Kalle Johannes Heino

- Sivu 2. Jatkoa suomenkieliseltä välilehdeltä! 18.12.1909 - 23.4.1914

Puolueriennot.
Wiipurin l. it. sos. dem. waalipiirin edustajakokous.
Kokous alkoi Kawantsaaren työwäenyhdistyksen talolla 17 pnä joulukuuta w. 1909 klo 10 ap. Työwäenmarssilla.
Kokouksen awasi piiritoimikunnan puolesta Kalle Heino.
Kokoukselle esitti piiritoimikunta seuraawan työjärjestyksen: 1:ksi kokouksen wirkailijain waali, 2:ksi toimintakertomus, 3:ksi tilikertomus, 4:ksi waaliagitatsioonin järjestäminen, 5:ksi werotus, 6:ksi walitsijajayhdistysten luku, kotipaikat ja walitsijayhdistysten ehdokkaiden asettaminen, 7:ksi sos. dem. eduskuntaryhmän toiminnan arwostelu, 8:ksi muita esille tulewia asioita.
Puheenjohtajaksi walitt in O. W. Turunen ja Kalle Heino; kirjuriksi Arwid Nyberg ja Mikko Wirkki. Waliekantia päätettiin asettaa neljä, nim. järjestäwäwaliokunta, waaliwaliokunta, agitatsiooniwaliokunta ja rahaasiain waliokunta.
Waltakirjojen tarkastajaksi tuliwat I Bäck ja Kalle Heino.
Waltakirjojen tarkastajat esittiwät lausuntonsa ja merkititin silloin kokouksen täysiwaltaisiksi jäseniksi: Kalle Heino, Albin Lingren, Arwid Nyberg, Wille Kilpinen, Juho Båck, Heikki Wäisänen, O. W. Turunen, Mikko Wirkks, Juho Häyä, Arwid Rautiainen, Eljas Loikola, T. Laitinen, Juho Rikkonen, A Ranta, F. Jokela, A. Kaarra, Matii Räsänen, I. Salonen, Matti Äikää, Aleksander Kainumäki, Tahwo Luhti ja Juho Turunen.
Puhewaltaisiksi jäseniksi hywäksyttiin E. Pusa, Mikko Miettinen, Herman Sotninen, Mikko Teräwäinen ja Nestori Walawaara.
Tämän jälkeen walittiin jäsenet waliokuntiin.
Järjestäwään waliokuntaan tuliwat puheenjohtajat, sihteerit ja I Bäck.
Waaliwaliokuntaan: O. W. Turunen, Kalle Heino, Arwid Nyberg, Mikko Wirkki ja I. Bäck.
Waaliwaliokunta: I. Häyna, Arwid Nyberg, Eewa Pusa, Tahwo Lahti ja Kalle Heino. ...
Työ, 18.12.1909, nro 293, s. 2

Puolueen Riennot
Wiipurin l. it. sos.-dem. waalipiirin edustajakokous
alkoi Kawantsaaren työwäenyhdistyksen talolla 17 pnä.
Kokouksen awasi piiritoimikunnan puolesta Kalle Heino.
Kokoukselle esitti piiritoimikunta seuraawan työjärjestyksen: 1:ksi kokouksen wirkailijain waali, 2:ksi toimintakertomus, 3:ksi tilikertomus, 4:ksi waaliagitatsionin järjestäminen, 5:ksi werotus, 6:ksi walitsijayhdistysten luku, kotipaikat ja walitsijayhdistysten ehdokkaiden asettaminen, 7:ksi sos. dem. eduskuntaryhmän toiminnan arwostelu, 8:ksi muita esille tulewia asioita.
Puheenjohtajaksi walittiin O. W. Turunen ja Kalle Heino, kirjuriksi Arwid Nyberg ja Mikko Wirkki.
Waliokuntia päätettiin asettaa neljä, nim. järjestäwä waliokunta, waaliwaliokunta, agitatsiooniwaliokunta ja raha-asiain waliokunta.
Waltakirjain tarkastuksen jälkeen walittiin jäsenet waliokuntiin.
Erittäin päätettiin, että piirikokous on katsottawa ylimääräiseksi.
Toimintakertomuksen luki sihteeri Walawaara, josta käwi ilmi, että piiritoimikunta on pitänyt 23 kokousta. Kirjeitä on lähetetty 692 ja 446 ohjetta ja kiertokirjettä. Wastaan on otettu 779 kirjettä ja korttia sekä tiedonantoja eri järjestöiltä kaikkiaan 569. Piiritoimikunta on jakanut lentolehtisiä ja kirjasia noin 70,000 kpl.
Walistustyötä on tehty seuraawasti; on pidetty 527 puhetta 38,634 kuulijalle ja käytettiin yhteensä waroja 3,098 mk. 60 p.
Yhdistyksiä on piirissä 152. Kunnallistoimikuntia on 22 kunnassa, (10 kunnasta puuttuu kunnallistoimikunta). Järjestöissä on jäseniä kaikkiaan 4,952 ja äänestäjien luku eduskuntawaaleissa 21,082.
Tilikertomuksen esitti rahastonhoitaja Mikko Teräwäinen, ilmoittaen tuloja olleen 6,549: 94 ja menoja 6,418: 99, säästö 130: 95. Tilintarkastajat oliwat ehdottaneet tiliwapautusta piiritoimikunnalle ja asia siirrettiin sitten wuosikokoukseen.
Otettiin keskusteltawaksi kysymys agitatsionin järjestämisestä. Alustuksen kysymykselle oli laatinut Walawaara ja päättyi se seuraawiin ponsiin
Kunkin äänestysalueen puolueosaston olkoon minkä nimellinen tahansa tulee järjestää jokaiseen kylään puoluelehtien tilaajien kerääjiä ja lentolehtisten, kirjojen sekä julistusten jakaja; niihin äänestysalueihin, missä ei ole minkäänlaista puolueosastoa, tulee lähimmän puolueosaston walita luottohenkilö, joka tekee edelläsanotut tehtäwät; sekä että kunnallisjärjestöt kustantawat itse kuntaansa puhujia wähintään yhden kuukauden ajaksi ennen waaleja; sekä että kunnallistoimikunnat woiwat, jos niin haluawat, itsekukin julaista puhujan paikan haettawaksi, mutta owat welwolliset lähettämään hakijan hakupaperit piiritoimikunnan lopullisesti hywäksyttäwiksi; sekä että piiritoimikunta järjestää, sikäli kun warat ja woimat riittäwät, wähintäin kolme päiwää kestäwiä luentokursseja, joihin luennoita on saatawa mahdollisimman useista tärkeistä aineista; sekä
että piirin palweluksessa olewät woimat kohdistetaan warsinaiseen järjestämistyöhön, neuwottelemalla järjestöjen jäsenten kanssa kokouksissa ja tarkastamalla järjestöjen toimintaa ja kirjanpitoa; sekä
että piirin palweluksessa pidetään korkeintaan kaksi puhujaa ja piirisihteeri; sekä
että piiritoimikunnalle jätetään walta walwoa, että asianomaiset järjestöt täyttäwät nämä sekä muut säännöissä olewat puolue- ja piiritoimikunnan niille antamat tehtäwät.
Werotuskysymyksen alusti Mikko Teräwäinen ja päättyi se seuraawiin ponsiin
1:ksi että piiriwero päätettäisi pysyttää entisellään 10 pniä jäseneltä kuukaudessa ja että kunkin järjestön on suoritettawa 30 pennin kertawerotus jäseniltä piirin kassaan waaliagitatsioniin menewien kulujen kannatukseksi;
2:ksi että kaikki werojen suoritus ehdottomasti pitää tapahtua kunnallistoimikuntien wälityksellä paitsi niissä kunnissa, joissa ei ole kunnallistoimikuntaa, maksawat järjestöt weronsa suoraan piiritoimikunnalle;
3:ksi että piirikokous welwoittaa jokaisen järjestön nyt heti suorittamaan kaikki rästinä olewat weronsa piirin rahastoon; sekä
4:ksi että piirikokous, samalla kun se antaa piiritoimikunnalle wallan, niin se myöskin samalla welwoittaa erottamaan kaikki ne puoliejärjestöt säädetyssä järjestyksessä puolueesta pois,, jotka owat werojen maksamisen laimin lyöneet.

Puheenjohtajaksi walittiin O. W. Turunen ja Kalle Heino, kirjuriksi Arwid Nyberg ja Mikko Wirkki.
Työmies, 21.12.1909, nro 295, s. 5
Rajavahti, 22.12.1909, nro 144, s. 2

Puolueriennot
Kuunallisjärjestöjen puhujia tammikuun aikana tulee olemaan Wiipurin läänin itäisen waalipiirin kunnissa seuraawasti: Kiwennawalla Kalle Heino, Antreasta; Kurkijoella, Oskari Suulala Töysästä; Pyhäjärwellä O. Fr. Laine Aotreasta; Parikkalassa Paawo Niiranen Maolasta; Muolassa Aatto Purho Helsingistä; Hiitolassa I. Lumiwuokko Helsingistä; Ruskealassa Oskari Karhunen Salmista; Jaakki massa Wiki Kanerwo Kymintehtaaita; Jääskessä I. Latukka Wiipurista.
Niitä sos. dem. kunnallistoimikuntia tai puolueosastoja, jotka piiritoimikunnan wälityksellä aikowat ottaa puhujaa pyydetään kiireimmiten siitä ilmoittamaan. Jos mahdollisesti joka järjestö on jo il moituksen tehnyt eikä ylempänä siitä mitään mainita, on siitä annettawa uusi ilmoitus.
Piirisihteeri
Työ, 24.12.1909, nro 298, s. 3
Rajavahti, 29.12.1909, nro 146, s. 3

Puolueriennot
Kiwennawan kunnan työwäenyhdistyksille.
Tiedonanto n:o 1.
T. k. 25 pnä pitämässään kokouksessa walitsi kunnallistoimikunta keskuudestaan puheenjohtajaksi Paawo Kurwisen, sihteeriksi Hanna Karhisen ja rahastenhoitajaksi Mikko Wirkin.
Kun wuosikokous oli päättänyt waalipuhujan kulujen korwaamiseksi weroittaa yhdistyksiä ylimääräisesti jäsenluwun perusteella, jättäen weron suuruuden toimikunnan määrättäwäksi, niin päätti toimikunta mainitun ylimääräisen weron 30 pniksi jäseneltä. Wero on suoritetawa toimikunnalle tammik 20 p:ään mennessä.
Puhujaksi tulee piiritoimikunnan ilmoituksen mukaan toweri Kalle Heino Antreasta.
Wuosikokouksessa lausutun toiwomuksen johdosta, että puhuja lähetettäisiin kiertämään pääasiallisesti niihin kyliin, joissa ei yhdistyksiä ole toimimassa, päätti toimikuuta kehoittaa yhdistyksiä heti tästä tiedon saatua ilmoittamaan toimikunnalle tarkemmin, mihin kyliin puhuja olisi lähetettäwä sekä myöskin, kenen talossa mahdollisesti kokous woituisiin järjestää. Ilmoitus olisi tehtäwä tammik. 1 päiwään mennessä, että toimikunta ehtii ajoissa laatia matkasuunnitelmon loppukuukaudelle, Jollei ole mahdollisuutta yllämainitun ajan sisällä saada yleistä kokousta kokoon, niin olisi johtokuntien ryhdyttäwä toimeen asiassa.
Yhdistyksille päätettiin myöskin huomauttaa siitä, eitä tammik. 1 pstä alkaen tulewat uudet puolueen järjestösäännöt piirissämme, piirikokouksen päätöksen mukaan, yleisesti noudot ttawiksi, joiden mukaan m. m. kaikki toimirta yhdistyksien ja piiritoimikunnan wälillä, tulee tapahtumaan kunnallistoimikuntien kautta, missä siihen suinkin mahdollisuutta on olemassa. Järjestösääntöjä on toimikunnalla saatawissa, maksaen 15 p. kappale. Rientäkää tekemään tilauksenne!
Kaikki toimikannalle tulewat rahalähetykset owat osoitettawat Mikko Wirkille, Terijoki. Rahaeriä lähetettäessä on tarkoin merkittäwä mihin tarkoitukseen ne owat lähetetyt.
Muu kirjeenwaihto on lähetettäwä osoitteella: Hanna Karhinen, Terijoki.
Wielä muistutettakoon tässä, että tyydyttäwien tulosten suuwuttamiseksi kunnassa olewien yhdistysten toiminnassa, on jokaisen puoluejäsenen puolestaan, eikä ainoastaan wirkailijoiksi walittujen, pidettäwä huoli päätöksien ja kehoitas-
ten täsmällisestä noudattamisesta ja huomioonottamisesta.
Terijoella, jouluk. 26 pnä 1909. Kunnallistoimikunnan sihteeri.
Työ, 27.12.1909, nro 299, s. 2

Puolueriennot
Kiwennawan kunnan sos. dem. waalipuhuja K. Heino puhuu seuraawissa paikoissa:
Tammik. 2 pnä klo 2 ip. Puhtolassa.
Tammik. 2 pnä klo 7 illalla Jalkalassa.
Tammik. 3 pnä klo 7 illalla Ikolassa.
Tammik. 4 pnä klo 7 illalla Papinkonnulla.
Tammik. 5 pnä klo 7 illalla Kotselässä.
Tammik. 6 pnä klo 2 ip. Woipialassa.
Tammik. 6 pnä klo 7 illalla Pamppalassa.
Tammik. 7 pnä klo 7 illalla Pihlaisissa.
Tammik. 8 pnä klo 7 illalla Lipolassa.
Järjestyneet puoluetowerit lähiseutujen yhdistyksistä pitäkööt welwollisuutenaan lewittää tietoja ylläolewista puhetilaisuuksista ja jos mahdollista hankkia huoneustoja kokouksia warten.
Kunnallistoimikunta.
Työ, 27.12.1909, nro 299, s. 2

Puolueriennot
Ammatillinen liike
Karjalan Metsätyöntekijät pitiwät wuosikokouksen Antrean työwäen talolla 27 p jouluk. 1909.
Osaston tilintarkastajat oliwat lyöneet kaimin tarkastaa tilejä niin walitsi kokous kuluneen wuoden tilintarkastajoiksi Elias Kymäläisen ja Salamon Ruotsalaisen. Esitettiin kokoukselle toimintakertomus kulukeelta wuodelta, sisältäen seuraawaa:
Osaston kokouksia on pidetty 6 ja käsitelty 27 asiaa, toimikunta pitänyt 15 kokousta käsitellyt 64 asiaa; saapunut kirjeitä 73 ja yksi sähkösanoma, lähetetty 68 kirjettä.
Osaston jäsenet olleet mukana 4 työja palkkataistelussa, joista kolme päättynyt työläisten woitolla; yksi osittaisella palkan korotuksella ja lakon alkuunpanijoiden boikottauksella.
Työsopimuksia on osaston puolesta allekirjoitettu yksi joka wieläkin on woimassa, kahdessa tapauksessa owat työläiset allekirjoittaneet sopimuksen työkautta warken, joiden woimassa oloatka on jo loppunut.
Palkkataistelujen yhieydessä on harjoitettu agitatsioonia. Warsinaista palkkaa nauniwa puhuja kahtena kuukautena pitänyt 47 esitelmää ammattikuntaliikkeestä 27 eri paikassa 1900 kuulijalle. Tilopäispuhujat esitelmöineet 7 eri paikassa noin 800 kuulijalle.
Osaston waroja käytetty cgitatsiooniin yli 300 markkaa.
Työtaisteluja koti ja ulkomailla awustettu Ammattijärjestön wälityksellä 42 markalla 25 pennillä. Itamia pidetty 12:sta. Wuoden kaluessa on osastossa ollut 250 joista täysin maksaneita 107, eroitettu 1, ilmoittanut eroawansa 2.
Toimintakertomus hywäksyttiin
Tilikertomus osoitti tuloja 2,134: 85 o; menoja 1,233: 75 p.; säästö 901: 10 p. Ueamoia pah:wuoroja käysettyä hywäksyttiin rahastoahoitajalle ja toimikunnalle tili- ja wastuuwapaus.
Warmennettiin ennen tehty päätös eitä osasto liittyy wuoden 1910 alusta S. sahateollisuustyöwaen liittoon.
Seurasi tulewan wuoden toimikunnan waali: Puheenjohtojaksi I. Pihlman, jäseniksi H. Walkonen, T. Heino, K. Heino ja I. Kaukonen; waralle Jilm Tuominen, I. Heiskanen ja Janne Koi wisto.
Sisäänkirjoitusmaksu määrättiin kol meksi markaksi. Tilintarkastajaksi Ab Liodgren ja Taawi Saarenpää; wa ralle Kalle Pulikinen ja E. Kymäläinen.
Issenmaksun kantajiksi walittiin: N Rouhiainen Sorjoon, H. Walkonen, Os kar Eliasson, T. Saarenpää, Kalle Heino, W. Markkanen, I. Hakalo, W. Hänninen, S. Ruoisalainen, E. Kymäläinen ja Jalmari Tuominen.
Koska osaston toiminta on keskitettyä, renkaan muotoista, jäsenet työskentelewät eri työpaikoilla Itä-Karjalassa ja kaikki toiminta kuten jäsenmaksun kanto tapahtuu kantomiesten wälityksellä, niin päätti kokous asian johdosta:
että kaikkien entisten kantajien waltuudet loppuwat wuoden 1910 alussa;
eitä jäsenmaksun kantajat walitaan osaston kokouksisso; owat t. k. walwonnan alaiset;
että toimikunta on ainoastaan niistä waroista wastuunalainen jotka kautomies kuittia wastaan jättää rahaston=
erikoistapauksissa saa toimikuntakin waltuuttaa kantomiehiä omalla wastuullaan
kantomiehet tilittäwät edellisen kuukauden rahat heti seuraawan kuukauden alussa rahastonhoitajalle;
sekä että toimikurta saa osaston walitsemiltakin kaatomiehiltä lopettaa kantooikeudea jos sen tarpeelliseksi näkee. Osaston warat päätettiin säilyttää Antrean osuuskaupassa. Sos. dem puolueen ja Am. järjestön toimeenpanemille luentokursseille stipendiattiksi 20 mk. walittiin H. Walkonen.
Osaston toimikunta kokouksessaan walitsi sihteer'ksi T. Heinon, warapuheenjohtajaksi H. Walkosen, rahastonhoitajaksi I. Kaukosen, osaston toiminnan merkitsijöiksi I. Kaukosen ja I. P:hlmannin.
Kirjeenwaihtajaksi walittiin T. Heino, jonka huoleksi jäi ilmoituksen teko sahateollisuustyöwäen liitolle.
Korwen Taawe
Työ, 03.01.1910, nro 1, s. 3
Rajavahti, 05.01.1910, nro 1, s. 3

Puolueriennot
Kiwennawan sos. dem. kunnallispuhuja K. Heino puhuu seuraawissa paikoissa:
Walkjärwenkunnassa:
Tarpilassa tammik. 8 pnä klo 6 i.
Pentselässä tammik. 9 pnä klo 1 p.
Suontaassa tammik. 9 pnä klo 6 i.
Waikeamatkassa tammik. 10 pnä klo 6 i.
Kostialassa tammik. 11 pnä klo 6 i.
Walkjärwen kk. tammik. 12 pnä klo 6 i.
Nirkkolassa tammik. 13 pnä klo 6 i.
Siparilassa tammik. 14 pnä klo 6 i.
Nurmijärwellä tammik. 15 pnä klo 6 i.
Raudun kunnan
Orjasaaressa tammik. 16 pnä klo 1 p.
Raassulissa tammik. 16 pnä klo 6 i.
Kärsälässä tammik. 17 pnä klo 6 i.
Wepsassa tammik. 18 pnä klo 6 i.
Kiwennawan kunnan
Lipolassa tammik. 19 pnä klo 6 i.
Kauksamossa taamik. 20 pnä klo 6 i.
Wuottaalla tammik. 21 pnä klo 6 i.
Wehmaisissa tammik. 22 pnä klo 6 i.
Kanalassa tammik. 23 pnä klo 1 p.
Ronnunkylässä tammik. 23 pnä klo 6 i.
Kekrolassa tammik. 24 pnä klo 6 i.
Hartosissa tammik. 25 pnä klo 6 i.
Karwalassa tammik. 26 pnä klo 6 i.
Joutselässä tammik. 27 pnä klo 6 i.
Haapalassa tammik. 28 pnä klo 6 i.
Tulokkaalla tammik. 29 pnä klo 6 i.
Ollilassa tammik. 30 pnä klo 1 p.
Kellomäellä tammik. 31pnä klo 6 i.
Kuten ylläolewasta käy selwille, on matkasuunnitelmaa muutettu siten, että Lipolaan ennen ilmotettu puhetilaisuus on siirretty tk. 19 p.
Puoluetowerit, huolehtikaa tietojen lewittämisestä ja huoneiden hankkimisesta!
Kunnallistoimikunta.
Työ, 04.01.1910, nro 2, s. 3

Puolueriennot
Antrean Sos. Dem. kunnallisjärjestön kokouksessa 6 pnä helmik. Antrean työwäentalolla oliwat edustettuina Kawantsaaren t. y. 3, Antrean as. t. y. 10, Hannilan t. y. 2, Korpilahden t. y. 1 ja S. Rautatiel. liito Astrean piiri 1 edustajalla.
Sittenkuin puheenjohtajaksi oli walittu Mikko Miettinen ja kirjuriksi T Heino, luettiin toiminta- ja tilikertomus, jotka hywäksyttiin ja myönnettiin toimikunnalle tiliwapaus. Kuunallistoimikuutaan walittiin I. Pihlman, E. Owasko, Taawi Heino, Kalle Heino ja P. Saukko sekä 2 warajäsentä.
Järjestösääntöjen 18 §:n mukaan asetettiin piirikokouksen edustajaehdokkaaksi äänestettäwäksi puoluejärjestöissä: I. Pihlman, Taawi Heino, Ab. A. Huttunen, E. Pajunen ja A. Hyytynen. Äänestyksestä antaa toimikuuta tarkempia ohjeita.
Koska tähänastinen kertaweroitus on osoittautunut epäkäytännölliseksi, päätettiin ajettaa wakinainen kunnalliswero 10 p. kuukaudessa jäsentä kohti, sekä että jos joku järjestö lyö laimin suorit taa kunnallisweronsa neljänneswuosittain, menettää se puhe-, äänestys- ja päätösoikeutensa sinä wuotena kunnallisjärjestön kokouksissa, lukunnottamatta, waikka rästit jäikeenpäin maksettaisiinkin. Puolue- ja piiriwerot niinikään owat tästedes maksettawa kunnallistoimikunnan kautta.
Tilintarkastajoiksi tuliwat Sorsa ja A. Lindgren, waralle Marjamäki ja So ninen.
Kunnallistoimikunta walitsi puheenjohtajakseen I. Pihlmanin, sihteerikseen Taawi H:inon, rahastonhoitajaksi Kalle Heinon. Toimikunnan osoite on: Wuoksi.
Työ, 09.02.1910, nro 32, s. 3

Wiipurin l. itäisen waalipiirin sos. dem. järjestöille.
Wiipurin läänin itäisen aalipiirin jos. dem. piiritoimi kunnan kokouksessa t. k. 15 p:nä keskusteltiin ja päätettiin järjestää kausliihoito siksi ajaksi, kun waliaainen sihteeri on eduskuntatöiden wuoksi estety olemasta toimessaan siten, että juoksewat asiat hoitaa toimikunnan puheenjohtoja K Heino ja hänelle esteen sattuessa warapuheenjohtaja M. Miettinen. Kansliassa tawataan hoitajaa warmimmia sunnuntaina klo 9—11 a. p. ja keskiwiikkona ja perjantaina klo 6—7 i. p.
Piirisihteerin tointa hoitaa wäliaikaisesti piirin järjestäjä I. T. Laine, ja tulee hän samalla jatkamaan järjestämistyökä puolueosastoissa, jota warien päätettiin julkaista matkasuunnitelma.
Päätettiin artaa huomautus kaikille kunnallistoimikunnille ja puolueosastoille yhdistyksille että ne ryhtyisiwät sellaisiin koimenpiteisiin puolue- ja piiriwerojeu kokoomisessa, kuin järjestyssäänpöissä määrätään ja että ne tulewat suoritetuiksi neljänneksittäin täsmällisesti
Piirin wuosikokouksen aika päätettiin huhtikuun 10 päiwäksi. Piirikokous alkaa siis Inkilässä sunnuntaina huhtikuun 10 päiwänä ja jäi sihteerin huoleksi laatia kehotus järjestöille, jossa huomautetaan kunnallistoimikunnille ja puolueosastoille, että ne ryhtywät sellaisiin toimenpiteisiin, kun asian luonto waatii. Puolueosastot tekemään ehdokkoita piirikokoukseen ja ilmoittamaan ne kunnallistaimikunnalle, joka julkaisee niistä yhdistelmän ja huolehtii, eitä jokaisessa kunnan puolueosastossa niistä äänestetään.
Lijäksi keskusteltiin ja päätettiin useita taloutta ja järjestäylymistä koskewaa asiaa.
Päätettiis, esiintulleesta syystö, ilmottaa tiedoksi piiritoimikannan ja rahastonhoitajan osoiteet, jotka owat: Piiritoimikunnan ja piiritoimiston osote Wuoksi ja rahastonhoitajan osote Kawautsaari.
Työ, 18.02.1910, nro 40, s. 3
Rajavahti, 21.02.1910, nro 20, s. 3

Puolueriennot
Antrean as. t. y:n wuosikokous pidettiin 27 p. heimik. Sitten kuin edellisen kokouksen pöytäkirja oli luettu ja hywäksytty, esiteltiin kuluneen wuoden toimintakertomus: Yhdistyksellä on ollut kokouksia warsinaisia 12, ylimääräisiä 8, toimikunnan 24 ja käsiteity 211 asiaa. Otettu osaa wappumielenosoitukseen. Saapunut 21 ja lähetetty 25 kirjettä. Sanomalehti ”Työn“ kokouksissa ollut yhdistys edustettuna 2 kertaa yhdellä edustajalla. Yhdistykseen kuuluwat seuraawat osastot: A. t. y:o naisosasto, kiwityöläisten am. osasto, satamatyöläisten a. o., metsätyöläisten a. o., woimisteluseura ”Wisa", sairaus ja hautausapurengas, puhujaseura (lakannut toiminnasta). Perustettu on sos. dem. nuorisoliiton Antrean osasto. Samoin perustettiin lauluseura. Täysin maksawia jäseniä yhteensä on 171. Lukutupaan on tilattu eri puolueiden äänenkannattajat tarpeellisten sos. dem. lehtien lisäksi. Pidetty 11 iltamat. Toimintakertomus hywäksyttiin.
Esitetiin tilikertomus wuodelta 1909: tuloja 1528: 18 ja menoja 1307: 89, joten on säästöä 220: 29. Omaisuutta on 9088: 79 ja welkoja 1767: 50. Myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tiliwapaus tilintarkastajain lausunnon perusteella.
Puheenjohtajaksi walittiin I. Pihlman, waralle W. Manninen, johtokuntaan: Alb. Lindgren, Paawo Kukkonen, Anna Sawolainen, Taawi Heino, Kalle Heino wakinaisiksi, P. Jnkinen ja Juho Poutanen waralle. Tilintarkastajiksi tuliwat Wainio, Luukkonen, Aritur Mankki waralle Holopainen ja Kaukonen Järsestyswaliokuntaan hywäksyttiin A Hakala, K. Salin, I. Poutanen, P. Lehikoinen, A Marjamäki ja A Arminen. Huwitoimikuntaan walittiin Wäinö Luukkonen, Hilma Lehtonen, Olga Hämäläinen, Aana Sawolainen, Aana Haapala, Arwi Mustonen ja P Kukkonen
Edustajiksi Wiipurin työwäen sanomalehti- ja k. p. osuuskunnan kokouksiin w. 1910 ajaksi walittiin Alb. Lindgrén ja W. Ranninen, waralle T. Heino. Kirjeenwaihtajaksi Taawi Heino.
Jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. Kunnallisjärjestö-, piiri ja puoluewerot maksetaan osaston kassasta.
Rawintola päätettiin palanttaa yhdistykselle iltamien aikana ja että iltamawuokra on 10 mk. iltamista kerrallaan. Rawintolatoimikuntaan wallttiin Alb ja Riikka Lindgrén, Anna ja Heikki Sawolainen sekä Sakari Renonen Kokoukset pidetään joka kuukauden ensi sunnuntaina.
Korwen Taawe.
Työ, 01.03.1910, nro 49, s. 3

Puolueriennot
Antrean Sos. Dem. kunnallistoimikunnan kokouksessa t. k. 13 p. keskustelija puolueäänestyksestä ja piirikkouksen edustajaihdokkaista. Koska Kawantsaaren Orawankylän ja Korpilahden yhdistyksiltä ei ollut saapunut äänten tuloksia, päätettiin äänten laskeminen siirtää maalisk. 20 p. Tästä päälsksestä päätettiin huomauttaa kirjeellisesti ylempänä mainituille yhdistyksille. Kalle Heino ilmoitti eroawansa kunnallistoimikunnasta paikkakunnalta poismuuton takia. Koska Kalle Heino on ollut kunnallistoimikuunan rahastonhoitajana, walittiin tilalle Juho Poutanen ja samalla myös wakinaiseksi jäseneksi kunnallistoimikuntaan. Koska kunnallistoimikunnan wakituinen kirjuri ei ole lähettänyt kunnallisjärjestön wuosikokouksen 73 §:stä otetta kaikille kunnassa löytowille järjestöille, niin jätettiin se tehtäwä warakirjurin tehtäwäksi.
Keskusteltiin kunnallisjärjestön wuosikokouksen 12 §:n johdosta, päätettiin ottaa osaa kunnalliseen toimintaan, ja walittiin kannallistoimikunnan puolesta Antrean kuntakokouksissa käymään Juh Pihlman, waralle Pekka Saukko ja Erkki Owaska. Määrättiin päiwäpalkaksi 5 mk. Kuntakokouksessa käwijä welwotettiin referoimaan kuntakokouksen päätökset "Työ" lehdessä.
Juiopi.
Työ, 15.03.1910, nro 61, s. 4

Puolueriennot.
Wiipurin l. it. sos. dem. waalipiirin piirikokous.
Tili- ja toimintakertomus
Esitettiin piirin toimintakertomus ja raha-asiain tila, joista käwi selwille seuraawaa:
Piiritoimikuntaan, mikä walittiin 27 p:nä tammikuuta 1909 owat kuuluneet Kalle Heino, Mikko Miettinen, Pulliainen, E. Pusa ja Mikko Teräwäinen, sekä waralta H. Soininen ja O. Koski, joista K. Heino puheenjohtajana ja hänen poistuttuaan paikkakunnalta M. Miettinen. Neuwostoon owat kuuluneet Salmin kihlakunnasta M. Saarinen, Sortawalasta E. Saarikiwi, Kurkijoelta Aino Enberg, Käkisalmesta A. Hyyrynen, Jääskestä I. Rikkonen ja Äyräpään kihlakunnasta O. W. Turunen. Toimikunta on pitänyt toiminta-ajalla 33 kokousta ja niissä käsitellyt 379 asiaa. Sihteerinä on ollut Reino Sipi ja hänen jälkeensä Nestori Walawaara sekä rahastonhoitajana Mikko Teräwäinen.
Piiritoimikunta on wuoden kulessa lähettänyt 993 ja wastaan ottanut 1,241 kirjettä. Toimikunta on hoitanut ja järjestänyt arkistoa, mikä ennen oli huonossa kunnossa sekä järjestänyt piiritoimiston tarkotustaan wastaawampaan kuntoon.
Raha-asiat owat piirissä olleet yleensä huonolla kannalla, mutta nykyisen toimikunnan aikana on siinä suhteessa saatu tyydyttäwä parannus aikaan. Kun piiritoimikunta otti wastaan tilit, niin oli piirille karttunut wuosilta 1906—1907—1908 yhteensä welkoja 5,117 mk. 09 penn. Kuitenkin welat on saatu supistumaan siihen määrään, että niitä nyt on enää 3,774 mk. 91 penn., ja kun omaisuutta on 931 mk. 53 penn., niin todellinen welka yli omaisuuden nousee nyt 2,843 mk. 38 penniä.
Piirissä työskenteli ensimäisten waalien aikana 21 puhujaa, jotka pitiwät 527 puhetta 38,631 kuulijalle. Piiripuhuja I. F. Laine on pitänyt
165 puhetta 8,419 kuulijalle ja Walawaara 40 puhetta 125 kuulijalle. Toimikunta on julkaissut "Karjalan kewät"-nimisen julkaisun, josta tulenee jonkun werran woittoa, kun järjestöt suorittawat siitä kaikki maksunsa. Myös toimeenpantiin luentokurssit helmikuun 11 p:stä 22 päiwän wälillä, joissa osanottajia oppilaina oli 86 henkilöä. Toimeenpannuista arpajaisista ja kansanjuhlista oli piirille joku määrä woittoa. Sos. dem. kunnallisjärjestöjä on 21-ssä kunnassa, joten niitä puuttuu wielä waalipiirin 11 kunnasta. Yhteensä on järjestyneitä waalipiirissä 2,904 henkilöä. Uusia puolueosastoja on kuluneena toimintakautena syntynyt 5, wanhoja osastoja herännyt eloon 6 ja kuollut 10 osastoa. Työwäenyhdistyksiä on piirissä kaikkiaan 97, joista piiriweron on maksaneet 70 ja puolueweroa 72 yhdistystä. Keskustelussa tilikertomuksen johdosta kannatetiin asian lähettämistä waliokuntaan, johon mielipiteeseen kokous yhtyikin. Toimintakertomuksen arwostelun yhteydessä käytetyissä lukuisissa puheenwuoroissa ylimalkaan, poikkeuksia lukuunottamatta, lausuttiin tyytywäisyys piiritoimikunnan toimintaan nähden. Lopuksi hywäksyttiin kertomus sellaisenaan.
Myöhemmällä esitettiin raha-asiainwaliokunnan lausunto tilien suhteen, jossa lausunnossaan waliokunta ehdotti tilien ja tilintarkastuksen hywäksyttäwäksi ja sen mukaan toimikunnalle myönnettäwäksi täydellisen tili- ja wastuuwapauden. Kokous hywäksyi waliokunnan ehdotuksen.
Työ, 11.04.1910, nro 81, s. 4
Rajavahti, 13.04.1910, nro 40, s. 3

Waalit.
Piiritoimikuntaan walittiin I. Pihlman, Mikko Teräwäinen, W, Mäkelä, Mikko Miettinen, T. Heino ja waralle Heikki Sorsa ja Koski. Piirineuwostoon: Salmin kihlakunnasta M. Saarinen ja waralle Ljakkoi, Sortawalasta I. Ollikainen ja waralle Repo, Kurkijoelta Aino Enberg ja rawalle Salonen, Käkisalmesta A. Hyyrynen ja waralle Kaarna, Jääskestä I. Rikkonen ja waralle W. Kilpiäinen sekä Äyräpään kihlakunnasta O. Turunen ja Hanna Karhinen.
Tilintarkastajiksi walittiin: A. Kiiski, K. Kauppila sekä waralle W. Wirkki ja Pekka Ukkonen. Piirilehdiksi hywäksyttiin "Työ" ja „Rajawahti".
„Piirin puoluelehtien arwostelu otettiin esille, jossa käytettiin muutamia puheenwuoroja. Keskustelussa lausuttiin siihen suuntaan, että piirilehdet eiwät ole kaikin puolin aiwan hywästi esiintyneet, niin että niitten suhteen toiwotaan entistä parempaa. Tämänsuuntainen mielipide tuli myöskin kokouksen päätökseksi.
Antrean Korpilahden t. y:n lähettämä kirjelmä, koskewa Antrean sos. dem. kunnallistoimikunnan menettelyä puolueäänestyksessä edustajaehdokkaista, luettiin, mutta katsottiin ettei se anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
Puolueneuwoston jäsenten waaliin ei ryhdytty, koska katsottiin että Kotkan kokouksessa walittujen edustajien toiminta-aika kestää ensi puoluekokoukseen asti. Ennen seuraawaa puoluekokousta piirikokous tekee ehdokkaat puolueneuwostoon, jotka puoluekokous lopullisesti sitten hywäksyy.
Luettiin entisen piiritoimikunnan puheenjohtajan K. Heinon jäähywäiskirjelmä kokoukselle, jossa kirjelmässä Heino ilmoitti että hän matkustaa pois maasta. Kirjelmä päätettiin liittää kokouksen päytäkirjaan.
Pöytäkirjantarkastajiksi walittiin I. T. Laine ja O. Koski sekä waralle Miettinen.
Seuraawan kokouksen paikan määrääminen jätettiin piiritoimikunnan tehtäwäksi.
Kun puheenjohtaja E. Pusa oli lausunut wielä mutamia sanoja kokouksen osanottajille lopetettiin kokous laulamalla Työwäen marssi.
Työ, 12.04.1910, nro 82, s. 3
Rajavahti, 15.04.1910, nro 41, s. 4

Kohti Amerikkaa
Kalle kulki Antreasta takaisin Laviaan, jossa hän pakkasi Amerikkaan lähtöä varten. Kerrotaan, että suurta matkakirstua Tuohikorven pirtissä pakatessaan, äitinsä Hilda tarjosi hänelle Uutta testamenttia mukaan. Kalle oli laskenut kirjan takaisin pöydälle ja sanoi äidilleen hiljaisesti: “tätä mina en koskaan tarvitse”.

Kalle Heino lähti lopulta White Star-Line varustamon Arcturs-laivalla 20. huhtikuuta 1910 Hangosta Liverpooliin yhdessä serkkunsa Gust Loisko kanssa. Sieltä matka jatkui 30. huhtikuuta 1910 White Star-Line varustamon Baltic-laivalla kohti New Yorkia. Kalle saapui Ellis Islandille 9. toukokuuta 1910.

Westfool 24.4.1910
Terve täältä enklantin kivihiilen pölyn ja sauhun mustaamasta miljoona kaupunkista 5 minuuttia sitten olimme taas silmä syymissä ja hyvin lävästiin. Huomen aamulla lähdetään atlantille, sen aikaa katsella tätä kaupunkia 5 päivää ja ahkeraan olen ... katu kouroissa vaan en oli kaupunkin linnaa nähnyt. Täällä on kovia ... jotka loistaa harvoin, ... hauskasti tälläkin linjalla on jo 1000 ...
Terve Kalle Heino

S.S. Baltic sailing from Liverpool april 30th 1910
Name in full: Heino Karl
Age: 29
Sex: Man
Married or single: single
Calling or occupation: Laborer
Able to read and write: Yes
Nationality: Finland
Race of people: Finland
Last permanent residence: Finland
City or town: Antrea
The name and the complete address of nearest relative or friend in the country whence alien came: Father Taavetti Tuohikorpi, Riiho Lavia.
Final destination: New York, Brooklyn
New York Passenger Arrival Lists (Ellis Island), 1892-1924, Roll 1473, vol 3243-3245, 6 May 1910 > image 549 of 1271

New Yorkista Kalle lähti Montanaan Red Lodgeen, jossa hän teki metsätöitä ja oli mainarina kaivoksessa. Hän keräsi rahoja Minnesota Duluthin työväen opistolla opiskelua varten.

