Kalevi Helasuo

GEDCOM Note

Kalevi, lempinimeltään Kale, syntyi Mellunkylässä Helsingissä vain kuukausi ennen talvisodan alkua. Asuinalue oli puoliksi ruotsinkielistä, ja lapset pitivätkin keskenään "maaotteluita" leikkiessään Vuosaaren seuduilla. Kerrankin he löysivät risuilla peitetyn korsun ojasta, jonka perällä oli tulisijan paikka, ja josta saatiin oivallinen kokoontumispaikka. Kansakoulun ensimmäisen luokan Kalevi kävi puutarharakennuksessa, jossa oli vain yksi luokkahuone ja eteinen ja oppilaitakin vain kymmenkunta. Toiselle luokalle mentiin Puotilan kartanoon, kunnes Mellunkylän palanut koulu saatiin rakennettua uudestaan kolmanneksi ja neljänneksi luokaksi. Veistoon piti siti mennä Puotilan kartanoon, sillä Mellunkylän koulussa ei ollut miesopettajaa. Koulumatkat sujuivat talvisin hiihtäen. Kesällä puolestaan oli kiva kaivaa betonitien (nykyinen Itäväylä) saumoista pikeä purukumiksi - autoja kun ei tullut kuin harvakseen. Vuonna 1950 Kalevi pyrki Kulosaaren yhteiskouluun, jonka käytyään valmistui ylioppilaaksi 1958. Kesät hän teki kaikenlaisia kesätöitä. Kalevi harrasti valokuvausta. Kuvat kehitettiin itsetehdyllä suurennuskoneella perunakellarin hämärässä yhdessä Börje-kaverin kanssa. Myös kaikenlainen rakentelu oli hauskaa, ja polkupyöräkin täytyi vähintään kerran kuussa purkaa osiin ja koota takaisin. Soitantaa alttosaksofonillaan Kalevi harrasti Lindströmin Penan ja Lundqvistin poikien kanssa. Ensimmäinen ja viimeinen julkinen esiintyminen sujui jotenkuten, kun edellispäivänä katkennut basson kaula oli saatu paikattua.

Armeijan Kalevi kävi Mikkelissä 1958 kranaatinheitinkomppaniassa ja jatkoi vielä kolme kuukautta reserviupseerikoulussa RUKissa Haminassa. Armeija-aikanaan hän kohtasi tulevan vaimonsa Anjan juhannustansseissa Hakkilan lavalla. 1959 Kalevi pääsi aloittamaan Polilla (Polyteknisessä korkeakoulussa Hietaniemen torin laidalla olevassa TKK:n päärakennuksessa ja myöhemmin Espoon Otaniemessä) laivanrakennuspuolella, josta pian kuitenkin vaihtoi materiaalitekniselle osastolle. Opiskeluajat hän huristeli skootterilla, ja jatkoi soittelua Polin orkesterissa, instrumenttina oboe. Sittemmin hän ajoi suunnistus- ja tarkkuusajoja lankonsa Berntin kanssa.

Kalevi ja Anja menivät kihloihin itsenäisyyspäivänä 6.12.1962, naimisiin 28.3.1964 ja muuttivat Helmeriltä ostettuun huoneistoon Kannelmäkeen, Helsinkiin. Onnekseen he saivat aravalainoitetun asunnon halvalla kolmasosahintaan, omaisia kun olivat. Toinen "lottovoitto" tuli, kun asunto vuonna 1972 myytiin, nyt kuitenkin aravasäännösten muututtua normaalihintaan vapailla markkinoilla. Silloin olivat jo kaikki lapset, Marketta, Kimmo ja Katja syntyneet. Martinlaaksosta Vantaalta ostettiin tontti 1970, jonne rakennettuun tiilitaloon päästiin muuttamaan jouluksi 1972. Siellä naapureiden kanssa perustettiin Lintukallion Kuntoilijat, jonka puitteissa lenkkeiltiin, hiihdettiin, saunottiin, pelattiin lentopalloa ja tietysti myös juhlittiin yhdessä. Kesälomat perhe vietti Högbensjönin mökillä, kunnes ostivat oman mökin Orijärveltä Kiskosta vuonna 1979. Myöhemmin Anjan äidin perintörahoilla ostettiin vielä loma-asunto Nerjasta Espanjan aurinkorannikolta vuonna 1988.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi 1964 Kalevi toimi ensin Vuoksenniskalla (nykyinen Ovako) myynti-insinöörinä, mutta vaihtoi sitten Oy Kovametalli Ab:lle käyttöinsinööriksi tuotannosta vastaamaan. 1971 hän yleni Airam Kometan kallioporaosaston tuloyksikön päälliköksi ja 1977 Kometan muidenkin toimintojen johtajaksi. Toimitusjohtajana hän oli vuoteen 1988, jolloin perusti oman konsultointiyrityksensä K-Consultingin, ja parin vuoden kuluttua Helso Oy:n tavarakauppaa varten.