksinäinen, (edellinen aukeama tyhjä) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1756... / Viitattu 10.07.2023

GEDCOM Note

Tampere-seura on julkaissut K.H.Seppälän kirjoittamat muistelmat v.1958 nimellä "Muistot jäivät". Seppälä on tullut ylioppilaaksi v.1900 ja vihitty papiksi 1905.Hän on ollut Tampereella kappalaisena kymmenen vuotta ja vuodesta 1926 Tampereen tuomiorovastina .Eläkkeelle hän on jäänyt v 1953.Seppälän sanotaan olleen maan parhaita puhujia. - Hänen poikansa Heikin pojat ovat muuttaneet sukunimensä Huunan-Seppäläksi Haapasaaren Huunan mukaan. Jo kolmessa polvessa on käyty katsomassa Seppälän synnyinpaikkaa , joka on Haapasaaren Peltolan (nyk.Sahalahtea v.2000)) kiviaidan vieressä kalliolla hyvällä näköalapaikalla Hoivalan talon maalla .