R L mont. 17:8:10
Haloo Tatu!
Kirjeesi sain tk 14 p. se onkin vallan mukavaa että toisinaan saapi tietoja sikäläisistäkin asioista. Minä sitä vaan elelen täällä länsi ameriikan, autioilla ylänkö preereillä oikeen kokohyvin, aika näyttää rupiaahan puhumaan ja mikäs tässä suomalaisessa kaupunkiissa sitten olisi ettei aika kulusi niitä homia
ja touhuja on minulla taas vaikka kuinka paljo, niitä kokouksia on joka ilta, nykyään on täällä sosialisti osasto koko lailla vilkkaassa toiminnassa, osaston varsinainen kokous on joka torstai ilta ja vielä joskus täytyy pitää sittenki ylimääräinen kokous tässä suomalaisessa sosialisti osastossaan nykyjään 70 täysin maksavaa jäsentä, ja noin 40 joitten jäsen maksut on rästissä. Suomalaisen sosialisti osaston varsinainen jäsenmaksu on 30 c kuussa. Enklanninkielinen sosialisti osasto on täällä retlotsissa melkeen nukuksissa, Amerikkalaisessa työväjessä on käytökseltään hyvin reipasta, ja henkisen sivistyksensä se oli saaneet valtion kouluissa joissa …

Red Lodge 19:8:10
Heipä Hei!
Kuten lupasin edellisessä kirjeessä kirjoittaa jatkoa niin teen sen tässä! Sanon heti ensi talvi on mahdollisesti huono töihin nähden jota perustelen ainoastaan puuliikkeen alalla, vaan täällä lännellä voisi syntyä oikeen jättiläis lakkoja tai työ selkkauksia kaivanto työn alalla, ei vielä olla ihan varmoja ajan merkit näyttää siltä, että Trusteilla on vakaa aikomus särkee lännen kaivos mies liittoa, ynä muitakin junioita. Lännen kaivos mies liitto on porvareilta kaikkein enämmän
2)
vihattu (muistat kai muutama vuosi sitten kalarootan lakon aikana kun 3 sen liiton virkailiaa tuomittiin kuolemaan, jotka sitten yleisen mielipiteen painosta viime tinkassa vapautettiin) Täällä Montanassa tässä lähellä (8 taalan kyyti) on Pintin kaupunki, jossa on mailman suurimmat kuortsikaivannot (kuortsi maini on sellainen josta saadaan sekä metallia, kuparia, rautaa, hopiaa, kultaa, ym.) siinä työskentelee nykyään yli 10 tuhatta mainaria tekee työtä 3 löyrissä pyhää arkee palkka nykyään 3½ taalaa päivä. Kaikki työt päiväpalkalla. Niiltä loppuu työ sopimus kai tänä syksynä ja kamppaniia on tehnyt kai päätöksen että niitä työ sopimusta ei tulla hyväksymään ainakaan lännen kaivosmies liiton kansa siitä syystä että
3)
se on luokkataistelun pohjalla toimiva juna (paljon mahdollista että net hyväksyisivät joukon vanhoollisen junion, vaan ei se paikallinen junio tule taipumaan vallan vähällä, tuskin ollenkaan.
Ja tämä meidän Reel Lodgen junion työsopimus loppuu myös kuukauden päästä siis syyskuun viimeinen päivä, meillä on myöskin vaatimusta koko paljon palkankorotusta 5 prosentilla ynä muita etuja kokopaljo, joten ei yhtään tiedä, paljon mahdollista että tässäkin tulee straikki. Tätä reetlotsia eivät niinkään paljon pelkää sillä ei täällä ole lännen kaivos mies liitoa, täällä on joku vanhollisempi junio. Vaan jos pintissa tulee lakko niin siittä leviää oikeen jättiläis lakko yli koko lännen
4)
jos tässä reetlotsissa tulee lakot niin kyllä minun on silloin lähdettävä jatkamaan matkaa, en tiedä minne?
Entiedä jos tästä pitänee muuttaa (jos kerran tulee pitemmälle muutto) Galiforniaan Roglin kivilouhimaille siellä on tavalliset palkat $3,50 8 tunnin päivältä, kaikille muilla aloilla paitsi hakkurit saa $ 5. Katon alla ja $5,50 taivaalla päivälltä. Galifornian Roglin kaupunkissa lännen suudimmat kivilouhimot jossa on paljo suomalaisia, vaan siellä on huonommanlaiset työhön pääsyt. Yleensä kuten se on ainakin kovempiin töihin, kun ei osaa vielä puhua. Sitten on kivilouhimoita Wiskunsiinin valtiossa joka on keski
5)
yhdysvalloissa, ja Massa valtiossa joka on siellä atlantin rannalla on paljon kivilouhimoita, Louesville, Guirrin, Milfoortin, ja Koroniitvillen kaupunkit ovat kivilouhimo kaupunkeita net on kaikki lähellä Postoonia vaan siellä on kovat palkat vaan muuten siellä olevan erittäin hauskat oltavat seura elämän puolesta. Että jos ken tulee suomesta vähillä varoilla (ja on vähäkään kivitöistä perillä) niin on petos nousta maihin Postoonissa ja sitten mennä töihin maille kivilouhimaille sillä net kuuluu olevan yleensä parhaat työmaat itävaltioissa aivan atlantin rannalla, kun se on vähän ammattityötä johon ei enkit ja talon
6)
jussit pysty aivan heti ja sitä paitsi kaikki Massa valtio kivilouhimot ovat junion paikkoja, vaikka sielläkin on kaikki muut työt sköäppi töistä. Niihin massan kivilouhimo kaupunkeihin maksaa piletti hankosta noin 270 eli 280 mkk joten sieltä kykenee tulemaan kun on rahaa 450 mkk kaikkeen reilusti, sinne. Eikö yleensä palkat parane siitä vaikka ajaa tänne keskivaltioihin Misikaaniin eli minnesotaan ja saa ajaa lähemmäks neljän sadan markan piletin. Sitten vasta palkat yleensä paranee kun ajaa tänne lännen puolelle Wajomonkiin, Goloraston eli Montaanan valtioihin. Vaan kyllä nyt pitäis pilettien tänne lännelle kun panaman kanava avataan
7)
liikenteelle ensi tammikuussa, joten linjan laivat pääsee suoraan euroopasta SandFransiskoon, ettei tarvitse ajaa sitä kallista 6 vuorokautta kestävää yli 3000 mailin rautatiematkaa.
Sosialidemokraateilla täällä on suunta kysymys mitä kiivaimmin pohdinnan alaisena kaikki sanomalehdet kertovat ja väittelevät aivan vikaan asti tuosta suunta kysymyksestä, niitä lienee kai olemassa kaiken laisia vivahduksia mutta Parlamenttaarikat, ja antiparlamenttaarikat (eli kuten mitä täällä nimitetään jutrustialistit) net koittas kumpiki pitää puoliansa. Se Kaapro Murros sieltä suomessa koittaa kapinoittaa ameriikkalaista jutrustialismia vaan täällä on paljo oikeen
8)
intrustialistisia järjestöistä vaan ei mailmassa eikä missään ole niin paljo kaikenlaisia eri seuroja ja koplia kun täällä maassa mikäeli minä tiedän olen kuullut että suomalaisillakin täällä on eri koplia
sos:dem, kalevanritarit, Weljeysseura, Imatra seura, Teosofit, Piritistit, anarkistit, impossipilistit, jutrustialistit ja kurikan sointula aatteen miehet, jotka nyt taas ovat päättäneet kääntää haisevan puolen kyrillisestä ruumistaan porvarilliselle mailmalle, ja lähteä korpeen (ei tie vielä mihin) ja viimeksi vielä Synootilaiset, Tosisuomalaiset ja kaikenlaiset uskovaiset. Eikos ole Kirjava sokki
9)
sitten täällä kaikkia saatanan humpuuki mestareita joilla on vaikka minkälaista pötyä näytettävänä ja net pystyttä teltansa keskikaupunkille ja huutavat kun ei saavat että sisään pääsy 50 senttiä.
Viime viikolla täällä on ollut kärme näyttelyitä ensin oli 2 miestä joilla oli todellakin iso jättiläis käärme, se oli 18 jalkaa pitkä ja painoi 150 paunaa (se on noin 70kg) Sen olivat muutama viikko sitten saaneet kiinni täällä montaanan vuoristosta, ja nyt on toinen käärme raksa tällä on 3 kalkaro käärmettä pari krokotiilin poikaa ja kymmenkunta muuta pikku kärmettä, sekö sitten oikeen kaunis 16 vuotta vanha tyttö istuu miltei alastomana niitten kärmeitten keskellä ja hämmentelee käsineen niitä, tämä näytän
10)
tä on huoratalon kohalla keskikadulla, kapakka japeli huone toisella puolen.
Täkäläinen muoti nainen on sitten lelu, ensin seon keskestä tiedäs liiveillä puristettu niin että net on korkeintaan 3¼ tuumaa läpimitaten, sitten niillä on pyöree korvapallo vähintään 1½ jalkaa läpimitaten joko neuloilla ja kampoilla kiinnitetään hiusten sisään että saadaan tupla pää, vähintään 3 etu hammasta pitää olla kullalla paikattu. Kasvot pitää olla kstillä paklattu ja valkoseksi maalattu. Sitten mustalla verkolla verhottu, kenkissä pitää olla 9½ tuumaa korkiat kannat että ominapunsa käveleminen on miltei mahdoton, kretonki hameessa pitää olla silkki paperinen kuori
11)
että se kahisee, rillit silmillä ja laukku kädessä, istuu hevosen selässä satulassa ja ratsasta (sillä täällä vuodisto valtioissa on ratsastaminen hyvin yleistä)
Minä olen nykyään kooperatiivisella poika talolla meitä on tällä kertaa 75 miestä yhdessä kaplossa, meillä on vuokrattu iso 2 kertainen talo jossa on keittiö, ruokasali lukusali (johon on tilattu toistakymmentä sanomalehtee) juttutupa ja 24 makuuhuonetta, vuokraa siitä maksamme $60 kuussa, sitten meillä on 4 palvelijaa, keittäjä joka samalla on emännöitsiä sille maksamme $60 kuussa, sekä ruoka ja asunto, tiskurille, pöytään kantajalle, ja huoneitten siivoojalle, maksamme $25 kuussa seki vapaa asunto
12)
ja ruoka tämän meidän yhteis homman nimi on Rientola, tässä on paljo mukavampi asua kun yksityisissä perheissä sekä tulee huoheimmaksi, viime kuun ruoka tuli maksamaan $20,52 miehestä sekä asunto $2½ miehestä.
Tämä meidän liike seisoo siten että joka miehen on pantava $20 pohjarahaa silloin kun yhtyy taloon, vaan lähteissään saapi sen pois. Tämä on koko iso liike, viime kuun muonat oli $1.500.
Nyt olen ollut ameriikassa 3½ kuuta, sinä aikana tehnyt työtä 57 päivää ja tienannut 247 tollaria, ja nyt olen aivan yhtä rikas kun antreasta lähteissä.
Vai meinas Mansikka lähtee hilman kansa ras
13)
suttamaan tännepäin.
Oikeenko se Mustosen Anni saa lähteneeksi tänne ja Pekko. Pekon ei toimita tänne tulla siksi että onhan hällä siellä tavallinen toimi, muista kuinka Tolikan Jussin kävi, jumala rankasee kun lähtee etuilemaan.
Vaan Miettis Mikon olis sopinut lähte hän paraikaa tekisi 28 mkk päiviä päiväpalkalla 8 tunnin työ, siksi että hän on ammatti mies.
Tässä olen yleensä tehnyt selkoa täkäläisistä oloista hyvistä puolista, vaan seudaavalla kertaa teen selkoo sinä vaan viitsit lukee ja ajatella näitä
14)
minun kirjeitäni niin totta jumalauta olet yhtä selvillä ameriikasta kun minäkin.
Loiskon Kustaalta minä sain kirjeen elokuun 3 päivänä hän voi hyvin sano jo lähettäneensä puolet kytirahoistaan kotiin, kustaan osote on, Mr Kustaa Loisko Lake Main, Antonakon, Co Mich, u.s ameriika.
No kerro nyt terveisiä Hämäläisen Almalle, Olkalle, Savolaisen Annalle, Niemisen Hilmalle, ja erittäin Erkan likoille, ynä Pekalle, Mikalle, Assille, Wäinölle, ym ja muista nyt taas kirjata oikeen humorinen kirje kertoo kaikki isot sekä pienet asiat, Woi hyvin Toivoo Kalle Heino osotteeni on Red Lodge Bot.g Mont. u.s.a

Amerikassa, Yhdysvalloissa,
Monttaanan valtiossa
Carpon countissa,
Seetlasin kaupungissa.
Syyskuun 19 päivänä v. 1910
Kallelta.
Tatulle
Tänä iltana heti maan noustuani sain sinun sen kovan kirjeesi ja siinä olikin yhdeksi iltaa kuvia kyllä annoin erään parhaan toverinikin lukea sen. Se Jaakkolakin oli oikeen innostunut siihen kirjoitustapaan. Tämä Jaakkola on kotoisin läheltä valkiakosken tehdasta isän talon vaivaa. Nykyjään oikeen perustuksiaan myöten vallan kumouksellinen mies, ollut viime talven 6 kk Työväen opistolla jossa oli se maailman kumouksellisin mies Leo Laukki on opettajana.
2) Se Laukki on entinen suomalainen ylioppilas, sitten käynyt karetti koulun etelä venäjällä ollut yhteisinä venäjän armeijassa, toimii nyt yhteisien vallankumouksellisissa järjestösä. Karonnut siperiasta, sen jälkeen ottanut osaa wiaporin kapinaan, sitten hypännyt tänne maahan. Se on kykenevä mies, puhun kirjoittaa, lukee ja kääntää suomea venäjästä, saksaa ja enklannin kieltä omaa materialistisen luokkataistelukunnan kaikille rakkia kun ei sen päähän pysty materialistinen maailman käsitys. Lukee nykyjään laki tiedettä aikoo pian suorittaa tuommosen tutkinnon jossain yhdys valtain yliopistossa. Sanoit aikovasi mennä työväen opistolle ensitalvena, mutta kalliiksipa se työväen opiston kurssi tulee siellä täkäläinen suomalaisten työväen opisto tulee huokeimmaksi. Täällä on 6 kk. kurssi alkaa marraskuun 1 päivänä ja kestää toukokuun 1 päivään. Viime vuonna tullut maksaa.
3) Maan koko aika kaikkineen opetus, ruoka, asunto, kirjat, ym. $180. (Se on vain 900 mkk) Täällä on se opisto järjestetty siihen malliin kun Taimio oulun puolue päivillä esitti siinä osin opettajat sekä oppilaat yhdessä samassa talossa ja syövät yhdessä pöydässä. Oppilas maksu $5 kuussa ja samaan maksavat tasan minkä se kustantaa, naiset pääsee vieläkin huokeimmalla kun se on yleinen tapa ameriikassa että kaikissa ruokapaikoissa nainen maksaa puolen siitä minkä miehet maksaa (ja täällä lännen valtiossa on naiset oikeutettuja kaikkiin… vallan vapaasti, miehet vaan maksaa -mutta se on pirun viisas keino). Täällä oli suomalaisella työväen opistolla tähän asti niin pieni talo että ei mahtunu kun 70 oppilasta vaan nyt.
4) Tänä syksynä valmistuu uusi 3 kerroksinen talo, jako tulee tilaa uudelle sadalle oppilaalle. Kyllä minäkin vielä menen sinne työväen opistolle. En tiedä tänä syksynä vielä josko sitä varat sallii. Olisi sitä sen verran rahaa vaan minun on laitettava kapistuksia, kun ei ole enää minkäänlaisia vaatteita jo ennen kun tällä paikkakunnalla saan ajan mukaiset kapistukset niin se vie $150. Se opisto on minnesontassa ja täältä maksaa rautatie tikettikin sinne yli $30 (160mkk). Kyllä sinullekin on paras kun ostat ensin tiketin tänne maahan ja sitten tienaat rahaa jolla käyt työväen opistolla. Täällä on mahdollisuus sentään tienata sen aseman, vaan suomessa ennen kuin tienaa 500 markkaa siihen kuuluu vuosikausia.
5) Vaan täällä on kun sattuu sen 500mkk kuukaudessa päälle ruokansa, esimerkiksi tänään lauvantaina, perjantai, ma ja torstaina. Siis 4 päivänä olen tienannut $6 joka päivälle, ja tässä kuussa olen tehnyt töitä 15 päivää niiden 15 päivän tieniä tekee $68. Nyt on vielä tässä kuussa 10 työpäivää tähteenä ja varmasti teen $5 joka päivä. Sillon se on tämän kuun tieniä $118, siitä menee korkeintaan $23 ruokaan ja ostanut oon silloin se on jotain 500mkk kuussa kliisinä, ja suomen porvarit ei kykene ikänä maksamaan raakasta työvoimasta sitä hintaa. Kyllä täällä maassa aina terve ja riskimies saa työpaikan, kun riskin näkönen mies jo menee ohviisiin työtä kysymään.
6) Niin supitentti hymyilee ja vaikka sillä ei olisikaan sillä kertaa tarvista niin se sanoo että tule toisen kerran hän katsoo. Vaan kun pieni ja heikon näköinen mies menee kysymään työtä, vaikka se olisi kuinka tirhakka niin, supi katselee nenä nyrpynä ja sanot ettet sinä ole mikään mainari meno karpalo suolle.
jatkoo 20 päivänä
7) Tänään oli maksu päivä sain tilin 22 päivän työstä siis viime kuulta $93. Tämän tilin välin eli kuun ruoka tuli maksamaan $20,87 ja asunnosta menee $2½. Minun joka päiväinen elämäni on seuraava: nukkumaan minä rupian säännöllisesti kello 12 ja ylös nousen kello 7ap. Sitten syön, pujen päälleni ja olen työpaikallani kello 8ap. Sitten koristelen siellä tuonelan valtakunnassa kello 4. Sitten nousen maanpäälle näkemään päivän valoa ja raitista ilmaa ja kello 5 olen pessyt ja pukenut puhtaat vaatteet päälleni sekä syönyt. Sitten luen sanoma lehtiä ym. kirjoja kello 8 asti. Kahdeksalta on joka ilta kokouksia ym. maanantai ilta on junion kokous. Tiistai, perjantai iltana sekä sunnuntaina 9p 10-11 olen käynyt enklannin kieli koulua (ja se tuntuu olevankin visaa). Keskiviikko iltana on huvitoimikunnan kokous. Torstai iltana sosialisti osaston kokous ja sunnuntaina iltamat usiasti vielä viikollakin. Lauvantai ilta meinasi unehtua silloin on puhuja Klupin kokous, lisäksi on vielä minkä mitäkin komitean ja toimikunnan kokouksia. Myöski lehden toimitusta, kaappareitten harjotusta, ym. ym.
8) Loiskon kustaalta en ole nyt saanut kirjettä kuukauteen. Viimeksikö hän kirjoitti niin sano voivansa hyvin. Puolet kyytirahoistaan jo lähettänyt kotiinsa, sanoi sanoneensa Tiska silta vähän sitä peseen naapuriakin. Se Lahti Tahvo sieltä rälläkkälästä jonka kanssa minä tulin yhtä matkaa. Se on saidastanut Wiikiimiassa minun peeperiä ollut toista kunta hospitaalissa. Täälä saidastaa ihmiset tavattoman paljon sitä peeperiä (se on kuumetta) minun potiraana sinuikin yksi myllykosken poika on maannut toistakunta hospitaalissa. No niitä Hilja siskosta tuli taivaallinen horjumies. Vai tänne ne antrean pojaat tulee oikeen sakiltaan vaikka kyllä niistä moni paikka tuumaa että sainpas lähteneeksi mamman luota kun ei osaa puhua eikä ole ruokaa ei työtä, vaikka ei ameriikassa hätää tule, nälkä kyllä tulee, vaan onhan tämä vapaa maa kärsiä nälkäänkin.
Morjes sitten, voi paksusti toivoo Kalle.
Tässähän sitten taas vastapäin osotteeni uutinen
Red Lodge, Bot. mont. u. s. amerika

Red Lodge 10:10:10
Haloo poikamies!
Tänään sain sinulta
1)Wai on sikäläisessä osuuskaupassa henkilökunnan suhteen käynyt senlaine seplatsuumi ja Pekka on sitten kiskalla. Wai tuli se Anni hakemaan no siellä hän saapi tehdä tuonlaisia kahden tallarin töitä kun kerran tulee siihen asti niin kyllä on yleensä paras että ostaa tikettiä samalla kertaa monin ollen tästä sadan mkk säästö enemmän ja sitten pääsee siihen keskivaltioista lännen valtioihinsilloin on yleensä palkat paljon paremmat, vaikka on sitä lupa muuttaa. Omasta voinnistani saan sano että se menee niin kuin 20 vuosisadan palkka.
2) On jo kokonaan paitsi viikon päivät on ollut aikas saatanan kova hammas tauti. Tänään viikko olin hammaslääkärillä otatin 1 hampaan pois ja 7 hammasta paikattiin. Se lysti maksoi $15 (78 mkk). Siihen saakoon tehdä lääkäri työtä 2 tuntia, kyllä tääläkin osaa lääkärit ottaa koko hyvin ja sitä paitsi ei ne hampaat tulleet sen paremmaksi. Kipu oli yhtä kova leukaluussa ja pääluussa monta päivää kunnes sain höyryn avulla vähän paremmaksi että nyt ei enää pakota vaan syöminen on huonoo kun ei kärsi kylmää eikä kuumaa. Meillä oli t.k. ensi päivinä 3 päivää kestävä straikki (lakko) ja mikä pyykinpesu hän oikeastaan oli. Tänä iltana on Junion kokouksessa esillä vielä yksi kysymys, en tiedä että miten käy jos tulee vieläkin straikki.
3) Muuten on sovittu maksuista ja muistakin ehdoista paitsi kivestä ei kauppa niin maksaisi niin vasta 1$ tummasta alkain ja Junion miehet vaatiin 4 tummasta alkain ja suuntiin moniin kuljetus on myös miesten vaatimuksessa. Nyt se täyty miesten kantaa maan päältä, ruutikäki painaa 25 paunaa (12kg) ja kun sen pistää selkäänsä ja kävelee toistamailia pitkän luupin joka painuu 45 asteen kallevuudella maan sisään ja sitten on vielä toista mailia pitkät tasanteet pohjalle ennen kun on senterin pesällä puikkinut läpi satojen vaateovien (jotka ovat ilmajohtoja) niin työpaikalleen päästessä on siksi kypsä poika että hikivesi kuossuu kenkissä. Tämä meidän straikki (lakko) oli sellaista että työsopimus oli alle kirjotettu (sainattu).
4) Molemmin puolin, sen tekivät valtuutetut edustajat Billingsin kaupunkissa, Montanan valtion yhteisessä counferensissä. Vaan tämä Reetlatsin paikallisosasto rikkoi tuon couferensin päätökset ja potki pois junion vanholliset virkailia. valittiin uudet luokkatietoiset virkailijat ja tehtiin vaatimuksia hyväksytyn sopimukseen valittiin komitea esitettiin kaivannon supiteetille ja saatiin useita paremmuuksia kun ei menty työhön, vaikka couferensin edustajat selittivät että sen parempaa työsopimusta ei saa vaikka kuinka maittais. Italilaiset ovat kovia poikia junion miehiä ja kun net saivat nämä pessimistiset samanlaiset puolelleen niin silloin syntyi meka jumion kokouksessa ja vähitellen kaikki eurooppalaiset koko sakki suuele oli yhtä poikaa. Ameriikkalaiset olivat kyllä vastassa sanoivat että het menee työhön kun on kerran virallisesti hyväksytty sopimus ja he ei ole skääppä,
5) vaan italialaiset sanoivat että jos yksikään sorkka menee työhön niin se on skääppi matelia ja kyrvänimiä ja sillä lailla sitä riideltiin kaksi päivää. Kolmantena päivänä ameriikkalaiset yritti mennä työhön vaan kaivannon supiteetti ajoi ne takaisin sanoen että hän tuomitsee mainareita ensin ja sitten vasta kälppäreitä. (ameriikka lukuisina netkin on pikku pomoina, rasva matteina timperi miehinä, matorin ajajina, Muulin ajajina ym.) Voimaa joka on järjestyneessä työväessä jos se on luokka tietoista koska tämänlainenkin juma kun tämä, Jumois mainarivärkkeet mainosien jumio, on. On saanut tänkin verran aikaan vaikka on niin saatanan
6 vanhollinen. Oli tässä kaupunkissa ameriikalla Ferut. Se on jonkinlaiset näyttelyt, kilpailut ja kaikkea ameriikkalaista humpuukia, sitten oli myös pari kolme sataa intiaania (alkuasukasta) jotka ovat koristettu näyteille ja metsä eläinten nahkoilla net tanssivat parina iltana luistin hallilla jota sai katsoo 25€ maksulla kyllä nämä vuoroista intit ovat vielä hyvin alhaisella kehitys asteella, lauluissaan net matkii vaan huuhkajan, majavan, kotkan, tiikerin, leijonan ja karhun ääniä.
Piirti Kalle Heino
sano terveisiä kiiskin väjelle sekä muille tuttaville
piiriä hän vastaa pian.

Red Lodge 16:11:10
Haloo poikamies!
Kallelta!
Tatulle.
Pari päivää sitten sain sinulta pitkän rannan terveiset! Minä tosin sinulle muistaakseni kirjoitin noin viikko sitten sinne Wuokselle. Noteillä net on taas vaalit meneillään ja laillisuus rumpua päristetään kaikin yksimielisesti niin että on kuulo ja näkö sekaisin
2.
vaan koittakaahan nyt vähän pitää sentään mielessänne luokka taistelu teoriiaa ettei sillä koko suomen sos dem puoluesta tule laillisuuden porokallo (toistaiseksi) Täällä sitä myös toimitaan suomen vaalitaistelun hyväksi, ensi sunnuntaina t.k.20 p. pidetään yli koko maan suomalaisten kesken suuria akitatsuuni kokouksia joissa selvitellään suomen nykyistä valtiollista asemaa ja myydään sitä tilaisuutta varten vahvistettuja rinta neuloja ym kerätään avustusta
3.
suomen vaalitaistelun hyväksi josta kertyneet varta lähetetään kielenkääntäjä viraston kautta suomen sos dem puolue toimikunnalle. Wai osti Walkonen itselleen talon. Entäs emännän kanssa. Sanoitko pätkälle terveisiä minulta. Wai on sinussakin ruvennut ameriikan kuume nousemaan ja ratasevasti mitään tee kun tykkäät. Tule tai älä. Vaan jos sinull
4.
ta puuttuu ainoastaan vauhtia, ja sisua on kyllin itselläsi niin saatan han minä laittaa sinulle tiketin kun valmistat itsesi niillä matka eväillä. Minä lähetän sinulle tiketin hankoon kun kirjoitat että mihinkä paikkaan sinä haluat tulla itään vai länteen ja millä linjalla ja minkä kautta, kaikkein paras linja (toi kallein linja) on kuvaara linja jonka parhaammat laivat ui Liiverpoolista Nyörkkiin.
5.
tiketti maksaa esimerkiksi Hankosta: tänne Red Lodgeen Montaanaan, noin $100 vaiheilla vaan maksan eli Nyörkin valtioihin pääsee $50 Kyllä se on esimerkiksi tänne Red Lodgen tulon kansa semmoista että täällä ei ole muuta kuin noita kirotuita kali kaivantoja ja niinhänkin on satoja miehiä aina töihin pyrkimässä, vaikka kyllä kai niitä työttömiä on joka paikassa tässä maassa se on ihan varma koska yhdys valloissa on
7.
kyllä net sieltä lähettää postissa hankoon toimihin vaan. Tiedätkö kun Kampin Mäkelän Nestori on myös Täällä Red Lodgessa tulimme tuntemaan toisemme vasta pari viikkoa sitten vaikka on puoli vuotta asuttu samassa kaupunkissa ja samalla kadulla aivan lähekkäin ja on nähty toisemme monta kertaa. Ja iha Lempiltä kait ku sainki ja Terveisiä viime kirjeessä
8.
Arvi Mustoselta olen saanut jo parikin kirjettä, ei sanonut vielä saaneensa työtä Pihlmannin osotetta en tällä krtaa tiedä se kirjoitti minulle pari kuukautta sitten Kanaadan puolella sa noi olevansa jollain rantatiellä seppänä vaan se kirje on minulta joutunut hukkaan ja sekin osote siten hävinnyt.
Terve sitten
Kalle
osote entinen
Bax, G. Red Lodge Mont.

Ameriikka
Red. Lodge ont. Box. G.
Iloista ja hauskaa valon juhlaa sekä riittävästi voimaa ja tarmoa köyhälistön taistelussa v.1911 toivottaa allekirjoittaneet tovereille ja tuttaville:
Kalle Heino, Antrea
Isak Penttala, Isokyrö
Fredrik Jaakkola, Sääksmäki
Isak Lampi, Vaasa
Johan Rekola, Rauman m.a.
Alex Kivijärvi, Evijärvi
Reinhold Vaittinen, Muolaa
Henna Sämpilä, Kannus
Työmies, 24.12.1910, nro 298, s. 2

Punainen maja 4/1 1911
Haloo sihteeri!
Sain kirjeesi toissa päivänä, jossa kerroit sikäläistä asian kulkua, olen tullut siihen huomioon että se suomen laillisuus mylly hienontaa kyllä paljo jyviä vaan ei tee kelvollisia jauhoja, (siis aivan vasta kahta sampalle) Oivoi ompas Hämäläisen olka kis
II
sitten yhtynyt pajan vekarain isän maalliseen kansallis kuoloon jossa misstiikasta sympoleerataan Waltonen täällä nauraa hevos naurua kun hän ei ole enään siinä pykissä. No ihmeekseni luen työ lehdestä että Albiin Lindgren on helponnut itseän t y kassalla, se minusta kumma uutinen!
III
Eilen saapui tänne meidän kaupunkiin se Mrtiin Hentrikson eilen illalla kuuntelin sen leukavaa luentoa seon koko ilveiliä ja puhuu se siinä ilmeittensä mikkona vähän asiaaki Marti kiertää nykyään ympäri yhdys valtoin, suomalaisten asutusseutuin säkevian asia miehenä, Marti se vähän halkasee ilmaa viime kesänä seoli siellä suo=
IV
messa sitten kulki läpi euroopan valtioitten ja kun on aina ollut matkalla niin on ja taas täällä, kulkenut yhdysvaltoin ilta- ja keskivaltiot parisen kymmentä valtio läpi. Täällä tulee suomalainen allitatsemies hirviän kalliiksi kun matkat on niin pitkät ja Co kiskoo hirviän korkeita maksuja rauta teillä, Mortilla on suora tiketti Tynenmeren rantaan at
V
lantin rannalta, edes takaisin vaan eri linjaa ja se maksaa $180.00 se on ainoostaan suora kierto matka sitten sivu linjat tulee maksamaan toisen verran ja päivä palkka on täällä lännellä $3.00 Täkäläisessä suomalaisessa sosialisti järjestössä on lähes 800 jäsentä ja 170 paikallis osastoa, sillä on 3 puolue lehtee järjestön arkoonien toiminta on vaistomaista ja jäsenten
VI
sosiaalinen eli periaatteellinen tietoisuus hyvin pieni, yleisesti on toimita sellaisa selkärankatonta muljuttamista. Sen minua enämmän sapettaa kun en kykene seuraamaan enklannin kielistä puolue lehdistöö jotenka maan valtiollisen aseman tunteminen on hämärää sikeen tuppoo kiro pääsemään joka kerta kun näjen amerikan sos dem puolueen
VII
pääonen kannattajan (appil do Reelsom) suomeksi on sen nimi, vetaaminen järkeen, se ilmesty ½ miljoonan suuduisena painoksena, ainoastaan kerran viikossa, sinä on 6 vakitusta toimittajaa: mailman parhaampia teareetikko ja kulen Debs. Hilkuet, Wareen ym sillois voit arvata että sen sisältö on lukemi sen arvoinen eikä se maksa kun 25 c 40 viikko
VIII
kun nyt keväällä tulet niin osta tiketti Liiverpoolin kautta valkian tähden uusille ehdottomasti mainion suudemmille laivoille, eli sitten gunart linjan mansitanialle eli lusitanialle, joika on ja pysyykin mainion rekati kulku nopeudessa Sano oikeen
Lännen rennot
Terveiset kaikille
sikäläisille tovereille
piirti Charls Heino

Länsi american Kalliovuoristossa helmikuu 20p 1911
Haloo Brother!
Sain sinulta kirjeen viime viikolla, pyysit lähettämään sinulle kaikkvaltiasta 50 tolsua, vaan olin jo ehtinyt muutama viikko sitten lähettää sinulle 100 tolsua, pyysit lähettämään sen tollareina vaan ei täältä voi mitenkään lähettää tollareita tollareina, kyllä net aina vaihtuu sen maan rahaksi johon net lähetetään sillä ei rahaa kuljeteta vaan vekseleitä.
Onhan sinulla sitten sitä kaikki valtiasta sen verran että pääset hyvin tulemaan, vaikka kyllä saat olla sentään tarkkana kyllä sitä paljo kuluukin matkalla ja kun ostat niitä tollareita niillä markan tirriäisillä, niin kyllä pääsee ja täällä maassa se tollari on käytännöllisessä elämässä jotenkin sama ku
II
Ota huomioon että perillä sitä vasta rahaa tarvitseekin.
Jos maalle nousee raha lain mukaan olisi vähääkään riittävä niin se pitäis olla vähintäänkin $100,00 Se $25 malle nousua raha on siksi pieni että, jos tiketti on esimerkiksi alaskaan asti niin sen tarvitsee välttämättömästi matkall ruoka rahaksi.
Vähän selvitystä rahan tarpeista perillä, menet, ensin jonnekki koli kömpikälle ja saat heti seuraavana päivänä työn (joka tapauksessa 100) on ostettava maini vaatteet ja välttämättömät työkalut net maksavat vähintään $30,00 ja useimmissa paikoissa pitää tehdä kuukausi työtä ennenko saa rahaa, kuukauden keskimääräinen ylöspito maksaa $25,00 useimmassa tapauksessa käy niin että saat parisen kuukautta, tarjoilla viikossa ensin saat sen kaupaksi se maksaa $50,00 kun sattuu pitää ajaa jonkun $10,00 kyyti toisen kaupunkiin
lll
näistä numeroista voit laskee, minkä verran siirtolaisella pitää olla tasku rahaa välttämättömän tarpeen (ei loin) mukaan. Minun viime keväinen matka tilini on seuraava! Antreasta lähteissä oli rahaa yli 1000 mkk. Tiketti minulta kyllä loppui Nyörkkiin vaan minulla oli Nyörkissa malle nousu rahaa 120$. Sitten ostin 49$ rautatie tiketin. Olin täällä Red Lodgessa 9 vuorokautta ennenkä pääsin töihin ja sitten kun sain ensimmäisen tilin oli minulla oli minulla vielä rahaa 20,40$. Ei siis enää kukauden ruokarahaa! Ilman sanomatta sinä tiedät että olen kyllin tarkka mies. Täällä Red Lodgessa on paraikaa kymmeniä sellaisia miehiä jotka ovat 4 ja 5 kuukautta kulkeneet säännöllisesti kolme kertaa päivässä, kaivannon konttoorin ovella töitä kysymässä eivätkä siellä ole saaneet, sillä tavalla. se on monen lihominen käynyt laihtumiseksi.
lV
Saari osasto
Tässä kaupunkissa on ainakin puolta enemmän poikamiehiä kuin tyttöjä, silloin voit arvata minkälainen kilpa vienti on tytöillä, että meikäläisellä vanhallapojalla ei ole minkään laista senssiä. Sinä tiedät että minun kävi sisulleni sellainen asian tila ja rupesin tekemään havaintoja ja ihmeekseni huomasin että kaupunkista löytyi useita kymmeniä ”Leskiä” jotka olivat kyllin elämän haluisia, komian näköisiä. Nuorta ja lihavin niistä oli joku onnettomuudessaan eksynyt sosialisti osastoon. Minä rupesin kokouksissa sille hymyilemään. Tästä levisi tieto heti Salaman nopeudella ympäri kaupunkin, että nyt on saapunut sellainen vallan ja tapojen kummastus sankari kaupunkiin että se ei yritäkkään tehdä kumarruksia tytöille, vaan leskille jotka on ollut tapana pitää romu kasassa, täällä.

Suomen neidot hoi!
Montaanan vuoristossa pojat ovat huolissansa, kun ei ole kahvin keittäjää eikä paidan pesijää. Ne neidot, jotka virkaan aijotte ja hakemus paperit laitatte, niin muistakaahan kuvia, ett oletteko miten rumia. Sill kauniita kaikki oomme ja kauniita vastaamaan tahdomme.
Osoitteemme tämä ois, ett hakemukset meille saapua vois: Kaapro Valtonen, Karl Ervasti, Kalle Heino, Reinhold Vaittinen. Osoite: Box G. Red Lodge, Mont
U.S. of America
Työmies, 28.02.1911, nro 48, s. 8

Punainen maja 4/3 1911
Haloo!
Kirjeesi sain eilen josta näin että olet saanut lähettämäni rahat Noniin sinä siis tulet keväällä tänne lännen mantereelle, kun sinulla on niin kin hyvä toimi, niin ole siinä nyt niinkauvan kun sitä piisaa, kyllä sitä vielä on aikaa kurkuilla täälläkin, kun nyt tulet tänne ja rupiat tästä kyselemään, vaikka et osaa puhuakkaan, seon toista kun suomessa
II
jossa ymmärtää että jos töitä luvattiin eli ei. Nyt sinulle on parasta ottaa sana kirja ja ruveta katselemaan sanoja mitä sulla on ruotsin kielisiä sanoja niin niistä on vähän apua vaan suomen ja wenäjän kielisiä sanoa ei ole enklannin kielessä yhtään, paitsi yleismailmalliset sivistys sanat on kaikki tarpeen enkliskossa. Kun tähän maahan tulee, niin kielen oppiminen on välttämätöntä
III
ja samalla suomalaiselle niin vaikeeta, kun kuuman puuron juominen Seon pirua löytää kurkustaan niin kummallisia ääniä kun enklannin kielessä tarvitaan, ja jos kovalla työllä oppiikin jonkun sanan, niin ei siitä kään osaa muodostaa sitten lausetta, kun on oppinut käyttämään taipuvia sanoja, ja sitten saa käytettäväkseen sanat jotka ei toinen. Vaikka se onkin miltei mahdottomuus niin kumminkin olen päättä
IIII
nyt että minun pitää oppia lukemaan ja ymmärtämään ekliskoa Vaikka kyllä minä olenkin jo kirjallisesti paljo pitemmällä kun puheesta, olen iltakoulussa oppinut sisä lukua sen verran että nyt osaan sisästä lukea taukot pikku lasten luku kirjaa. Olen päättänyt ottaa elämäni päätehtäväksi ensisiassa oppia lukemaan enkliskaa aijon käydä ensisyksyn asti ilta koulua ja harjotella muutenkin, sitten olen aikonut mennä ensi
V
syksynä Työväjen opistolle jossa ottaisin eklannin kielen tärkeimpään aineitteni joukkoon, sitten olen aikonut mennä opistolta päästyäni aivan ummikkoon enklannin kieliseen paikkaan, wuosikaudeksi ja sitten kun sais sen verran kaikki valtiasta puolelleen että voisin edes ½ vuotta lueskella Walparaisen yli opistolle enkliskaan sitten vasta voisin ruveta seudamaan enklannin kielistä sano malehdistöä ja kirjallisuuttta, sinä varmasti naurat tälle ohjelmalleni
VI
ja ajattelet että mistä kalle ottaa net rahat, ja se siinä onkin joka komteeraa vaan mahdottomuus se ei ole jos vähänkin vaan onnistun työpaikoissa siksi olenkin ajatellut 3 vuotta aikoo, siittä 1 vuosi koulun ajaksi, sekin 20.00 osassa, se koulu tulisi maksamaan yhteensä $300.00 en voi sanoo että kuinka siinä onnistun, vaan muuten on mahdottomuus oppis enklannin kieltä, Täällä on paljo sellaisia jotka ovat töittensä lomassa lueskelleet walparoisessa vuoden pari enkliskaa
VII
puhuit uusien vaatteiten ja palton teettämisestä, seon et kumminkaan ilkiä niitä täällä maassa pitää, otat niitä mitä sinulla on parhaito, korkeintaan parit vaattet palta reuhun sekä alu vaattita sen verran että saat matkalla muuttaa, alusvaatteita ja nenä liinoja kyllä likaantuu matkalla paljo niissä nokisissa laivoissa, kenkiä ei muuta kuin yhdet jalkaasi kenkät täällä on huokeempia kun suomessa $300 saa sellaiset kenkät kun suomessa saa maksaa 20 mkk
VIII
ja noin $20.00 saapi kesäpuvun Jaa jos saat siltä H. Soiniselta sen 20 mkk niin se on hyvä! Kirjoita heti kun saat tämän, minäkin kirjoitan parin viikon päästä taas kun muistan jotain sellaista mieleeni. Nyt minun pitää mennä Hooliin siellä näyttelemme tänä iltana, Ryöstelty kaunotar
Terveisiä kaikille tutuille Ainolle ym? Voi hyvin ja opettele pitämään kieltäsi ylösalaisin sekä syrjällään
Piirtää Kumouksellinen Kalle.

Jatkoa, jostain kirjeestä Red Lodge 1911
…Red Lodge, kuten muistaakseni olen ennen ja sinulle kirjoittanut, että nämä koli koivon mut tekee kesällä aina huonommin täältä kuin talvella. Voiko minulle kyllä kävi päinvastoin, minäkun soin sattumalta viime kesänä hyvä työpaikka, voiku tehtiin voivoi töitä niin sittenkin tienasin joutuu verkkoon. Nyt on minulla ollut 3 kuuta niin huono työpaikka jossa en ole tienannut mitään. Tässä kuussa en saa ruoka rahojakaan. Se on niin että jollei satu saamaan parempaa työpaikkaa, kyllä silloin lähden taas eteenpäin. Pitää tämä vielä koittaa olla kevät puoleen.
Saari osasto
Rouva vorio Raunio saapui eilen tänne Red Lodgen. Hän on nyt länsi piirin suomalaisen sosialisti järjestön oskoniseehoitajana Saa $100 kuussa ja vapaat matkat, sanoi olevansa kovin väsynyt ja hermostunut kun pitää matkustaa yksin. Aivan kielen taitamattomana tuliaisia mailia, sanoi että tämä lännen luota käytä tympäsee kaikkein enemmän kun ei mäje mutta ku sakasan tapaisia autioita breerejä ja äärettömän jylhii vuoria. Severi Alanne kävi viime viikolla myös meidän kylässä, hän oli Sompan kiertelevänä asiamiehenä. Sompa on etelä wajominkissä(Wyoming), suomalaisten omistama koti kaivanto osake yhtiö. Emil Penttilä kuuluu olevan nykyään Brittis koluupiossa (British Columbia) toimiskelee impossipilistinä (eräs amerikkalainen sosialistisuunta). Viime sunnuntaina miet näyteltiin Eliinan surmaamina vein siinä Vesilahden lukkarin osaa, saimme $168. Sen rahan $100 lähetän sinulle pankin välityksellä Wuoksen postitoimistoon.

Red Lodge 9 p 4 k 1911
Haloo Taave!
Sain kirjeesi eilen ja päätin vastata heti. No sinulle kävi sen eljaksen ukon kanssa.
Mitä se Lindkreen Albi pöhläilee kun se sen yhdistyksen kassan söi.
Se suomen poliittinen asema näyttää olevan paha lailla pirun koululla, santarmit painoasiamiehet
2)
ja upseerit siellä näyttää olevan kaikki kaikessa, vaan onhan siinä sentään vielä toivoa, sanoit että iikat kuunteleevat puheita oikeen ahmimalla, no nyt niille sopii sanoa raskaasti, ilkiästi ja sanoa oikeen vallankumouksellisen luokkataistelun valossa. Sellaisella änen painolla että net Matit ja Pekat olisivat joka taholle niin offat sijoonissa kun piikkisiat.
3)
olet kai lukenut mooses haalin kirjoituksen että muka Canadassa olisi muka paremmat työ ajaat kun yhdysvalloissa, se on kysymys ja jonka minä luulin että ei kukaan voi onnistuneesti vastata, se on sama kun siellä joku sanoisi että Kotkassa on töihin pääsy ja paremmat palkat kun Wiipurissa.
Brittis Columpiassa on viime aikoina ollut kai
4)
vähän siedettävämmät työ olot vaan siellä on alkanut ainakin tällä kertaa jättiläismäinen lakko, 10 000 a 15 000 kivihiilen kaivajaa on alkanut lakko taisteluun ja hyvässä lykyssä se voipi kestää useita kuukausia, kulin Illinoissin kali mainarin lakko viime kesänä kesti ½ vuotta, tämä Brittis Columpia lakko voipi levitä Ontarion maskuntaan keski canaadaan. American työläiset leikittelee
5)
unionisuuilla, met unaisdet main workes of mainarit teeme töitä kun prittis columpiassa straikataan samalla työ alalla, se on samaa kun viipurin kirjoittajat olisivat lakossa ja Helsinkin kirjoittajat töissä
Tämän kuun 4p kokoontui liitto valtioitten konkressi yli määräsiseen istuntoon jossa tullaan päättämään Enklantilais ameriikkalaisesta sopimuksesta ja samalla aijotaan
6)
poistaa tulli raja yhdysvaltain ja Canadan väliltä, näiden molempien maitten kapitalistit ovat laittaneet asiansa sillä tavalla että kummallenki on edullista, lähemmässä tulevaisuudessa yhdistää Canada yhdysvaltoihin ja enklanti saa nuolla sormiaan.
Voi jo olet ruvennut änkyttämään enkliskan sanoja, kyllä seon sitten hard jopi oppia enkliskaa ja seon kumminkin välttämätöntä täällä maassa
7)
Käväse hän nyt Laviassa kun sinä kerran tänne maahan tule niin olet sinä siksi viisas mies että et sinä tule kohtakaan olemaan suomessa, Kommerin Fransi se taas kai on tällä viikolla lähtenyt suomeen, seon yksi perkeleen oppi kulkia tätä valtio ettes takaisin ajas rahansa laivakomppaniioille kun tulee tähän maahan ja hakee sellaisen työpaikan jossa se opi tehdä työtä pyhää oikee 10 a 12 tuntia päivässä
8)
alla nöyränä paasille ajatellaan että kohta minä lähden vankaan maahan sitten kun on vuoden pari säännöllisesti joka päivä käynyt työssä ja yö sydäntä vähän torkkunut paartitalon upsteessa jo sarsitakki on käynyt risoseksi, on sata talleria rahaa, sitten sitä lähdetään hakemaan äitiltä puoli kulusia pöksyjä, täällä on muka vaatteet kalliita ei niitä kannata ostaa. Se könki on sitä kaikkein kurjinta joukkoo se
9)
kun lähtee aina pakoa pakoon eikä missään yritäkkään kerjätä olojaan!
Minä lähetän sille Soiniselle kirjeen, käy sinäkin vielä sitä kiristämässä että saat sen 20 mkk pois.
Vai rupesi se Miettis Mikko akattumaan.
Kyllä sain, sinun lähettämäsi työväjen kalenterin, tammikuulla en ole tainnut muistaa siitä kiittää, oli tullutkin aivan turmeltumattomana
10)
Ensi sunnuntaina met näytämme kappaleen suurpäivän aattona.
Kaapro Waltonen käsekee sanoa paljon terveisiä seon hyvä hänen mielestään kun tuot hänen kapistuksensa.
Ole tervehditty ja voi hyvin sano Opportunistinen Heino
Kirjoittelehan nyt vielä sieltä antreasta, Laviasta, Hankosta ja matkalta.
Osote entinen
Bot.g Red Lodge u:s of america

9.5.1911 Red Lodge

Kirje Amerikasta
On kulunut toista wuotta siitä, kun lähdin Karjalasta. Nyt haluan kertoa niistä hawannoistani, joita olen tässä lyhyessä ajassa tehnyt. Tiesin jo lähtiessäni, että amerikkalaiset pääomat ynnä teollisuus owat porwarillisen kehityksen korkein huippu. Tiesin myös, että kapitalismin seuraukset miljooniin nousewa työttömyys, hätä ja kurjuus owat täällä suurimpina ja räikeimpinä kun missään muualla maailmassa! Sekä miksi sitten on sos. dem. liike täällä suhteellisesti paljon heikompaa kun muualla, waikka täällä on sillä parhaat edellytykset?
On tunnettua, että waltawa enemmistö täkäläisestä työwoimasta on siirtolaisia, kaikista maista ja kansallisuuksista, ja se on yksi tärkeä syy työwäenliikkeen heikkoudelle. On selwää, että kaikki siirtolaiset owat olleet jossain määrin tyytymättömiä oloihinsa ennen lähtöänsä ja owat he lähteneet Amerikkaan ei olemaan, waan rikastumaan yksilönä. Kun heiltä puuttuu sitten luokkatietoisuutta ja laajempaa yhteiskunnallista elämän ymmärrystä, luulewat he olewansa Amerikassa waan käymässä waikka enemmistö heistä ei koskaan woi palata wanhaan maahan. Nämä siirtolaiset, wailla kansalaisoikeuksia, joita he eiwät huomaa itselleen tarpeelliseksi hankkia, owat wälinpitämättömiä waltiolliselle ja ammatilliselle työwäenliikkeelle. Kun nämä siirtolaiset näkewät epäonnistuneensa rikastumisensa suhteen, niin eiwät he osaa kohdistaa tyytymättömyyttään sinne, missä wika on, waan otaksuwat, että nyt on huono aika, pitää odottaa parempaa ja siinä hywän ajan toiwossa he nielewät katkeran tyytymättömyytensä tyytywäisinä. Kun hywää aikaa ei tullutkaan, silloin nämä elämänhaluiset siirtolaiset joutuwat mitä äärimmäiseen kurjuuteen ”kapakkahoopaiksi" ja tyttötalojen ”kundeiksi". Yksi osa siirtolaisista kulkee edestakaisin Europan ja Amerikan wäliä hakewat muka hywää owat menewinään huonoa karkuun. He pakenemalla koettawat wäistää kapitalismin sortoa. Yksi tepsiwä keino, jota ei ole tietääkseni paljon meikäläisten taholta käytetty, ei Amerikassa eikä wanhalla mantereella, olisi siirtolais-agitatsionia. Australian ja Uuden Seelannin puoluetowerit käyttäwät hywällä menestyksellä siirtolaisagitatsionia. Siellä on se järjestetty siten, että kaikissa satamakaupungeissa, joissa siirtolaisia nousee maihin ja lähtee, owat wakituiset puhujat, jotka puhuwat siirtolaisille aina sen maan oloista, joihin siirtolaiset kulloinkin owat menossa, selittäwät mitä siirtolaisten olisi siellä ensimäisenä wälttämättä tehtäwä luokka-asemansa parantamiseksi. Amerikkalainen taloustieteilijä W. T. joka on paraikaa Milwauken sosialistisen kaupunginwaltuuston kustannuksella, tutkimassa kunnallissosialismia eri maissa, kirjoittaa Australiasta m. m. että siellä on hywin järjestetty siirtolaisagitatsioni, sanoi myös itse kokemuksestaan tulleensa huomaamaan, että linjalaiwoissa ja satamissa puhuminen siirtolaiselle, waikuttaa parhaiten kun missään muualla. Amerikassa on noin 1/3 milj. suomalaista ja niistä kuuluu noin 7,000— 8,000 suomalaiseen sosialistijärjestöön, waan sen sijaan muilla suomalaisilla on täällä maassa monellaisia seuroja: ”Kalewan ritareita”, ”Weljelys"-”Imatra"-, ”Sampo" y. m. seuroja, joissa ne märehtiwät kaikillaista porwarillista hapatusta.
Siirtolaisuus on myös tärkeä tekijä työwäenliikkeessä ja siksi olisi saatawa siirtolaiset ymmärtämään, ettei siirtolaispiletillä woi päästä kapitalismia karkuun.
Red Lodgessa Moutanossa kesäk 7 p. w. 1911.
Kalle Heino.
Työ, 27.06.1911, nro 143, s. 3

Ulkomailta
Suomalaisten riennoista Lännellä.
Red Lodge on kaiwantokaupunki Kalliowuoristossa Montanassa, lähes 6,000 jalkaa merenpinnan yläpuolella. Asukkaita 5,000 tuh., niistä 1,500 suomalaista.
Parinkymmenen mailin päässä kaupungista on 11,000 jalkaa korkeita wuorenhuippuja. Wuoren yläosa on lumenpeitossa, sen rinteellä kaswaa tiheätä metsää. Wuoren juuri lewiää lakeaksi autioksi preeriksi. Preerin maanlaatu on hywä, kaswullisuus runsas niillä paikoin, jotka kastelulaitoksen awulla pidetään kosteana.
Kaupungissa on Norden Inprowomend komppanian kolikaiwantoja, 800 miestä työskentelee niissä. Työpäiwä on 8 tuntinen. Päiwäpalkka 3: 25 doll. ja urakkapalkka mainareilla 4½ doll. ylöspäin. Työläiset kuuluwat Amerikan Main Workes of Federationiin. Työttömiä paljo. Loukkaantumisia tapahtuu usein. Sosialisti osasto on koko pirteä; jäseniä siinä toista sataa. Osaston työkokouksia pidetään kerta wiikossa. Ohjelmakokouksia 2 kertaa kuussa. Puoluetoiminta eroaa Suomen sos. dem. toiminnasta koko lailla.
Sosialisti osastolla (wastaa työwäenyhdistyksiä Suomessa) ei ole johtokuntaa ensinkään. Rahastonhoitaja, rahastonkinjuri ja pöytäkirjuri walitaan neljänneswuosittain. Puheenjohtaja y. m. toimitsiat walitaan kokousten ajaksi kertakaikkiaan.
American suomalaisen sosialistipuolueen kansalliskomitea sijaitsee Chicagossa Ill. Puolue on jaettu 3:n piiriin. Montanan waltion osastot kuuluwat Länsipiiriin, joilla on piirikomitea Astoriassa Ore. Piirit palkkaawat organiseeraajia ja huolehtiwat yleensä aatteen lewittämistyöstä. Koko suom. sosialistijärjestössä oli w. 1911 alkuneljänneksellä jäseniä ja osastoja seuraawasti:
Itäpiirissä 58 osastoa 2,672 jäsentä Keskipiirissä 85 „ 3,505 „ Länsipiirissä 51 „ 2,622 „
Yht. 194 osastoa 8,799 jäsentä Tilikertomus toukokuulta 1911, osoittaa:
Tuloja doll. 3,479: 51 Menoja „ 1,371: 92 Säästo „ 2,107: 59
Sosialistijärjestöllä on 4 sanomalehteä ja Työwäen Opisto. Red Lodgen suomalaisten hommista mainittakoon tärkeämpänä osuuskauppa, nimeltä ”Kalewa, Ko operatiwe Mercantik Assonsatsion". Se on niin kansanwaltainen kuluttaja järjestö kuin Montanan lait salliwat. Osuusmaksut maksetaan wuoden päästä takaisin. Wuosiwoitto jaetaan jäsenille uusina osakkaina. Kansanwaltainen laitos, esim. kaupan johtokunnan pöytäkirjat luetaan wuosikokouksessa. Kaupan myönti oli w. 1911 alkupuoliskolla d. 62,000: puhdas woitto 12 % myönnistä. Kaupan puhdas omaisuus on 30,000: doll. Kauppa siaitsee ”Työn Temppelin" (Lapour Temple) alakerrassa. Henkilökunta käsittää hoitajan, kirjanpitäjän, kassurin, klärkin ja 4 myöjää yht. 8 henkeä. Muuten, kaupungin suurin ja siistimpi kauppa.
Raittiusseura omistaa oman haalin, mutta sen merkitys on pienentynyt sosialistiosaston eduksi. Kalewanritarit niminen teosofinen salaseura myös löytyy, siihen kuuluu suomalaisia kapakoitsioita y. m. prominentteja. Sisäänpääsymaksu siihen on 25 doll. (noin 125: — mk.) Huwittawa historia on Rod Lodgen suomalaisella seurakunnalla, joka omistaa kaupunkissa siaitsewan kirkon. Suomalainen työwäestö on aikoinaan kirkon rakentanut. Ollut myöskin oma pappi, palkka sille kerätty 25 eentin kuukautisena jäsenmaksuna. Kohoawan siwistyksen ja käytännöllisen elämän ansiota on se, että Kristuswainaja menetti luottamuksensa, yhtaikaa myös helwetin pelko häwisi. Kukaan ei maksanut papin palkkaa ja pappi lähti sinne, missä on tarpeellinen määrä tyhmiä häntä elättämään. Uskonto-aatteen konkurssin jälkeen on kirkkoa käytetty muihin hyödyllisiin tarkoituksiin: Soittokunnan ja lauluseuran harjoitushuoneena. Sosialistiosasto pitää kokouksensa kirkossa. Kirkkoa hoidetaan sääntöjen määräämällä tawalla, walitaan kirkkoraati, pastori, tanssikomitea y. m. toimitsiat. Kun ei wapaaehtoisesti kirkon hoitoon tarwittawia waroja saatu, niin tanssikomitea piti 2 tanssit kirkon hywäksi, näin saaduilla waroilla kirkko maalattiin.
Seurakunnan prokuran pyydettäessä kirjoittaa, pastoriksi walittu, toweri Gröndahl. Kirkkoraati walwoo pastoriksi walitun tehtäwiä ja hoitaa kirkon omaisuutta, jäseninä siinä on m. m. tow. Kalle Heino (Antreasta) ja tow. Föhr (Pölläkkälästä). Kirkonkokous 30 p. heinäk. walitsi m. m. allekirjoittaneen keräämään waroja kirkon katon korjaamista warten.
Suomalainen lainakirjasto on Rientolan poikatalossa ja käsittää se 1,000 nidosta parhaimpia suomeksi ilmestyneitä teoksia. Ko operatiiwisia poikataloja on kaupungissa 6. Ne owat ruoka ja asunto-osuuskuntia. Isommissa on 60 jäsentä. Poikatalojen jäsenet maksawat 20 doll. etumaksua ja kuukauden ruoka, wuokrat ja palwelijoiden palkat maksetaan tasan jäsentä kohti kuukausittain.
Lukutupia, joihin tulee Suomenkielisiä ja englanninkielisiä sanomalehtiä on useammassa poikatalossa. Kielitaitoiset suomalaiset lukewat halpahintaista, pirteästi toimitettua, Kansass Eity'ssä ilmestywää "Appeal to Reason" nimistä puoluelehteä. Se ilmestyy kerran wiikossa yli 500,000 kappaleen painoksena. Saman werran tilaajia "Työlle", se on toiwomukseni.
Työ, 15.08.1911, nro 185, s. 3

Punainen maja 5/12 1911
Haloo Tatu!
Kiitos kirjeestäsi jonka sain noin ½ tuntia sitten, ja se olikin erittäin hauskaa saada lukea, kun olin tässä vähän sellaisella nyrry tuulella. Tänään tein kovasti töitä tienasin kuudetta taalaa olin siis väsyksissä ja muutenkin vastustan riijen hommissa minulla on ollut usiampiakin hellutettavia kierroksessa, vaan nyt yksi lähtee misikoaniin ja yhden taitos puari hommata eikös siinä olekkin
II
jo karmio parhaiksi, siksi rupesin sinulle heti vastausta kyhäämään kun luulen että tämä ehtii vielä antreaan ennenko lähdet sieltä. No kesä sekait rupoo täälläkin olemaan, vaikka ei täällä kesältä mitään tiedä kun ei täällä koko monttaanassa ole paljon muuta kun autioo breriä (erämaata) jossa ei kasva mitään ja nuot hirviän korkiat amoret majesteettisena paistavat lumen peittämissä harteitaan paahtavassa audinkon helteessä, kyllä täkäläinen luonto on todellakin jylhä.
III
vielä jylhempi ko omat tavampia on nuot helvetilliset kuopat iankaikkisen pimeytensä kansa. 3 päivää perästä tulee wuosi kun olen ollu Rd Lodge ssa seon ensikerta elämässäni kun olen ollut vuoden yhdessä kaupunkissa etten ole käymälläkään käynyt poissa, en siis ole vuoden sisälle tuntiakaan matkustanut, ja seon myös ensikerta 10 vuoden sisälle kun olen ollut yhdessä työpaikassa vuoden yhtämittaa. Töitä on tehty ainoastaan 4 päivää viikossa jo monta kuukautta, vaikka kyllä sitä on joutopäiviksi hommaa niin
IV
tulen pirusti sitä pitää käydä soorittamassa leski, ruunato ompeluseudoa, näytellä, hommata iltamia ja kokouksia, käydä koulua, lukee enkliskaa ym, ym, nyt harjottelemme piruu kirkkoo minä vien pirun osaa, suurpäiväin aattona näyttelimme joku viikko sitten. Täällä oli myöski jos olen länsi, piirikokous astoriassa, orekoonin valtiossa. Täällä on myös jaettu, suomalainen sos dem toiminta, itä, keski ja länsi piiriin. Meiltä kin oli edustaja länsi
V
piirin kokouksessa, täällä tulee edustaja kokoukset hirveen kalliiksi, kun tääl täkin maksa käynti astoriaan, edestakaisin $ 64.00 aivan äskettäin pidetyissä kauntien (kuntain) ja kaupunkein vaaleissa on sosialistien äänimäärä kasvanut, miltei hämmästyttävästi sosialistit vallottivat monia kymmeniä kaupunkein ja kauntien hallintoja ympäri maata Tässä aivan lähellä Butte ssa (Bintissa) jako on montaanan suudin kaupunki, siellä sosialistit saivat valituksi kaupunki majurin ja enemmistön valtuustoon
VI
täkäläisen suomalaisen työväjen opiston lukuvuosi päätty vapunpäivänä ja Yrjö Sirala lähtee opiston asiamiehenä 4 kuukautta kestävälle luento matkalle, kiertää länsi piirin ja osan keskipiiriä, mekin päätimme tilata Siralan tänne Ret Lodgen 3 päivää se maksaa meille $ 50.00 Eugen Depsin (joka oli viime vaaleissa sosialistein presidentti ehdokkaana) olemme myös tilanneet ensi kesänä tänne Red Lodgeen puhumaan se maksaa $100.00 yhdeltä illalta Tässä Red Lodgessa on enklannin kielinen sosialisti osasto nukkumaisillaan niin siksi
VII
ne suomalaiset päätimme tilata yhdysvaltain parhaamman puhujan enklannin kielisille puhumaan että jos se siitä Depsis. Meksikossa se on kova kapina vallankumouksellisten ja hallituksen välillä siellä on käytetty asita jo monta kuukautta ja yhdysvaltoin porvariston mieli tekee kovasti sinne saaliin jaolle, mutta sosialistit panee kampoihin lujasti, sen johdosta kerättiin yhtä äkkiä atressi jossa oli 100,000 allekirjoitusta jota sitten Berger (sosialistien ainoa edustaja liittovaltoin kokouksissa valkialla talolla)
VIII
kantoi pitkällä seipäällä Valkian talon istunto saliin ja sanoi että koska te minulle naudoille, kun olen täällä vaan yksin mutta tuossa on 100,000 yhdysvaltain kansalaisen vaatimus että sotilaat on heti palautettava Meksikon rajalta, jos nyt nähdä muita vaikuttaa! Niistä Waltosen työ kaluista ei niistä tullia mene kun sanot että net on omiasi työkaluja ja et ainakaan niistä kiinni ottiin joudu kun avaat tullipaikalla kapsäkkisi ja sanot että katsokaa onko siellä tullattavaa, ei tullipaikalla pidä koskaan sanoa
IX
että ei ole tullattavaa? Kuule käyppäs tullessasi katsomassa, Wiipurissa vanhanhallin N:o 20 että minkälainen tummo siinä on myöjässä, se on minun kanssani kirjeen vaihdossa sanomalehden kautta se pitäis olla nimeltään Tikkanen,
ostin viime lauvantaina tämän kynän jolla tätä kirjettä kirjoitan maksoin $5.25 seon 27 Smkk. Jaa voi sillä lailla se kävi sen Tiihoskan jutun kanssa, Se Mikko Miettinen peleijaa sitten famellia. Sano taas niille antrean ym tov
X
vereille minulta tävän mukaisia terveisiä ja sano että Kalle voi yhtä hyvin kun muutkin palka orjat amerikassa. Tykkäsin tämän kirjeen hätäpäissäni ota selvä jos saat, ensiviikolla pistän ehkä vielä yhden kirjeen sinulle Laviaan, Kaaprolta oikeen paljon terveisiä helapäitten nousujen kanssa, Kaapro on nyt saaliskotti mies, Vappuna met teimme töitä ja vaan silloin sunnuntaina edellisenä iltana met vietimme ohjelma illan jossa minä juttelin iikaille että minkä laista juhlaa mualla mailmassa vietetään.
Woi hyvin ja vietä hauska aikaa sano
Charle Heino
vatsaa osote entinen Bot G Red
Lodge mont us of america.

Hei te Suomen neidot rakkaat!
Täällä lännen mailla on yksitoista (11) nuorta poikaa, joille on syntynyt lemmen tuli rinnassa palamaan, ei tiedä mistä sille sammuttajat löydämme. Kirjeen eli kortin kun lähetätte ehhä siitäkin jo vähän lohdutusta saamme. Kaikilta kirjeet tervetulleita. Kirjeet vastaamme kirjeillä ja valokuvat valokuvilla.
Nimemme ja osoitteemme ovat:
Hj. Järvinen, Kalle Heino, V. Saari, R. Laine, J. Nurmi, J. Autio, K. Liukkonen, O. Vaurio, V. Mäkinen, J. Myllymäki, V. Nurmi.
Maple, Wls. Box 88. U.S.A.
Työmies, 19.12.1911, nro 293, s. 8

Kalle aloitti opintoja vuosien 1911-1912 vaihteessa Smithvillessä, Minnesotan Duluthissa Työväen Opistolla (Work People's College).

Kalle Heino
Smithville
minn. U.S.A.
Mr. Väinö Tuohikorpi
jokihaara Lavia
Finland Europe
Smithville, Minn, Toukokuun 20p. 1912
Kaukainen tervehdys veikolleni!
Kiitos kirjeestäsi jonka sain tänne opistolle. Nyt on lauvantai-ilta koko myöhään olin toisten tovereitteni kanssa leikkimässä voimistelusalissa, vaan kun ei vielä oikeen nukutakkaan eikä jaksa oikeastaan tehdä henkistäkään työtä (lukemista) niin päätin tervehtiä teitä näillä sanoilla mitä tässä on.
Meillä täällä opistolla paraikaa vierailee toverini Santeri Nuorteva. Hän saapui tänne opistolle suomesta viime maanantaina. Hän on matkalla Tyynen meren rannalle äärimmäisee läntee, ”Toverin” toimittajaksi, vaan haluaa vähäisen tutustua näihin amerikkalaisiin oloihin jo missäpäs näihin on sitten parempi tutustua kun tällaisella laitoksella jossa on oppilaita ympäri maan. Nuorteva käväsi täällä parin päivän puhuja matkalla, näissä minnesotan mesopa alueen kaivanto kaupunkeissa, hänen perhe muija ja poika olivat sen aikaa täällä opistolla, kun nuorteva tänään mesopa, amerikan terästrustin kaivanto kaupunkeista, niin hän sanoi että hän näki ja oppi niinä päivinä enemmän kuin koskaan ennen niin vähässä ajassa, ihmetteli että kun noitten kaupunkeitten ulkomuoto jo todistaa että ne ovat …..vaan niin kuin päivää varten, oli käynyt siellä kaivannoissa ynnä tehtaissa. Samoin hän ihmettelee tätä meidän opisto hommaamme kuinka tämä on suunta jo ylentävää. Meitä on nyt 110 oppilasta ja meillä on 4 vakituista opettajaa ja 4 apuopettajaa, itse koulu systeemi on kehitetty äärimmäisen käytännölliseksi, ja tämä elämä on sitten niin puoleensa vetävää toverillista kaikin puolin, kaikki yhdessä syömme, yhteisistä pöydistä ja asumme samassa talossa. Tämä opiston pää rakennus maksaa $ 20,000 00 ja koko opisto laitos maksaa 35,000 00. Tämä on koko lailla isoa hommaa.

Jatkoa jostain kirjeestä 1912
... on paljon hän saa palkaa, eikö hänessä ole enään Ameriikan kuumetta, minä olen muistaakseni parikin kertaa kirjoittanut Mantalle, mutta hän ei ole vastannut mitään. Jos sinulla on vaan suinkin tilaisuutta, niin opettele keittämään, parempi jos voisit käydä keitto koulun, siellä suomessa ja sitten voisit tulla ameriikkaan keittäjillä täällä on hyvät palkat, muuten täällä on ammattitaidottomalla tytöllä huonollaiset palkat, täällä Minnesotassa oivat ammatti taidottomat ja puhumattomat tytöt saa kuin $ 15.00. a. 20.00. kuussa, sensiaan että keittäjät saavat $ 50.00. kuussa. Keittäjät saavat parempaa palkkaa kuin miehet keskimäärin.
Ensi syksynä on Yhdys Valloissa taas presidentin vaalit. Samalla toimitetaan paljon muita tärkeitä yhdysvaltojen sekä eri valtioiden vaaleja. Vaali akitatsuuni on jo täydessä käynnissä. Ennustetaan tulevan kiihkein vaalitaistelu mitä vielä koskaan on ollut. Sosialisti puolueen kasvanut viime vuosina niin vimakkaaksi että se on saanut porvarit aivan kauhun valtaan siis koittavat tehdä kaikkensa nujertaakseen sosialistit, mutta on aivan varma sosialistit tulevat valloittamaan useita virka paikkoja.
Ehkä tätä taas yhdeksi kertaa onkin. Sano paljon terveisiä Pappalle, Mammalle ja Väinölle ja ole myöskin tervehditty. Ripeätä vointia ja paljon toiminta tarmoa. myös hauskaa kevättä toivoo veljesi Kalle Heino.
Kirjoitathan nyt sieltä kaikkia kuulumisia, jos heti vastaat saat kirjoittaa opiston osoitteella vaikka ehtisin jo siksi lähteäkkin niin kyllä net sen täältä opistolta kääntävät.
Siis osoite on
Mr. Kalle Heino

Kalle muutti opintojen jälkeen Minnesotan Virginiaan ja 1913 hän asui Minnesotassa mm. Hibbig nimisessä kaupungissa ja Ontariossa Pic River nimisessä kaupungissa Kanadan puolella.

Kalle Heino 4W. 1. St. Duluth Minn. M.S.A
Mr. Väinö Tuohikorpi
Lavia, Finland, Europe
Pik River toukokuu 30p. 1913
Veljellinen tervehdys täältä lännen mailta!
Neljä päivää sitten sain sinulta kirjeen, ollessani Virginiassa, viime kesäisessä koti kaupungissani. Minä viivyn aina kolme päivää samassa paikassa ja sitten muutan seuraavaan paikkaan. Nyt olen täällä Pik Riverlin (suom. Naulajoki) alueella tämä on 20 mailia Virginiasta Pohjoiseen päin kuljettava hevoskyytillä. Täällä minä menen Hibbingi nimiseen kaupunkiin ja niin edelleen. Kyllä tässä toisessa saapi maailmaa saapi nähdä laajaltaja ja sammalla oppia matkustamaan nyt olen ollut vasta kuukauden matkalla ja ei tämä ole vasta kuin vähän alussa. Tällä kertaa on hyvin vilkas työaika yhdysvalloissa työn saanti on entistään parempi ja palkatkin ovat vähän kohoamaan päin. Siirtolaisia tulee suomesta sekä muistakin Euroopan maista aivan tulvana. Tämän Ameriikan kapitalistisen tuotannon vilkastuminen riippuu kai Palkkoonin sadon, Kiinan ja Meksikon kapinoiden vaikutuksesta. Siitä ei ole yhtään tietoa kuinka kauvan täkäläinen tuotanto pysyy näin vilkkaana se voipi alkaa tuotannon hidastuminen, seisahdus ja paniikki milloin tahansa.
Vai olet sinä kasvanut jo niin isoksi mieheksi, kuinkas vanha sinä olet jako sinä rupiat olemaan siinä kunnossa, että sinä rupiaisit täällä saamaan työvoimasi kaupaksi, tiukempanakin aikana. Jos sinun rupiaa Amerikkaan mielesi tekemään, niin kyllä minä voin lainata sinulle piljettisakon milloin hyvänsä . Minun mielestäni on edullisempaa tulla tähän maahan, kuin kuin olla siellä suomessa, mutta en minä sentään erityisesti osaa kehoitta tänne tulemaan, sillä ei minusta mitään apua toimeentulolle oi olla, kyllä se eläminen omassa varassa tulee olenemaan . Sinulta on tähän maahan tultuasi se waikeus, kun et sinä ole tottunut teollisuustyöläisenä olemaan, minulle ei ollut siinä mitään mutta, siksi, että olin jo tottunut siihen suomessa 10 vuotisen kokemukseni aikana. Minä selitän sinulle myöhemmin näitä seikkoja. Pistän tähän kirjeeseen palasen silkkinauhaa Martalle, että hän saa juhannukseksi koristenauhaa johonkin. Minä lähetin sinun viimeisen kirjeesi tutulle Butteen.
Parhainta vointia teille kaikille toivoo, Kalle Heino
osote: 4W. First, St. Duluth Minn. M.S.A

Ulkomaalta
Kirje Illinoisista.
Kevään herttainen tervehdys synnyinmaan tovereille ja etenkin »Työläisnaisen» laajalle lukijakunnalle. Aika vierähtää täälläkin taistellessamme oikeuksistamme, sillä paljoa kovemmilla kahleilla on täällä työläinen kahlehdittu kuin siellä ja enempi vaaditaan tarmoa taistetuun. Täällä olemme vaan vähemmistönä me suomalaiset ja kielen taitamattomuus estää meitä kokoomasta joukkoamme. On paljon muita kansallisuuksia, jotka eivät tiedä ruveta oloihinsa parannusta vaatimaan, joten täällä lakot ynnä kaikki muut pyrinnöt vaativat suuria ponnistuksia. Meillä täällä Waukeganissa on suomalaisilla iso talo, jossa on joka ilta toimintaa, sillä meillä on 250 jäsentä järjestössä. Myös toiskieliset vuokraavat usein haaliamme, joten voitte luottaa siihen, että ei me täällä kultalassa vaan porvareita palvella ilman kamppailua. Me kyllä kuljemme kohden päämäärää varmasti vaikkka hitaasti.
Meille Illinoisten naisille luvattiin antaa äänioikeus ja me tulemme sitä myös käyttämään. Nyt tänä keväänä on äänestys, jossa joukkona esiinnymme. On äänestys kapakkain poistamisesta Illinoisten kauntista ja myös uskallan luottaa suomalaisiin, että he kaikki tahtovat kapakat pois, vaikka se onkin vaan oksien karsimista, mutta onhan se jonkinlaisena pyrkimyksenä parempaan, siksi kunnes voimme juuret hävittää. Naisten päivän myöskin pidimme täällä 19 p. ja muodostui oikein suurenmoinen juhla. Agitatsionityötä tehdään väsymättä. Suomessa tunnetut puhujat, kuten Kalle Heino, Anna Riipinen ja Tyyne Koski ovat vuoroon vierailleet paikkakunnallamme. Tyyne Koski on Toverittaren» kiertävänä asiamiehenä ja on myöskin pitänyt meillä naiskysymyksestä kaksi eri puhetta. Naisten oma äänenkannattaja nimeltä »Toveritar» ilmestyy kerran viikossa ja saapuu jokaiseen sosialistiseen kotiin tietorikkaana lehtenä.
Suvi tekee tuloansa tänne kaukomaille, vaan miksi ei tunnu kevät täällä niin rakkaalta kuin siellä pohjolassa ennen, siksi kai että talven valta ei täällä ole niin suuri kuin siellä ja siksi kai että pääskynen ei saavu luoksemme eikä käki kukahtele kevään tulosta.
Väsymättä siskot taistelkaa siellä synnyinmaassa, oloihinne parannusta vaatikaa, itsellenne aikaa ja vapautta nauttiaksenne suven ihanuudesta. Liittykää kaikki työläiset yhteen, niin taistelumme on silloin helpompi. Jokaisen työläisen kotiin olkoon »Työläisnainen» tilattu. Näitä toivomaan jään. Toveruudella: Minnie Tuuri. 619 Helmhalst Även., Waukegan, 111., Amerika.
Työläisnainen : Sosialidemokraattisen naisliiton äänenkannattaja, 23.04.1914, nro 15, s. 7

Kallen lähettämä joulukortti tädilleen Amanda Viitalalle Laviaan vuonna 1914.

- Jatkuu venäjänkielisellä välilehdellä!

-Sivu 5. Jatkoa ruotsinkieliseltä välilehdeltä! 3.6.1931 - 8.10.1938

Matkustaessamme työläisten isänmaahan lausumme tänne jääneille tovereille taistelun merkeissä jäähyväiset
Kootkaa uusia tovereita riveihin kommunistisen lipun suojaan.
Emil Heckman, Waino Jokinen, Kaarlo Wirta, Johannes Isoherra, Jack Myllymäki, Vihtori Kinnunen perheineen, Paavo Honka perheineen, Jaakko Suorsa, Alexius Heinonen, George G. Grönroos, Matti Saari, Aarne Salminen, Wäinö Fors, Matti Parkkinen, John Liljeberg, Jaakko Langila, Leo West, Michael Elo, Ferdinand Särö, John & Eino Pulkkinen, Oskar F. Linna.
Nestori Honkanen, Vihtori Rajala perheineen, Joseph Kemppainen, Edward A. Kotila, Arne Marttila, Andrew A. Backman, Toivo Nicander, Leila Nicander, Kustaa H. Rantanen perheineen, Theodore ja Tyyne Lindfors, Matti Pelto, Jani Wiita, Walter ja Urho Kataja, Anna ja Oskari Mäki, Alma ja Lauri Ikalainen, Linda Tanner, William Salmi perheineen, Kalle Heino, Elias Oja perheineen, John Mäki perheineen, Akseli Alatalo perheineen.
Gripsholm laivalla matkalla N.-Karjalaan
Toukok. 29 p. 1931
Eteenpäin, 3.6.1931, nro 122 s.4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Neuvostolaan meneviä.
Moottorilaiva Gripsholmissa, joka sunnuntai-iltana saapui Göteporiin, oli matkustajia toista tuhatta, niiden joukossa m.m. 66 Amerikan suomalaista, jotka selittivät olevansa matkalla Venäjälle avustaakseen sitä 5-vuotissuunnitelman toteuttamisessa. Päin vastoin mitä aikaisemmin neuvostolaan matkanneet ovat kertoneet siellä suoritettavista palkoista selitti eräs joukosta Dagens Nyheterin edustajalle, että miehet saavat 350 ruplaa, siis n. 6,700 mk. kuukaudessa, sekä vapaan asunnon, valon ja lämmön. Venäjälle matkustavia oli Göteporin satamassa vastassa satakunta ruotsalaista kommunistia punaisine lippuineen. "Gripsholm” saapuu tänään Helsinkiin.
Uusi Aura, 09.06.1931, nro 151, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Neuvosto-Karjalaan matkalla
Toukokuun 29 p. lähti meitä joukko Ruotsin Amerikan linjan Gripsholmilla kohti Neuvostomaata. Meidän ryhmässämme on 57 aikuista ja 9 alaikäistä lasta, jotka olemme matkalla Neuvosto-Karjalaan, ottaaksemme osaa Neuvostoliiton viisi-vuotissuunnitelman rakentamiseen.
Joukkomme muodostuu pääasiallisesti rakennustyöläisistä, joka on kokoomus ylimantereen, aivan Atlannin rannikolta Tyynen meren rantaan asti, 14 eri osavaltiosta. Suuri toverijoukko oli meitä saattamassa laivarannassa, kun laiva lähti liikkeelle kello 12 päivällä, niin lähtijät, sekä saattajat lauloivat yhteisesti Kansainvälistä ja heiluttelivat punaisia nenäliinoja. Se oli varmasti vaikuttava ja mieliin painuva tilaisuus monelle.
Meidän joukkoomme olisi pitänyt tulla noin satakunta henkilöä lisää, joilla olivat kaikki asiaan kuuluvat paperit kunnossa, mutta matkarahoja eivät kyenneet saamaan mistään. Vaikka useilla heistä oli monien tuhansien dollarien arvosta kiinteää omaisuutta, taloja ja lotteja, mutta niitä eivät olleet saaneet millään hinnalla kaupaksi, että olisivat saaneet laivapiletin. Siinä on nyt Ameriikan työläisten korkea elintaso, vaikka onkin hikipalkoistaan säästänyt ja hankkinut iselleen oman kodin, niin ei ole työtä eikä ruokaa, eikä saa yksityisomaisuudestaan mitään. Se on tilanne joka synnyttää Amerikkalaisista työläisistä vallankumouksellisia. Se on voima joka tulee tuhoamaan Amerikan kapitalismin.
Meidän mukanamme on tällä laivalla 17 setä Samulin karkoittamaa siirtoilaista, niistä on kaksi suomalaista, yksi nainen ja yksi mies, loput karkoitetuista ovat ruotsalaisia. Olemme kulkeneet useita vuorokausia lähekkäin erään norjalaisen linjalaivan kanssa ja siinä kuuluu olevan myöskin 25 sedän karkoittamaa skandinaavialaista. Kaikki karkotetut ovat täällä laivalla vapaana, kuten muutkin matkustajat.
Tuuli on meitä aikalailla keikuttanut monena päivänä, mutta sehän on niin yleistä merellä. Muuten on jo joukkomme reippaalla tuulella. Joka päivä olemme pitäneet lauluharjoituksia toveri Backmannin johdolla, ja ohjelmatilaisuuksiakin on ollut. Vaikka on muutamana päivänä ollutkin vähän myrskyä niin ei meidän joukostamme ole ollut merisairaana montakaan henkilöä.
Lauantaina puolenpäivän aikana sivuutettiin Scotlandin kallioiset saaret ja sunnuntaina illalla ollaan Göteborgissa. Seuraavassa annamme lisätietoja tämän lehden lukijoille.
Lopuksi lausumme koko ryhmän puolesta toverillisen tervehdyksemme Ameriikaan jääneille tovereille ja toivomme että olette sitkeästi paikallanne yhäti kärjistyvällä luokkataistelurintamalla.
Koko ryhmän puolesta, julkisuuskomitea:
Kalle Heino
Matti Pelto
George Grönroos
Eteenpäin, 20.6.1931, nro 137 s.3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tarina kertoo, että Kallen laiva olisi pysähtynyt Helsingissä ja hänen sisarensa Hilja sekä tyttäret Eila ja Hilppa olisivat käyneet hänta siellä tapaamassa.

Kalle Heinon lähettämä selonteko Karjalasta Yhdysvaltoihin Karjalan Teknisen Avun toimistolle (KTA) heinäkuussa 1931: “Yleensä asiat menee täällä hyvin. Pojat vähän sairastelee vatsatautia. Asunto-olot ovat ahtaita. Ruualla pärjää ja töitä tehdään. Useita täältä on palaamassa Ameriikkaan, mutta enemmän on niitä, jotka eivät palaisi takaisin vaikka saisivat vapaan kyydin” (Sevander 2000 s. 76).

New York, N.Y.
Miksikä se noin kovin kipeästi totuus koskee.
Sen Johdosta kun tämän lehden syysk. 17 p. numerossa oli lainattuna kaksi tästä maasta Karjalaan menneen kirjotusta Punaisesta Karjalasta on Eteenpäin aivan suunniltaan pois , (samoin Työmies-korjauslukija), vaikkapa noihin kirjotuksiin ei oltu lehden puolesta mitään lisätty, ei edes loppukaneettia. Kun linjalaiset ylistävät kaikkea nykyisvenäläistä. niin luulisihan oikein iloitsevan että venäläisistä lehdistä kirjotuksia lainaa. Mutta linjalaisille ei näy kelpaavan mikään. Noiden klrjotusten julkaiseminen on sitäkin suotavampaa kuin sellaisia kirjotuksia eivät missään tapauksessa julkaise täkäläiset linjalaiset. Kun lisäksi on parasta aikaa käynnissä erikoinen Karjalaan värväys ja muutto, niin jokaisen rehellisen lehden velvollisuus on puhua totta, olkoonpa se millaista tahansa. Ei ole oikein että ainoastaan yhtä puolta maailmaan.
Mikäli tämän kirjoittaja on huomannut, niin tässä lehdessä ei ole parjattu Venäjää, vaan paremminkin päinvastoin. Ei myöskään tässä lehdessä ole sanottu että Venäjällä ei mentäisi eteenpäin ja edistyttäisi. On ainoastaan vähän tingitty linjalaisten aivan kohtuuttomista ylistyksistä.
Että Karjalassa tosiaankaan vielä olot eivät ole kehuttavat se käy ilmi yksistään lukemalla Punaista Karjalaa, minkä muutenkin arvaa. Suomalaiset myös näkyvät tulevan hyvin tyytymättömiksi Karjalassa, kuten ilmenee Punaisestakin Karjalasta ja mikä myöskin on helposti arvattavissa, ottaen huomioon sikäläiset olot ovat niin takapajuiset vielä, verrattuna niihin oloihin mistä täältä useimmat ovat sinne menneet. Kun jo edeltäpäin on varmaa että linjalehdessä ei tulla seuraaviakaan asioita mainitsemaan, niin tehköön se tässä.
Punaisen Karjalan syysk. 9 p. numerossa on selostusta ensimmäisen yleiskarjalaisten ulkomaisten työläisten ja spesialistien konferenssista, missä on käsitelty Karjalan asioita ja olevaa tilannetta. Kokouksessa alusti "päivän tilanteesta" aluekomitean sihteeri Kustaa Rovio. Punainen Karjala selostaa tuota alustusta pitkästi. Kun alustus oli pidetty - niin keskustelua ei tahtonut millään syntyä. Jotain oli painamassa. Johtomies Lumivuokko jo sanoikin: "Merkillisen vaikutuksen tekee, kun ei haluta ottaa puheenvuoroa. Koetan provosoida". Näin sanotaan Punaisen Karjalan selostuksessakin.
Hiljalleen kumminkin keskustelu alkaa, "provosoituna". Siihen osallistuvat monet tästä maasta menneet, kuten Kankaanpää, K. Heino, Tuominen y.m. Kankaanpää on mainitun raportin mukaan sanonut: "Joidenkin ulkolaisten työläisten kesken on olemassa alakuloisuutta. Ovat valitelleet tänne tuloaan" .... "Matroosassa on ollut kahnausta ulkolaisten keskuudessa, kuten Golikovkallakin".
Kokkonen: "Napina, joka on ollut havaittavissa työläisten keskuudessa, johtuu olojen tuntemattomuudesta (oikeastaan niiden liian hyvästä tuntemisesta). Metsäkämpillä Matroosassa on ollut joitakin kinasteluja, joten puolueen on sinne kiinnitettävä suurempi huomio".
Rautiainen "huomautti, että ilmenee jonkunlaista salamyhkäisyyttä työläisten keskuudessa. Se ei kelpaa mihinkään. On Julkisesti sanottava, mitä on hampaiden takana. Golikovkan seinälehdessä oli ollut kirjoitus, jossa oli väitetty Suomesta tulleiden toverien olevan poliittisesti ylempänä Amerikasta tulleita" (vaikka täältä muka on lähetetty sitä Purolan parasta joukkoa - Korjauslukija)
Kalle Heino puheenvuorossaan paljastaa sen että Puron toimiston keskuudessa on ollut vankka oppositioni Karjalaan värväyksessä, mikä lopulta puolueen voimalla saatiin likvidoituksi. Heino myös valittaa sitä että Golikovskalla 300-400 osallistuu politopiskeluun ainoastaan 6-15 henkilöä.
Samansuuntaisia lausuntoja voisi siteerata enemmänkin, mutta nuokin riittävät osottamaan millainen mieliala on kasvamassa täältä Karjalaan menevien keskuudessa, kun noin paljon jo julkisuudessakin mainitaan ja myönnetään.
Suomesta Petroskoihin viedyille kirjapainokoneille ei ole saatu suojaa vaan ne saavat ulkona ruostua (Viety Vaasasta ja kai Helsingistäkin hävitetyistä kommunistisista kirjapainoista). Asuntoja ei vain saa millään rakennetuksi. Suurissa sikaloissakin siat kuolevat hoidon puutteeseen. Näitä voisi Punaisesta Karjalasta poimia loppumattomiin.
Näiden rivien kirjoittaja uskoo että Karjala ja Venäjä nousee, mutta ottaa vielä monta vuotta kun Karjalassa ja yleisesti Venäjällä olisi kunnollisia asuntoja ja niitä mukavuuksia mitä täältä sinne menneet ovat saaneet tässä maassa nauttia, ja tässä se on syy miksikä he järkikään tulevat tyytymättömiksi. Vaikkapa tietäisikin että esim. 5-10 vuoden kuluttua on jo paljon enemmän, niin se el riitä tyytymättömyyttä estämään. J. V.
Työväen osuustoimintalehti, 08.10.1931, nro 42, s. 14 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Konstit ovat monet
Eli mitenkä Karjalaan värvättiin naisia ja rahaa.
Niinkuin jokainen linjalainen ja haloslainenkin tietää, ovat linjajohtajat jo usean vuoden aikana pitäneet New Yorkissa “loimannin offiisia” käyttääksemme Amerikan suomalaisten termiä jonka kautta on värvätty linjahumalassa olevia suomalaisia työläisiä sinne luvattuun maahan. Karjalaan. Tässä takavuosina ja varsinkin silloin kun Tenhus-veljekset, Matti ja Aatu, olivat värväystoimiston ruotelissa, liike olikin toimistossa vilkasta. Eikä ihme, sillä tässä oli ja on sen puolesta vieläkin työttömyyttä enemmän kuin kylliksi. Kun Karjalassa luvattiin yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista arveli moni työtön työläinen, että kenties sittenkin on parempi siirtyä sinne luvattuun maahan, jossa ainakin luvataan työtä ja ruokaa. Niinpä sitten sellaisetkin, jotka eivät itseasiassa olleet linjalla vaan pikemminkin sen vieressä, liittyivät linjalaisiin työväenyhdistyksiin saadakseen niiltä suosituksen Karjalaan menoa varten. Mutta Karjalaan pääsyn ehtona oli muutakin kuin linjalaisen työväenyhdistyksen suositus. Täytyi näet olla enemmän tai vähemmän, mieluimmin enemmän, niitä “likaisia dollareita", joista Tenhus-Matti kylläkin aikaisemmin oli puhunut hyvin halveksivassa äänilajissa, mutta jotka nyt kun hän oli päässyt ylimmäksi “loimanniksi” olivat kuin olivatkin kaikki kaikessa. “Loimannin offiisia runnasi” siihen aikaan New Yorkissa eräs Kalle Heino, jota jotkut irvileuvat tapastvat kutsua “pitkäksisilmaksi”. Heino ei ollut mikään erikoinen tilimies ja niinpä kerrotaankin, että offiisin kirjanpidolliset asiat olivat niihin aikoihin mitä sattui. Mutta tämä on nyt itseasiassa sivujuttu. Lieneekö johtunut näistä kyseenalaisista tilinpidollisista merkinnöistä, vai siitä että Karjalasta alkoi kuulua toisenlaisiakin ääniä kuin mitä “loimannit” täällä olivat puhuneet, mutta tosiasiaksi kuitenkin jää se, että Karjalaan värväys alkoi yhtäkkiä aivan arveluttavassa määrässä laskea. Meneviä ei enää ilmaantunut niin paljon kuin aikaisemmin ja tullaksemme itse asiaan niillä jotka sinne pyrkivät ei ollut rahoja. Värväystoimiston tulot ja “loimannien” palkkiot hupenivat mitättömiin, eivätkä nekään sentään tyhjällä toimeentule. Värväystoimistossa tehtiin pieniä muutoksia. Kalle Heino lähetettiin itse Karjalaan selostamaan kirjanpidollisia merkinneitään, sillä tiedettiinhän että Kalle kyllä osaa selostaa. Värväystoimiston New Yorkin konttoriin hankittiin uusi mies, eräs Kalle Aronen ja nyt jäätiin odottamaan eikö värväys ala tuottaa parempia rahallisia tuloksia. Mutta huomattavampia tuloksia ei tästä muutoksesta ollut. Tällöin tarttui Tenhus-Matti itse etevänä liikemiehenä asioihin käsiksi. Värväystoimiston menettelytavoissa otettiin käytäntöön “new deal". Tähän asti oli Karjalaan lähetetty vain perheitä ja yksinäisiä miehiä, edellyttäen tietenkin että heillä oli rahoja. Yksinäisiä naisia sen sijaan ei ollut lupa lähettää. Mutta Tenhunen tiesi, että itävaltioissa ja varsinkin New Yorkissa, oli paljon sellaisia ikäneitoja, joilla oli ainakin jonkun verran rahoja ja jotka olisivat olleet valmiit matkustamaan Karjalaan jos siihen olisi annettu tilaisuus. “Miksi emme järjestä sellaista tilaisuutta”, järkeili Tenhunen. Ja se järjestettiin siten, että Karjalaan haluaville ikäneidoille luvattiin hankkia aviomies sillä ehdolla, että he luovuttavat rahansa “loimanneille”. Linjalaisiin lehtiin pantiin ilmoitus, että jos on sellaisia yksinäisiä miehiä, jotka haluavat mennä luvattuun maahan, mutta jolla ei satu olemaan niitä “likaisia dollareita", niin sopii ilmoittautua värväystoimistoon. jossa “asia voidaan järjestää”. Ja järjestettiinhän se siten, että yksinäisille mutta rahattomille miehille ja niin ikään yksinäisille mutta rahakkaille naisille järjestettiin tilaisuus mennä “pyhään avioliittoon" ja nuori pari lähetettiin sitten kuherruskuukausiaan viettämään Karjalan “kauniille kankahille”. Sanalla sanoen: Karjalan värväystoimisto alkoi “runnata” avioltittotoimistoa, kertoo Raivaajan jouluk. 22 p. numerossa eräs mukana ollut ja näin ollen omakohtaisesta kokemusta saanut henkilö. Kuinka monta “onnellista avioliittoa” värväystoimisto järjesti, sitä ei kirjoittaja mainitse, mutta se tiedetään että Karjalaan matkustavien luku lisääntyi tämän Tenhus-Matin nerokkaan keksinnön kautta suuressa määrässä. “Loimannit" hykertelivät tyytyväisinä käsiään, sillä tulot lisääntyivät. “Rakastuneet" nuoret parit ovat ainakin hieman rennompia rahojen käsittelyssä kuin muut ihmiset, huomauttaa mainitsemamme kirjoittaja, joten oli aivan luonnollista ja asiaankuuluvaakin .että värväystoimistollekin, jonka välityksellä “kaksi kaipaavaa löysivät toisensa”, annettiin palkkioita hieman rennommastl kuin tavallisesti. Siltä varalta jos joku väittää että tällä tavalla ihmisten värvääminen Karjalaan, tai minnekkään munallekaan, ei ole oikein sopusoinnussa vallitsevien moraalikäsitteiden kanssa, haluamme vain lopuksi huomauttaa että kyllä se ainakin sopii mainiosti linjajohtajien taktiikkaan. Heidän toimintaohjeenaan on ollut jo pitkät ajat tuo tunnettu jesuiittain tunnuslause: Tarkoitus pyhittää keinot. Tarkoitus oli saada Karjalaan väkeä ja ennenkaikkea rahaa ja samalla “loimanneille” hyvät tulot ja tuo avioliittotoimiston “runnaaminen* palveli täydellisesti sitä tarkoitusta. Elävätkö ne sillä tavalla Karjalaan värvätyt nuoret parit nyt “onnellista avioelämää” on toinen kysymys, mutta sitä ainakin omasta puolestamme toivomme. Tähystäjän Apulainen.
Työväen osuustoimintalehti, 04.01.1934, nro 1, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

U.S. DEPARTMENT OF LABOUR, BUREAU OF IMMIGRATION, WASHINGTON. PERMIT TO REENTER THE UNITED STATES.
Form No. 148
U.S. Department Of Labour
Bureau Of Immigration
Washington
Address reply to
Comissioner General Of Immigration
And Refer To
No. 730179
In accordance with your application, there is transmitted herewith a permit to reenter the United States.
The possession of an unexpired permit to reenter the United States relives the alien to whom it is issued from the necessity of securing a visa from an American Consul before returning to this country.
This permit may be extended for periods of six months, upon good cause being shown. The request for an extension must me made from thirty to sixty days before the expiration of the permit, and in writing, sworn to before a consular officer of the United States, by the person to whom the permit was issued, and should be accompanied by the permit itself, also a fee of Three dollars, in the form of an international money order drawn on Washington, D. C., or foreign exchange on a bank in the United States payable to the Comissioner General of Immirgation. The fee must be payable in American dollars.
Respectfully,
Harry E. Hull, Comissioner General

Form 682
United States Of America
Department Of Labour
Immigration Service
Permit No. 726003
Application No. 730179
Permit to Reenter the United States
Pursuant to provisions of section 10 of the immigration act of 1924, this permit is issued to bearer, Kalle J. Heino an alien previously lawfully admitted to the United States, to reenter the United States, if otherwise admissable, as a nonquota immigrant, and its validity ahall expire this 4th day of June, A.D. 1932
The personal description of the bearer is: Age, 49 years; height, 6 feet and 1 inches; weight, 190 pounds; complexion, fair; hair, light brown; eyes, blue; identification marks, none.
Approved: Second Assistant Secretary of Labour
Issued at Washington, D.C., this 4th day of June, A.D. 1931 Harry E. Hall Comissioner General of Immigration
This permit shall have no effect under the immigration laws except to show that said alien is returning from a temporary visit abourd, nor shall it be constructed to be the exclusive means of establishing that the alien is so returning.
Note. Any erasure or alteration shall render this permit null and void.

Matti Tenhunen pidätetty Suomessa
New York Times lehden heinäk. 21 p. numerossa kerrotaan Helsingista saapuneen tiedon mukaan, että Matti Tenhunen, joka viime vuonna siirtyi Karjalaan, on pidätetty Suomessa. Mainittu uutinen kertoo Tenhusen olleen matkalla Karjalasta Suomen kautta Amerikaan tarkoituksella värvätä täältä lisää Amerikan suomalaisia Karjalaan. Passin visecraustarkoituksessa on Tenhunen mennyt Helsingissä olevaan Suomen ulkoasiäinvirastoon. missä viranomaiset ovat hänen pidättäneet. Uutinen ei kerro mikä oli Tenhusen pidättämisen muodollisena syynä.
Työväen osuustoimintalehti, 28.07.1932, nro 30, s. 1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Matti Tenhunen tuomittu 2 v. vankeuteen. Entinen "Työmiehen" liikkeen hoitaja ja kommunistien johtomies ja agitaattori joka joku aika sitten vangittiin Suomessa kommunistisesta vehkeilystä, koettaen järjestää
heidän maanalaista toimintaansa siellä, on tuomittu 2. wuoden wankeusrangaistukseen.
Auttaja, November 10, 1932, Sivu 5

On mahdollista että Kalle on Tenhusen tapaan hankkinut viisumin Yhdysvaltoihin tarkoituksenaan värvätä lisää amerikansuomalaisia Karjalaan.

Ulkomaalaisten avoin kirje kaikille
Neuvostoliitossa työskenteleville ulkomaalaisille työläisille
Neuvostoliiton lehdissä julkaistaan seuraava ulk maalaisten työläisten kaikille Neuvostoliitossa työskenteleville ulkomaalaisille työläisille osoitettu avoin kirje. Koska se osoittaa ulkomaalaisten työläisten suhteita Neuvostoliittoon ja sen toiseen viisivuotissuunnitelmaan, niin julkaisemme tuon kirjasen kokonaisuudessaan – Etp. toim.
Kalliit toverit!
”Demokraattisesta” Amerikasta, Canadan metsistä, fascisti-Suomesta, Ruotsista, kriisin runtelemista kapitalismin maista olemme me Neuvosto-Karjalassa työskentelevät ulkomaalaiset työläiset saapuneet osallistuaksemme täällä kansainvälisen proletariaatin yhteisessä isänmaassa sosialismin valtavan suureen rakennustyöhön. Tällä vetoomuksella käännymme me Neuvostoliiton kaikilla kulmilla työskentelevien ulkomaalaisten työläisten puoleen, sekä mylskin kapitalistisissa maissa taistelevien luokkaveljiemme puoleen kansainvälisen proletariaatin suuren jihlan, Lokakuun vallankumouksen murtumattoman voiman ja innostuksen, jolla Neuvostoliiton proletariaatti rakentaa taistellen sosialismia kunniakkaan NKP(b):n johdolla. Omin silmin me näemme, kuinka sosialistisen hyökkäyksen edessä kuolemaan syöstyt vihollisluokkien jätteet tekevät raivokasta vastarintaa luomistyöllemme, näemme tästä luokkataistelusta ja voimakkaasta eteenpäin menostamme johtuvat vaikeudet, jotka kuitenkaan eivät pysty estämään Neuvostoliiton proletariaattia kulkemasta voitosta voittoon niiden tehtävien toteuttamisessa, jotka muodostavat kansainvälisen proletariaatin historiallisen kutsumuksen. Käytännössä, silmiemme edessä toteutuvat nyt työväenluokan suurten johtajien Marxin, Engelsin, Leninin, Stalinin neuvot. Kaikki esteet murtaa tieltään Neuvostoliiton proletariaatti, kapitalistiset luokat likvidoituvat, pienet pirstoutuneet talonpoikaistaloudet siirtynät sosialistisen suurtuotannon raiteille.
Vaikeuksia emme säikähtäneet. Porvarillisten musteentuhrijain, sosialidemokraattisten johtajien ja keltaisten ammattiliittopamppujen valheista huolimatta matkustimme me sosialismin maahan osallistuaksemme uuden yhteiskunnan rakennustyöhön.
Te toverit, jotka työskentelette käsi kädessä Neuvostoliiton proletariaatin kanssa maailman suurimmilla rauta- ja terästehtailla Magnitovuorella ka Kuznetskissa, te toverit, jotka olette olleet mukana pystyttämässä maanmainiota Dnjeprin sähköasemaa, te jotka parhaillaan työskentelette auto. ja traktoritehtailla Staliningradissa, Harkovissa ja Nishnij-Novgorodissa, ulkomaalaiset työläistoverit Moskovan kuulalaakeritehtaalla ja kaikilla työpaikoilla kautta laajan Neuvostoliiton, kaikki te olette omin silminne nähneet Neuvostoliiton proletariaatin sankarillisuuden. Käsi kädessä, olka olassa Neuvostoliiton työläisten kanssa kohotatte te sosialistisen rakennustyöhön temppoja ja lujitatte täten kansainvälisten proletariaatin linnoitusta.
Me entiset Canadan metsien, Amerikan Yhdysvaltojen, fascisti-Suomen ja Ruotsin työläiset työskentelemme nyt Neuvosto-Karjalassa, joka leniniläisen kansallisuuspolitiikan varmalla pohjalla on jättiaskelein muuttumassa entisestä karkoitusalueesta kukoistavaksi sosialistiseksi kansalliseksi teollisuustasavallaksi.
Lyhyt oleskeluaikamme Karjalan ASNT:n alueella on osoittanut meille, kuinka nopeasti kasvaa Neuvosto-Karjala, missä eri kansallisuudet taistelevat työliitossa uuden yhteiskunnan rakentamiseksi. Tiedämme, kuinka järkähtämättä kohoaa Karjalan työläisten aineellinen ja kulttuurillinen asema. Tiedämme että aivan viime vuosina on Karjalassa avattu kymmeniä teknikumeja, sarja korkeakouluja, tieteellisiä tutkimus laitoksia. Tiedämme, että entisestä tsaari-Venäjän kurjassa Karjalassa oli koko väestöstä lukutaitoisia 12 pros., nyt varsinainen Karjalan työtätekevä aikuinen väestö kokonaisuudessaan tulee lukutaitoiseksi.
Yksinomaan asuinrakennustyöhön on v. 1932 Karjalassa sijoitettu 5,2 miljoonaa ruplaa. Jo tämä riittää todisteeksi siitä, kuinka neuvosto-hallitus huolehtii työväenluokasta, sen aineellisesta ja kulttuurillisista tarpeista.
Joukko uusia sahoja on rakennettu, rakennettu on paperitehdas. Kohtupohjan sähköasema, parhaillaan kohoaa pohjolan kemiallinen kombinaatti, polttoainekysymys ratkaistaan shungiittihiilen pohjalla. Proletaarisen vallankumouksen eturintaman soturit, Leninin kaupungin proletaarit ovat kääntyneet avoimella kehoituksella kaikkien Neuvostoliiton työläisten puoleen täyttämään jokaisessa tehtaassa ja työpaikassa tuotantosuunnitelmat Lokakuun vallankumouksen XV vuosijuhlaan mennessä.
Käsiteltyämme Leningradin työläiskirjeen me Karjalassa työskentelevät ulkomaalaiset työläiset otamme suoritettavaksemme seuraavia velvollisuuksia:
1. Kaiken kokemuksemme ja teknilliset työtottumuksemme annamme Neuvosto-Karjalan työläisille, tulimme työskentelemään sosialistisen kilpailun ja iskuruuden merkeissä, ottamalla tässä oppia neuvostotyöläisiltä.
2. Mielellämme annamme apua Liiton proletariaatille uusien tuotantoalojen avaamisessa maassamme.
3. Tulemme bolshevistisesti taistelemaan tuotanto- ja finanssisuunnitelmien täyttämiseksi, jännitämme kaiken tarmomme viisivuotissuunnutelman menestyksellä päättämiseksi 4:ssä vuodessa.
4. Velvoittaudumme tarkistamaan rivimme proletaarisen valtion lujittamiseksi turvaamaan, että kaikki Karjalan ulkolaiset työläiset merkitsisivät 4:nnen päättävän vuoden lainaa täydellä kuukausipalkallaan.
5. Velvottaudumme kaikin tavoin lujittamaan Neuvostoliiton puolustuskuntoisuutta osallistumalla aktiivisesti Osaaviahimin ja muiden yhteiskunnallisten järjestöjen toimintaan. Haastamme jokaisen Neuvostoliitossa työskentelevän ulkomaalaisen työläisen liittymään Osoaviahimin jäseneksi.
6. Yhdessä Karjalan proletariaatin kanssa lähdemme me kaduille marraskuun 7 p:nä osoittamaan voimamme ja valmeuttamme taistella sosialismin puolesta. Me kutsumme kapitalistisissa maissa työskenteleviä luokkaveljiämme lähtemään kanssamme kaduille tuona suurena päivänä osoittamaan proletariaatin luokkavoimaa ja solidarisuutta puolustaa Neuvostoliittoa kansainvälisen imperialismin ryöstösodalta.
7. Me ulkomaalaiset rakennus- ja konetyöläiset sitoudumme työskentelemään Neuvosto-Karjalassa 2:sen viisivuotissuunnitelman loppuun saakka. Haastamme kaikilla neuvostoliiton kulmilla työskentelevät ulkomaalaiset työläiset ja spesialistit jäämään työhön Neuvostoliittoon 2:sen viisivuotissuunnitelman loppuun saakka.
8. Pyydämme lehtien ”Daily News” (Moskova), ”Die Rote Zeitung” (Leningrad) ja ”Punainen-Karjala” (Petroskoi) toimituksia järjestämään Lokakuun juhlinatyöpaikoilla tarkastuksen, kuka on pitänyt bolshevistisen sanansa!
Eläköön Neuvostoliitto, maailman proletariaatin linnoitus!
Eläköön NKP(b):n, Lokakuun vallankumouksen johtaja ja järjestäjä!
Eläköön kansainvälinen proletaarinen vallankumous!
Golikovan (Petroskoi) ulkomaalaisen rakennus- ja konetyöläisten valtuutetut: Kalle Heino – rakennustyömies, Viljam Holland – rakennustyömies, Viktor Vartiainen – rakennustyömies, Arvo Lehto – työpaikkakomitean puheenjohtaja, Yrjö Sundelin – rappari.
Eteenpäin, 4.11.1932, nro 260 Section 3, s.6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uudenvuoden luokkataistelutervehdys Neuvosto-Karjalasta!
Me, Amerikan Yhdysvalloista, Canadasta ja suomesta saapuneet työläiset täten tervehdimme näiden maiden työläistovereita. Me rakennamme täällä, Neuvostoliitossa, sosialistista talousjärjestelmää, jossa valta on yksinomaan työläisten käsissä ja jota valtaa johtaa yhtenäinen ja luja kommunistinen puolue. Kun kapitalistisissa maissa on kriisi ja työttömyys joka tuo mukanaan työläisille puuteen ja hädän, meillä Neuvostoliitossa ei ole työttömyyttä eikä puutetta elämisen välttämättömyyksistä. Kun teillä elämisen mahdollisuus muuttuu yhä epävarmemmaksi, meillä talous vakiintuu ja elämäntaso kohoaa.
On vain kaksi maailmaa – kapitalistinen ja sosialistinen – ja teidän tulee valita niistä. Me tervehdimme teitä, toverit, ja kehoitamme liittymään maanne kommunistiseen puolueeseen ja työskentelemään tietoisena lähenevän maailman vallankumouksen hyväksi. Tässä mielessä tervehdimme teitä, toverit!
Petroskoi, U.S.S.R
Kalle Heino
Eteenpäin, 29.12.1932, nro 296 s.13 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Список иностранных рабочих, прибывших в Карелию из США в период с 1930 по 1933 годы
-Хейно Калле 1881 плотник стройоб 14/6-31
Luettelo USA:sta Karjalaan saapuneista ulkomaalaisista työntekijöistä vuosina 1930-1933. Ja heidän jaottelu eri talousjärjestöille.
Kontupohjan rakennusyhtymän luettelo työntekijöistä.
-Heino Kalle 1881 Puuseppä Rakennusyhtymä 14/6-31
http://uf.rkna.ru/documents/18

Elämä Karjalassa muuttuu
Vuonna 1935 ilmapiiri Neuvosto-Karjalassa alkoi hiljalleen muuttua, kun Leningradin sotilaspiirin NKVD käynnisti operaation keväällä 1935, Karjalan jääkäripataljoonan suomalaisia komentajia vastaan. Operaatio laajeni koskemaan myös muita suomalaisten johtamia organisaatioita päättyen Rovion ja Gyllingin syrjäyttämiseen syksyllä 1935. Karjalassa pitkään jatkunut suomalaistaminen ja suomalais-karjalainen identiteetti koettiin uhaksi ja suomalaisia virkamiehiä erotettiin tehtävistään ja heidät korvattiin neuvostopatriotismia tukevilla karjalais-venäläisillä. Suomen kieli alkoi hävitä lähes kaikkialta alkaen sanomalehdistä. Vuonna 1937 alkaneet joukkovangitsemiset ja pääosin suomalaisiin kohdistuneet vangitsemiset, karkoitukset ja teloitukset jatkuivat vuoden 1938 loppuun saakka.
Alkuvaiheen pidätykset tapahtuivat yleensä yöllä. Oveen koputettiin ja aseella uhaten pidätetyt kuljetettiin mustalla autolla pois. Heidät vietiin vankilaan kuulusteltavaksi ja lopputulema oli yleensä se, että pidätetty tuomittiin ammuttavaksi vastavallankumoukselliseen toimintaan vedoten. Kallen tapauksessa pidätys tapahtui kuitenkin varsin myöhään, eli vasta heinäkuussa 1938. On hyvinkin mahdollista että Kalle on yrittänyt päästä pois maasta ja pidätetty matkallaan kohti suomea.

Karjalan tasavallan arkistoissa kerrotaan, että Kalle oli Petroskoissa Kontupohjan rakennennusyhtymän rakennustyöläinen ja toimi siellä puuseppänä. Kalle toimi myös VKP:n jäsenenä ja Stalinin Vainojen alettua vangittiin 22. heinäkuuta 1938. Karl Heinoa syytettiin valtion vastaisesta toiminnasta, valtion tai yhteiskunnan omaisuuden tuhoamisesta tai vahingoittamisesta vastavallankumouksellisessa tarkoituksessa tai tällaiseen toimintaan agitoimisesta. 4. lokakuuta 1938 hänet tuomittiin teloitettavaksi. Hänet ammuttiin 8. lokakuuta 1938 lähellä Petroskoita, mutta tarkempi paikka on tuntematon.
Kalle Heino Rehabiloitiin 13. marraskuuta 1957.

Mayme Sevander, Vaeltaja:
Heino, Kalle Davidinp., 1881-08.10.1938, Petr.;s.S. Viipurinl.; Kontupohja, rakennustyöläinen; P-16; USA:sta 16.7.1932. PA-ark.: syytön.

Lahti-Argutina, Leila, Olimme joukko vieras vaan - Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvulta 1950-luvun alkuun
Heino, Kaarle Oskar Davidinpoika, s.1881 Suomi ViL Viipuri, USA:sta 1931, as. Karjala Kontupohja piirin rakennuskonttori työläinen, VKP(b):n jäsen, vang. 22.7.1938, tuom. 4.10.1938 § 58/9, 10, amm. 8.10.1938 Petroskoissa, reh. 13.11.1957. Petroskoi.

Palautetut nimet -tietokanta, Venäjän Kansallisarkisto
Хейно Калле Давыдович, 1881 г. р., место рождения: Финляндия, финн, бывш. член ВКП(б), рабочий в Райстройконторе. Проживал в г. Петрозаводск. Арестован 22.07.1938 г. Особой тройкой НКВД Карельской АССР от 04.10.1938 г. осужден по ст. 58-9-10. Расстрелян 08.10.1938 г. в окрестностях г. Петрозаводск. Реабилитирован Верховным Судом КАССР 13.11.1957 г. ВОЗВРАЩЁННЫЕ ИМЕНА. КНИГИ ПАМЯТИ РОССИИ

Heino Kalle Daavidinpoika, syntynyt 1881, syntymäpaikka Suomi, kansalaisuus suomalainen. VKP:n jäsen, työntekijänä rakennuskonttorissa. Asui Petroskoissa. Pidätetty 22.7.1938. Karjalan oikeustuomioistui tuominnut hänet Venäjän federaation rikoslakikokoelman vuodelta §58/9-10 mukaan. Ammuttiin 8.10.1938 Petroskoi kaupungin ulkopuolella. Rehabiloitu korkeimman oikeuden toimesta 13.11.1957.

Avoin lista -tietokanta, tietokannassa on hyödynnetty niin ikään kansainvälisen Memorial-järjestön tietoja, mutta sen lisäksi listalle on koottu tietoja muualtakin.
Воснове материалов сайта — данные Международного Мемориала. Хейно Калле Давыдович (1881)

Neuvostoliiton poliittisten vainojen uhrit -tietokanta, Memorial-järjestön kokoama tietokanta Neuvostoliiton poliittisten vainojen uhreista.
жертвы политического террора в ссср Хейно Калле Давыдович

-Sivu 1. 23.6.1881 - 3.12.1909 (Näyttökieli: suomi)
-Sivu 2. 18.12.1909 - 23.4.1914 (Näyttökieli: englanti↑)
-Sivu 3. 12.5.1915 - 29.12.1923 (Näyttökieli: venäjä↑)
-Sivu 4. 16.12.1924 - 2.6.1931 (Näyttökieli: ruotsi↑)
-Sivu 5. 3.6.1931 - 8.10.1938 (Näyttökieli: viro↑)

Kaarle Johannes Tuohikorpi syntyi 23. Kesäkuuta 1881 ja eli lapsuutensa ja nuoruutensa Laviassa. Kaarle kävi kirkonkylällä Lavian ensimmäistä kansakoulua. Kasvoi Tuohikorvessa Kytän talon Torpassa.

Syntymä
Kesäk. 23. Kaarle Johannes. Wanh. Alamannisen Seppälän topr. poika David Matinpoika ja vaimonsa Hilda Karolina Kaarlentytär. Todist. Torp. Frans Kalliomäki vaimonsa Matilda Iisakintytär Susiniemeltä ja Pappilan piika Amanda Seppälä.
Kastoi E.T. Gestrin.
Lavia rippikirja 1880-1889 (MKO61-78 I Aa:8) Sivu 376 Kyttä; itsellisiä, torp. Tuohikorpi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1463...

Rippikirjat
Riiho by, Alamanninen, Seppälä torp.
-Torp. Matts Mattsson Hällfors s.12.2.1813
-Hu Maria Sigfridsdr. s.16.6.1818 Lavia
-Son David Mattsson s.28.3.1853 Lavia. Muutto Tuohikorpeen 1885
-Hu Hilda Katariina Karlsdr. s.12.12.1856 Lavia
-Son Karl Johannes s.23.6.1881 Lavia
-Son David s.7.6.1885 Lavia
-Dr. Anna Sofia s.15.8.1887 Lavia
-Dr. Amanda Maria s.22.11.1889 Lavia
-Amanda Mattsdr. s.17.5.1854 Lavia
Lavia rippikirja 1880-1889 (MKO61-78 I Aa:8) Sivu 351 Alamanninen; torp. Myllymäki, torp. Seppälä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1463...

Riiho. Kyttä. Tuohikorpi
-Torp. Taavetti Matinpoika s.28.3.1853 Lavia
-Wnsa Hilda Katarina Kaarlentyt. s.12.12.1856 Lavia
-P. Kaarlo Johannes s.23.6.1881 Lavia. Muuttaa 24.6.1896.
-P. Taavetti s.3.6.1885 Lavia
-T. Anna Sofia s.15.8.1887 Lavia
-T. Amanda Maria s.22.11.1889 Lavia
-T. Hilja Lyydia s.27.4.1893 Lavia
-P. Väinö Matti s.23.3.1896 Lavia
-Tr. Matilda Martta s.7.1.1899 Lavia
Lavia rippikirja 1890-1899 (MKO80-102 I Aa:9) Sivu 465 Kyttä; torp. Tuohikorpi, maalari Ranta ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1556...

Ripille 24. kesäkuuta 1896.
Riiho, Kyttä, Torp.p. Kaarlo Johannes Taavetinp. Tuohikorpi s.23.6.1881.
Lavia rippilapset 1886-1897 (MKO112-114 I D:1a) 1896 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1608...

Lawia, Yliantila, Rengit
-Kalle Johannes Taavetinp. Heino s.23.6.1881 Lavia. Vaihtoi nimensä Heinoksi.
Lavia rippikirja 1890-1899 (MKO80-102 I Aa:9) Sivu 65 Yliantila; mylläri Mansten, nahkuri Rantanen, kaupp. Munck ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1556...

Vuonna 1900 Kalle haki töitä Tampereelta.

Työ= tahi Matkakirja
Annettu Työmies Kaarle Heinolle, Lavian kylästä, tyrvään kihlakunnasta, Turun ja Porin lääniä, työnansiota varten Tampereelle yhden vuoden ajaksi, lukien tästä päivästä.
Ja samalla kun hänen tule kiiruusti lähteä määräpaikalle, jos hän tätä todistusta tahtoo edukseen täyttää, ja perille tullessa tämän kanssa heti ilmoittaa itsensä asianomaisen työpäällikön luona kehoitetaan häntä antautumasta kerjuusen tahi epäsiveellisyyteen sillä seurauksella ja uhalla kun asetukset kerjuusta ja joutilaisuudesta säätävät. Ellei työtä ole taikka siihen häntä oteta sillä paikkakunnalla, jonne matkakirja määrätty oli, ilmoittakoon siis itsensä heti paikkakunnan joko työpäällikön tahi poliisiviraston luona saamaan matkakirjaansa kirjoitetuksi luvan matkustamaan toiseen työpaikkaan tahi kotiseuduille, Mouhijärven piiri
Lokak. 21. pnä 1900
Arvo Ryman

Kalle ja Taavetti lähtivät töiden perässä Itä-Suomeen loppuvuodesta 1901. He olivat aluksi metsätoissä Parikkalassa ja Käkisalmella.

Parikkalasta 10 päivä tammik 1902
Rakkaat vanhempani!
Tässä tahtoisin taasen tervehtiä teitä täältä raja karjalasta toivottaen terveyttä ja hyvin vointia. Taas on vuosi mennyt ja toinen tullut muistuttaen meille ajan vilkasta kulumisesta. Nyky aika on kuin vuolas virta joka irralleen päästyä murtaa ja sortaa kaikki alleen niinhän se meni viime vuosiki menojansa luoden uuden sialleen jonka vasta kokemus näyttää mitenkä se päättyy
II
Täällä parikkalassa olemme olleet joulukuun alusta asti ja olemme olleet veistossa juutalaisen puulaakissa olemme veistäny venäjän valtion rata pölkkyjä töitä kestää tässä puulaakissa koko talveksi ja palkatki ivat tavallisia mutta työ vaaditaan liian tarkkaa töitä on paljon varsinkin tiekkitöitä tukki puulaakit eivät ole vielä pääseet alkuun kuin on vähän lunta. Ilmat ovat kauniita ka lämpimiä ja vähän lunta. Tämä paikka on täällä parikkalan salolla matkaa on kolmekymmentä kilometriä Elisevaaran rautatie asemalle. Täällä vielä
III
talonpoika kaataa metsänsä kaskeksi ja eikä täällä muu viljelys menestykään sillä maa on niin vuorista ettei täällä tasaista peltomaaksi sopivaa maata ole ensinkään viimein kuin kirjoitan niin pyysin vastausta sinne pyhäjärvelle mutta me lähdimme sieltä tänne täältä on matkaa sinne toista sataa kilometriä.
Jos te kirjoittaisitte minulle vastauksen tänne ja kirjoittasitte että jos muutitte minut työmiehen kirjoihin että minä tiedän että jos minä olen vielä varheenmassa ehkä lopetan taas tällä kertaa jäämme tänne terveeksi ja samaa toivotan teillekki
Hyvästi siis poikanne
Taavetti!
IV
osoitteeni on
Taavetti Heino
Parikkala Atlas
Ellisevaaran asema
Karjalan rata

Kalle Saimaalla

Parikkalasta 12p. Helmik. v.1904
Nyt taas koska sopiva aika on niin kirjoitan teille täältä Parikkalan salolta ja saan tietoksi antaa että olemme voineet hyvin ja olleet terveenä jota samaa herran kallista armo lahjaa saan teillekki toivottaa ensinnäki saan kiittää kirjeetä jonka sain itse vastaan ottaa 1:n päivä olevaal kuuta ja saimme tietää että Taataki on kuollut niin Herra tempaa ne varhain pois onnettomuudesta josta häntä rakastaa ja antaa heille paremman elämän täällä me olemme olleet yhä yhtä mittaa töissä tässä putalaisen puulaakissa ja olemme vielä eteenkin päin. Olemme veistäneet talon poikien pienistä metsistä tähän asti ja ensi maanantaina me menemme veistämään suurta metsää josta on ostettu 6,500 kantaa se on Tiurilan papin metsä Tiurilan kirkko ja seurakunta on suomen kielinen venäläis kreikkalainen seurakunta joka on Kurkijoen pitäjässä ja koska olette tehneet niinkuin minä pyysin ja mruullaneet kirjani pois varhemmasta minä pyydän että joste lähettäisitte minulle tänne mainetodistuksen ja jos mahdollista passinki ennen tämän kuun lopua meidän pitäisi olla todistamassa erästä riita asiaa puulaakin ja Heikki Karjalaisen välillä ja koittakaa saada ne lähetetyksi sillä käräjät alkavat 1:n päivän Maaliskuuta täällä lähettäkää sisäänkirjoitetussa kirjeessä alla olevalla osoitteella ja jos ette saa vallesmannin passia niin lähettäkää papinkirja kuitenki tänne minä lähetän (10) kymmenen markkaa teille että saatte maksaa papin maksut ja lunastaa minun kuittini että saatte vallesmannin passit
Eikä muuta kuin hyvästi ja hyvää vointia iloista laskiaista veljelle ja siskolle toivoo poikanne Taavetti
Osoite on
Taavetti Heino
Parikkala Atlas
Ellisevaaran asema
Karjalan rata

Kirjeessä mainittu taata Matti Matinpoika Seppälä (Hällfors) on kuollut 12.12.1903. Kalle ja Taavetti ovat olleet metsätöissä Hiitolassa Kurkijoen pitäjässä Tiurilan papin omistamassa metsässä.

Käkisalmesta 13p. Elokuuta v. 1904
Hyvä veljeni!!
Nyt tahdon lähestyä sinua tällä lehtävällä lähetellä ajan pitkän perästä. Anna anteeksi kuin en joutunu kirjoittamaan sillä se kirje oli seisonut Räisälän postitoimistossa toista viikkoa sillä minä sai sen vasta 31 päivä Heinäkuuta vaan nyt kirjoita Kustaalle että hän lähettää sen sinulle minä olen täällä käkisalmen haminassa Lurjan veistossa Markoliinin puulaaki kuoli viimeisen kerran kesän aikana ja koko liike on Lurjan halussa minä ostin ruotsalaisen piilun on 14 tuumaa leviä terä ja olen kauliinin kansa kaveruksena ja veistän kurevitsille hän sanoi:”missä olemas Heino, olemas hyvä veistämä, mees tulemas talvella tänne” Täällä oli kaikki lakossa yhden viikon ajan vaan nyt on taas työ käynnissä sillä palkat nousivat 2:lla pennillä jahurille ja veistäjille. Veisto palkka on 12-13pen. lastinoilla ja 22pen. sahatuista ja 32pen. pyöreistä paaluista sahatuista on yli 30 parin ja veistäjät joka parille voihan lama kestää täällä pari viikkoa. olin Hauskossa, Räisälässä 6 viikkoa Peltosen wiitossa ja nyt olen yhen viikon ajan ollut täällä käkisalmessa ehkä lopetan tällä kertaa on kiire kylpemään näin lauvantai iltana vaan ole tervehditty minulta ole hyvä ja kirjoita varmasti että tiedän käydä hakemassa postitoimistosta.
Tuhansittain Terveisiä Toivoo: Taavetti Heino
osoite käkisalmi

He ovat olleet Käkisalmella Haminan kylässä sahalla töissä. Tyontekijät olivat sahalla viikon lakossa, jonka myötä palkkoja nostettiin. Sitä ennen he olivat Räisälässä 6 viikkoa

Käkisalmelta Lokakuun 3p. 1904
Hyvä veli!!
Tahdon vielä vähän piirustaa, tämän paperin päälle toivon että tämä vielä ehtii sinne markkinoiksi. Pyydän toivottaa onnellisia markkinoita sinulle saan lausua kiitokset kirjeestäsi jonka eilen sain vastaanottaa. Tuntui hauskalta kuin sain kuulla Lavian uutisia. Kylläpähän siellä on voinut olla hyvät työt ”Uuroon takana” Täällä on ollut omituiset melskeet läheneemen ja niukkasen lastaus puulaakina, saprit ovat olleet kiinni kaksikin eri kertaa ja työmiehet eivät ole saaneet tiliä kuin juhannuksen edellä ja ovat hakeneet kuvernöörin kautta puut kiinni vaan eivätkä ottaneet pysyäkseen sillä puita taas lastataan ja työmiehet eivät saaneet niin pennin penniä. Minä olen vielä Kusevitin lastuussa olen Westesisen sakissa. Westesnen ja Poussi oli kesän aikana pomona vaan ovat nyt työmiehinä. Lastuu alkaa olla lopussa vielä pari sutnaan lastia voipi tulla Lurja osti koko Markoliinin puulaakin keväällä myöskin Pyhäjärven metsät mitkä vielä pystyssä ovat vaan niitä ei kuulu ensi talvena kaadettavan annetaan kasvaa toiseksi vuodeksi vaan Raukolassa ja Räisälässä metsiä ja toisia ostetaan jahka ilmat kylmenevät akavat päätä saloille taasen tilskimään. Keslberg on ollut kipeä kaksi kuukautta erään (Rahusin) kirves lensi pois varresta ja lensi Keslberin päähän niin että pääluu painui sisään vaan on jo paranemaan päin. Ehkä lopetan lopetan tällä kertaa eikä täällä muuta ihmettä ole tapahtunut kuin että K. Salmen poliisilta hännän katkasivat viime viikolla. Tänään oli asia maitraatina vaan en tiedä kuinka lie käynyt.
Elä iloisena ja onnellisena kaikkivaltiaan suojassa Toivoo ystävyydellä: veljesi Taavetti

Kalle menossa markkinoille ja työt jatkuneet Räisälässä

Käkisalmella 21. 10. 04.
Tuttavani Kalle!
Sydämellinen kiitos kortistasi joka olikin oikein terve tullut. Suuret kiitokset siitä seurasta anteiksi jos minä tässä vähän kirjoitan kuin on niin hyvä aika. Olen vallan yksin kotona olen ollut viime sunnuntaista asti. Minulla onkin oikein hyvä olla tunnettu tälä olen ennenkin ollut eikä ole isot perhe kui on vaan kaksi rääkinää. Kuules kysyn sulta oliko se neiti sinun Heilisi, jonka kansa läksit pois? Vain miten se hauskaa
Konttisen osoitella en viellä saanu eivät ole nyt sieltä kirjoittanu sen perästä kuin Konttiska lähti. Kyllä minä koitan sen sullen kammata niin pian kuin kirjoittat Kontisen äidille. Milloipa sinä aijot lähteä vai keväällä etkös huoli minua jo niin mennään yhtä matkaa viellä sanon sullen. Oletkos ottanu valokuvia nii lähetä mullen niin m inä annan sitten sullen eipei nuo ole. Vielläköän tulleet vaikka lupasit. Min lähettää no niin tässä sitä jo on vaikka mitä anna anteeksi mikä liiaksi se leikki seitsemäs poika Heikiksi.
Kyllä minä sitten lähetän sen osoitteen kuin vaan saan. Terveiset lämmit hauskaa syksyä ja iloista elämää toivoo H. Kaikkonen.
Jos joskus joudut liittohon
Sä nuorukaisen kansa
Niin pyydä sydän pantiksi
Äl usko sanojansa
Onni sullen, onni sitten
joka sua rakastaa
joka aikaa sinun kansa
Läpi elämän vaeltaa
Lemmi kerran
Lemmi yhtä
Lemmi ys kallis se
Lemmi kuoloon asti
sama

Laviassa 16 syyskuuta 1905
Rakas poikani!!!
Ja nyt saan tietä antaa että olemme voineet hyvin ja olleet tervennä. Kiitoksia paljo kirjeestäsi, jonka saimme vastaan 15 päivä syyskuuta.
On ollut hyvä vuorenaika kun kun halla ei ole loukannut mitään lajia ja perunatki tulee hyvin isoja. Ja Wäinö on kansakoulun pikku koulussa, viikon päästä alkaa iso koulu ja sitte minäki menen kouluun Wäinön kansa.

Anni on ollut vielä kotona, mutta kyllä hän vielä Poriin menee. Anni on ollut nyt Lamminpäässä neulomassa. Saunajoen Koivistoo löi Korpelan Alu puukolla niin että maksaan kävi. Ja sano Taavetille paljo terveisiä, kirjoittakaa sitte kotio ko työ paika. Eikä mitään muuta ko hyvästi.
Väinö Tuohikorven joulu laulu
joulu joulu tullut on jälleen armahainen

Edustajat
Suomen sosialidemokratisen puolueen kokoukseen, Oulussa 20-27 pnä elokuuta 1906.
Käkisalmen työväenyhdistys, Juho Konttinen ja Kalle Heino.
Työmies, 27.08.1906, nro 196, s. 4

SDP:n puoluekokous Oulussa 1906. Kalle oli puoluekokouksessa mukana Käkisalmen työväenyhdistyksen edustajana yhdessä Juho Heikki Konttinen kanssa.

Galil Jino 1906
klo 9 illalla
Hyvä veli
Kirjeesi sain tällä samalla tunnilla ja saan ilmoittaa että päivän junalla ehditte Wiipuriin siksi kuin nro. 3 lähtee. Päivä juna saapuu klo 9:35 am Wiipuriin ja lähtee klo 5 stä klo 1:23, niin olet Oulussa seuraavana päivänä klo 4. Vaan ehditte vielä jos, vaikka Lauvantaina lähdet Wiipurista, sillä kokous alkaa vasta maanantaina. Meillä on evästys kokous Torstai-iltana klo 6 iltapäivällä. Waan jos ette ehdi päivän junalla Hiitolaan niin ette pääse lähtemään ennen kuin nro. 5 ssä joka lähtee M:stä klo 10:40 illalla vaan sieltä junalta junalta pitää muutella juuri monta kertaa ja eikä pääse Ouluun ennen kuin kolmantana päivänä lähtöpäivästä lukien. En tiedä vielä varmaan joko tulen Wiipuriin vaan löydät minun koposen kahvilasta Karjalankatu nro 16 jos nimittäin tulen sielä käymään
Hyvästi siis G. Jino vislasi juuri sisälle Toverinne T. Heino

Käkisalmi 26p 9k 1906
Rakkaat vanhemmat
K Heino!
Kiitos ensinnäki kirjeestänne sekä saan ilmoittaa että olen ollut terveenä sekä muutenki voinut hyvin! Vai jo setä toi ne rahat alkaa niin hyvät ja lähettäkää ne postissa vakuutetussa kirjeessä. Jos on kovaa rahaa niin ostakaa niillä posti merkkiä ja pankaa sinne yhteen kirjeeseen kuin kirjoitatte sen kirjen niin älkää sitä sulkeko
ennen kuin postitoimistossa sillä vakuutetut aha summaa ei uskota vaan se pitää näyttä posti toimistossa. Olkaa niin hyvä ja lähettäkää piakkoin sillä en töitä olla enään tällä paikkakunnalla kauraa olisin tainnut jo lähteä näinä päivinä mutta valitsivat minun taas maale akiteeraamaan ja vaali lakia selvittämään kahden viikon ajaksi ja kyllä kahden viikon perästä tästä päivästä alkajen tulen taas Käkisalmeen ja sitten en tierä minnekkä päin kohtalo sitten viskaa, oli täällä viellä vähän veiston tähtetä vaan eilen lopetin veiston ja tänään lähten matkalle en minä saa paljo siittä akiteeruusta palkka ainoastaan rauka rahat 1:50 penniä päivältä vaan onhan se muuten niin tärkiä että joka ainua olis selvillä minkä puolueen mieliä hän äänestää sinne valtiopäiville siittä riippuu koko meitän tulevaisuutemme miettikä päättäkää puhukaa tovereittenne kansa ja
kaikkien ihmisten kansa että joka ainut olis selvillä mitä puoluetta hän äänestää. Ehkä lopetan tällä kertaa siis jäämme terveeksi sanokaa kommerin fransille paljo terveisiä onea ja terveyttä toivoo poikanne
Kalle Heino
osoite Käkisalmi
Rantakatu N:o 11

Andrea 22/11 1906
Hyvät vanhemmat!
Saan ilmoittaa että olen voinut hyvin! nyt minä muutin taas tänne Antreaan sieltä hiitolasta meillä oli suuri lakko se kesti 15 päivää ja me voitettiin ja herrat hävisi, nyt on koko jureliuksen sahussa karjalassa sahun hinta 6 mkk yksinäiseltä ja 7 mkk kaksinaisilta tusinalta siellä hiitolassa oli niin pienet puut ja täällä andrean pappilan metsässä on isommat sekä on lähempänä asemaa sen tähden minä muutin tänne. nyt sitä minäkin meinaan ruveta taas oikeen lujasti raatamaan en minä olekaan tehnyt kään sitte kuin siellä kävin kesällä kun ainoastaan 17 päivää töitä
käkisalmessa 5 päivää niistä 12 päivää kerkesin sahata hiitolassa kun taas tuli lakko enkä joutanut kesälläkään paljo tienaamaan minä olen sitten jälkeen vapun päivän 300 mkk kyllä sitä sitten taas rupiaisi tulemaan kuin vaan pysyin terveenä, vaa kyllä minun on huono asia kuin onniin kova vatsa katari kuin rupiaa tekeen raskaammasti töitä niin pitäs saada vahvempia ruokia eikä sitten tahro pysyä terveenä
Täällä oli jo pari viikko kova talvi vaan nyt on jo mennyt ja lumi hyvin vahdistajaa. nyt on sitten jo 15 päivästä tätä kuuta 30 päivään asti, nähtävässä joka äänestys paikalla luettelo
kaikista valtio päiville änni oikeutetuista alkaa nyt niin hyvä ja tarkkaa ne luettelot ja jos niissä ei ole minun nimeäni niin pitää tehdä huomautus vaalilautakunnalle ettei vaan jää pois nimet siitä luettelosta sillain on äänensä menettänyt oikeaan enään kolmanteen kymmenteen päivään tätä kuuta ja samoin katsokaa omanasi ja mamman nimi ei sitä saa jättää tekemättä nyt pitää vielä omia miehiämme. minä en tiedä nyt vielä että tulenko minä sinne äänestämään vai hommanko tänne kyllä sitä kerkiää. Kyllä ei minulle ole mitään syytä
etten minä saa äänestää, kyllä kunnan maksan maksamatta ja vielä papinki saatavatkin vaan ei se kuulu asiaan kuin vaan henkirahat on maksettu eikä saa niitä kunnan rahoja maksaakaan on hän heille syystä … jotka siitä huolen pitää, onkos manta sielä jokioisissa! Olka niihyvä ja kirjoittakaa vastaus että miten siellä on asiat ja sanokaa terveisiä kummalekin Taaville sekä kaikille tunnetuille olkaa myös itse tervehditty poikanne Kalle Heino
osoite Karjalan asema Karjalan rata

Katsaus
Metsätyömiehet Järjestäytywät!
Jaakkimassa Ihalan aseman läheisyydessä W. Talsin talossa, pidettiin tämän kuun 6 päiwänä metsätyömiesten ammattiosaston perustawa kokous, johon oli useamman paikkakunnan metsätyömiehet lähettäneet edustajansa. Edustajia oli Antreasta, Hiitolasta, Parikkalasta, Jaakkiman asemalta ja Jaakkiman pitäjän Iijärwen kylästä.
Kokouksen awasi Kalle Heino Antreasta, selwittäen tämän metsätyömiesten ammattiosaston merkityksestä, ja myöskin sen toimintatawasta, tämän jälkeen walittiin kokouksen puheenjohtajaksi Kalle Heino ja pöytäkirjan tekijäksi Antti Anttonen Jaakkimasta.
Puheenjohtaja ehdotti, että ennenkuin ryhdymme tarkastamaan näitä sääntöjä, jotka minä olen ajan woittamiseksi jo walmistanut pitämällä mallina Suomen työläisliiton sääntöjä, niin olisi meidän ensin keskusteltawa tämän perustettawan ammattiosaston alkujärjestyksistä, sillä metsätyömiestenammattiosastojen liittohallinnolle ei ole senaatti wielä wahwistanut sääntöjä, joten nyt wielä meidän ei sowi suoraan liittyä liittohallintoon osastoksi.
Mutta kun me tiedämme, että työwäenyhdistyksillä on oikeus wahwistaa osastoilleen sääntöjä, niin jos me tahdomme toimintamme panna alkuun, täytyy meidän liittyä johonkin työwäenyhdistykseen metsätyömiesten ammattiosastoksi, kunnes senaatti wahwistaa omalle liittohallinnollemme säännöt. Keskusteltua tästä asiasta, päätettiin liittyä osastoksi Ihalan työwäenyhdistykseen. Sitten ruwettiin tarkastamaan sääntöjä, luettiin yksi pykälä kerrassaan ja siitä keskusteltiin.
Säännöissä oli 19 pykälää, jotka oliwat laadittiin samaan tapaan kuin työläisliiton säännötkin, muutamia pieniä muutoksia lukuunottamatta.
Sitten keskusteltiin tämän ammattiosaston nimestä, nimeksi asetettiin: Ihalan työwäenyhdistyksen Metsämiesten ammattiosasto. Sitten keskusteltiin metsätyömiesten ammattiosastojen liittohallinnon sanomalehtiuutisen johdosta, jossa waaditaan osastoja keskustelemaan liiton edustajakokouksen paikasta, ja päätöksestä antamaan tiedon Augusti Ohdakkeelle Puumalaan.
Liitto ehdotti uutisessaan edustajakokousta pidettäwäksi Raahessa. Keskusteltua tästä, päätettiin waatia edustajakokousta pidettäwäksi Jywäskylässä.
Tiedonanto päätettiin tehdä siten, että kirjoitetaan sanomalehteen tämän kokouksen tärkeimmät päätökset. Sanomalehteen kirjoittaminen päätettiin allekirjoitetun tehtäwäksi. Sitten walittiin henkilöt, jotka toimittawat jäsenkirjoitusta erikseen kullakin paikkakunnalla. Walituiksi tuliwat seuraawat: Kalle Heino Antreaan, Niskanen Parikkalaan, Kekäläinen Hiitolaan, Tamminen Iijärwelle, Snikkeri Ihalaan. Jaakkimalaiset aikowat perustaa paikkakunnalleen metsätyömiesten ammattiosaston.
Sitten walittiin osaston wäliaikainen toimikunta, johon tuliwat esimieheksi Snikkeri, jäseniksi W. Talsi ja Kusti Litmanen, kaikki Ihalasta. Kohta aijottiin pitää osastojen yhteinen kokous. A. A
Työ, 10.01.1907, nro 8, s. 2

Puolueriennot
Kaukolan pitäjän puhuja K. Heino puhuu seuraawissa kylissä t. k. 25 pnä työwäenyhdistyksen iltamassa O. Mikkosen talossa Liinamaalla. 26 p. Kortsuon kylässä, 27 pnä Kortteensalmella, 28 pnä Kawerilassa. Maaliskuun 1 pnä Kaarlahden kylässä, 2 pnä Keihälammilla ja 3 pnä Kaukolan k. kylän wäittelykokouksessa.
Työ, 23.02.1907, nro 46, s. 3

Puolueriennot
Kaukolan pitäjän puhuja K. Heino puhuu maaliskuun ajalla seuraawissa kylissä:
4 p:nä Warikselassa Penttisen talossa klo 5 i. p.
5 p:nä Järwenpäässä H. Paukkusen talossa klo 5 i. p.
6 p:nä Terwolassa P. Puotiaisen talossa klo 5 i. p.
7 p:nä Roksinassa A. Haikosen talossa klo 5 i. p.
8 p:nä Alakaukolassa T. Kiiskin talossa klo 5 i. p.
10 p:nä Kosenhauta E. Ollikan talossa klo 2 i. p.
11 p:nä Alakaukolan Salotalolla A. Kähkösen luona klo 5 i. p. 12 p:nä Wariksela H. Osan talossa klo 5 i. p.
13 p:nä Järwenpäässä P. Sawolaisen talossa.
14 ja 15 p. riippuu puhujan omasta määräyksestä.
Kunnallisneuwoston puolesta:
H. Olkinuora.
Työ, 02.03.1907, nro 52, s. 3

Puolueriennot
Antrean sos. dem. kunnallisagitaattori K. Heino puhuu tämän kuun ojalla seuraawissa paikoissa;
15 pnä Kaskisessa.
16 „ Orawankydössä.
17 „ Niittysuolla
18 „ Korpilahdella
20 „ Tautulla
21 „ Liikolassa
26 „ Henttolassa.
28 „ Jaakonsaaressa.
29 „ Kuparsaaressa.
Tammikuun 1 pnä Repolassa
Paikkakunnilla olewia towereita kehoitetaan hankkimaan huoneita, missä niitä ei wielä ole hankittu ja lewittämään tietoja niin laajalle kuin mahdollista.
Sihteeri
Työ, 13.12.1907, nro 289, s. 2

Taavetti ja Kalle
Antrean sisäänmuuttaneet 24.12.1907
-N:o 27 Työm. Kaarle Johannes Heino
-N:o 28 Työm. Taavetti Taavetinp. Heino

H
-Heino Kaarle Johannes Taavetinp. s.23.6.1881 Lavia. Papintod. 22.3.1910 N:o 143 Amerikan pass. varten s.846. Arpa N:o 142.
-veli Heino Taavetti Taavetinp. s.7.6.1885 Lavia
Finland, Viipuri, Antrea. Kirkkonkirjat Rippikirjat, IAa:35, 1900-1909

H
-Kaarle Johannes Taavetinp. Heino s.23.6.1881 Papintod. 22.3.1910 N:o 143 Amerikan pass. varten s.846. Arpa N:o 142.
-Taavetti Taavetinp. Heino s.7.6.1885
Finland, Viipuri, Antrea. Kirkkonkirjat Rippikirjat,1910-1919

Kalle joutunut arvannostoon numerolla 142. Hän on käynyt Antrean pappilassa hakemassa todistuksen Amerikan passia varten 22.3. Kalle kävi Terijoella huhtikuussa, Vuoksella lokakuussa ja oli vielä marraskuussa 1909 Antreassa ennen lopullista muuttoaan Amerikkaan.

Kalle ja Taavetti Antreassa

Puolueriennot
Wiip. läänin itäisen waalipiirin sos. dem. edustajakokous Elisenwaarassa.
Kokous alkoi tämän tammik. 14 p. klo 9 a. p.
Kun oli laulettu ”Kansainwälinen", lausui piiritoimikunnan warapuheenjohtaja O. W. Turunen edustajat terwetulleiksi, toiwoen yhteisen hywän eteen yhteishengessä täällä työtä tehtäwän. Kokouksen wirkailijoiksi walittiin: puheenjohtajaksi Juho Niininen, waralta Santeri Saarikiwi, pöytäkirja. pitäjäksi Hannes Satukangas ja Antti Anttonen, waltakirjan tarkastajaksi Juho Teperi, Kalle Heino ja Reino Sipi.
Järjestäwään waliokuntaan puheenjohtajien ja sihteerien lisäksi rouwat Maria Pöllänen ja Wirkki, O. W, Turunen, Pohjanleimu ja Hjalmar Kajander.
Otettiin nyt ½ tunnin loma, jolla ajalla tarkastettiin waltakirjat ja järjestäwä waliokunta suunnitteli päiwän tehtäwistä. Waltakirjoilla warustettuna oli edustajia yli 20 ja sen lisäksi piiritoimikunnan ja agitatsionitoimikuntain edustajat ja palweluksessa olewat, joille wiimemainituille annettiin puheoikeus.
Luettiin ensin piirisihteeri Reino Sipin laatima toimintakertomus sos. dem. waalipiiritoimikunnan toiminnasta ja hywäksyttiin se täydellisesti ilman muistutusta.
Sortawalan piirin ag toim. sihteeri Santeri Saarikiwi esitti toimintakertomuksen sanotun toimikunnan toiminnasta ja hywäksyttiin sekin täydellisesti.
Terijoen ag. toim. ei ollut laatinut warsinaista kertomusta toiminnastaan, mutta esitti O. W. Turunen suullisesti sen toimintaa pääpiirteissään, johon selitykseen tyydyttiin.
Antrean piirin ag. toimikunta ei ollut laatinut toimintakertomusta ja suostuttiin toimikunnan jäsenten pyyntöön, että saawat seuraawana päiwänä esittää toimintakertomuksen.
Tilikertomykset siirrettiin iltapäiwään
Keskusteltiin waalipiirin uudelleen järjestämisestä, jonka alusti Reino Sipi. Wilkkaan keskustelun jälkeen siirrettiin se järjestyswaliokuntaan.
Agitatsionityön järjestäminen, jonka alusti Reino Sipi, jätettiin pitkän keskustelun perästä alustajan R. Sipin walmisteltawaksi.
Lähetettiin sähkösanoma Tampereen torpparikokoukseen, näin kuuluwa:
”Torpparikokous
Tampere, Työwäentalo
Toiwotamme suurinta menestystätyöllenne.
Wiip. läänin itäisen waalipiirin sosialidemokratinen edustajakokous Elisenwaarassa.”
Otettiin esille aamupäiwällä jätetty tilikertomus ja tilinwapauden myöntänen rahastonhoitajille ja kun piirin rahastonhoitaja O. W. Turunen esitti itsepuolestansa tilin käytettäwistään waroista, myönnettiin tilintarkastajain lausunnon johdosta täydellinen tiliwapaus hänelle, mutta kun Pekka Supinen, joka oli ollut Sortawalan piirin ag. toimi kunnan rahastonhoitajana ja myöskin jonkun ajan piirin rahastonhoitajana, esittämättä kuitenkaan tilejä, niin ja kun Antrean piirin ag. toimikunnan rahastonhoitaja I. Pihlman ei myöskään ollut tiliä esittänyt, lausui kokous paheksumisen moisesta wälinpitämättömyydestä ja welwotti mainitut rahastonhoitajat ensi tulewan helmik. 15 p:ään mennessä tekemään tilit ja esittämään ne piiritoimikunnalle.
O. W. Turusen alustaman werotuskysymyksen johdosta syntyi kiiwas keskustelu, kun alustaja toi esille sen tosiseikan, kuinka tärkeätä olisi agitatsioniwero korottaa 10 pennistä 15 penniin, jos mielitään agitatsionityötä ja sosiaalista walistustyötä wiedä eteenpäin Suurin osa wastusti korotusta, joten asia jätettiin järjestyswaliokunnan lähemmän mietinnön alaiseksi.
2 kokouspäiwä t. k. 15 p. alkoi klo 9 a. p.
Järjestyswaliokunta antoi mietinnöt waalipiirin uudestaan järjestämisestä ja werotuskysymyksestä ja oli waliokunnan mietintö, että:
waalipiiritoimikunta walitaan waalipiirikokouksessa mahdollisimman pieneltä alalta, joka täydennetään walitsemalla kustakin kihlakunnasta 1 edustaja, johon myöskin saa agitatsionitoimikunnat walita 1 edustajan kustakin toimikunnasta. Näin täydennettynä kokoontuu waalipiiritoimikunta tai neuwosto ainoastaan tärkeimmissä asioissa, kerran, kahdesti tai kolmasti wuodessa. Waali piiritoimikunta walwoo muutoin yleensä agitatsionitoimikuntien tehtäwiä, kuten puhujien ottamista piiriin j. n. e. ja on piiriwerot tilitettäwä waalipiiritoimikunnalle. Tämä hywäksyttiin muutoksitta
Werotyskysymyksessä esittää järjestäwä waliokunta, että: miespuoliselta jäseneltä kannetaan weroa 15 p. ja naisilta 10 p, kuukaudessa sekä, että yhdistykset osastoineen owat welwolliset wähintäänkin kahdesti wuodessa panemaan iltamat toimeen agitatsioonin hywäksi. Tämän ohessa päätettiin Santeri Saarikiwen esityksestä kääntyä Suomen työwäen puoluetoimikunnan puoleen anomuksella saada sieltä aineellista awustusta walistustyöhön tässä pimeässä waalipiirissä. Tämä hywäksyttiin sillä muistutuksella, että mies- ja naisjäsen maksaa ainoastaan 10 penniä kuukaudessa agitatsioniweroa.
Piiritoimikunnan kotipaikaksi tuli Antrea.
Edellisenä päiwänä oli päätetty, että edustajakokoukseen walittujen palkat ja matkakustannukset maksaa walitsiat paikkakunnallaan.
Samoin Reino Sipin pohjustama kysymys piiritoimikunnan jäsenten ja rahastonhoitajan palkan maksusta ja päätettiin heille maksaa 5 mk. päiwältä menetetystä työajasta sekä 50 p. tunnilta.
Reino Sipi esitti nyt laatimansa ponnet agitatsionityön järjestämisestä seuraawaan tapaan:
Waalipiiritoimikunnan tulee etupääs sä kohdistaa agitatsionityötä niihin seu tuihin, soissa se wielä on wähimmin tunnettu sekä, että niissä seuduin, missä jo on kunnallistoimikunnat tai muita järjestöjä, on heidän huolehdittawa walistustyön lewittämisestä siten, että ilmoittawat waalipiiritoimikunnalle wähintäänkin 1 ½ kuukautta ennen kuin puhujaa aikowat saada paikkakunnalle, jotta piiritoimikunta siten woi järjestää puhujien matkat ja owat he welwolliset korwaamaan puhujan matkakulut, ja ettei puhujaa pitempää kuin 15 wuorokautta saa pitää samassa kunnassa.
Nämä ponnet hywäksyttiin sellaisenaan.
Waalipiiritoimikuntaan walittiin seuraawat:
I. Pihlman, D. Lehtonen, M. Teräwäinen, M. Miettinen M. Gihlström wakinaisiksi, waralta I. Holopainen ja W. Järnwall.
Waalioiirineuwostoon walittiin Ayräpään kihlak. O. W. Turunen, waralta Mikko Wirkki.
Käkisalmen kihlak. Kalle Pakarinen, waralta Osk. Tammisto. Jääsken kihlak. Juho Rikkonen, waralta Ida Lumme.
Kurkijoen kihlak. Aug. Kinnunen, waralta Heikki Lehtinen.
Sortawalan kihlak. Santeri Saarikiwi waralta Antti Lahtinen. Salmin kihlak. Wasili Bodatcsy, waralta Aleksander Ljokkoi.
Päätettiin ilmotukset ilmoittaa ”Työ” lehdessä ja ”Rajawahdissa”.
Paikallisen walistustyön järjestämisestä teki alustuksen H. Moilanen, jonka alustus etupäässä tähtäsi siihen, että ammatillisen ja waltiollisen työwäenliik keen tulisi sulautua enemmän kuin tähän asti, yhteen. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta näin paikalliseen walistustyöhön nähden, täällä Karjalan kolkilla, waan yhdyttiin kannattamaan Reino Sipin, O. W. Turusen ja Hjalmar Kajanderin ehdotuksia, että yhdistykset, kunnallistoimikunnat y. m. sos. dem. järjestöt perustawat lukurenkaita, puhujaseuroja, nuorisoliittoja, lewittäen sosialistista kirjallisuutta ja sanomalehtiä, saaden siten pyrkimyksemme tunnetuksi.
Turusea alustaman kysymyksen johdosta wenäläisten pakolaisten wainoamisesta Suomessa päätettiin huomauttaa sos. dem. eduskuntaryhmää, että se ottaisi asian huomioonsa, hankkimalla mahdolliset todistukset asian johdosta.
Kansanedustaja Mäkelä oli läsnä kokouksessa ja tehtiin muutamia kyselyjä sos. dem. edustajaryhmän sekä yksilöjen työstä eduskunnassa, ja saatuamme niihin selitykset, lausuttiin toiwomuksena, että sos. dem. edustajat wielä enemmän kuin tähän asti, muistaisiwat tehtäwänsä tärkeyttä.
Reino Sipin esittämät, Yrjö Sirolan ”Työmiehessä” julkaisemat mallisäännöt kunnallisjärjestöille, luettiin eikä hawaittu niissä syytä muutokseen.
Antrean agitatsionitoimikunnan puolesta teki nyt selkoa toimikunnan toiminnasta Hjalmar Kajander, johon selitykseen nyt tyydyttiin.
Pienempiä kysymyksiä, kulen 600 tuhannen kysymys wirkamiehille, Sortalan ag. toimikunnan tekemä kysymys. Työwäenyhdistysten ja osastojen laiminlyönnistä werojen suorituksen suhteen y. m. oli wielä esillä.
Päätettiin tämän kokouksen pöytäkirjaa painattaa 1,500 kol. „Rajawahdin" kirjapainossa, jotka tulee walmistaa wiimeistäänkin 1 ja puolen kuukauden kutuessa tästä lukien.
Kun wielä jäähywästiksi puhui I Niininen, S. Saarikiwi y. m., kohotettiin eläköönhuuto työwäenliikkeelle ja kiiruhdimme asemalle, jossa junien lähtiessä laulettiin ”Kansainwälinen”, jolloin juna kiidätti meitä sekä etelään että pohjoiseen. Toiwonen
Työ, 18.01.1908, nro 14, s. 2

Puolueriennot
Metsätyöntekijät järjestywät. Itä-Karjalaa käsittäwä metsätyöntekijäin kokous pidettiin t. k. 2 p:nä Antrean työwäen talolla.
Sittenkuin puheenjohtajaksi walittiin I. Pihlman ja kirjuriksi K. Heino, alusti I. Pihlman kysymyksen: miten woitaisiin saada metsätyöntekijät järjestymään? Alustaja kuwaili sitä tilaa, mihin pääomanomistajat ja metsähuijarit owat sortaneet työntekijän. Useamoia puhewuoroja asiasta käytettyä, hywäksyttiin ponsi: että on perustettawa paikallisia metsätyöntekijäin ammaitiosastoja niihin liikekeskuksiin joissa on lähellä suurempia metsätyöpaikkoja, joihin toimihenkilöt woidaan saada paikoillaan olewista henkilöistä. Nämä osastot waltuuttawat jäsenten wastaanottajia ja jäsenmaksun kantajia lähellä olewiin työpaikkoihin.
Keskusteltiin keskustoimikunnan asettamisesta, jonka awulla eri paitkakuntien osastot olisiwat yhteydessä toistensa kanssa.
Keskustoimikunnaksi waltuutettiin Antrean T. Y Metsätyöntekijäin ammattiosaston toimikunta.
Walittiin 25 markan kuukautista palkkiota nauttiwa toimihenkilö, joka hoitaa osastojen keskinäistä toimintaa sekä wastaa kyselyihin ja muuten walwoo työntekijäin järjestäytymistä. Toimihenkilöksi walittiin yksimielisesti I. Pihlman. Osoite, Wuoksi Toimikunta lähettää puhujia pyydettäessä niihin paikkoihin joissa on useampia metsätyöntekijöitä yksillä paikoin.
Walistustyöstä ja agitatsionista keskusteltaessa hywäksyttiin ponsi, että: on luettawa työwäenkirjallisuutta ja tilattawa sanomalehtiä sekä käytettäwä työpaikoilla henkilökohtaista agitatsionia.
Yhtenäisen paltkaustariffin saamisesta lausuttiin toiwomus, että eri paikoilla keskusteltaisiin asiasta ja lähetettäisiin asialliset pöytäkirjanotteet keskustoimikunnalle joka niistä tekee yhteenwedon, joka lopullisesti hywäksytään yleisessä kokouksessa, jonka keskustoimikunta kutsuu kokoon
Lopuksi wietettiin yleiset iltamat hauskalla, sisältörikkaalla ohjelmalla. Näytelmäkappale "Hetken lapsi" näyteltiin paikkakunnan oloihin nähden onnistuneesti, waikkakin näyttelijoiden liikkeissä ja näyttelemisessä parhaitenkin harjoitetuilla osilla on wielä toiwomisen waraa.
Näin tämä ensimäinen kokous laatuaan jätti toiworikkaan muiston, josta kerran niitämme mitä olemme kylwäneet.
Tatu
Työ, 05.02.1908, nro 29, s. 3

Puolueriennot
Ammatillinen liike.
Metsätyöntekiöille huomattawaa. Antrean työväenyhdistyksen metsätyötekijäin ammattiosaston toimikunta on waltuuttanut seuraawat henkilöt jäsenten wastaanottajiksi ja jäsenmaksun kantajiksi: Antrean asemalle rahastonhoitaja Juho Kauko nen sekä työmailla eri paikoilla Jalmar Tuominen, Heikki Walkonen, Wiljam Härkönen, Kalle Heino, August Westing ja Juho Siwonen.
Jäsenmaksuja maksaessanne muistakaa waatia nähtäwäksenne ammattiosaston toimikunnan antama waltakirja, joka on warmennettu osaston leimasimella, järjestysnumerella ja puheenjohtajan ja kirjurin allekirjoituksella.
Työ, 18.02.1908, nro 40, s. 3

Puolueriennot.
Sos. dem. järjestöille Wiipurin l. läntisestä waalipiiristä.
Agitaattorit. Wiipurin itäiseen waalipiiriin walitsi sos. dem. piiritoimikunta wiime lauantaina agitaattoriksi seuraawat: O. Fr. Laine, Kalle Heino ja Taawetti Heino Antreasta, I Lehto Nokialta, K. Lukkarinen Pietarsaaresta ja H K. Laine Lammilta.
Koska useat kunnallistoimikunnat owat tilanneet agitaattoreita waalipiiritoimikunnan wälityksellä, niin päätti toimikunta julistaa 7 agitaattoiin paikkaa uudelleen haettawaksi.
Työ, 28.04.1908, nro 97, s. 2

Puolueen Riennot
Torppareille, torppariosastoille ja työväenyhdistyksille.
Agitaattorit. Wiipurin läänin itäisen waalipiirin sos. dem. waalipiiritoimikunta otti t. k. 25 pnä 13 hakijasta seuraawat agitaattorit waalipiiriin, nim. kansanedustaja O. Laine, Kalle Heino ja Taawetti Heino Antreasta, K. Lukkarinen Pietarsaaresta, H. K. Laine Lammilta ja I. Lehto Nokialta.
Koska ei ollut kaikki hakijat täysin pätewiä, niin päätettiin julistaa uudelleen paikkoja haettawaksi.
Koettakaahan nyt hakea ne, jotka kykenewät, palkka ei ole ratkaisewa waalissa waan kyky.
Työmies, 28.04.1908, nro 97, s. 6

Puolueen rientoja.
Agitaattorit. Wiipurin l. i. waalipiiriin otti sos. dem. waalipiiritoimikunta wiime lauantaina agitaattoriksi seuraawat: O. Fr. Laine, Kalle Heino, K. Lukkarinen, Taawetti Heino, H. K. Laine ja I. Lehto. Mainitut henkilöt astuwat toimiinsa toukok. 1 p:stä. Hakijoita oli 13.
Rajavahti, 29.04.1908, nro 47, s. 2

Köyhälistö huomenna liikkeelle!
Wappumielenosotukset. Wapunpäiwäisille mielenosotuksille saapuu Antrean waalipiiritoimikunnan puolesta puhumaan seuraawat:
Hiitolaan O. F. Laine, Räisälään I. Pihlman, Kirwuun K Lukkarinen, Ensoon K. H. Laine, Imolan sahalle K. Heino Antreaan ja Kawantsaarelle T. Heino, Perkjärwelle R. Sipi ja Elisenwaaraan I. Lehto
Paikkakuntalaiset! Saapukaa joukolla wiettämään kansainwälistä köyhälistön juhlaa.
Piirisihteeri
Työ, 30.04.1908, nro 99, s. 3

Puolueriennot
Kawantasaarella työwäenyhdistys osastoineen meni Syrölahteen wiettamään köyhälistön päiwää. Perillä puhui E I. W. Huttunen kansanwälisestä työwäenliiikeestä. Sittemmin suoritettua muuta ohjelmaa puhui Huttunen eduskuntatyöstä ja nykyisestä asemasta maassa. Illolla oli työwäentalota iltama runsaine ohjelmiseen, jossa m. m. puhui agiaattori K. Heino. Osanottajia oli noin parisataa henkeä.
Työ, 03.05.1908, nro 101, s. 3

Puolueriennot
Wiipurin l. itäisen waalipiirin sos. dem. 5 piirin kokous.
Alkoi tk. 3 pnä klo 10 ap. Sortawalassa työwäenyhdistyksen talolla, joka tilaisuutta warten oli aistikkaasti lipuilla ja köynnöksillä kaunistettu. Ensin laulettiin kansainwälinen työwäen marssi, awasi kokouksen piiritoimikunnan puolesta toweri I Pihlman Puheenjohtajiksi walittiin towerit Mikko Miettinen Antreasta ja Rikkonen Tainionkoskelta; sihteeriksi Hannes Satukankaan Sortawalasta. Tämän jälkeen walittiin järjestäwään waliokuntaan towerit: M. Teräwäinen Kawantsaarelta, E Pusa Jääskestä, Aino Engberg Elisenwaarasta, Kalle Pakarinen Hiitolasta, Santeri Saarikiwi Sortawalasta. Päätettiin asettaa wielä menettelytapa ja waaliwaliokunta. Järjestäwältä waliokunnalta tuli kokoukselle ilmoitus, että se edustajien waltakirjoja tarkastaessaan on hawainnut seuraawien järjestöjen antamat waltakirjat oikeiksi: Jääsken kunnallisjärjestön edustajiksi Wihteri Salonen, Eino Pusa ja Jalmari Kajander; Kurkijoen: Aino Engberg, Nikolai Wuorinen; Antrean Kalle Heino, E. Pullinen, M. Teräwäinen, Mikko Miettinen, I Holopainen; Pölläkkälän: K. Korpela; Räisälän: Juho Sundell; Ruokolahden: I. Rikkonen, A. Karhu, A. Julkunen; Imoilahden: Antti Raninen, A. Ljokkoi; Kiwennawan: Anni Moilanen, W. Sawolainen, Y. Kiuru, A Huttunen, M. Torikka; Kirwun: P. I Kaosinen; Kaukolan: I Lund, P. Pekonen; Inakkiman: A. Anttonen, W. Talsi; Heinjoen: I Kuusela; Pyhäjärwen: I. Kaasalainen; Hiitolan: K Pakarinen, A. Kaarna; Sortawalan: Sanni Dyster, Maria Pöllänen; Käkisalmen: I Ingholm.
Kokous hywäksyi järjestäwän waliokunnan ehdotuksen. Waalipiiritoimikunnan kertomuksen esitti kokoukselle piirisihteeri Reino Sipi. Kertomuksesta käwi selwille, että toiwikunta on yrittänyt woimiensa mukaan järjestää walistustyötä. Kokous hywäksyi kertomuksen. Samalla esitti toweri S. waalipiirin tilit, jotka tilintarkastajain ehdotuksesta hywäksyttiin. Seurasi keskustelu walitsijayhdistyksistä, niiden kotipaikat y. m. sen yhteydessä olewat asiat. Kysymyksen alusti I. Pihlman. Perusteltu alustus päättyi ponsiin: Eitä kokous hywäksyisi walitsijayhdistyksen luwun entisiksi, sillä poikkeuksella, ettei tässä oteitaisi huomioon sitä seikkaa, että Sortawalan kaupungissa ei perustettaisi kahta walitsijayhdistystä, joten walitsijayhdistysten luku olisi 6 Wilkkaan, mutta jotakuinkin yksimielisen keskustelun jälkeen päätettiin asettaa ainoastaan 6 walitsijayhdistystä Se osa kysymyksestä, joka koski walitsijayhdistysten kotipaikkaja, lähetettiin waaliwaliokuntaan Tämän jälkeen esitti S. Saarikiwi järjestyswaliokunnan mietinnön, jossa ehdotettiin, että puhe- ja läsnäolo=oikeus myönnettäisiin puoluelehtien edustajille, piirin sos. dem eduskuntaedustajille ja niille yhdistyksien ja järjestöjen edustajille, jotka owat lähettäneet edustajia, waikka kunnallisjärjestö jo puolestaan on walinnut edustajia asianomaisen määrän sekä ainoastaan läsnäolo oikeus puolueen jäsenille. Tehtiin wälikysymys waalioiirin rahatileistä siltä ajalta jolloin toweri Supinen oli piirin rahastonhoitajana, wuodelta 1907. Kassassa ei kyllä woitu epäillä wajauksen tapahtuneen, sillä tilintarkastajat oliwat ilmoittaneet, että tulot ja menot owat oikein merkitty, mutta huolimattomuudesta on rahastonhoitaja jättänyt selittämättä eräiden toimikuntien ja piiritoimikunnan wälisiä asioita. Kokous päätti, että waalipiiritoimikunnan on tiedusteltawa asiaa maisteri Supiselta ja esitettäwä tulos ensi piirikoukseen. Kysymyksen: Eduskuntaehdokkaiden asettamisesta, alusti Reino Sipi. Wähän aikaa asioita keskusteltua lähetettiin se maaliwaliokuntaan. Järjestäwä waliokunta ilmoitti, että waaliwali kuntaan se ehdottaa kokouksen walittawaksi seuraawat: K. Heino, E Pusa, Aino Engberg, A Ljokkai, Reino Sipi, Sanni Dyster, W. Sawolainen ja A Kaarna. Päätettiin, että malitsijayhdistysten perustamiskustannukset suoritetaan piiritoimikunnan rahastosta, joka oikeutettiin sitä warten kantamaan weroja järjestöiltä. Kysymyksen, miten saodaan waroja waaliagitatsiooniin, olusti pirisiheeri Reino Sipi, jossa ehdotti, että piirikokous lausuisi wakawan toiwomuksen järjestöille panna toimeen iltamia tämän suden ajalla ogitatsioonirahastoi kartuttamiseksi.
Työ, 05.05.1908, nro 102, s. 2

Puolueriennot
Sos. dem. puhuja K Heino puhuu t. k. ajalla seuraawissa kylissä:
Pukalan kyläa 12 p.
Lawolan kylässä 13 p.
Keskikylässä 14 p
Taperniemen kylässä 15 p.
Perkjärwen kylässä 17 p.
Ilolan kylässä 18 p
Sormalan kylässä 19 p.
Harwolan kylässä 20 p
Wesikkalan kylässä 21 p
Perkjärwen asemalla 22 p
Kokousajasta ja paikasta ilmoitetaan tarkemmin kussakin kylässä, puoluetowerit awustakaa puhujaa ilmoittamalla saapumisesta ja hankiimalla huonetta puhujalle.
Työ, 12.05.1908, nro 108, s. 3

Puolueriennot
Ensimmäinen warotus.
Sos. dem. puhuja Kalle Heino puhuu t. k. ajalla seuraavissa kylissä:
Nurmi, Pällilä 22 p.
Rassila 23 p.
M kirkolla, kunnantuw. 24 p.
Peikolassa ja Kannilassa illalla 24 p.
Koiralassa 25 p.
Alakuusassa 26 p.
Kosella 27 p.
Yläkuusassa 28 p.
Mätkölässä 29 p.
Kaukilassa ja Paakkolassa Puoluetowereita pyydetään walmistamaan huoneita puhujalle.31 p.
Työ, 22.05.1908, nro 117, s. 3

Puolueriennot
Rengas lisää. T. k. 26 pnä piti puolueemme puhuja K. Heino esitelmän Muolaassa Alakuusan kylässä Esitelmää kuulemaan oli saapunut koko joukko kansalaisia. Esitelmän jälkeen päätettiin perustaa paikkakunnalle työwäenyhdistys, johon heti liittyikin koko joukko jäseniä. Walittiin 5 henkinen toimikunta asioita eteenpäin wiemään. Lopuksi laulettiin "Wala“ ja hajaannuttiin siinä toiwossa, että lähiseutulaiset yhtyisiwät yhteiseen taisteluun, hankkimaan köyhälistölle wapautusta kapitaalisen yhteiskuntajärjestelmän sortawan ikeen alta.
Työ, 30.05.1908, nro 123, s. 3

Waaliasioita!
Hauska wäittely. Kun työwäenpuhuja K. Heino puhui Muolaassa Kosken kylässä tk. 24 pnä, saapui sinne eräs suomettarelainen agitaattori, joka ei sanonut olewansa mikään herra, maisteri tai tohtori ja alkoi solwaamaan sos. dem. puoluetta pakkowallasta. Heino ehdotti kokoukselle että ruwettaisiin järjestettyyn asialliseen wäittelyyn, mutta silloin tämä herrasmies, joka ei suwainnut nimeäänkään mainita, katsoi tarpeelliseksi ottaa käpälät alleen ja poistua kesken kiireen.
Matka oli miehekseen tämä wäittelijä, eikä woi syyttää korkeista titteleistäkään, kuten ent. "tohtoria“ Kiwilinnaa.
Työ, 02.06.1908, nro 125, s. 2

Puolueriennot.
Waalit lähenee!
Sos. Dem. Walistustyötä.
Hiitolan sos. dem. kunnallisagitaattori Kalle Heino puhuu tämän kuun aikana m. m. seuraawissa paikoissa:
14 pnä Marjakoskella
15 pnä Pukinniemen waihteella
16 pnä Hiitolan kylässä M. Ristolaisella
17 pnä Hiitolan kylässä Ahokkaalla
18 pnä Kokkolassa
19 pnä Unkolassa
21 pnä Mustolassa, 2 eri kertaa
22 pnä Petkolassa
23 pnä Päijölässä
24-25 pnä Taunoa ja Kilpola
30 pnä Kopsolassa
Puoluetowerit mainituissa kylissä, ilmoittakaa puhujan saapumisesta ja hankkikaa huoneita!
Hiitolan sos. dem. Kunnallisneuwosto
Työ, 10.06.1908, nro 131, s. 3

Karjalasta
Muola. Muolankylä.
Kalastusaikana. Me muolalaiset olemme jo wanhuudestaan tunnettuja hölmöläisten nimellä ja saattaa olla, että niitä me olemmekin, sen owat herrat akitaattoritkin warmaan huomanneet koska owat käyneet selwittelemässä meille waltiollista asemaa erittäin kiitettäwällä uhrautuwaisuudella.
Ensiksi saapui kyläämme opettaja A. Nuora, joka piti meille erittäin asiallisen ja walaisewan esitelmän, josta useammat kyläläiset lausuiwatkin tunnustuksensa. Sitten saapui tänne eräs sosialisti, nimensä kuului olleen Kalle Heino, ja selwitteli köyhälistön asemaa aito sosialistiseen tapaan. Waikka hän toi kyllin selwästi päiwänwaloon kapitalistien riistojärjestelmän, niin oliwat ja pysyiwät kuulijat yhtä hölmöinä sosialismiin nähden kuin ennenkin.
Sitten järjestyksessä kolmantena saapui herra Pykälä ja Pykälän jälkeen eräs "toweri" sosialistisen opin kanssa, sekä wielä eräs Taawetti Heino-niminen sosialistiakitaattori. Se herra, jos oli Taawetti nimikin niin oli sillä entisen kuningas Taawetin urhollisuuskin, sillä esitelmänsä loputtua kehasi hän hywin mahtipontisesti, että: "jos tahdotte keskustella, niin se olen minä joka wastaan".
Taawetin pois mentyä seurasi hetkisen wäliaika, ei ollut muita akitaattoreita liitkeellä kuin suomettarelaisten lentokirjasia. Mutta wähän ajan kuluttua saapuukin tieto, että herra akitaattori ent. tohtori Kiwilinna aiwan omassa persoonassa saapuu kyläämme karistelemaan wiimeisetkin hölmön ajatukset aiwoistamme. Odotimme hra "tohtoria" ikäwällä, kuin lehmä kesää siinä toiwossa, että saamme kerrankin kuulla kouluja käyneeltä mieheltä asiallista ja walaisewaa esitelmää maamme ja kansamme tarpeista ja elinysymyksistä.
Koittihan se päiwä wiimeinkin, jolloin "linna" saapui kyläämme, se oli muistaakseni 19 p. kesäkuuta, armon wuonna 1908. Kyläläiset kokoontuiwat melkeinpä jokainen nuorisoseuran talolle, jossa kokous pidettiin. Ja koska kansaa paljon kokoontunut oli, awasi herra Kiwilinna suunsa ja alkoi heitä opettaa, warottaen kansaa nuorsuomalaisista ja sosialisteista. Kun joku huusi joukosta: "saa puhua, mutta ei walehdella", kiihtyi agitaattori ja piti pienen nuhdesaarnan ja ilmotti että kokous on suomettarelaisten, jollei joku tahdo kuunnella, menköön ulos. Ja sitten wasta oikein parjaus tulwan alotti, m. m. sanoi eduskunnan hajoituksen kokonaan perustuslaillisten syyksi y. m. paksua sieltä tuli.
Kun kokoustilaisuudesta kotiin mentiin, tuumiwat ukot: "Jos Kiwilinnan tapaisten miesten käsiin jäisi siwistyksemme ja walistuksemme huolehtiminen niin kylläpä hölmöläisiä saisimme olla ijät kaiket".
Jeremias
Karjala, 26.06.1908, nro 144, s. 6

Puolueriennot
Sos. dem. Walistustyötä.
Tow. Kalle Heino puhuu sunnuntaina t. k. 16 p:nä Kawantsaarella klo 10 a. p. ja Hannilassa klo 7 illalla.
Piirisihteeri Reino Sipi puhuu Kuokkalassa.
Työläiset, saapukaa joukolla!
Työ, 15.08.1908, nro 186, s. 3

Puolueriennot
Tow. Kalle Heino puhuu Enson työwäentalolla tk. 18 p:nä eli ensi tiistaina kello ½ 8 illalla.
Työ, 16.08.1908, nro 187, s. 3

Puolueriennot.
Sos. Dem. Walistustyötä.
Keskiwiikkona t. k. 19 p:nä klo ½ 8 illalla puhuu Tainionkoskella tow. Kalle Heino ja piirisihteeri Reino Sipi.
Samana päiwänä klo ½ 8 illalla puhuu Wuoksenniskalla tow. I.
Torstaina t. k. 20 p:nä kello ½ 8 illalla puhuu tow. Kalle Heino Immolan sahalla.
Perjantaina t. k. 21 p:nä klo j. p. p. puhuu Honkalahden sahalla tow. Kalle Heino.
Puoluetowerit! Ilmottakaa näistä tilaisuuksista oikein wahwasti yleisölle. Saapukaa runsaasti.
Työ, 18.08.1908, nro 188, s. 3

Puolueriennot
Antrean Orawankydön työwäenyhdistys kutsui kokoon kansalaiskokouksen t. k. 13 päiwäksi Orawankydön kylään, jossa keskusteltiin kieltolakiasiasta ja painowapauden kiristyshankkeista. Kokouksen awasi K. Heino ja alustuksessaan perusteli niitä syitä, joiden tähden hallitus ei ole toiminut kieltolakiasiassa niin, että se kansaa tyydyttäisi. Kokous walitsi puheenjohtajakseen K. Heinon.
Useampia puhewuoroja käytettyä hywäksyi kokous yksimielisesti seuraawan ponnen:
Kokous lausuu jyrkän paheksumisensa siitä törkeästä menettelystä, jota kotimainen hallitus on osoittanut kieltokia jarruttamalla; sekä waatii, että hallitus ilman kiertelemättä toimii niin, että kieltolaki astuu woimaan eduskunnan päättämänä ajan kohtana.
Sen johdosta, että porwarit eduskunnassa suunnittelewat sanan- ja painowapauden kiristyslakia, lausuu kokous ankaran paheksumisensa ja welwoittaa sos. dem. eduskuntaryhmän tekemään woitawansa estääkseen moisen kiristyslain ilmestymästä.
Työ, 17.09.1908, nro 214, s. 3

Puolueriennot
Antrean as. t. y:n kuukausikokouksessa t. k. 6 pnä keskusteltiin ja päätettiin seuraawista asioista:
Keskusteltiin puoluesihteerin kirjelmän johdosta marrask. 30 päiwältä, josta näkyi että yhdistykseemme ei kuulu ainoatakaan osastoa, joka liittonsa kautta kuuluisi puolueeseen ja liittonsa kautta maksaisi puolueweronsa. Eikä myöskään tietääkseni osastot ole maksaneet puolueweroa yhdistyksen kautta, joten meitä uhkaa puolueesta eroiitamisen waara. Tämä laiminlyöminen johtunee tietämättömyydestä, joka taas johtun siitä, että seurataan asioita wälinpitämättömästi. Pitäisihän osastojen johtohenkilöiden tietää, josko heidän ammattiliittonsa kuuluu liittona puolueeseen tahi ellei kuulu, niin onhan luonnollista, ettei liitto kanna osastoiltaan puolueweroskaan, waan on osastojen maksettawa se paikallisen yhdistyksen wälityksellä. Yhdistys päättikin tiedustaa asiaa osastoilta ja on osastojen annettawa selitys yhdistykselle 2 wiikon ajalla.
Päätettiin myöntää 2 30 markan stipendiä Imatralla toimeenpantawia agitatsionikursseja warten ja on hakijan, jonka samolla tulee kuulua A t yhdistykseen, jätettäwä kirjallisen hakemus yhdistyksen johtokunnalle wiimeistään t. k. 30 pnä ja on hakemukseen liitettäwä ilmoitus jostakin aineesta työwäenliikkeessä sekä tehtäwä sitten selkoa siinä kokouksessa luultawasti tammikuun kokouksessa jossa stipendit myönnetään.
Lapsille päätettiin walmistaa kuusijuhla joulupäiwän illaksi sekä yhdistyksen aikuisille jäsenille uudenwuoden aatto-illaksi. Walittiin toimikunnat juhlia walmistamaan.
Kunnallisjärjestön edustajain walitseminen jätettiin seuraawaan kokoukseen.
Sanomalehtiä päätettiin tilata yhdistyksen lukutupaan tulewaksi wuodeksi seuraawat lehdet:
Uusi Suometor, Helsingin Sanomat, Työmies, Suomal. Kansa, Sos dem. Aikakauslehti, Työ, Rajawahti ja Kansan Ääni.
Sanomalehttasiamieheksi walittiin H. Soininen. Samoin walittiin hauskaa joulua ja onnellista uutta wuotta toiwottawien nimiä keräämään H Soininen ja K. Heino. Onnentoiwotukset ilmoitetaan "Työ" lehdessä.
Kyllä minun mieleni tekee wielä jotakin sanomaan yhdistyksen jäsenille siitä hirweästä laiskuudesta, jota he osottawat pysymällä pois yhdistyksen kokouksista. Näyttää siltä, niin kuin arwoisat towerit olisiwat niin perin tietämättömiä welwollisuuksistaan, koska, kun heitä kehoitetaan olemaan kokouksessa, niin he wastaawat „ei se kuulu heille". Näkyy olewan usealle tietämätöntä se asia, että se henkilö, joka kuuluu johonkin a osastoon on myöskin welwollinen seuraamaan yhdistyksen kokouksia. Waan käsitys: „ei se kuulu minulle“ on peräti wäärä ja siitä on seurouksena, että yleiskäsitys työwäenliikkeestä pysyy hämäränä ja johtaa wäärinkäsityksiin, niin kuin yllä selostettu puoluewerokysymyskin selwästi osoittaa.
Sitten on wielä yksi korjattawa kohta, joka tekee kokouksessa asioita seuraawaan ikäwän waikutuksen, nimittäin se, että nekin harwat henkilöt, jotka kokoukseen saapuwat eiwät pysy rauhallisesti sisällä, waan käywät ulkona wähän wäliä tupakoimassa ja mikä mitäkin pientä muka wuutta hakemassa ja täytyy heitä huutaa wähän päästä sisälle, että saisi joitakin asioita päätökseen. Tällä tawalla kestää kokoukset 3- 4 tuntia wähäpätöisiä asioita jauhaissa, waikka ne oikealla menolla käwisi puolessa tai korkeintaan tunnissa läpi. Sillä tawalla istuttaa puheenjohtajaa ja kirjuria tuntikausia kylmässä huoneessa ei ole mitään leikkiä. A. M
Työ, 09.12.1908, nro 285, s. 3

Onnea ja menestystä alkavalle Uudellevuodelle,
innostusta ja tarmoa köyhälistön yhteisen asian voittoon viemiseksi, toivottavat kaikille puoluetovereille:
Antrea
K. Heino k.k.
Työ, 31.12.1908, nro 302, s. 1

SOS. DEM. PIIRITOIMIKUNTAIN PUHEENJOHTAJIA JA PIIRISIHTEEREITÄ.
Viipurin läänin itäisen vaalipiirin puheenjohtaja Kalle Heino, s.23.6.1881 Lavialla. Uutistorpparin poika. Useissa töissä. Poikoteerattuna saanut opiskeluaikaa. Antreassa. Sihteeri Johan Nestor Valavaara s.1.8.1875 Laitilassa. Luottamustoimissa Vaasassa y.m. Työn toimituksessa.
Kymmenen vuotta, Suomen Työväenpuolueen muistoja ja ennätyksiä (Työväen Kirjapaino 1909) s.139

Ammatillinen liike
Antrean metsätyöntekijäin ammattiosaston wuosikokouksessa joulukuun 28 päiwänä käsiteltiin seuraawia osioita: "Osaston tarkoitus on olla yhdyssiteenä Karjalan meisätyöntekijöille, jotka järjestäytymiseen nähden on peräti takaperäisessä asemassa." Minkä werran se on tarkoitustaan wastannut näkyy seuraawasta: Osasto on kokoontunut 8 kerkaa ja toimikunta 7 kertaa Myös
tea kokousta.
Jäseniä wuoden ajalla 183. Toimeenpantu 7 iltamat. Awustettu agitatsionia lahjoittamalla 43 mk, sekä ylimääräisenä weroituksena maksettu 1: 50 jäsentä kohti. Jäsenten wastaanottajia ja jäsenmaksunkantajina ollut 11 henkilöä eri työpaikoilla useammassa pitäjässä. Tili osoitti olleen
Tuloja Smk 1066: 30
Menoja Smk 801: 93
Rahaa kassassa Smk 264: 37
Lakkorahastossa rahaa Smk. 155: 61
Toimikunnalle myönnettiin tilintarkastajain lausunnon perusteella tiliwapaus.
johtajaksi walittiin yksimielisesti I Pihlman, waralle K. Heino. Toimikuntaan edellisten lisäksi: H. Walkonen, T. Heino, K. Pietarinen, I pisto, I. Kaukonen ja W. Markkanen sekä 3 warajäsentä.
Tilintarkastajoiksi I. Jäntti ja E. Pajunen.
Huwitoimikuntaan samat kuin edellisenä wuonnakin.
Sääntöihin lisättiin yksi uusi pykälä sekä muutettiin 3 ja 7 §§ toisin kuuluwaksi.
Jäsenmaksut ja toimintatapa pysytetään entisellään.
Huolimattomuuden takia lopetettiin Otto Siwosen jäsenmaksukanto-oikeus, welwoituksella käydä tilittämässä asiansa rahastonhoitajalle ennen tammikuun loppua
Sanomalehtikirjeenwaihtajaksi walittiin T. Heino.
Edustajaksi Wiipurin Työwäen Sanomalehti-osuuskuunan r. l. kokouksiin wuoden 1909 ojaksi I. Pihlman.
Osaston lakkorahaston kartuttamiseksi pääteitiin werottaa jäseniä 50 p. kuukautta kohti tammi-, helmi- ja maalistuun ajalla kerta kaikkiaan.
Lopussa käsiteltiin muita osastoa koskewia asioita.
Toimikunta walitsi osaston kirjuriksi T. Heinon ja rahastonhoitajaksi I. Kaukosen.
Issenmaksujen kanto-oikeus annettiin I Hakalalle Sairalasta ja N. Rouhtaiselle Sorjosta
Ne jäsenmaksun kantajat, jotka eiwät olleet kokouksessa, welwoitettiin tilittämään kantamansa warat rahastophoitajalle ennen helmik. 1 päiwää
Kaikkien jäsenmaksun kautajien on wuoden 1909 ajalla tilitettäwä jäsenmaksut neljänneswuosittain. T. H
Työ, 02.01.1909, nro 1, s. 3

Puolueriennot
Antrean työwäenyhdistyksen kuukausikokouksessa t. k. 3 p. keskusteltiin ja päätettiin seuraawista asioista:
Walittiin edustajat kunnallisjärjestön kokoukseen, joka on t. k. 6 p:nä A. t. y:n talolla.
Kunnallisjärjestön kokouksessa walittawaan waalipiirikokoukseen edustajaehdokkaiksi ehdottaa kokous K. Heinon sekä waralle A. Lindgrenin. Ewästyskeskustelussa piirikokoukseen menijöille piiriweron suhteen, oli kokouksen wähemmistö (4 sielua) entisen 10 pennin kannalla ja enemmistö (9) oli sillä kannalla, että saa weron korottaa 15 penniin miehiltä, jos piirikokous sitä korotettawaksi ehdottaa. Samoin oli kokous piiritoimikunnan hywäksi pidettäwien kaksien iltamien kanpalla.
K. Heinolle myönnettiin 30 mk stipendi Imatralla toimeenpantawiin luentokursseihin.
Pekkosen weljeksiltä heidän Topaninpäiwäisen reuhaamisensa johdosta päätti yhdistys kieltää pääsyn talolle 6 kuukauden ajaksi.
Wieiä hywäksyttiin muutamia muutoksia metsätyöntekijäin ammattiosaston jääntöihin.
Käsiteltiin wielä joukko yhdistyksen pienempiä, sisäisiä asioita.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/714121?page=2 Työ, 07.01.1909, nro 4, s. 2

Puolueriennot
Autrean k.k. työwäenyhdistyksellä oli wuosikokous t. k. 3 pnä, jossa käsitelliin seuraawia asioita:
Luettiin yhdistyksen toimintakertomus, sekä ompeluseuran toiminta- ja tilikertomus, jotka yksimielisesti hywäksyttiin.
Yhdistyksen tilikertomus päätettiin julaista helmikuun kuukausikokouksessa syystä, koska johtokunta ei ollut woinut saada tilipäätöksiä walmiiksi.
Johtokuntaan walittiin 5 henkiköä wakinaiseksi sekä 3 waralle.
Puheenjohtajaksi walittiin P. Saukko wakinaiseksi ja waralle K. Heino. Kirjuriksi E. Owaska, waralle I. Jukka.
Jaettiin waltion työttömyyswakuutuskomitean työttömyystutkimusta warten lähetetyt kyselykaawakkeet ja sitä warten ohjeita antamaan walittiin P Saukko. Imatralla toimeenpautawille luentokursseille walittiin 3:mesta stipendin hakijasta toweri Erkki Owaska.
Näytelmäseuraan johtajaksi walittiin Erkki Owaska; muut jäsenet näytelmäseuraan walitsee johtaja.
Walittiin wuodeksi edustajaksi "Työ“ lehden osuuskunnan kokouksiin K. Heino.
Wielä keskusteltiin joukko wähemmän tärkeitä asioita.
Kelloseppä Augusti Jylhäwuorelle päätti kokous lausua ankaran paheksumislausunnon sen johdosta, ettei hän ole tilittänyt sen aikuisia näytelmäseuran waroja kun oli näytelmäseuran johtasana. Yhdet iltamatilit owat ainakin ilittämättä ja paitsi sitä on hän ottanut rahoja yhdistyksen rahastonhoitajalta tilittämättä mihin warat on käytetty.
Ylläolewan johdosta lausui kokous toiwomuksenaan, että towerit muillakin paikkakunnilla ottaisiwat tämän huomioonsa.
Yhdistyksen puolesta:
Erkki Owaska.
Työ, 08.01.1909, nro 5, s. 3

Puolueriennot
Antrean sos. dem. kunnal listoimikunta piti kokouksensa tk. 10 pnä P. Saukon talossa.
Kunnallistoimikunnan puheenjohtajaksi walittiin K. Heino, sihteeriksi P. Saukko, rahastonhoitajaksi K. Heino.
Samalla päätti kokous weiwoittaa yhdistyksen suorittamaan heti piirikokoukseen edustajain kustannukset yhteensä 70 mk. eli 30 penniä jäsentä kohti.

Puolueriennot
Wiipurin l. it. sos. dem. waalipiirin edustajakokous.
alkoi Imatran W. P. K:n talolla 27 p. t. k. klo 10 ap.
Kokouksen awasi piiritoimikunnan puolesta I Pihlman.
Puheenjohtojiksi walittiin O. W Turunen ja Arw. Nyberg, sekä kirjureiksi M. Teräwäinen ja I Komonen. Waltakirjat tarkastettua hywäksyi kokous seuraawat edustajat:
Antreasta: Kalle Heino, M. Teräwäinen, Eewi Pullinen ja Pekka Saukko.
Hiitolasta: Antti Kaarne. Kaukolasta: P Pekonen. Ruokolahti: I. Rikkonen ja Olga Suikki.
Kiwennapa: O. W. Turunen ja Juho Teperi. Joutseno: Sofia Hjullgrén. Ruskeala: H. Puustinen ja I. Beck
Sortawala: I. Pitkänen, M. Rinne ja I. Höynä. Jääski: Eino Pusa, Arw. Nyberg ja R Nurminen.
Räisälä: D. Skyttä. Käkisalmi: I. Komonen. Parikkala: P. Baldan. Waalipiiritoimik.: I. Pihlman ja R. Sipi.
Antrean Agit. toimikunnasta: I. Holopainen ja O. F. Laine.
Eduskunnan jäseniä: Walawaara ja Santeri Saarikiwi
Sanomalehti ”Työstä“: E. I. Pitkänen.
Muillekin kuin kunnallisjärjestöjen edustajille myönnettiin puhe, waan ei äänestysoikeutta. Myöskin yksityisille myönnettiin läsnäolo-oikeus osotettuaan, että owat puolueen jäseniä.
Järjestäwään toimikuntaan walittiin Kalle Heino, E. Pusa, A. Nyberg, I. Komonen ja D Skyttä. Sitten luettiin piirin toimintakertomus 1 p:stä toukok. 1908 1 p:wään tammik. 1909, josta mainittakoon seuraawaa:
Jälkeen Sortawalassa pidetyn edustajakokouksen, jolloin alkoi kuuma waaliaika, otti piiritoimikunta puhujia niin monta kuin oli mahdollista saada, kun useat Kunnallistoimikunnat oliwat pyytäneet puhujia kuukaudeksi tai pariksi kuntiinsa; siksipä näitä toiweita koetettiin toteuttaa. Läheteltiin puhujiksi: Hittolaan O F. Laine, Kirwuun K Lutkarinen, Antreaan T. Heino, Räisälään A Ollikainen, Kurkijoelle Maikki Wätö, Jääskeen Joos. Lehto, Ruokolahdelle K. H. Laine ja Galitsinan ympäristölle K. Heino. Toisille puhujille järjestettiin wapaita hyökkäysmatkoja.
Kesäkuulla tehtiin puhujain matkojen suhteen muutoksia. — Paitsi edellä mainittuja puhujia, oli waalien edellä puhujina eduskuntaehdokkaat ja piirisihteeri Reino Sipi.
Sos. dem. Naisliiton puhuja Tilda Kaihosalo on käynyt puhujamatkoilla useissa kunnissa. Sortawalan agitatsionitoimikunta on pitänyt itsellään piirin pohjoisella kulmalla eri puhujan. Sikäli, kun on woitu saada selwille, on 30 kunnassa pidetty 1,330 esitelmää noin 130,717 nousewalle kuulijajoukolle.
Heinäkuun alusta lakkautettiin kaikki waalipuhujain toimet sekä 2 piirinkin puhujan tointa.
Tummaa pilkkuna waalitoimista puhuessa esiintyi ne erehdykset, jotka tehtiin walitsijayhdistyksiä sekä waaliliittoa perustettaessa, waikka piirit antoi ohjeita. — Muutoinkin rikottiin piirikokouksen päätöksiä siten, että asetettiin eduskuntaehdokkaita toisessa järjestyksessä kuin olisi pitänyt; samoin erään walitsijayhdistyksen tunnuslause oli muutettu.
Enää kaksi walitsijayhdistystä jäi waaliliiton ulkopuolelle, joka ei ollut sitten enää mitenkään autettawissa, se merkitsi waaliwoittoihin paljon. Kuitenkin tätä koetti piiritoimikunta auttaa siten, että ogiteeraitiin, ettei poita hyljättyjä listoja kukaan äänestäisi. Kuitenkin noita ”willeiksi” jääneitä listoja jonkun werran äänestiwät, kun näissä oli kokonaista 3 ehdokasta, jotka jäiwät waaliliiton ulkopuolelle.
Että waalitoimikunnalla olisi wastaisuudessa jotain perusteellista tietoa, piiritoimikunta antoi opettaja Riku Penttisen tehtäwäksi järjestää tilastoa eduskunta waalien tuloksista w. 1908. Tiljasto ilmestyi ”Työ”-lehden kustannuksella ja on siellä myytäwänä 15 pennin hinnasta.
Puhujia ei ole woitu kaikkiin pyydettyihin tilaisuuksiin hankkia, kun wasta 15 pnä syyskuuta otettiin kesäloman jälkeen 2 puhujaa: Pihlman ja Laine.
Marraskuun 9 p:wän jälkeen on pideny 3—4 päiwää kestäneitä luentokursseja 14 eri paikkakunnalla, nimittäin: Kuokkalassa, Raiwolassa, Pölläkkälässä, Orawankydässä, Räisälän k. k, Särkisalossa, Unnunkoskella, Ojajärwellä, Läskelässä, Leppäkoskella, Elisenwaarassa, Aatrean kirkolla ja wiimeksi Ensossa Wielä oli pyydetty Käkisalmeen, mutta ei oltu enään tilaisuudessa sinne järjestämään. Paitsi näitä mainittuja kursseja, pantiin toimeen koko waalipiiriä käsittäwät luentokurssit Imatralla, jotka kestiwät pari wiikkoa.
Kun waalipiiritoimikunta on ollut rahojen puutteessa, niin ei ole woitu pitää erityistä piirikanslian hoitajaa. Tästä luonnollisesti johtuu, että sihteerin matkoilla ollessa owat monet järjestöt saaneet turhaan odottaa wastauksia joskus hywinkin tärkeisiin kysymyksiin nähden, waan joka, kuten seloille käy, ei ole piiriwoimikunnan wika Edellä mainitusta syystä on piirin jäsentilastokin jäänyt waillinaiseksi
Kunnallisjärjestöjä ei ole wielä kaikkialla saatu toimintaan. Tätä toiminnan hiljaisena pysymistä woidaan sanoa, että se on myös tulos warojen puutteesta. Waikka kuluneena toimintakautena on weroja kannettu enempi kuin ennen, niin näillä ylimääräisten eduskuntawaalien tähden oli tarpeitakin enemman.
Piiritoimikunta on toimintakaudella lähettänyt 187 kirjekorttia, painotuotteita 258 ja 409 kirjettä. Toimikunta on saanut noin 200 korttia ja 500 kirjettä.
Toimikunta on pitänyt 10 kokousta, joissa esillä olleista kysymyksistä syntynyt pöytäkirjaan 87 §:ää.
Piiritoimikuntaan owat kuuluneet Pihlman puheenjohtajapa, sekä jäseninä: M. Miettinen, M Teräwäinen, T Lehtonen, M. Kihlström, I. Holopainen ja W. Jernwall.
Toimintakertomus hywäksyttiin. Samoin luettiin sekä hywäksyttiin Sortawalan Agitatsionitoimikunnan tili- ja toimintakertonius sekä myönnettiin tiliwapaus. Tilikertomus osoitti, että waalipiiritoimikunpalla on ollut
Tuloja: 1/5–31/12 08 Smk. 5,645: 84
Menoja: Smk. 5,598: 50
Säästö: Smk. 47:04
Tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin rahastonhoitajalle ja piiritoimikunnalle tiliwapaus. Piirin welat. Kun ww. 1906—7 on jäänyt welkoja ”Työ” ja ” Rajawahti” lehdille, päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin niiden maksamiseksi. Werotuskysymyksen alusti I. Pihlman, ehdottaen weron määräksi 15 penniä jäseneltä. (Edellisenä wuotena 10 penniä.) Kysymys aiheutti wilkkaan keskustelun. Tehtiin ehdotuksia, että jätettäisiin werot pienemmiksi ja welwoitettaisiin järjestöt toimeen panemaan iltamia ja wappujuhla, joista saadut tulot käytettäisiin piirin welkojen suoritukseen sekä piirin agitatsioniin. Loppuesityksen saantia warten lähetettiin kysymys toimeenpanewaan toimikuntaan. Kysymyksen järjestäytymisestä alusti R. Sipi. Kysymyksestä keskusteltua lähetettiin tämäkin järjestystoimikuntaan. Seuraawa kysymys oli walistustyön järjestäminen, jonka alusti R. Sipi. Alustaja samoin kuin keskustelussa puhewuoronkin käyttäjät toiwoiwat pantawaksi toimeen kaswottawia luentokursseja sekä lewitettäwäksi kirjallisuutta ja sanomalehtiä sikäli kuin warallisuus sallii; ja että kursseja järjestettäisiin etupäässä niihin paikkakuntiin, joissa kehityksessä ollaan suurimmin jäljellä. Kuitenkin piiripuhujiakin on pidettäwä sikäli kuin warat salliwat sekä tarpeelliseksi nähdään. Nämät mielipiteet hywäksyntiin päätökseksi. Klo 3 lähdettiin päiwälliselle ja kokousta jatkettiin kello wiideltä. E. I. P.
Työ, 28.01.1909, nro 22, s. 2
Rajavahti, 29.01.1909, nro 11, s. 2

Puolueriennot
Wiipurin l. itäisen waalipiiritoimikunnan kokouksessa Antreassa
w. k. 31 pnä käsiteltiin m. m. seuraawia asioita:
Puheenjohtajaksi walittiin Kalle Heino, waralle Mikko Miettinen, rahastonhoisajaksi walittiin Mikko Teräwäinen Kawantsaarelta ja sihteeriksi Reto Sipi wäliaikaiseksi, kunnes paikka entisen irtisanomisen johdosta wakinaisesti täytetään. Waaliotirin puhujat Juho Pihlman ja O. F Laine sanoiwat itsensä irti toimestaan, joten tulee awonaiseksi piirisihteerin ja kahden puhujan toimet.
Rahastorhoitajalle päätettiin painattaa waalipiirin kuittitsekit, joten muunlaiset kuitit eiwät kelpaa järjestöille
Päätettiin toimittaa 25 p. hintainen wappu-julkaisu "Karjalan Kewät“, jonka lähempi toimittaminen jäi piirisihteerin huoleksi
Wielä päätettiin toimeenpanna Perkjärwellä, Kyyrölässä, Käkisalmessa ja Kurkijoella 4—5 päiwää kestäwät luentokurssit alkaen t. k 7 pnä klo 10 a p. Perkjärwellä. Luennoitsijain hantkiminen jäi piirishteerin huoleksi paitsi puhujat käywät joka paikassa.
Piirikokouksessa päätetty 25 p. werotus päätettiin järjestöiltä kerätä mahdollisimman pian, sillä palweluksesta luopuwat toimitsijat tarwitsewat saatamansa.
Järjestöille päätettiin lisäksi lähettää tiedonanto kaikista asioista.
Työ, 02.02.1909, nro 26, s. 2

Ammatillinen liike
Tiedonanto Meisätyöntekijöille. Tammikuun 31 p:nä päätti Antrean Meisätyöntek a o:n toimikunta huomauttaa jäsenmaksujen kantajille, että tästä lähin ei enään oteta osastoon jäseniä entisillä jäsenkorteilla, sillä jäsenkirjat owat saapuntet. Kuttenkin ne jäsenet, jotka owat lunastaneet jäsenkoriin on pidettäwä täydellisesti osaston jäseninä siihen asti, johon kortti on maksettu, jos ei ole tilaisuudessa waihtamaan sitä jäsenkirjaan.
Ylläolewan perusteella pyytää toimikunta kaikkia jäsenmaksujen kantajia, jotka on waltuutettu joko w. 1908 tai tänä wuotena, lähettämään nykyiset osoitteensa allekirjoittaneelle, että woidaan lähetiää jäsenkirjat ja seiwitellä muitakin asioita
Samalla päätti toimikunta ottaa K Heinon puhujaksi metsätyöntekijäin keskuuteen kuukauden ajaksi, joka myös samalla toimii jäsenmaksujen kantajana.
Kokous welwoitti toimikunnan jäsenet yksiiöinä ottamaan selwää niistä henkilöistä, jotka on laimin lyöneet welwollisuntensa jäse-luettelon lähettämisessä w. 1908 ja toiwoo, että ne mitä pikemmin asioiden selwittelyn tähden lähetettäisi.
Antreassa 1 p. helmik. 1909
Toimikunnan puolesta I Pihiman.
Työ, 03.02.1909, nro 27, s. 2

Puolueen riennot
Wiipurin l. itäisen waalipiiritoimikunnan kokouksessa Antreassa w. k. 31 p:nä käsiteltiin m. m. seuraawia asioita:
Puheenjohtajaksi walittiin Kalle Heino, waralle Mikko Miiettinen, rahastonhoitajaksi Mikko Teräwäinen Kawantsaarelta ja sihteeriksi Reino Siwi wäliaikaiseksi, kunnes paikka entisen irtisanomisen johdosta wakinaisesti täytetään. Waalipiirin puhujat Juho Pihlman ja O. F. Laine sanoiwat itsensä irti toimestaan, joten tulee awonaiseksi piirisihteerin ja kahden puhujan toimet.
Rahastonhoitajalle päätettiin paiaattaa waalipiirin kuittisekit, joten muunlaiset kuitit eiwät kelpaa järjestölle."
Päätettiin toimittaa 25 p. hintainen wappu julkaisu, karjalan kewät, jonka lähempi toimittaminen
jäi piirisihteerin huoleksi. Wielä päätettiin toimeenpanna Perkjärwellä, Kyyrölässä, Käkisalmessa ja Kurkijoella 4—5 päiwää kestäwät luentokurssit alkaen t. k. 7 p:nä klo 10 a.p. Perkjärwellä. Luennoitsijain hankkiminen jäi piirisihteerin huoleksi paitsi puhujat käywät joka paikassa.
Piirikokouksessa päätetty 25 p. werotus päätettiin järjestöiltä kerätä mahdollisimman pian, sillä palweluksesta luopuwat toimusijat tarwitsewat saatawansa.
Järjestöille päätettiin lisäksi lähettää tiedonanto kaikista asioista.
Piirin edustajaksi puolueneuwoston kokouksissa päätettiin ehdottaa wakinaiseksi Mikko Wirkki syystä kun entinen luottamusmies Mikko Uotinen oli antautunut porwarilehden toimittajaksi.
Työmies, 05.02.1909, nro 29, s. 5
Rajavahti, 05.02.1909, nro 14, s. 3

Puolueriennot
Wiipurin läänin itäisen waalip. sos. dem. järjestöille.
Kuten tunnettuo, walitsi waalipiirikokous tammikuun 27 p:nä waalipiiritoimikuntaan seuraawat: K. Heino, E. Pusa, M. Teräwäinen, M Miettinen ja I. Pulliainen sekä waralle O Koski ja H. Soininen. Tammikuun 31 p:nä pitämässään kokouksessa walitsi toimikunta puheenjahtajakseen Kalle Heinon Antreasta ja waralle Mikko Mettisen, rahastonhoitajaksi Mikko Teräwäisen Kawantsaarelta, sihteerinä toimii toistaiseksi Reino Sipi.
Edellä olewan johdosta huomautetaan järjestöjä, että werojen suoritukset tulee tapahtua suoraan rahastonhoitajalle osotteella: Mikko Teräwäinen, Kawantsaari. Toimikunta painatti kuittikirjoja, joten kaikki toimikunnalle tulewat rahaerät kuitataan samanlaisilla painetuilla kuiteilla.
Kaikki muu kirjewaihto on osotettawa, kuten ennenkin: Sosialidemokratinen Piiri toimisto, Wuoksi.
Samalla huomautetaan, että edustajokokouksessa päätetty 25 pennin werotus olisi suoritettawa mahdollisimman pian syystä, että piirin palweluksesta poistuwat henkilöt saawat saatawansa. Onhan järjestöjen pidettäwä huolta, että wirkailijat saawat palkkansa.
Kunnallisjärjestöjen toimikuntain tulee siis wiipymättä suorittaa tämä 25 pennin werotuksesta keräytywät warat rahastonhoitajalle. Kunnallisjärjestöjen toimikunnat woiwat kerätä nuo werot aluetoimikuntain tai työwäenyhdistysten wälityksellä. Missä taas ei ole näitä kumpiakaan, woidaan sellaisilla paikkakunnilla walita erityinen luottamusmies, joka tekee ne tehtäwät.
Samalla huomantamme myöskin, että waalipiirikokouksessa päätetty wappujulkaisu ”Karjalan Kewät” tulee hywissä ajoin ennen Wappua, joten tilauksia on ajoissa kerättäwä ja lähetettäwä ne os.: ”Karjalan Kewät”, Wuoksi, ennen maaliskuun 25 päiwää, enä tiedetään järjestää painoksen suuruus. Se tulee olemaan kuwitettu ja sen hintana
25 penniä.
Koska keskiräinen yhteistoiminta waatii wilkasta kirjewaihtoa waalipiirin järjestöjen kesken, päätti piiritoimisto tämän helpottamiseksi järjestää julkaisuun ”Karjalan Kewät” erityisen osote osaston. Tähän osastoon woiwat kaikki järjestöt, kuten kunnallisjärjestöt, yhdistykset, ammattiosastot y. m. saada järjesön ilmotuksen, jossa mainitaan järjestön nimi, osote, puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja kirjuri Jokainen järjestö taas puolestansa suorittaa tuosta kolme markkaa. Samalla huomautetaan, että tuo suoritus on lähetetäiwä samalla kun ilmotuskin, muussa tapauksessa ei ilmotus tule julkaisuun.
Toimikaa siis innolla ”Karjalan Kewät” julkaisun lewittämiseksi, sllä siiä tulewa woitto on kaikkien yhteinen.
Toweriterwehdyksin: Sos. dem. Piiritoimisto.
Työ, 06.02.1909, nro 30, s. 2
Rajavahti, 10.02.1909, nro 16, s. 3

Puolueriennot
Antrean työwäen yhdistyksen kunkausikokous oli t. k. 7 p. ja käsiteltiin siellä seuraawia asioita:
Taloudenhoitajaksi walittiin H. Soininen. Yhdistyksen stipentiaatti K. Heino puhuu t. k. 21 p:nä klo 2 päiwällä Työwäen talolla, tehden selkoa matkastaan Imatran luentokursseilta. Saapukaa kuulemaan!
Yhdistyksen wuosikokous päätettiin pitää sunnuntaina tk 14 p. klo 10 ap.
Keskusteitiin Ktoimikunnan waatimasta 30 pennin werotuksesta jäsentä kohti piirikokoukseen walittujen matkay. m. kulujen suoritukseksi ja päätettiin mainittu wero maksaa. Samoin piiritoimikunnalle ylimääräisenä werona 30 penniä jäseneltä Osastojen rahastonhoitajat ottakoot tämän huomioonsa ja suorinakoot yllämainitut werot mitä pikemmin yhdistyksen rahastonhoitajalle A Lirdgreville. Wielä käsiteltiin muita ehdotuksia W. ja U. seura "W:san“ sääntöihin y. m
Työ, 10.02.1909, nro 33, s. 2

Kansa ja Senaatti
Kansalaiskokous pidettiin Ilmeen Salokylässä t. k. 14 pnä Maiti Ahokkaan talossa. Kalle Heinon alustuksen jälkeen keskusieltiin senaatin menettelyn johdosta kieltolain suhteen ja kokous hywäksyi yksimielisesti seuraawat ponnet:
Koska senaatti on itsewaltaisesti menetellen punonut esteitä karsan ja eduskunnan hywäksymälle kieltolaille, niin emme woi hywäksyä nykyisen senaatin menettelyä ja lausumme mitä inhoittawimman paheksumisemme senaatille ja waadimme sen jättämään paikkansa henkilöille, jotka hywäksywät kansan enemmistön waatimukset.
Myöskin waadimme eduskunnan heti antamaan senaatille epäluottamuslauseen ja waatimaan hallitusta tilille töistään.
Työ, 17.02.1909, nro 39, s. 2

Puolueriennot
Wiipurin I. itäisen waalipiirin sos. dem. järjestöjen edustajakokous
alkoi sunnuntaina t. k. 14 pnä Elisenwaaran työwäenyhdistyksen talolla klo 12 päiwällä "kansainwälisellä työwäenmarssilla". Senjälkeen awasi kokouksen piiritoimikunnan puolesta K Heino, lausuen edustajat terwetulleiksi ja ehdottaen kokouksen puheenjohtajaksi O W. Turusta Raiwolasta, joka ehdotus hywäksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtajan asetuttua paikoilleen walitiiin warapuheenjohtajaksi I. Rikkonen Ruokolahdelta ja A. Häyrynen Hiitolasta ja waralta Kaarna samoin Hiitolasta.
Edustajiksi oli oikein waltuutettu 18 kunnasta yhteensä 32 henkilöä.
Luettelemme tässä edustajat:
Antrean kunta: Kalle Heino, M. Teräwäinen, Ewi Pullinen ja R Saukko.
Parikkala: M. Tapaninen, T. Anttonen ja W. Helin.
Jaakkima: Juho Turunen, A. Anttonen.
Joutseno: Sofia Hjulgren.
Jääski: E. Pusa, B. Nurminen ja P. Miettinen.
Impilahti: W. Palatz
Hiitola: A. Kaarna.
Heinäjoki: I. Kuusela.
Kurkijoki: Aina Enberg.
Kiwennapa: O. W. Turunen ja W. Wirkki.
Käkisalmi: Ingholm ja Turppa.
Muola: I. Luukkonen ja A. Kuokkanen.
Räisälä: M. Wäkiparta. Pyhäjärwi: K. Stop.
Sortawala: H. Pitkänen, I Höynä ja E. Julkunen.
Ruskeala: I. Båck ja I Puustinen.
Ruokolahti: I. Rikkonen ja P Newalainen.
Kirwu: H. Niemelä.
Nyt päätettiin walita menettelywaliokuntaan: Nestori Walawaara, Mikko Wirkki, H Niemelä, I. Bäck ja P. Newalainen.
Toimikaa tarmokkaasti oman lehtenne hywäksi. ...
... Waaliagitatsionin järjestämiskysymyksen alusti K. Heino. Tästä keskusteltua lähetetäin kysymys menettelytapawaliokuntaan
Terijoen agitatsionipiiri ilmoitii lakkauttaneensa toiminnan ja luowuttaneensa omaisuutensa ja arkistonsa piiritoimikunnalle. Ilmoitus hywäksyttiin.
Kokous loppui klo puoli 6 illalla
Työ, 16.03.1909, nro 62, s. 3

Puolueen Riennot
Wiipurin itäisen waalipiirin sos. dem. piirikokous 14 p. t. k.
Kokous oli Elisenwaaran työwäen talolla. Edustajia oli saapunut 18 kunnasta 32 henkeä.
Piiritoimikunnan puolesta awasi kokouksen Kalle Heino. Kokoukselle puheenjohtajaksi walittiin O. W. Turunen ja warapuheenjohtajaksi I. Rikkonen, sekä kirjureiksi tow. Hyyrynen ja Kaarne.
Sitte asetettiin menettelytapa-, raha-asiain- ja waaliwalmistuswaliokunta. Jokaiseen waliokuntaan walittiin wiisi henkeä.
Menettelytapa-waliokunnan lausunto, jonka mukaan puoluejärjestöjen edustajat owat puhe- ja äänestysoikeuden omaawia, lisäksi saiwat piiritoimikunnan jäsenet, puoluelehtien edustajat, sekä waalipiirin palweluksessa olewat henkilöt puheja läsnäolo-oikeudet.
Nestori Walawaara teki laajasti selwää sos. dem. puolueen menettelytawasta sekä kotimaisen ja wenäläisen byrokratian suhteesta toisiinsa. Kun asiasta oli käytetty 25 puhewuoroa, joissa kaikissa waadittiin jyrkkää esiintymistä sekä eduskunnassa että muualla, lähetettiin asia menettelytapa-waliokuntaan.
Puolueäänestyksen tulosten julistamista seurasi arwostelu eduskuntaehdokkaista. Pitkänlaisen keskustelun ja ankaran kritiikin perusteella hywäksyttiin 15 ehdokasta.
Terijoen agitatsionitoimikunta ilmoitti lakkauttaneensa toimintansa. Kokous loppui klo 6 illalla.
Seuraawa kokouspäiwä alkoi maanantai-aamuna klo 7. Menettelytapawaliokunta esitti laatimiaan ponsia: 1) että sosialidemokratisen eduskuntaryhmän tulee edelleenkin seurata Oulun puoluekokouksen päätöksiä, toimia köyhälistön yhteiskunnallisten, taloudellisten ja waltiollisten etujen tinkimättömänä ajajana.
Ponsi hywäksyttiin
Agitatsionikymyksessä oli muodostettu seuraawa ponsi:
Kokous kehottaa, että ne kunnallisjärjestö-toimikunnat, missä sellaisia on, kustantawat itse kuntaansa puhujia wähintään waalien edellisen kuukauden ajaksi.
Kunnallistoimikunnat woiwat, jos niin haluawat, itsekin julistaa puhujain paikat haettawaksi, mutta owat welwolliset lähettämään hakijan hakupaperit piiritoimikunnan lopullisesti hywäksyttäwäksi.
Nämäkin ehdotukset hywäksyttiin muuttamatta.
Waaliwalmistuswaliokunta ehdotti:
Wiipurin läänin itäisen waalipiirin sosialidemokratinen waalipiirikokous 15 päiwä maaliskuuta 1909 päättää: a) että walitsijayhdistyksiä tässä waalipiirissä perustetaan 12; b) että walitsijayhdistysten kun myöskin waalilitton perustamisesta ja asiapapereiden kuntoon saattamisesta huolehtii waalipiiritoimikunta; c) että waaliliiton tunnussana on "sosialidemokrastinen waaliliitto", walitsijayhdistyksille otetaan toiset tunnuslauseet; d) että walitsijayhdistykset owat perustettawat wiimeistään 21 p. t. k.
Sen peräsiä esitettiin ehdokaslistain järjestely. Hywäksyttiin seuraawat walitsijayhdistykset: …
Työmies, 18.03.1909, nro 64, s. 5
Rajavahti, 19.03.1909, nro 32, s. 2

Puolueriennot
Sosialistinen valistustyö
Maarianpäivänä puhuu tow. Kalle Heino Inkilässä iltamassa ja piirisihteeri Reino Sipi Hannilassa työväenyhdistyksen iltamassa.
Työ, 19.03.1909, nro 65, s. 2

Puolueriennot
Kiwennawan kunnallisagitaattori K. Heino puhuu seuraawissa paikoissa:
huhtik. 1 p:nä Puhtolassa klo 7 ip.
" 2 " Raiwola " 8 "
" 4 " Ihala " 1 päiw.
" 4 " Ahjärwi " 7 ip.
" 5 " Kivennap kk. " 7 "
" 6 " Woipiala " 7 "
" 7 " Rautakylä 7 "
" 11 " Pihlainen " 2 päiw.
" 11 " Riihisyrjä " 7 ip.
" 12 " Wuotas " 2 päiw.
" 12 " Kautsamo " 7 ip.
" 13 " Lipola " 7 "
" 14 " Soppikylä " 7 "
" 15 " Kekrosa " 7 "
" 16 " Polvikselkä " 7 "
Kunnallistoimikunta
Työ, 30.03.1909, nro 73, s. 2

77 „ 2 päiw. 7 ip.
Wuotas Lipola Soppikylä Kekrosa Kunnallistoimikunta
2 päiw 7 io. 7 „ 7

Antrea kylä 14. huhtikuuta 1909
Hyvä Toveri!
En saanut vielä otettasi kun Potin Juho on menny pääs siis pyhinä Pietarissa eikä tule ennen kuin perjantaina iltana kotiin joten emme näe ennen vasta kun ensiviikolla. …
...heitän kivennavalle jollet
tervehdyksin P. Laukka

Puolueriennot
Kiwennapalaiset, walkjärweläiset ja rautulaiset huomatkaa! Kiwennawan kunnallispuhuja K. Heinon puhujamatkat Kiwennawan kunnassa peruutetaan tk. 14 päiwästä saakka ja tulee puheita pidettäwäksi seuraawissa paikoin:
Walkjärwen Nirkkolassa tk. 14 p:nä
" Kirkonkylässä " 15 "
" Siparilassa " 16 "
" Nurmijärwen Kokkomäellä " 17 "
Raudun Orsaaressa " 18 "
" Wepsästä " 19 "
" Myöhäsessä " 20 "
" Kärsälässä " 21 "
" Kiwennawan Soopikylässä " 23 "
" Kekrolassa " 24 "
" Polwiselällä " 25 "
" Karwalassa " 26 "
" Joutselässä " 27"
" Haapalassa " 28 "
" Rajajoella " 29"
" Kuokkalassa " 30"
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/714201?page=3 Työ, 14.04.1909, nro 84, s. 3

Antrea
Antrean kk. työwäenyhdistyksen kuukausikokouksessa t. k. 13 pnä keskusteltiin ja päätettiin seuraawista asioista:
Luettiin yhdistyksen kuukausitili toukokuun ajalta, joka hywäksyttiin yksimielisesti.
Walittiin edustajat kunnallisjärjestön kokoukseen Antrean työwäen talolle 24 pnä kesäk. Walituksi tuli I. Jukka, I. Fredriksson, M. Kiwiniemi, T. Löfberg ja Erki Owaska.
Päätettiin eri yhdistyksien lähettämistä keräyslistoista, ettei woida tällä kertaa awustaa rahawarojen wähyyden tähden, eikä palauteta tyhjiäkään listoja takaisin.
Arpajaistoimikuntaan lisäjäseniksi walittiin I. Fredriksson, Kalle Heino, Toiwo Löfberg, Esko Owaska ja Riitta Ramsdet.
Kokouksen osanotto oli laimeata jäsenten wähyyden tähden.
Heittäkääpäs towerit pois welttous ja ruwetkaa oikein innolla yhteistyöhön. Näettehän joka päiwä ympärillänne puutetta ja kurjuutta. Näette kuinka työnantajat ja porwaristo yksimielisesti järjestäytyy työtätekewän kansanluokan etuja sortamaan. Eiköhän meillä olisi täysi syy myöskin nousta yksimielisesti oikeuksiamme puoltamaan. Yksilöiwä emme woi taistella porwarillista yhteiskuntajärjestelmää wostaa, jollemme liity yhteistoimintaan yksimielisesti ja yhtenä miehenä nopse toisteluun oikeuksiemme saawuttamiseksi. Meillä kun on kerta jo taisteltu siksi, että olemme saaneet sen aseen jolla woimme nyt rumeta taisteluun, nim kokoontumis- ja lausuntowapaus, niin miksi emme sitä asetta käytä?
Kyllä se on niia, että karistelkaas nyt pois unet silmistänne ja ruwetkaapas tositoimella työhön, josta on hyötyä, ellei teille itsellenne niin ainakin teidän lapsillenne. Heittäkää pois kaikki saiwartelut ja pikkumaisuudet.
Teille, jotka juowuspäissänne räyhäätte, ettekä anna naapureillennekaan yörauhaa omassa kodissaan, puhumattakaan siitä, mitä te teette wanhempienne ja lastenne kanssa, teille minä sanon, että heittäkää pois jo ne wanhat tawat ja ruwetkaa wähän ajattelemaan mitä ihmisyys teiltä waatii.
Juippi.
Työ, 16.06.1909, nro 135, s. 4

Puhe- ja esitelmätilaisuuksia ensi sunnuntaina
Hiitolan-Hennilän työwäenyhdistyksen arpajaisissa puhuu K. Heino Antreasta.
Työ, 18.08.1909, nro 188, s. 3

Puolueriennot
Antrean t. y:n talolla wiime sunnuntaina t. k. 19 pnä pidetyt jatko-arpajaiset ja syysjuhla onnistuiwat kiitettäwän hywin. Yleisöä oli juhlassa runsaasti ja käytös oli mallikelpoista. Arwat meniwät kaikki kaupaksi. Juhlayleisöä piti juhlatuulella Wiipurin t. y:n Musiikkiwaliokunnan wiisimiehinen wiulukwintetti päästäen soittimistaan tämän tästä hurmaawan suloisia säweleitä.
Terwehdyspuheen piti K. Heino, juhlapuheen I. F. Laine. Juhlan ohjelmaan kuului m. m. myöskin kilpailuja, joissa saiwat palkintoja: Ampumisessa: I palk. A. Toiwonen 376 pist., II palk. P. Ukkonen 196 pist, III palk. Malmstedt 162 pist. Lähinnä oli Talja 130 pist.
Ampuminen tapahtui salonkikiwäärillä 40 metr. wälimatkalta kolmella kuulalla.
Nuolenheitossa: I palk. A. Rask 79 pist., II pakk. H. Soininen 49 pist., III palk. Hägerstedt 48 pist. Lähinnä oli A. Toiwonen 41 pist. Runonlausunto ja sadunkertomiskilpailuja ei ollut syystä, että ei ilmoittautunut tarpeellista määrää kilpailijoita. Juhlan iltamassa näytteliwät Kawantsaaren t. y:n huwitoimikunnan jäsenet näytelmäkappaleen "Mestarin nuuskarasia", kiitettäwän hywin, josta saiwatkin palkakseen iltamayleisön myrskyiset suosionosotukset.
Tilit osoittiwat arpajaisista seuraawaa:
Tulot 444: —. Menot 39:64. Puhdas woitto Smk. 404: 36.
Tili Antrean t. y:n talolla wiime sunnuntaina t.k. 19 pnä pidetystä syysjuhlasta:
Tulot 309: 77. Menot 198: 95 Puhdas woitto 110: 80.
Työ, 25.09.1909, nro 221, s. 3

Puolueriennot
Uusi rengas ketjuun. Sos dem. Nuorisoliiton paikallisen osaston perustawa kokous pidettiin asian harrastajain toimesta Antrean t. y:n talolla wiime sunnuntaina tk. 10 p. Kokoukseen oli saapunut yleisöä t. y:n talon huoneet tungokseen asti täyteen. Toweri T. Heino lausui yleisön kokoukseen terwetulleiksi, tehden samalla lennokkaalla puheellaan laajasti selwää sos. dem. nuorisoliiton tarkoituksesta. Puheen johdosta keskusteltaessa kaikki puhujat lämpimästi kannattiwat liiton paikallisen osaston paikkakunnalle perustamista, joten yksimielisesti osasto perustetitiin. Jäseniä osastoon liittyi oitis 52.
Osaston esimieheksi walittiin yksimielisesti toweri T. Heimo sekä jäseniksi johtokuntaan towerit: Arwi Mustonen, W. Hämäläinen, A. Sokka, ja P. Ukkonen wakinaisiksi ja waralle K. Heino, W. Luukkonen, Eskelinen ja H. Sorsa. Nimeksi osastolle annettiin:
Sos. dem. Nuorisoliiton Wuoksen osasto. Kun kokouksen hommaajot oliwat kokouksen yhteyteen toimeenpanneet wapaan iltaman rikkaalla ja walistawalla ohjelmalla, niin kokous lopetettiin, ja päätettiin sitä jatkaa ensi sunnuntaina t. k. 17 pnä alkaen klo 11 e. p. p. Autrean t. y:n talolla. Iltaman ohjelmaan kuului m. m. piirileikkiä, mutta sithen ei jäänyt aikaa kuin ainoastaan puolisen tuntia, aika kului iltaman henkisen ohjelman nauttimisessa kello 12:sta yöllä, jonka jälkeen yleisö hilpein mielin läksi tyytywäisenä kotiinsa.
Työ, 13.10.1909, nro 236, s. 3

Wuoksella 21p. Lokakuuta 1909
Kiltti Wäinö
Kirjeisiin vastaus
Olin erittäin huvitettu kirjeestäsi joutaa toissapäivävä pois. Siinä kuin oli niin paljon uusia asioita että Hilja on tunkeutunut opinteille, sitä oikein kummastelen. Onhan kiertokoulun opettajan toimi perin vaatimatonta, sen tiedän; vaan vähän parempi kuin palvelijan. Kiertokoulun on perin pienet palkat, ja sitä paitsi anvialan holhousvallan alaisia, papiston puolelta. Minunlainen ”omapäinen” luonne ei ainakaan siinä toimessa onnistuisi. Nämät puhtaasti käytännölliset, periaalleellisiin en nyt koskettele- seikat , eivät edellytä kovinkaan loistavaa tulevaisuutta. Sitäpaitsi, jos opetusolot perinpohjaisesti uudistetaan niin, silloin tulee kiertokoulu nykyisessä muodossa tarpeettomaksi. Tosin tulevissa ala-kansakouluissa myös tarvitaan opettajia ja niitä kai nykyiset kesto-koulunopettajat, tarpeellisen lisäoppikurssin suoritettuaan kelpaavat. Tosin katsoen, nykyiseen ja lähimpään tulevaan valtiolliseen asemaan saattaa, uuden opinvelvollisuuslain aikaan saamisen, asettaa kyseenalaiseksi, joten annan täydellisen kannatuksen Hiljan pyrkimyksille. Mitä se aineellisessa suhteessa onnistuu, sitä sinulta kysyn? Onko Neiti Wartia sikäläisen K. Koulun op. seminaarin opettajana vaiko muussa toimessa. Sillä Neiti Wartian suosiollisella avustuksella Hiljan seminaariin pääsy on luullakseni onnistunut. Kaksi vai useampivelvollinen H. käytävä koulukurssi on? Toivon puolestani että Hilja aikeissaan onnistuu, sillä hänen koulun käyvissä opettaa elämäntyölle todellista arvoa.

Antrean kuutakokouksessa t. k. 8 pnä tarkastettiin kunnallislautakunnan, wuokralautakunnan waalia warten tekemä waaliluettelo, joka hywäksyttiin muistutuksetta.
Toimitettiin wuokralautakunnan jäsenten waali, johon wuokraajain puolesta yksimielisesti tuli walituksi I. Pihlman Talikkalasta ja I. Lottanen Jaakonsaaresta ja wuokranantajain puolesta E. Ora Noskuasta ja A. Pulli Sintolasta, joista Ora wanhimpana jäsenenä jäi kokoonkutsujaksi.
Waiwaishoidon uudestaan järjestämistä warten asetettiin erityinen komitea, johon tuli jäseneksi kappalainen A. Lami, Matti Ahtiainen ja Kalle Heino.
Ratkaistiin jo kauwan riidanalaisena ollut Kuparisaaren kansakouluasia ja hywäksyttiin koulu piirin kouluksi.
Annettiin talwiteiden kunnossapito huutokaupalla wähemmän waatiwalle
Muuten olisi huomioon otettawa, että kokouksessa noudatettaisi osanottajain puolelta siiwompaa ja johdonmukaisempaa menettelyä, niin saataisiin asiat selwemmin ja nopeammin ratkaistuksi.
Jurikka.
Työ, 10.11.1909, nro 260, s. 3

Herra Kalle Heino
Antrean kk.
Heinola 10.11.1909
Hyvä Kalle!
Kiitos että muistit vielä minua. Aikaa on jo kulunut niin paljo siitä kun viimeksi kuulin sinulta sen puolen maailman asioita. Mitä kaikkea teille Antrealaisille kuuluu. Minä elelen entiseen tapaan, täällä Hämeen itäisessä kolkassa. Kesän ajan olin kotonani Viitasaarella. Joulukin on taas likellä ja hyvällä puolella. En ole vielä päättänyt missä jouluani vietän. Terveisiä tutuille ja Tatu-pojalle. Ole itse ensin tervehditty Hildalta.
Annathan anteeksi kortin huonouden

Puolueriennot
Antrean sos. dem. kunnallisjärjestön kokous pidettiin Antrean työwäenyhdistyksen talolla marraskuun 28 p. Kokouksen awasi kunnallistoimikunnan puolesta K. Heino, joka samalla walittiin kokouksen puheenjohtajaksi sekä kirjuriksi M. Teräwäinen.
Edustajia wiidestä eri yhdistyksestä oli saapunut kaikkiaan 15, joiden waltakirjat tarkastettua ryhdyttiin walitsemaan edustajia 17—18 pnä joulukuuta pidettäwään piirikokoukseen. Walituiksi tuliwat A. Lingren ja K. Heino, sekä waralta Ewi Pullinen ja Hauhia.
Ewästykseksi edustajille lausuttiin että piiriwero pysytettäisiin entisessä määrässä, nim. 10 p. kuukaudelta, sekä sen lisäksi kannettaisiin 30 p. kertawerotus järjestöiltä waaliagitatsionikulujen peittämiseksi.
Walitsijayhdistysten lukumäärää päätettiin puoltaa pysytettäwäksi entisellään.
Yleisehdokkaiksi päätettiin ehdottaa N. Walawaaraa, O. W. Turusta, A. Martikaista, Aina Enbergiä, W. Tichanoffia ja A. Kotosta.
Antrean kunnassa olewien puoluejäsenten, Antrean walitsijayhdistyksen listaa warten, äänestettäwäksi asetettiin seuraawat ehdokkaat: N. Walawaara, O. W. Turunen, M. Teräwäinen, Aina Enberg, W. Mäkelä ja I. Martikainen. Ehdokkaiden listoille asettamisesta oltiin sitä mieltä että ne on asetettawa lopullisesti piirikokouksessa. Joulukuussa pidettäwän piirikokouksen suhteen oltiin sitä mieltä, että se on pidettäwä wäliaikaisena ja että warsinainen piirikokous on pidettäwä uusien järjestösääntöjen määräämänä aikana.
Kuntaan päätettiin waalien ajaksi palkata puhuja yhdeksi kuukaudeksi, jonka palkan ynnä muiden kulujen suorittamiseksi weroitetaan järjestöjä 50 pennillä jäseneltä.
Työ, 30.11.1909, nro 277, s. 2

Puolueen riennot
Antrean sos. dem. kunnallisjärjestön kokous pidettiin Antrean työwäenyhdistyksen talolla marraskuun 28 p. Kokouksen awasi kunnallistoimikunnan puolesta K. Heino, joka samalla walittiin kokouksen puheenjohtajaksi sekä kirjuriksi M. Teräwäinen.
Edustajia wiidestä eri yhdistyksestä oli saapunut kaikkiaan 15, joiden waltakirjat tarkastettua ryhdyttiin walitsemaan edustajia 17—18 pnä joulukuuta pidettäwään piirikokoukseen. Walituksi tultwat A. Lingren ja K. Heino, sekä waralta Ewi Pullinen ja Hauhta. Ewästykseksi edustajille lausuttiin että piiriwero pysytettätsiin entisessä määrässä, nim. 10 p. kuukaudelta, sekä sen lisäksi kannettiin 30 p. kertawerotus järjes töiltä waaliagitatsionikulujen peittämiseksi.
Walitsijayhdistysten lukumäärä päätettiin puoltaa pysytettäwäksi entisellään.
Yleisehdokkaiksi päätettiin ehdottaa N. Walawaaraa, O. W. Turusta, I Martikaista, Aina Enbergiä, W. Tichanoffia ja A. Kotosta.
Antrean kunnassa olewien puoluejäsenten, Antrean walitsijayhdistyksen listaa warten, äänestettäwäksi asetettiin seuraawat ehdokkaat: N. Walawaara, O. W. Turunen. M. Teräwäinen, Aina Enberg, W. Mäkelä ja I. Martikainen. Ehdokkaiden listoille asettamisesta oltiin sitä mieltä että ne on asetettawa lopullisesti piirikokouksessa. Joulukuussa pidettäwän piirikokouksen suhteen oltiin sitä mieltä, että se on pidettäwä wältaikaisena ja että warsinainen piirikokous on pidettäwä uusien järjestösääntöjen määräämänä aikana.
Kuntaan päätettiin waalien ajaksi palkata puhuja yhdeksi kuukaudeksi, jonka palkan ynnä muiden kulujen suorittamiseksi weroitetaan järjestöjä 50 pennillä jäseneltä. Työ.
Rajavahti, 03.12.1909, nro 136, s. 3

Tilitys.
Wiipurin läänin it. waalipiirin sos. dem. piiritoimikunnan rahastonhoitajalle owat allamainitut järjestöt ja yksityiset henkilöt tilittäneet piirin rahastoon tulewia wero- y. m. rahoja, syyskuun 1:n ja joulukuun 1:n päiwän wälisenä aikana, seuraawasti:
K. Heino, jatkoarpajaisista 404:36
K. Heino, syysk. 19 p. pidetystä juhlasta 110:80 ...
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/714397?page=4 Työ, 03.12.1909, nro 280, s. 4

- Jatkuu englanninkielisellä välilehdellä!

- Sivu 3. Jatkuu englanninkieliseltä välilehdeltä! 12.5.1915 - 29.12.1923

Kalle vaurastui ja asettui vuonna 1915 asumaan Chicagoon.

Hotel Sherman
City Hall Square
Chicago III. May 12th 1915
Martha sisko!
Koska tässä on sopivaa aikaa niin pistän sinulle kirjeen pitkästä aikaa. Olen ollut täällä Chicagossa jo kolmatta viikkoa, olen katsellut tämän miljoonakaupungin elämää ja lukenut ihmellisyyksiä ja suuruuksia. Tämän väkiluku on 2½ milj. eli lähes yhtä paljon kuin koko Suomen maassa. Yksi huomiota herättävä laitos tässä kaupungissa on tuo ilmassa kulkeva rautalaitos. Nelisäteinen ilmarautatieverkko risteilee ympäri kaupunkia. Ilmassa ja maan pinnalla on katuraitiotiet, joten liikenne on kahdessa kerroksessa junia kulkee joka minuutti. Tämän kaupungin pinta-ala on 390 neliömailia. Tämä Hotelli jossa olen ja kirjoitan tätä kirjettä ei kylläkään ole vauraimpia ja mutta tässäkin on 1500 huonetta matkustajille vuokrattavaksi ja paljon huoneita muihin tarkoituksiin. Minä aion jäädä tänne Chicagoon olemaan, olen kysynyt töitäkin on jo luvattu. Pitää koittaa minkälaista tämä milj. kaupungin elämä on pitemmän päälle, en ole ennen koskaan asunut suurkaupungissa, paitsi Duluthissa jossa vaan on väkiluku 100,000 Superion wis. on sen kaksoiskaupungin joiden väkiluku on yleensä 150,000, siis Helsingin kokonen. Kyllä tämä Chicago näyttää olevan vähän kalliinlainen asua täällä.
Tulee eläminen maksamaan vähintään $ 10,00 viikko. Ilmat täällä ovat jo kauniit ja lämpöiset. Minä asun lähellä Lincoln puistoa ja eläintarhaa se on mailman hienoimpia puistoja Michigan järven rannalla. Siellä puistossa näkee kaiken maailman eläimet, linnut ja matelijat sekä tropiikkisen, että lauhkean ilmanalan kaikki kasvit, puut ja kukat. Tässä kaupungissa on myöskin yksi mailman parhaimpia ja suurimpia museoita.
Veljeni Tatu on jossain äärimmäisessä lännessä, en ole saanut häneltä kirjettä 3 k.k. mutta olen sanomalehdestä lukenut, että siellä hän liikuskelee Tyyneen meren rannikko kaupungissa, arvelen ettei hän ole missään töissä. Minä sain Manta siskolta kirjeen tässä hiljakkoin. Anni siskolta en ole saanut kirjettä ollenkaan.
Missä se Hilja siskokin nykyään oleskelee kun hänkään ei ole kirjoittanut kokotalvena, en tiedä hänen osotettaan pistän hänelle postin tämän kirjeen sisään voitte laittaa sen hänelle.
Ovatko pappa ja mamma hyvässä voinnissa. Terveisiä Väinölle.
Parhainta vointia ja hupaista kesää toivoo : Kalle Heino
Osotteeni on: 2666 Halstet, Chicago IL.
u. s. of america

Katkelma Hiljan lähettämästä kirjeestä Väinölle Pomarkusta 26.11.1916
... Veli pojatkin ovat kirjoittaneet kotiin. Kalle on ollut sairaalassa, pudonnut rakennukselta ja reisiluu katkennut, mutta jo on parantunut. He ovat molemmin Retroitsissa. ...

Työmaataistelu. Kirj. Kalle Heino
Sosialistin joulu, 01.12.1916, nro 3, s. 10

Tekniikan kehityksestä ja sen vaikutuksesta luokkataisteluun. Kirj. Kalle Heino
Punainen soihtu, 01.01.1917, nro 3, s. 19

Lasten synnytys ja kastatus ennen ja tulevaisuudessa. Kirj. Kalle Heino
Ahjo : Työväen-opiston toimittama sosialistinen tieteellis-kaunokirjallinen kuukausijulkaisu, 01.06.1917, nro 2, s. 29

Vuonna 1917 Kalle asui Detroitissa ja toimi rakennustyöläisenä ja omisti kesähuvila alueen ystäviensä kanssa Detroitjoen yläjuoksulta ulkona kaupungista.

Kalle Heino
344 Medbury, ave.
Detroit, Mich.
Neiti , Martha Tuohikorpi, (jokihaaran koulu)
Lavia, Finland, Europe
Detroit, Mich. August 6 th. 1917.
Miss. Martha Tuohikorpi
Lavia. Finland.
Laahasin itseni tämän koneen viereen ja alan masinoimaan sinulle kirjettä. Sain sinulta pitkän kirjeen kessäk. 27 p. Olen aina intreseerattu saamaan sieltä tietoja. Kyllä minä aina seuraan kaikkie suurten asioiden yleiset piirteet täkäläisistä sanomalehdistä, mutta pikkupaikallis ja persoona kohtasia tietoja ei voi saada niistä.
Minua ei meinaa vahinkot jättä rauhaan ollenkaan, minä taas loukkaannuin viime kesäkuun 28 päivänä, putosin taas rakennuksella ja siin katkesi oikian puoleinen reisiluun pää, lantiojäsennen sisältä se nuppi, olin sen johdosta kolme viikkoo sairashuoneella ja nyt olen jo ollut neljättä viikkoo poissa.
Viime viikolla siittä otettiin kipsi pois en saa vielä yhtään sen päälle astua, Lääkäri sanoi toissapäivänä, että kolmeen viikkoon en saa astua sen jalaan päälle hyytäänsen jälkeen se alkaa kai taas kestämään, menee siinä kai puolisen vuotta ennenko sen kanssa voi alottaa taas töihin. Pääasia on se että se paranee terveeksi, kuten näyttää, lantio jäsen tuntuu liikkuvan kokohyvin ja mualla ei siinä vikaa olekkaan. Minä kuljen kainalosauvojen kanssa pitkin kaupunkia ja ajelen katu raitioteillä olin viimeviikon maalla, ulkona kaupungista, kämmppäämässä ja lähden taas huomena sinne takasin makoilemaan, meitä on siellä paljon suomalaisia kauniin järven rannalla, sievässä tammi metsikössä, meillä on siellä parikymmentä kankas telttaa, joissa asumme. Meitä on siellä noin kuusi, seitsemänkymmentä henkeä, vakituisesti olemassa ja pyhä aikoina on aina satoja se tuntuu niin mukavalta olla vähän aikaa maalla hiljaisuudessa, poissa tästä suurkaupungin hirveästä tungoksesta ja räminästä. Se meidän kesä huvila alueemme on noin 17 mailin (läheskolmen kymmenen kilometterin) päässä. Sinne sinne kulkee sähkö juna joka on Detroit jojen yläpäässä. Täällä on ollut tänäkesä hyvin viileä kesä, Paitsi viime viikolla oli pari kuumaa päivää lämpö nousi toistasataa astetta Fabrehenhettiä, niinä päivinä kuoli tässä kaupungissa kuumuuteen 36 ihmistä.
(2)
Oletko sinä saanut sen puseron jonka minä lähetin töältä erään Lempäälän pojaan mukana. Heti sen jälkeen kun sain sinulta viimesen kirjeen. Mutta mutta kaikki matkustajat pelastuivat toiseen laivaan ja mikäli minä olen sanomalehdistä lukenut, niin ne matkustajat ovat päässeet Norjaan ja luultavasti se poika on jo Suomessa. Minä pistän sinulle paridollaria makeisrahaksi, tulemaan ( Post mony ordessilla), sinä voit sen periä sen sieltä Lavian posti konttorista. Minulla ei ole tässä suudesti rahoja käsillä kun olen vuoden saidastantu ja menee vielä ainakin neljä viisikuuta ennen pystyn työhön. Se vasen jalkani joka katkesi viime elokuulla oli jo sen verran terve, että olin sillä jo viisi viikkoa työssä, ennenko tämä jalkani taas katkesi.
Minä olen kuluneen vuoden aikana kirjoitellut runsaasti täkäläisiin sanomalehtiin ja julkaisuihin, minä postitin sinulle parisen julkaisua, joista näet minunkin kirjoituksiani.
Loiskon Kustaa on ollut kuukauden päivät linnassa, siittä syysta kun hän on kieltääntynyt menemästä arvannostoon, minä luin eilen Enklanninkielisestä lehdstä, että Marquettissa (jossa Kustaakin oli) on viime viikolla tuomittu seitsemän kymmentä eri henkilöä kymmenestä päivästä kuuteen kuukauden välillä, mutta siinä lehdessä ei ollut nimiä, että kuka on kuinkin kauvaksi tuomittu mutta sen tiedän että siinä joukossa Kustaakin on. Oli miten oli kyllä hän siitä pian lävitse pääsee, tähän asti hän on ollut tutkintolaisena, samasta asiasta on täällä nykyjään tuhansia vankittuna. Että ei siittä asiasta Kustaan yksin tarvitse olla.
No siittä Hilja siskosta tuli oikeen henkellinen opettaja, mutta kenenkä puolesta hän siellä nykyjään hymniä opettaa, kun ei ole enää keisariakaan. Kun näet sitä Hilja siskoa jollonkin niin käske jollonkin kirjottamaan minulle, en ole saanut häneltä kirjettä moneen vuoteen.
Sanoit että siellä on nuoret kovasti menneet naimisiin, samoin ne tekevät täälläkin, useat varsinkin tytöt menevät naimisiin jo neljän-viidentoistavanhoina ja sitten parin kolmen vuoden kuluttua eroavat.

-Mikä on A. F. L. Kirj. Kalle Heino
Ahjo : Työväen-opiston toimittama sosialistinen tieteellis-kaunokirjallinen kuukausijulkaisu, 01.09.1917, nro 3, s. 43

Tuotannollisen aseman vaikutus ihmisluonteeseen ja elämään. Kirj. Kalle Heino
Ahjo : Työväen-opiston toimittama sosialistinen tieteellis-kaunokirjallinen kuukausijulkaisu, 01.12.1917, nro 4, s. 10

Koti. Kirj. Kalle Heino
Punainen soihtu, 01.01.1918, s. 19

Detroit, Mich. feb. 28 th. 1918
Sisko
Sain sinulta kirjeen kaksi päivää sitten, se kirje oli kirjotettu lokakuun 21 p. 1917. Se oli viipynyt matkalla neljättä kuukautta. Onpa se pusero sinulle lopultakin tullut, kylläpän sillä on historiallinen matka ja muisto. Niin se poika joka sen toi lähti täältä keväällä ja minä pyysin hänen tuomaan sen, hän lupasi; Hän lähtitäältä Detroitista sunnuntai aamuna ja minä olin silloin työssä ja minä meinasin ostaa sen puseron lauvantai iltapäivällä, kun olin työstä väsynyt, mutta minä satuin loukkaantumaan perjantai illalla ja jouduin sairashuoneelle, mutta minä pyysin helluni ostamaan ja viemään sille pojalle, Martha kävi sen sitten ostamassa, minä en ole sitä koskaan nähnyt. Ja se poika joka sitäpuseroa toi joutui haaksirikkoon Atlantilla, se laiva ajoi karille, mutta kaikki matkustajat pelastuivat johonkin sattumalta lähellä kulkevaan rahtilaivaan ja se rahtilaiva toi ne matkustajat takaisin Amerikkaan. Halifaksiin Kanadassa, vaikka he olivat jo kolmenpäivän matkan pääsä New Yorkista.
Ja vasta muutaman viikon kuluttua he pääsivät toisella laivalla Atlannin yli.
Minä tiedän että sinä olet nuori ja elämän häluinen, ja silloin on elämä elettävä kun se on parhaillaan käsissä, sinun tekee mielesi polkupyörää, ja minä käsitän että se on niissä oloissa hyvin käytännöllinen. Minä voisisn sinulle sellaisen hommata, mutta nykyinen kulttuuri on tehnyt koko mailman tilapäisesti erämaaksi, kaikki liikkeenne yhteys on epävarmaa ja tällä kertaa miltei mahdotonta, en voi toimittaa sitä täältä.
Mutta minulla on saatavaa sieltä Suomesta joitain satamarkkasia. Olen lähettänyt eräälle tyttö tuttavalleni (dollarin merkki) 50.00 jo seitsemän vuotta sitte lainaksi että hän voi suorittaa jyväskylän kanssäkouluseminaari tutkinnon. Sen tytön nimi on Hilta Mustikka minä olen varma, että hän maksaa lainanssa minulle, en minä tosin tiedä missä hän nyt on. Hän oli kanssakoulussa opettajana jossain Kajaanin takalistolla, mutta en ollut hänen kans=
(2)
saan kirjeen vaihdossa sen jälkeen kun nykyinen mailmansota alkoi, tämä postin kulkukin on näin hankalaa, ne on häntä saanut käsiini ja olen odotellut suotuisempia aikoja. Mutta nyt ajattelen että minä kirjoitan hänelle entisellä osoitteella, ehkä hän saa sen kirjeen ja minä käsken maksamaan sen saatavani sinulle ja sinä voit ostaa sillä pyörän. Jos nämä kirjeet nyt onnistuisivat pääsemään perille ja jos Hilda Mustikka sitten lähettää sinul sen rahan niin anna sinä väliaikainen kuitti hänelle ja minä lähetän hänen velkakirjanssa täältä takaisin, kun saan tietää että hän on maksanut sen.
Minä toivon että tämä kaikki tapahtuisi kevääseen mennessä.
Minä haluaisin lähettää toisillekki siskoilleni sellaisen puseron mutta se on tällä kertaa vallan mahdotonta ei ole mitään keinoo miten sen lähettäisi. Sen ostaminen ei olisi täällä niin iso asia, sellainen maksaa täällä ainoastaan $ 5.00, Tällä kertaa ei kukaan yritäkkään edes lähteä sinne, päin vastoin sieltä palaa takaisin niitä jotka keväällä täältä maasta tulivat Suomeen nauttimaan siittä muka vapaudesta, mutta palattuaan ne kertovat sieltä hirvittäviä kurjuus juttuja, Minä puhuttelin eilen yhtä muijaa joka oli juuri palannut Suomimatkalta, hän lähti täältä myöskin keväällä ja palasi takaisin heti kun pääsi, viipyen kokoreissulla kuusi kuukautta. Nykyjään ei makseta suomen rahasta kun $ 7.00 sadasta markasta ja se ei merkitse mitään.
Taavi on nyt Suomenkielisen päivälehden toimituksessa, toimittajana, minäkin olisin päässyt siihen mutta en halunnut ruveta, eikä Taavikaan tykkää olla sanoo lähtevänsä keväällä pois. Muuten hän on hyvässä voinnissa.
Niin mainitsit kirjeessäsi siittä torpan kaupasta, että Kyttä haluaisi maksaa siitä 3000. markkaa. Minä en osaa siihen sanoa paljon mitää en tunne nykyjään sikäläisiä asioita tarkkaan, eikä niitä kai tunne kukaan. Kaippa se on vähä minkä Kyttä tarjoaa, mutta toisekseen vois maksaa hyvänkin hinnan?

Kymmenen kuukautta Saksan sotavankina. (Vankina olleen George Lammin kertomuksen mukaan kirjoittanut Kalle Heino)
Ahjo : Työväen-opiston toimittama sosialistinen tieteellis-kaunokirjallinen kuukausijulkaisu, 01.03.1919, nro 1, s. 71

Tie Vapauteen julkaisukomitean tilitasaus
Heinäkuun 14 päivänä, 1919.
Tulot:
Kassatulot, edellinen kassa $238.20
Lainatili, otettu lainoja 80.00
Asiamiesten tili, tilityksiä 298.93
Tavaratili, myyty käteisellä 22.40
Vuositilaustili, vuositilauksia 2.50
$624.03
Menot:
Kulunkitili $ 99-93
Julkaisutili 260.00
Levytili 19.16
Palkkatili 145-00
Lainatili, maksettu taik 50.00 R
ahaa nyt kassassa 67.94
$624.03
Vastaavaa:
Asiamiesten saatavia $1089.72
Rahaa kassassa 67.94
Kirjoja varastossa 7.50
$1165.16
Vastattavaa':
Toveril. maksamatonta velkaa $410.00
Maksamattomia laskuja 20.00
Vuositilauksia 2.75 $43275
Puhdas omaisuus erotus 732.41
Yhteensä $1165.16
Olemme tilit tarkastaneet kesäkuun kymmenennestä päivästä heinäkuun neljänteentoista päivään ja huomanneet ne alkuperäisten kirjeittäni ja 'kuittien 'kanssa yhtäpitäviksi.
New York, heinäk. 14 p. 1919. Kalle Heino. Gust. Salo.
vapauteen, 01.08.1919, nro 3, s. 42

Kaksi selventävää tekstiä 1920-luvun poliittisesta ilmapiiristä yhdysvalloissa.
Kostonhimo ja ilmiantajat. Kirj. William Risto.
Totuus, 01.12.1920, nro 2, s. 30
Kirje Tombsin vankilasta. Kirj. William Risto
Totuus, 01.10.1921, nro 3, s. 13

"Amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä oli kolme suuntausta 1920-luvun alussa. Vuosisadan alussa kaikki olivat ryhmittyneet Amerikkalaiseen sosialistipuolueeseen. Vuonna 1914 sosialisteista erosi syndikalistinen Industrial Workers of the World.I. W. W. Jäljelle jäänyt sosialistileiri hajosi vielä kahtia Venäjän vallankumouksen seurauksena. Suhtautuminen Venäjän vallankumoukseen jakoi vasemmiston kahteen toisilleen vihamieliseen leiriin: kommunistien uskoessa vallankumouksen voimaan ja sosialistit kannattivat muutosta parlamentarismin keinoin."
Red Exodus - Punapako
https://www.wuorikoski.fi/redexodus1.htm

Puhujamatkat ja agitointi
Kalle oli mukana äärivasemmistolaisen IWW-ammattiliiton toiminnassa ja toimi amerikansuomalaisten ammattiyhdistysliikkeessä agitaattorina ja kävi puhuja- sekä luennointimatkoilla itärannikon suurissa kaupungeissa. Vuonna 1922 hän kävi mm. Bostonissa ja New Yorkissa. Kalle teki säännöllisiä kiertueita ja kävi useilla paikkakunnilla agitoimassa. The Daily Worker sanomalehdessä (24.10.1925) kerrotaan, että eräs kiertue kulki Massachusetts:ssa paikkakunnilla: Abington, Ashburnham, Ashby, Boston, Chester, Clinton, Fitchburg, Gardner, Hingham, Lanes ville, Maynard, Norwood, Peabody, Quincy, Townsend, Worcester, Keene, Lebanon, Milford, Newport, W. Concord, Wilton. Kalle kävi siis Massachusetts:n osavaltion suurimmissa kaupungeissa ja reissu kesti useita kuukausia.

Tässä on americalainen akitaattori täysissä sota tamineissa, jonka nimi on Mr. Kalle Heino

S. S. JÄRJESTÖ
S. S. JÄRJESTÖN NEW YORKIN ÄLUETOIMIKUNTIEDONANTOJA.
New Yorkin alueen edustajakokous pidetään tämän kuun 14 Ja 15 pnä Brooklynin S. S. Clubin talolla 764 —40 St Brooklyn, N. Y. Kokous lauantaina 14 pnä klo 3 jpp. Kokous aletaan täsmälleen mainitulla ajalla joten edustajien on otettava huomioon, että ovat silloin paikalla. Osastot, jotka eivät ole vielä tähän mennessä lähettäneet valitsemiensa edustajien nimiä aluetoimikunnalle, olisi ne välttämättömästi lähetettävä ennen edustajakokousta.
Ehdokkaat aluetoimikuntaan:
Brooklynin osastosta: W. Mäkr, D. Laine, J. Hovi, W. Peterson. New Yorkin osastosta: K. Heino, Anni Kivilahti, Hilja Kuokkanen H. Paasikivi.
Jersey Cityn osastosta: K. Ahti ja John Watanen. Sääntöjen mukaan valitaan aluetoimikuntaan Brooklynin osastosta 2, New Yoj-kin osastosta 2,; Jersey Cityn osastosta r. Toveruudella: New Yorkin aluetoimikunta. K:tta A. Rasp.
Eteenpäin, 06.01.1922, nro 4, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

LUKURENKAAN TYÖSKENTELY.
New Yorkin Y. S. S. Osaston lukurengas alkoi uudistunein voimin työskentelynsä viime torstaina. Kokouksessa oli lähes 30 jäsentä. Renkaan opettajana toimii nyt tov. Kalle Heino. Ensimäisen illan ohjelmana oli “Mitä on ohjelma”, jonka yhteydessä selosteltiin Yhdysvaltain historiaa vapaussodan ajoilta sekä Venäjän historiaa ja taloudellista tilannetta ennen sotaa ja sen aikana. Renkaan ohjelmaa ja toimintaa suunnitellessa hyväksyttiin menetelmäksi, että selostetun johdosta keskustellaan ja varmistetaan tiedot kyselyillä. Epäilemättä muodostuu renkaan työ arvokkaaksi luokkataistelun periaatteiden selvittelyssä joten olisi toivottavaa,' että osaston jäsenistö suuremmassa määrin kuin ennen kiinnittäisi siihen huomiota.
Eteenpäin, 14.01.1922, nro 11, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjeitä
Chigaco, Ill.
Kokousasioita
Eteenpäin, 16.01.1922, nro 12, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

S.S. JÄRJESTÖ
S.S.J. NEW YORKIN A-TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1921
Eteenpäin, 20.01.1922, nro 16, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN YHD. S.S. OSASTON
TOIMEENPANEMA
PERHEILTAMA
SUNNUNTAINA TAMMIKUUN 22 PÄIVÄ
HARLEM CASINOSSA
116 kadun ja Lenox avenuen kulmassa
–ohjelma–
Soittoa: Orkesteri
Avaus: K. Heino
Runo: Elsa Käkelä
Johtokunnan ohjelmanumero: A. Kannel
Laulua ”Äitini”: Aili Sulkanen ja Pirkko Paasikivi
Lukurengasta edustaa: Hilma Böök
Väliaika
Soittoa: Orkesteri
Sanomalehtiasiamiesten puolesta: Emil Toikka
Laulua: J. Pitkänen
Runo: Henni Arola
Kupletti: P. Nikkonen
Näytelmäseura esittää hauskuudestaan kuuluisan näytelmän
”YÖKAUSI LAHDELLA”
1:dessä näytöksessä Pois akka viekää j.n.e.
TANSSIA!
Sisäänpääsyn oikeuttaa New Yorkin Yhd. S.S. Osaston jäsenkortti. Uusia jäseniä vastaanotetaan iltamatilaisuudessa ja on heillä sisäänpääsy vapaa, kuten vanhoillakin osaston jäsenillä.
Tervetuloa!
Eteenpäin, 20.01.1922, nro 16, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Perheiltama
Viime sunnuntaina pidetty perheiltama onnistui hyvin, ohjelman niinkuin osanottoonkin nähden. Jäsenistöä oli saapunut perheiltamaan pitkän matkaa neljättä sataa. Uusia jäseniä yhtyi osastoon tässä tilaisuudessa kolmattakymmentä. Orkesterin soitettua alkusoiton, piti tov. Kalle Heino avaus puheen Jossa hän selosti perheiltaman tarpeellisuutta. Sanoi ettei osastolla ole ollut pitkään aikaa perheiltamaa, niin tarpeellista kuin olisikin pitää niitä. Mutta siihen on ollut suurimpana syynä huoneiston puute. Kuvaili kuinka tällaisina aikoina, jolloin työväenliikettä kohtaa suuret hajaannukset, jotka rupeavat epäilemään tokkopahan enää yhteisymmärrystä saavutetaankaan työväenluokan jäsenien ja eriryhmien välillä, mutta se on turha pelko, sillä niin pian kuin kanssamme erimieltä olevat työläistoverit tulevat ymmärtämään luokkataistelun tärkeyden, ovat he valmiit liittymään meihin. Kyllä oikeistolaisetkin ymmärtävät, että tästä luokkayhteiskunnasta olisi päästävä luokattomaan yhteiskuntaan, mutta miten? Siitä ollaan erimieltä. Kehoitti osaston ja jäsenten tekemään tarmokkaasti valistustyötä luokkataistelurintamalla, sillä se on tehtävämme. Avauspuheen jälkeen lausui toveritar Eisa Käkelä tilaisuuteen sopivan runon nimeltä “Kapinasielut”, jonka jälkeen tov. A. Kannel puheessaan selosti niitä vaikeuksia mitä osastolla on ollut voitettavanaan joutuessaan ajetuksi ulos omasta talostaan. Alkoi puheensa niiltä ajoilta kun sosialistipuolueessa alkoi ilmestymään vakavia erimielisyyksiä. Sanoi, että paljon ennen sosialistipuolueesta eroamista olisi pitänyt toimittaa perinpohjainen leikkaus, sillä mätäpaise, joka oli kasvanut, olisi pitänyt leikata ennen puhkeamista. Kertoili niistä vaikeuksista, mitä osaston johtokunnalla on ollut voitettavanaan menneen toimintakanden aikana. Selosti tarkoin aikoja, jolloin osasto poliisivoiman avulla häädettiin omasta talostaan. Tämä osasto se oli joka oli iltamilla ja myyjäisillä kerännyt ne kymmenen tuhatta dollaria, jotka annettiin käsirahana taloa ostaessa ja tämä osasto se oli, joka jatkuvasti hommasi rahaa iltamilla talon velan lyhentämiseksi. Selosti myöskin oikeustaistelua ja sen vaiheita. Vielä mainitsi puhuja, että jos olisi onnistuttu saamaan parempi huoneisto osaston toimintaa varten, niin tulokset olisivat varmasti olleet kiitettävän hyvät, sillä nytkin, vaikka joudumme toimimaan huonoissa haaleissa on osanotto iltamiin kerrassaan hyvä. Lopuksi kehoitti jäsenistöä ottamaan tarmokkaasti osaa osaston toimintaan. Puhe oli asiallinen ja tiivis, jota jäsenistö seura sikin suurella tarkkaavaisuudella. Tämän jälkeen esitettiin laulamaan pikku toverittaremme Aini Sulkanen ja Pirkko Paasikivi, säestäjänä ollen tov. Alli Anttila. Nämä pikku luokkataistelut lauloivatkin kauniin laulun, jonka yleisö palkitsi vilkkailla suosionosotuksilla. Seurasi sitte lukurenkaan puolesta puhe tov. Hilma Böökiltä. Hän alkoi puheensa porvarillisten koulujen vaikutuksesta. Selosti niiden tuottamasta turmiollisuudesta mielipiteiden myrkyttäjänä, joten näiden koulujen opetussuunnan vastapainoksi on työväestön perustettava omia oppilaitoisiaan. Selosti lukurenkaan syntymistä ja niitä vaikeuksia, mitä sillä on ollut voitettavanaan. Lukurenkaan kokouksissa ei ole ollut osanotto tosin niin suuri kuin olisi ollut toivottavaa, mutta siihen lienee suurimpana syynä puutteellinen toimintapaikka. Painosti itseopiskelun tarpeellisuutta, sillä me elämme sellaisessa ajassa, että ei tiedetä milloin meidän tietoisuuttamme tositeolla tarvitaan. Kehoitti osaston jäseniä ottamaan tarmokkaasti osaa lukujenkaan työskentelyyn. Tämän jälkeen seurasi puhe tov. Emil Toikalta, joka selosti asiamiesten toimintaa kuluneella toimintakaudella. Alkoi puheena niiltä ajoilta kuin oikeistolaisten taholta kiellettiin asiamiesten levittämästä järjestön lehtiä. Silloin yksityiset toverit ottivat tämän tehtävän. Sitte kun varsinainen ero tuli sosialistipuolueesta järjestettiin asiamiesarmeija, joka onkin toiminut tarmokkaasti lehtien ja kirjallisuuden levittämisessä. Eteenpäin kilpailussa onnistui asiamiesarmeija verrattain hyvin ja sen parhaiten todistaa Eteenpäin suuri tilaajamäärä täällä New Yorkissa. On kumminkin vielä joitakin sellaisiakin osaston jäseniä, joille ei tule Eteenpäin lehteä. . Tekisipä mieli kysyä, missä tarkoituksessa olette tulleet järjestöön. Lopuksi puhuja mainitsi, että jokaisen osaston jäsenen velvollisuus on levittää Eteenpäin lehteä, niin kauan kuin jokaiseen kotiin tulee lehti. Tämä nuoren toverimme puhe oli kerrassaan asiallinen, jota jäsenistö tarkkaavaisuudella kuunteli. Puheen jälkeen lauloi tov. J. Pitkänen käksi tilaisuuteen sopivaa kaunista laulua, jonka jälkeen tov. Heimi Arola lausui runon “Elämän todellisuus”. Toveri P. Nikkonen lauloi kupletin Mannerheimista, jonka jälkeen nuori väki alkoi huvittaa itseään tanssilla. Perheiltama antoi varmasti uutta virkeyttä osaston toiminnalle ja jäsenistölle, joten voimme sanoa, että tämä yhteinen illanvietto tulee tuottamaan toivottuja tuloksia osaston toimintaan nähden. Lopuksi näyteltiin vielä “Yökausi Lahdella."
Eteenpäin, 26.01.1922, nro 21, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

S.S. Järjestö
New Yorkin aluetoimikunnan tiedonantoja.
Aluepuhujat. Seuraavat toverit ja toverittaret ovat S.S.J:n New Yorkin alueen puhujalistalla:
Brander, W.
Böök, Hilma.
Heino, Kalle.
Heino, Taavi.
Hyrske, A.
Haiko, P.
Hendrickson, M.
Kuokkanen, Hilja.
Kannel, A.
Lindroos, O.
Tammio, A.
Tyven, P.
Vainio, V.
Kaikki puhujapyynnöt ovat aina lähetettävä kyllin ajoissa osoitteella: N.Y.S.S.J. Aluetoimikunta, 33 First St., New York City.
Jos alueemme osastoista on puhujakykyisiä tov. ylläolevien lisäksi, niin asettakaa puhujalistalle, sillä puhujista on puute.
Toverillisesti N.Y. Aluetoimikunta.
H. Paasikivi, sihteeri.
Eteenpäin, 04.02.1922, nro 29, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklyn
Osuusleipomon Jatkovuosikertomus
Osuusleipomon vuosikokousta, joka alkoi tammik. 27 pnä, jatkettiin viime viikon perjantaina.
Eteenpäin, 06.02.1922, nro 30, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vaalien Tulos
Brooklynin Osuusleipomon johtokunnan, Finnish Co-operative Trading Ass'n Inc., jäsenistä yhtiön vuosikokouksessa, joka pidettiin tammikuun 28 pnä ja jatkokokous helmikuun 3 pnä ovat tulleet valituiksi johtokuntaan seuraavat henkilöt:
J. Helve 525 ääntä, P. Halko 513 ääntä, A. Halme 371 ääntä, P. Auer 368 ääntä, A. Virkkula 350 ääntä, v: Viitanen 343 ääntä.
Näistä ovat kokouksen päätöksen ja äänimäärän perusteella tulleet valituiksi neljä enimmän ääniä saaneet: J. Halve, P. Halko, A. Halme ja P. Auer kahdeksi vuodeksi ja kolme vähimmän ääniä saaneeista: E. Beckström, A. Virkkula ja V. Viitanen ovat tulleet valituksi yhdeksi vuodeksi.
Varajäseniksi jäivät seuraavat henkilöt:
A. Mäkilä, 332 ääntä, A. Fagerlund 259 ääntä, O. Noro 125 ääntä, J. Hovi 108 ääntä, J. Möller 27 ääntä ja Tammio 26 ääntä, jotka tarvittaessa äänimääränsä perusteella siirtyvät johtokuntaan.
Yllämainittuun äänestykseen otti osaa 365 äänestäjää ja 297 niistä oli valtakirjoilla. Ainoastaan kaksi äänestyslippua tuli hyljätyksi, siksi että niistä puuttui äänestäjän allekirjoitus. Hajaääniö oli annettu kolme sellaisille henkilöille, jotka eivät olleet ehdokkaina ollenkaan.
Ääntenlaskukomitean puolesta, Kalle Heino, David Laine. Brooklynissä, helmik. 4 p. 1922
Eteenpäin, 07.02.1922, nro 31, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New York, N.Y.
Vai ei johtajia. Astorian Tov:ren uutistenkirjoittaja pilkkaa meitä New Yorkilaisia, kun meillä on johtaja lukurenkaassa. Joo, meillä on ollut johtaja ja nykyään on oikein opettaja millä tunnemme olevamme vielä niin tietämättömiä, että ihan aapisesta alkain olemme lähteneet tavilemaan talousoppia y.m.m siis ihan kirjojakin käytämme vielä ohjaajinamme, jotka johtajat ovat kirjoittaneet. Opettajana toimii Kalle Heino, oppilaita ollen noin 30.
Me onnittelemme teitä Astorian toverit, että olette niin järkeviä, niin johtajista vapautuneita ja niin itsenäisiä että kaiketi teidän ei enää tarvitse lukeakaan johtajien kirjoja. Järkeilette vaan omiin nimiinne, omilla aivoillanne. Hiiteen Leninit, Marxit y.m. johtajat.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 21.02.1922, nro 8, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORK-BROOKLYNYN JA YMPÄRISTÖN UUTISIA
NEW YORKIN YHD. S.S. OSASTON KOKOUS
oli sunnuntaina 26 p. helmik.
Eteenpäin, 01.03.1922, nro 51, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

“KUZBAS”
Mekanikot, sähkötyöläiset, rakennustyöläiset, kaivostyöläiset, maanviljelystyöläisetä y. m. Teille on myönnetty suuremmoinen konsessioni Venäjällä Kuznetsin alue, paras ja rikkain koko maassa, tarjoaa teille mainion tilaisuuden täydellistyttää työväen hallitsema teollisuus ja muodostaa voitonkiskojista vapaa-yhteiskunta suuressa Työväen Neuvosto- Tasavallassa. Myönnetyn konsessionin luonnonrikkauksien joukossa on 25,000 eekkeriä maata, jossa on 50 biljoonaan tonnia kivihiiltä. On rajattomat metsäalueet ja suuria rauta- ja muita mineraalialueita. Tulkaa kuulemaan näistä tarjouksista: Puhujina tulee olemaan P. P. Gosgrove ja Kalle Heino Joukkokokouksia pidetään seuraavissa paikoissa:
Johtokokouksia pidetään seuraavissa paikoissa:
Maaliskuulla
Sprinfieldissä, lauantaina 4 p. illalla.
Worcesterissä, 5 p. klo 2 ip.
Gardnerissa 6 p. ill.
Maynardissa, 7 p. illalla.
Chelseassa, 8 p. illalla.
Lanesvillessä 9 p. illalla.
Haverhillissä 10 p. illalla.
Peabodyssa 11 p. illalla
New Bedford 12 p. klo 2 ip.
Lawrence 12 p. illalla.
Quincy 13 p. illalla.
Broctor 14 p. illalla.
Norwood 15 p. illalla.
Kaikkia asiaan innostuneita kehoitetaan saapumaan näihin tilaisuuksiin. Tilaisuudet on järjestänyt Venäjän siirtolaisuutta järjestävä ”KUZBAS” organisatsikomitea.
M. Mulari, varapresidentti.
Eteenpäin, 03.03.1922, nro 53, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Eteenpäin, 04.03.1922, nro 54, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

“KUZBAS”
Mekanikot, sähkötyöläiset, rakennustyöläiset, kaivostyöläiset, maanviljelystyöläisetä y. m. Teille on myönnetty suuremmoinen konsessioni Venäjällä Kuznetsin alue, paras ja rikkain koko maassa, tarjoaa teille mainion tilaisuuden täydellistyttää työväen hallitsema teollisuus ja muodostaa voitonkiskojista vapaa-yhteiskunta suuressa Työväen Neuvosto- Tasavallassa. Myönnetyn konsessionin luonnonrikkauksien joukossa on 25,000 eekkeriä maata, jossa on 50 biljoonaan tonnia kivihiiltä. On rajattomat metsäalueet ja suuria rauta- ja muita mineraalialueita. Tulkaa kuulemaan näistä tarjouksista: Puhujina tulee olemaan P. P. Gosgrove ja Kalle Heino Joukkokokouksia pidetään seuraavissa paikoissa:
Johtokokouksia pidetään seuraavissa paikoissa:
Maaliskuulla
Chelseassa, 8 p. illalla.
Lanesvillessä 9 p. illalla.
Haverhillissä 10 p. illalla.
Peabodyssa 11 p. illalla
Boston 12 p. klo 2 ip.
Lawrence 12 p. illalla.
Quincy 13 p. illalla.
Broctor 14 p. illalla.
Norwood 15 p. illalla.
Kaikkia asiaan innostuneita kehoitetaan saapumaan näihin tilaisuuksiin. Tilaisuudet on järjestänyt Venäjän siirtolaisuutta järjestävä ”KUZBAS” organisatsikomitea.
M. Mulari, varapresidentti.
Viime lauantaisessa lehtemme numerossa julkaistun Kuzbas-järjestön puhujien matkaohjelmaan oli pujahtanut pieni virhe. Ensi sunnuntaina puhuvat molemmat puhujat, englannin sekä suomenkielinen, Bostonissa eikä New Bedfordissa. Puhetilaisuus alkaa kello 2 päivällä, 724 Washington St.
Eteenpäin, 07.03.1922, nro 56, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KIRJEITÄ
Springfield, Mass.
Osastollamme oli iltama t.ä 4 p. jossa ohjelmasta tulee mainita erittäinkin toveri K. Heinon puhe. Hän oli niin sanotun Kuzbas järjestön asioilla ja esitti hän selväpiirteisesti asioita tästä Venäjän rikkaammasta kolkasta että mitkä mahdollisuudet sillä olisi kehittää Venäjän sisäistä teollisuutta kun saadaan siirtymään sinne joukko ammattitaitoista työvoimaa täältä.
Eteenpäin, 10.03.1922, nro 59, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjeitä
Boston, Mass.
Ensi sunnuntaina maalisk. 12 p. klo 2.30 jpp. puhuu Kalle Heino Bostonissa K. of P. haalilla 724 Washington St. Puheen aiheena on “Kuzbas” järjestökysymys. Kaikkia Bostonin ja ympäristön suomalaisia kehotetaan saapumaan mainittuun tilaisuuteen ia tutustumaan siihen työväenluokalle sangen tärkeään kysymykseeni Samassa tilaisuudessa puhuu englanninkielellä P. P. Casgrove, joka on Kuzbas komitean jäsen ja on samalla sen asian perusteellinen tuntija. V. ja U. seuran toimeenpanema iltama viime lauantaina onnistui hyvin ohjelmansa kuin myöskin yleisön osanottoon nähden. Otto Kolehmainen puheessaan painosti voimistelun ja urheilun tärkeyttä ennen kaikkea työläisille, jonka ruumis nykyisen työjärjestelyn arkana kehittää ruumiin eri osia yksipuolisesti. Lopuksi kehoitti kaikkia asiaa ymmärtäväisiä yhtymään seuraan, käymään harjoituksissa hoitamaan itseään omaksi ja samalla koko yhteiskunnan hyväksi. Runoja lausuivat Maiju Kolehmainen ja Martha Castro, sooloa lauloi Lahja Kajander, kupletin C. Lahti. Vielä esitettiin kaunis kuvaelma keskinkertaisen hyvin. Väliajan jälkeen esitti seura sitten muutamat viikon harjoituksen tulokset, joita mielellään olisi katsellut enemmänkin aikaa. Esiinmarssi meni kuin tottuneilta ainakin, sitten seurasi illan pääohjelma, sauvaliikkeet, jotka esitettiin tyydyttävästi, tietysti oli joukossa vanhoja voimistelijoita, kuten esimerkiksi Annit Kallio ja toisiakin 'ennen seuraan kuuluneita joiden liikkeet olivat yläpuolella arvostelun. Vielä oli ohjelmassa neljä pyramiidia. Loppuilta kului hauskassa tanssissa. Vanha soittajamme Smith, hoiteli illan musiikkia kaikkia tyydyttävällä tavalla. Toivoisimme että voimisteluseura poimisi tällaisiatilaisuuksia useampia, sillä niillä on vissi virkistävä vaikutuksensa. Ohjelmakokouksessa sunnuntaina olisi saanut olla enempi väkeä.
Ohjelmakokouksessa sunnuntaina olisi saanut olla enempi väkeä. Ohjelma olisi kyllä sen ansainnut, mutta niiden menestystähän, se on, jotka tällaisista tilaisuuksista pois ovat. K, Backman lähes tunnin kestävässä puheessaan selosti selvästi Venäjän ja Saksan vallankumouksen kehitystä rinnastaen niiden erilaisuuden. Backmanin puhetta kuuntelee mielellään; se on yksinkertaista, pysyy johdonmukaisesti kiinni aineessaan ja käsittelee sitä sellaisella lämmöllä, jota vain harvoilla puhujillakaan tapaa, mutta joka kuitenkin on puhujien parhain ominaisuus. Ohjelmassa oli vielä runo Naema Lindgreniltä, laulua Helmi Kokolta ja kertomus Maija Nenoselta.
Eteenpäin, 11.03.1922, nro 60, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Neiti Martha Tuohikorpi,
Peräkylä,
Lavia, Finland, Europe
Boston Mass. maalisk. 12p. 1922
Olen tällä kertaa Bostonissa, lähein viikko sitten New Yorkista, parin viikon kestävälle
puhuja matkalle tänne uuden enklannin valtoihin. Olen hyvissä voimissa ja toivon hyvää kevättä teille kaikille Kalle Heino.

Tämä Bostoni on, Amerikan vanhempia ja maailman suurempia kaupunkeita. Tässä on lähes 1 milj. asukasta, eli enemmän kuin kaikissa suomen kaupunkeissa yhteensä. Voikaa hyvin toivoo Kalle.

Kirjeitä
Norwood, Mass.
Keskiviikkona maalisk. 15 p. puhuu Kalle Heino Norwoodissa Lithuanian haalilla kello 7 jpp. Samassa tilaisuudessa puhuu englanninkielellä P. P. Cosgrove. Puheen aiheena on “Kuzbas” järjestö. Kuzbas kysymys on siksi tärkeä ja suurimerkityksellinen työväenluokalle, että jokaisen kannattaa tutustua siihen.
Quincy, Mass.
Kuzbas-järjestön puhujia tulee. Kuten lehdessämme on ollut ilmoitus tulee Venäjälle siirtolaisuutta järjestävä ”Kuzbas” komitean puhujat Kalle Heino ja P.P. Cosgrove, Quincyyn ensi maanantaina tk. 13.p. illalla. Koettakaapas toverit tulla kuulemaan minkälaisia mahdollisuuksia olisi Venäjälle pääsyyn. Siellä ei olisi työttömyyttä eikä liioin tarvitseisi luoda rikkauksia yksityisten hyödyksi ja nautinnoksi. L.K.
Eteenpäin, 13.03.1922, nro 61, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KIRJEITÄ
Norwood, Mass.
“Kuzbas” järjestön edustajat tulee puhumaan paikkakunnallemme ensi keskiviikko iltana t.k. 15 p. liiviläisten haalilla. Suomen kielellä puhuu K. Heino ja englanninkielellä P. Cosgrove. Jokaisen suomalaisen olisi terveellistä sekä hyödyllistä tulla kuulemaan mitä Heinolla ja sonomista “Kuzbas” alueelle siirtokuntien perustamismahdollisuuksista sekä muista eri ammattiosuuskuntien toimintasuunnitelmista “Kuzbas” -alueelle siirtymistä varten. Siis jos olette kiintynyt seuraamaan Kuzbas alueelle siirtolan perustamisesta niin tulkaa liiviläiselle haalille ensi keskiviikko-iltana.
Eteenpäin, 15.03.1922, nro 63, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjeitä
Boston, Mass.
Kuzbas-järjestön puhuja Kalle Heino puhuu yhdistyksen talolla 16 päivänä t.k. Puhujalla kuuluu olevan tärkeätä sanomista työläisille. Mennään joukolla kuulemaan.
Peikko.
Eteenpäin, 16.03.1922, nro 64, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Harvinaista! Suurenmoista!
SUURI AVUSTUSILTAMA
LAUANTAINA, T.T. 18 PÄIVÄ, KELLO 8,30 ILL.
HARLEM CASINOSSA
116 kadun ja Lenox avenuen kulmassa
VENÄJÄN NÄLKÄISTEN HYVÄKSI
Lyhyt, mutta arvokas ohjelma. Tanssille varattu paljon aikaa.
Ohjelma:
AVAUSPUHE: VÄINÖ WESMAN
RUNO: TAIMI NUMMI
PUHE: KALLE HEINO
LAULUA: A.U.
RUNO: EINO USKALI
Väliaika ja sen jälkeen tanssia
SISÄÄNPÄÄSY 50c.
Pyhittäkää tämä harvinainen tilaisuus Venäjän kärsivien toverien hyväksi, saapumala suurella joukolla kuulemaan viimeisiä tietoja heidän kohtalostaan ja antamaan avustusta.
F.S.R. SUOMALAINEN KESKUSKOMITEA
Eteenpäin, 17.03.1922, nro 65, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KIRJEITÄ
Worcester, Mass.
Osastomme työkokouksessa t.k. 12 p. valittiin huvitoimikuntaan J, Johnson; keskuskomiteaan toveri Lehtinen. Venäjän nälänhätäisten avustamiseksi järjestettyyn tilaisuuteen t k. 26 pnä tikettien myynti jätettiin ihanneliiton huoleksi. Eteenpäin konerahaston keräyskomiteaa kehotettiin kääntymään jäsenten puoleen silloin kun on paljo jäseniä saapuvilla, että pian saataisiin loppukin osuudestamme suoritettua. Tähän komiteaan valittiin Laineen tilalle Sorwall. Kirjallisuusasiamieskomiteaan valittiin John Johnson ja toverittaret Peterson, Krook, Ahti, Syrjälä, Mäki. Entisiä kirjallisuusasiamiehiä kehotettiin tuomaan raporttinsa ensi kokoukseen. Järjestysmieheksi valittiin Kalle Hiittu. Johtokunta oli myöntänyt puhetilaisuuden K. Heinolle perjantaina t.k. 17 päivä, joka hyväksyttiin. Päätettiin. että henkilöltä, joka esiintyy juopuneessa tilassa yhdistyksemme iltamissa, tai kokouksissa, kielletään oikeus tulla iltamiin tai kokouksiin. Jos hän on yhdistyksen jäsen erotetaan jäsenyydestä ja kielletään käymästä yhdistyksen toimeenpanemissa iltamissa niin kauvan kuin hänen tekemänsä häiriö edellyttää. Agitatsionikomiteaan valittiin toverit Sorvali ja Leivonen. Uusia jäseniä yhtyi Impi Miller, Nikolai Wiibäck ja Hugo. Flinckström
Eteenpäin, 20.03.1922, nro 67, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New York
Lauantaisen avustusiltaman
ohjelman suhteen sopii mainita, että kaikki ohjelman esittäjiksi lupautuneet henkilöt täyttivät kunnollisesti tehtävänsä. Avaus puheessaan V. Wesman pääasiassa selosteli Friends of Soviet Russian nykyistä toimintaa ja tulevaan toimintaan nähden tehtyjä suunnitelmia, huomattavimpina hankkeina mainiten juuri alulla olevan kuukausilahjoitussysteemin, jonka kautta voidaan avustus saada jatkuvaksi, joka nälkäalueelta tulleiden tietojen mukaan on välttämätöntä. Toisena huomattavimpana mainiten KUNNIALISTAN, johon merkitään avustajan nimi sekä summa ja, joka sitte lähetetään F. S. R. toimesta Venäjälle arkistoon säilytettäväksi, tulevillekin sukupolville muistoksi solidaarisuudestaan me Venäjän kärsivää työväestöä kohtaan. Näitä listoja on saatavana kaikilta paikallisilta F. S. R. osastoilta kuin myöskin päämajasta, jonka osoite on 201 W. 13th Street New York City. Avauspuheen jälkeen lausui Eino Uskali tunnetulla taidollaan taistelun innostusta herättävän runon “Fransisco Ferrer”. Tämän jälkeen seurasi puhe Kalle Heinolta. Puheessaan K. H. pääasiallisesti painosti merkittävimpänä seikkana Venäjän vallankumouksen huomattavimpana opetuksena sen, että sen kautta sosialidemokraattiset II Kansainvälisen opit käytännössä osoitettiin kokonaan paikkansa pitämättömiksi ja työväestölle ei ainoastaan erheellisiksi, mutta vahingollisiksi opeiksi, osottaen miten sosialidemokratian tuhotöistä Saksan työväestöllä on säälittävimmät ja selvimmät todisteet viimeisten sosialidemokraattisten vuosien ajoilta, jolla ajalla keltasten sosialidemokraattien pistimet ja kiväärit ovat useita työväenluokan parhaita jäseniä lävistäneet, jäljelle jääneidenkin ollessa hirveän sosialidemokraattisen palkkaorjuuden alaisena, sensijaan kuin Venäjällä (jossa keltaismiin ei luotettu) on työväestö täydellisesti tuotannon ja valtion kontrollissa. Lisäksi painosti hän avustuksen tärkeyttä. Vielä ohjelmasta mainittakoon runo, jonka lausui Mrs Taimi Nummi kiitosta ansaitsevalla tavalla väliajan jälkeen. Runoa seurasi mrs. Ada Uskalilta laulua, hän ollen yksi parhaimpia laulajia keskuudessamme. Ensimäisenä lauloi hän venäläisen hautaushymnin, pyhittäen sen nälkääkuolevien lasten muistolle, josta osakseen sai suuret suosion osoitukset yleisöltä. Kolmannenkin kerran vaati yleisö häneltä laulua. Laulun jälkeen seurasi tanssia, jota jatkui puoli yhteen yöllä, jonka jälkeen yleisö poistui tästä tarkoitusperältään arvokkaasta tilaisuudesta.
Eteenpäin, 22.03.1922, nro 69, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORK-BROOKLYN JA YMPÄRISTÖN UUTISIA
NEW YORK
ALLANTMITETYT HENKILÖT
kutsutaan kokoukseen ensi keskiviikkona t. k. 29 p. kello 8.30 jpp, joka kokous pidetään Osuuskodissa. Martta Sulkanen, Regina Hyrkäs, A. Koli, H. Järviö, A. Heinonen, A. Pulkkanen, K. Heino, F. Majorin, Hanna Raevaara ja A. Kivilahti.
Eteenpäin, 28.03.1922, nro 74, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORK-BROOKLYN JA YMPÄRISTÖN UUTISIA
NEW YORK
Osaston kokous oli sunnuntaina 26 p.
Eteenpäin, 29.03.1922, nro 75, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORK-BROOKLYN JA YMPÄRISTÖN UUTISIA
NEW YORK
Myyjäisten voittolippujen myyjäin
työvuorot on järjestetty seuraavasti:
Torstaina 13 p. H.Hämäläonen, E. Ahokas, H. Jutila, V. Väinölä, H. Salonen, A. Louhi, L. Sulkuranta, 2 Salomaata, L. Lindqvist, L. Suominen, W. Hillman, H. Mäki, Hilma Lander.
Perjantaina 14 p. Aino Piirainen, H. Räsänen, O. Halme, A. Halme, L. Ulvi, S. Hiltunen, F. Säilä, A. Hyrske, K. Heino, M. Tammi, 2 Löfgreniä.
Lauantaina 15 p. A. Brander, H. Enlund, H. Hämäläinen. E. Ahokas, H. Jutila, V. Väinölä, H. Salonen, T. Anttila, Pohjola 2, 2 Hämäläistä, A. Louhi, H. Sompson, E. E. Lindberg, L. Lindqvist, H. Lander, W. Salonen, L. Salonen A. Sander.
Sunnuntaina 16 p. iltapäivällä 3-7 W. Brander, L. Mäki, A. Piirainen, 2 Salomaata, 2 Hämäläistä, L. Ulvi, O. Halme, A." Halme, J. Hangamaa, S. Hiltunen F. Säilä, K. Heino, A. Hyrske, A. Lander, H. Rissanen, Hansen, Palm, Illalla sunnuntaina 16 p. A. Brander, W. Brander, L. Mäki, H. Enlund, H. Salonen, W. Sulkuranta, W. Salonen, L. Salonen, H. Rissanen, 2 Löfgreniä, Hansen, T. Anttila, Pohjola, E. Palm, E. Linberg, H. Mäkinen, H. Lander. Edellämainituita henkilöitä pyydetään ottamaan tämä huomioonsa ja saapumaan mainittuina iltoina, klo 8. paitsi sunnuntaina iltapäivällä klo 3 täyttämään vastaanottamansa tehtävän. Työvuoroissa on täytynyt tehdä jonkunverran muutoksia sitte viime kokouksen, syystä, että suuri joukko toimikunnan jäseniä eivät olleet kokouksessa; myös useita toimikunnan jäseniä ollen pakoitettuja kieltäytymään tehtävästään, yksi yhden toinen toisen voittamattoman esteentähden. Toivottavasti kukin oivaltaa asian ja ilman nurisematta täyttää tehtävänsä. Täsmällisyys on tuholaisten ominaisuus kaikessa toiminnassa. Kirjuri.
Eteenpäin, 11.04.1922, nro 86, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New York City
Kuzbas-järjestön kokous
Viime maanantaina oli Kuzbas-järjestön kokous, niillä suomalaisilla, jotka tulevat lähtemään nyt seuraavassa joukkueessa Siperiaan. Tässä toisessa ryhmässä tulee lähtemään noin parisen sataa henkilöä, etupäässä mainareita Se joukko lähtee toukokuun 11 tai 13 päivänä. Pojat päättivät panna toimeen taas reilut läksijäisillalliskutsut joko New Yorkissa tai Brooklynissä, siitä kummasta saavat haalin, ja sen minä takaan, että siitä tulee taas oikein reipas ja toverillinen illanvietto, samoin kuin oli ensimäisenkin joukkueen läksijäisistä. M. Mulari selosti kokoukselle niitä raportteja, joita oli saapunut Kuzbasista, mainiten että ainakin asunto-olot ovat sieltä hyvät, huoneet ovat tilavia ja lämpösiä, niissä sähkövalot, vesijohdot ja kaikki nykyaikaiset mukavuudet. Siinä raportissa vakuutetaan, että asunnot ovat paremmat, kuin Amerikassa työläisillä. Ja että kaikki valmistustoimenpiteet Kuzbazissa edistyvät hyvällä vauhdilla. Mulari huomautti, että tästä alkaen tullaan julkaisemaan Kuzbas nimistä kuukausijulkaisua, jossa tullaan julkaisemaan ne viralliset raportit, joita sieltä Siperiasta saapuu; Bulletiini tulee englanninkielinen, mutta tullaan siinä myöskin painattamaan suomennokset ainakin kaikista tärkeimmistä raportiesta.
Kokous valitsi kolme henkilöä: T. Heinon, W. Wesmannin ja Uskalin, Mularin avuksi, jotka tulevat jatkuvasti kirjottelemaan suomalaisiin lehtiin selostuksia niiden raporttien perusteella, joita tulee Siperiasta. Kokouksen puolesta, Kalle Heino.
Eteenpäin, 28.04.1922, nro 100, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New York City
Venäjän avustuksesta.
Friends of Soviet Russian julkaisemilla keräyslistoilla Roll Call No. 134935, kerääjä Aura Tyven, N.Y. S.S. Osasto:
Lahjoittajat:
Kalle Heino $5.-
Rahat tilittänyt Secretary of Harlem Section of the Friends of Soviet Russia. Signed L. Hirschman, 1403 5 Ave.
Kiitokset kerääjille ja lahjoittajille, lausuu Suomalaisten Venäjän Avustuskomitean, kautta P. Tyven.
341 E. 124., N.Y.
Eteenpäin, 04.06.1922, nro 130, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New Yorkin uusi Työntemppeli
Niille epäileville ”tuomaille”, jotka vielä ovat epätietoisia siitä, saadaanko New Yorkiin uusi talo, julistetaan allaoleva lista niistä tovereista, jotka tähän mennessä (kesäk. 20 p:ään) ovat lainanneet tai sitoutuneet lainaamaan rakennusrahastoa Finnish Progressive Societylle. (New Yorkin taloyhdistykselle).
Kaikkia lainasitoumuksia ei ole onnistuttu saamaan vielä tähän listaan. Ne mukaanlaskettuna nousee vajaan kuukauden sisällä otettujen lainojen summa pitkälti yli KAKSIKYMMENTÄ VIISI TUHATTA DOLLARIA. Ne, samoin kuin tähänastiset lahjoituksetkin, julistetaan piakkoin tässä lehdessä.
Kalle Heino $50.00
Lainojen summa kesäk. 20 p. yhteensä $24,135.85.
SIIS LÄHES KAKSIKYMMENTÄ VIISI TUHATTA! Kunnioitettava summa! Että tuollainen summa voitaisiin vajaan kuukauden sisällä koota lainojen omilta työläistovereilta missään muualla kuin New Yorkissa on mahdottomuus. Se todistaa vain sitä, että New Yorkin tuholaisliike on todella jättiläishommaa, jossa JOUKOT ovat mukana. Tuo kaksikymmentä viisi tuhatta dollaria tekee naurettavaksi sen jatkuvan valhesarjan, jota Raivaaja yrittää nyt syöttää piiskuiselle laumalleen, että muka New Yorkin tuholaisliike olisi joidenkin ”johtajien” liikettä, josta joukot olisivat karkkoutuneet! Se todistaa sitä että New Yorkin työläiset MUISTAVAT 5th avenuelle, vaan rakentavat itselleen uuden palatsin!
KAKSIKYMMENTÄ VIISI TUHATTA ON VASTA ALKUA
Kuten aikaisemmin on mainittu, tarvitaan taloa alkaessa $50,000.00 käteistä. Siis toinen puoli tarvitaan vielä lainoina ja se toinen puoli saadaan helposti, sillä New Yorkin tuholaistyöläisistä on vasta OSA ehtinyt tuoda rahansa yhteiseen tarkoitukseen. Nyt on vaan hitaampienkin otettava asia vakavalta kannalta ja kiiruhdettava kirjoittamaan lainasitoumus, tai tuotava selvä raha. Jokaiselta löytyy joku summa ja kun niitä ”jonkun summan” antajia on paljon, niin niistä kertoo tuhannet ja kymmenet tuhannet. NYT ON KIIRE. TALO TÄYTYY SAADA VALMIIKSI KEVÄTTOIMINTAKAUDEKSI.
KENELLE LAINOJA VOI ANTAA?
Finnish Progressive Societyn Johtokunnan valtuuttamina lainojen, sekä lainasitoumusten kerääjänä toimivat tätä nykyä toverit: IVAR ANTTILA, MATTI PULKKA, LIISA SUOMINEN (”Eteenpäin” New Yorkin konttorissa). HENRY ASKELI, ANNI KIVILAHTI, HELENA TOUKOLA, WM BRANDER, FRANS SÄILÄ, A. WINNER, PEKKA AUER, HUGO LUOTO, ARVI HALME, WM. NURMINEN ja LAURI LAPPI.
Yllä olevat toverit antavat teille lainastanne summasta kuitin, joka kuitti myöhemmin vaihdetaan Finnish Progressive Societyn lailliseen velkakirjaan. Korko 5%, lasketaan siitä päivästä, jolloin lainan olette antanut.
PIAKKOIN ON NÄHTÄVÄNÄ MAHTAVAN TEMPPELIMME KOMEA FASAADIPIIRUSTUS, JOKA TULLAAN ASETTAMAAN JOHONKIN JULKISEEN PAIKKAAN, JOSTA JOKAINEN VOI NÄHDÄ TULEVAN TEMPPELIMME ULKOASUN.
”JOKAINEN MIES KUIN SOTAMIES” RAKENTAMAAN TULEVAN TOIMINTAMME KEHTOA!
Finnish Progressive Societyn Johtokunta.
Eteenpäin, 24.06.1922, nro 147, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Yhdistyneet tovereiksi toisilleen
MISS ESTERI SALO ja MR. VILHO SUIKKONEN
Parhainta onnea sekä yhteisymmärrystä toivoo
Forssan Torsti, Hilma Jutila, Elsi Heine, Lempi Mäki, Olka ja Arvi Halme, Lempija V. Salonen, Helena Toukola, August Hovi, John Pitkänen, Ida ja Hugo Luodo, Anton Vinnar, C.A. Palm, Ellie ja Kalle Heino, A. Lippo ja perhe, Hilma Lander, Topi Ruippo, Aaro Savo, Anna Kauppinen, Hugo S. Järviö, Mauno Mikkola, Fannie D. Kangas, Matti Louhi, Kaapro Kaskimaa, Otto V. Pulkka, Jenny ja J. Kiiveri, Emil Toikka, Esther I. Hietala, Aili ja I. Anttila.
NEW YORK CITY
Eteenpäin, 27.06.1922, nro 149, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New York City
Osaston kokous
-Kalle Heino ilmoitettiin erotetun kaupungin keskuskomitean toimeenpanevasta komiteasta, syystä että ei ole käynyt kokouksissa
Eteenpäin, 16.07.1922, nro 165, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK
Osaston kokous oli t.k. 8 p.
Luettiin Eteenpäistä tullut kirje, koskeva Eteenpäin haarakonttorien toimintaa täällä ja Brooklynissä, että ne olisi saatava paremmin tarkoitustaan vastaavaksi. T.k. 25 p. on Brooklynin haalilla asiasta keskusteltava kokous, johon alueen osastot lähettää edustajansa. New Yorkin osastosta tuli edustajaksi P. Tyven, K. Heino, W. Brander, W. Nurminen ja T. Ruippo, varaita Helena Toukola ja A. Wallen
Eteenpäin, 12.08.1922, nro 188, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ohjelma ja Tanssi-iltama
toimii
New Yorkin
Yhd. S.S. Osaston Huvitoimikunta
Lauantaina, Elokuun 19 p.nä
Ohjelma:
Alkusoitto – Orkesteri
Runo – Väinö Wäinölä
Puhe – Kalle Heino
??? – Emil Tuominen
Kupletti – John Wento
– Väliaika–
Tanssia loppuiltaa Orkesterin säestyksellä
Alkaa klo 8:30 Sisäänpääsy 40c
Eteenpäin, 18.08.1922, nro 193, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
BROOKLYN, N.Y.
Neuvottelukokouksesta
Eteenpäin Co-operative Societyn johtokunnan, New Yorkin aluetoimikunnan ja New Yorkin ympäristön osastojen neuvottelu ( kokous pidettiin sunnuntaina elok. 20 p. Brooklynissä. Kokouksessa Eteenpäin Cooperative Societyn johtokuntaa edusti J. Peterson ja H. Paasikivi, New Yorkin aluetoimikuntaa T. Mäki, Sjöman ja Vatanen, New Yorkin osastoa edusti W. Brander, W. Nurminen, K. Heino, Anttila ja Tyven, Brooklynin osastoa edusti P. Halko, Mattila, Mäkivirta ja A. Rasp. Viides edustaja Helander ei ollut saapunut. Staten Islandin, osastoa edusti Johnson, Jamaican osastoa Vatanen. Saapuvilla oli myöskin New Yorkin ja . Brooklynin sivukonttorien valvojatoimikunnan jäseniä. Kokous oli kutsuttu koolle tarkoituksella järjestää täkäläisiä Eteenpäin sivukonttoreita paremmalle pohjalle, sillä sivuliikkeet ovat kesän aikana tuottaneet jonkunverran tappiota ja muissakin asioissa on ollut lievempiä erimielisyyksiä sivukonttorien valvojatoimikunnan ja pääliikkeen johtokunnan ja liikkeen hoitajan välillä. Tehdäkseen perusteellista työtä ryhtyikin kokous ensin tarkastelemaan entistä toimintaa ja niitä erimielisyyksiä, joita oli ilmennyt. Tilannetta selostettiin sivukonttorien valvojatoimikunnan jäsenten taholta ja pääliikkeen johtokunnan edustajien tahoin Selostuksina ei ilmennyt todellisia syitä vakavimmille erimielisyyksille, ainoastaan väärin ymmärryksiä ja yhtenäisen toiminnan puutetta. Kun menneen (toiminnan tarkkailussa oli käytetty muutamia tunteja, ryhdyttiin uuden suunnittelemiseen. Alustuksen jonka pääliikkeen johtokunta oli laatinut pohjaksi ja sivuliikkeiden uudelleen järjestämiseksi luettiin, mutta se ei tyydyttänyt kokouksessa olijoita, i joten valittiin valiokunta laati- i maan uudet ponnet keskustelun 1 perusteella. Keskustelussa ilmeni, että täkäläiset sivukonttorit ovat säilytettävät, sillä niillä on agitaattorinen merkitys ja hyötyä paikalliselle toiminnalla. Sivuliikkeet saadaan myöskin järjestettyä kannattavalle pohjalle, kun saadaan pääomaa ja tavara varasto monipuolisemmaksi. Syy tappioon on ollut tavaravaraston yksipuolisuus ja kesäinen aika, jolloin kaikki liikenne on lamaannuksissa. Pääoman hankkimisen suhteen päätettiin, että pääliikkeen johtokunnan on käännyttävä New Yorkin alueen osastojen puoleen» hankkiakseen sivuliikkeille riittävästi pääomaa. Sivuliikkeiden valvojatoimikunta päätettiin myöskin uudelleen järjestää siten, että New Yorkin osasto valitsee siihen 3 henkilöä, Brooklynin osasto 2.
Eteenpäin, 25.08.1922, nro 199, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KENTTÄJIHLAN
–TOIMII –
NEW YORKIN YHD. S.S. OSASTO
SUNNUNTAINA, SYYSK. 10 P.
ELMHURST PUISTOSSA,
25 katu ja Jackson ave., L.I.
Ohjelma:
Puhe (15 min.). W. Brander
Runo. T. Anttila
Puhe (15 min.). A. Ulvi
Jänkkimurretta. L. Lappi
Puhe (15 min.). K.Heino
Runo. D. Pietilä
Puhe (15 min.). A. Hyrske
Eteenpäin, 08.09.1922, nro 210, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
Viime sunnuntaina (t.k. 10 p.) N.Y.S.S. Osastonjärjestämä kenttäjuhlaan Elmhurst-puistossa ei ollut saapunut niin runsaasti yleisöä, kuin kauniiseen ilmaan ja osastomme kannattajajoukkoon nähden olisi edellyttänyt. Tietysti, jos olisi kysymyksessä tavallinen maaseutukaupunki, niin sanoisimme, että juhlassa oli ”ennenkuulumattoman suuri väkijoukko”, mutta kun on kysymyksessä New York, jossa suomalaista väestöä lasketaan olevan 15,000 paikkeille, niin on vähän yli 700 henkeä käsittävä juhlayleisö, joka juhlissamme oli, aivan liian pieni luku. Pää-asiallisimpana syynä tähän yleisön ”pienuuteen” lienee ollut se, että ilmoitus juhlasta kerkesi vasta perjantain lehteen ja paikkakunta uutinen lauantain lehteen, joten kun viimeaikoina on lehden tulo ollut kovin epäsäännöllistä suurin osa newyorkilaisista eivät koko juhlia olevankaan. Olkoon tämä vakavana muistutuksena osastomme uutisten kirjoittajille ja ilmoitusten lähettäjille, että vastaisuudessa koetettaisiin toimittaa lehteen tulevat ”materiaalit” kyllin ajoissa, ettei tulevaisuudessa tällaisia harmillisuuksia satu. Huolimatta siitä, vaikka emme voineetkaan tällä kertaa laskea juhlayleisömme tuhansissa johon ”tuholaisvallan aikana” olemme tottuneet, oli juhlayleisö kuitenkin siksi suuri, että hyvin kannatti suorittaa juhlaohjelma, joka olikin ensiluokkainen ja arvokas. Juhlayleisön lausui tervetulleeksi tov. Ulvi, jonka jälkeen tov. T. Anttila lausui sangen onnistuneesti juhlarunon. Uutuutena tässä juhlassa oli sarjapuhe ja aiheena: Työväenpuolueen lähimmät tehtävät. Sarjan aloitti V. Brander puhuen Työväenpuolueen jäsenistön ja jäseniksi tulevien velvollisuuksista. Kullakin puhujalla oli aikaa käytettävänä vain 15 min. mutta tov. Branderin puhe todisti, kuinka paljon ehditään viidessätoista minuutissakin selvitellä päivän tärkeimpiä kysymyksiä silloin kun puhe on hyvin harkittu ja valmistettu.
Välipalana esitti tov. L. Lappi palasen ”jänkkimurretta”, joka uutuudellaan kylläkin sai yleisön nauruhermot liikkeelle. Senjälkeen seurasi sarjapuheen toinen 15 min. jakso, jonka piti tov. A. Ulvi. Puhuja käytti aikansa sangen hyvin vertaillessaan Sosialidemokratian ja I.W.W.:läisyyden suhdetta niihin periaatteisiin, joita Amerikassa tällä hetkellä edustaa työväenpuolue. Analyysi porvarillisen parlamentin tehokkuudesta ja sen tehottomuudesta oli mainio ja jätti varmaankin monen kuulijan sanfen eheän kuvan Työväenpuolueen periaatteiden ”tulenkestävyydestä” edellämainittujen kahden aikansa eläneen ”työväenliikkeen” periaatteiden rinnalla. Tov. Ulvin puheen jälkeen olisi pitänyt seurata tov. Lepäsen runo, mutta kun runonlausuja ei ollut ”tilaisuudessa saapumaan”, niin otti tov. A. Hurske puhujan paikan ja puhui sarjapuheen kolmannen jakson ”Työväenpuolueen jäsenistön suhde ammatti-unioniin”. Tämä nykyajan kysymysten kysymys josta monet puhujat puhuvat tuntikausia ehtimättä sittenkään sanoa mitään lopullisen pätevää ja ratkaisevaa, oli saanut tov. Hyrskeestä selväpiirteisen tulkitsijan. Selvästi puhuja toi esille Työväenpuolueen kannan, sen menettelytavat ja taistelumuodot ammatti-unioniden keskuudessa. Tälle tärkeälle kysymykselle olisi kyllä saanut olla enemmänkin aikaa mutta hyvä näinkin! Pääasialliset seikat tuli kuulluksi ja sehän tässä on ydin-seikka. Sarja-puheet, samoin kuin koko henkinen ohjelmapuoli, päättyikin tov. Hyrskeen puheeseen. Ilmoituksessa kyllä mainittiin yhtenä sarjapuhujana myöskin tov. K. Heino, mutta “ei ollut tilaisuudessa saapumaan!” Kun agitatsionitoimikunta, tai mikä osaston toimikunta tahansa vastaisuudessa järjestää ohjelmia, niin pitäisi toki jo päästä tuosta “ei ollut tilaisuudessa saapumaan”; Etenkin sarjapuheet, kuten viimesunnuntaiset, jäävät tietystikin vajanaiseksi, jos joku puhujista “ei ole tilaisuudessa saapumaan”. Tuollainen todistaa vain toimitsiiaimme kaliperin” pienuutta. Todistaa sitä, että toimitsijamme, jotka hoilaavat kurkun täydeltä puolueen jäsenten velvollisuuksista, ovat itse niistä valmiit tinkimään silloin kun on kysymyksessä tehdä jotain, eikä vaan “toosata”. Toivottavasti seuraava sarjapuhe esitetään kokonaisena!
Ennen ja jälkeen ohjelman “runnasi” täydellä höyryllä osastomme huvitoimikunnan järjestämät ampuma, nuolenheitto ja “aasin hännänasetus” kilpailut. Suuret joukot seurasivat näitä “monia” “urheilulajeja” ja palkinnoista kilpailtiin, naurun ja leikinlaskun kaikuessa. Parhaat tulokset saavutettiin:
Ampumakilpailuissa:
1 palk. Nestor Kajander 23 p.
2 »palk. David Viiniharju 22 p.
3 palk. Kalle Aronen 22 p.
Nuolenheitossa: 1 palk. Arvid Halme 10 p.
“Aasinhännän-asetuksessa”
1 palk. Gustaava Harju.
2 palk. Anni Erikson.
Kilpailujen lopputuloksena on sanottava, että naiset ovat aivan ylivoimaisia “aasinhännän asettajia”. Miehet jäivät pahasti jälkeen. “Vesan” järjestämät varsinaiset urheilukilpailut suoritettiin aamupäivällä, mutta kun, niistä tulee urheiluraportti lehden urheilu-osastoon, niin tämän yhteydessä niistä on tarpeeton kertoa. Juhlien loppusuoritus tapahtui puiston tilavassa paviljongissa, jossa satalukuinen nuoriso pyörähteli tanssin pyörteissä myötään iltaan jokainen mielessään päättäen tulla ensi sunnuntaina, t.k. 17 p:nä suuriin aluejuhliin tähän samaan puistoon, jolloin on nähtävänä monituhatlukuinen työläisjoukko koolla!
Eteenpäin, 15.09.1922, nro 216, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjeitä
Jersey City, N.J.
Ne repäisevät iltamat ovat tämän kuun 30 päivänä Lepsiing haalissa, West Side ja Communi avenuen kulmassa. Ohjelmaa tulee paljon ja hyvää. Puhe tulee Kalle Heinolta ja Brooklynin nuorisoliitto tulee antamaan lisää ohjelmaa ja soitosta tulee pitämään huolta Tanssihaluiset saavat myös paljon aikaa tanssille. Ohjelmassa on myöskin runoja, kupletteja, laulua, pukutanssi ym. Mennäänpäs oikein joukolla jotta oikeistolaiset näkevät, että vileähän, Jerseyn “tuholaiset” ovat hengissä koska ova sanoneet, että me vedämme viimeisiä hengenvetojamme. – J.W.
Eteenpäin, 21.09.1922, nro 221, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New York City
Uutisia osaston kokouksesta
-Agitatsionikomitea ilmoitti erottaneensa W. Vesmannin mainitusta komiteasta syystä, että ei ole käynyt kokouksissa ja tilalle valittiin Tammio. Myös agit. komitea lupasi keksiä jonkun rangaistuksen niille, jotka lyövät laimin saapua suorittamaan lupaamaansa ohjelma numeroa. Paheksuttiin Kalle Heinon menettelyä että ei ollut saapunut puhumaan kenttäjuhlaan, vaikka oli luvannut. Ag komitea oli myös tutkinut viime kokouksessa jäseniksi pyrkiviä O. Tolosta ja Hilja Loistilaa ja hyväksyttiin pidettäväksi jäseninä niin kauan kun Suomesta saapuu todistukset. Veljekset A. ja O. Tolosen suhteen on kuitenkin vielä jotain sekavaa, joten he päätettiin kutsua kumpikin tutkia komitean puheille. Puhuja ja lukurenkaaseen haluavat voivat ilmoittautua Ahoniukselle tai Ulville.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2596688?page=4 Eteenpäin, 01.10.1922, nro 230, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
OSASTON KOKOUS
oli tk. 15 p.
Eteenpäin, 19.10.1922, nro 246, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklyn, N.Y.
OHJELMA-ILTAMAAN
viime lauantaina oli kerääntynyt vähänpuoleisesta yleisöä ohjelman ajaksi, joskin tanssin alkaessa oli jo kohtalainen tanssiyleisö. Ohjelmaa keräävä toimikunta oli kuulema taaskin tullut petetyksi siten, että joku ohjelmanumeron esittäjä oli aivan viime tingassa peräytynyt, ja hänen tilalleen saatu lausuja joutui esittämään numeronsa ilman tarpeellista valmistautumista. Vaikka tällainen tuntuukin pieneltä asialta, saattaa se kuitenkin niin yleisön, kuin iltaman toimeenpanijatkin ikävään asiaan puhumattakaan siitä hermostuneisuudesta, joka vaivaa valmistautumatonta esiintyjää. Olisi päästävä tuosta ikävästä “en voi tulla” tavasta. Olisi ajateltava jo lupautuessa, voiko seisoa lupauksensa takana ja pitää sanansa, vaikka se tuottaisikin pientä kiusaa lupautujalle. Ainakin olisi hyvissä ajoin ilmoitettava iltaman toimeenpanijoille, että voitaisiin jo ajoissa ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Ensimäisenä ohjelmanumerona kuultiin toveri "Kalle Heinon puhe. Hän puhui tietoisuuden, ja eritoten luokkatietoisuuden tarpeellisuudesta. Laajoilla ja lukuisille esimerkeillä valaistussa lähes tunnin kestäneessä puheessaan hän teroitti mieliin, miten tärkeätä on meidän joukkoina rientää tiedon lähteille, sillä siten vain me voimme välttää ne kommellukset, jotka niin turmiollisina näkyvät länsi-europalaisessa työväenliikkeessä. Tietoista joukkoa ei voi johtajatkaan johtaa kapitalismin viimeisiksi pönkiksi, kuten m.m. Saksassa kävi sodan aikana ja sen loputtua. Puhuja mainitsi, että joka osastossa toimivat luku ja puhujaseurat ovat ikäänkuin alkeisopistoja laajempia luentokursseja varten. Tälläkin alueella on aikomus panna toimeen suuremmat luentokurssit tämän talven aikana, joten nyt olisi jokaisen työläisen ryhdyttävä niitä varten valmistautumaan. Puheen jälkeen luikutteli toveri Mattson pari fluuttisooloa. Sitten lausui toveri Mäki ponnekkaasti runon. Nuori laulajatar, Toini Majakoski lauloi kauniisti ja vaatimattomasti erään luokkataistelulaulun. Yleisö olisi halunnut lisääkin, vaan yskän tähden hiukan epäkunnossa oleva Toinin lupasi joskus vastaisuudessa laululla enemmän. Tyyne Laine esitti sitten pari viulusooloa. Nuori viulunisti tuntuu menevän nopeasti eteenpäin. Johtui mieleen, että kuinkahan kauan me saamme häntä kuulla, sillä tavallisesti meillä taiteilijan alut kaikkoutuvat hiukan kehityttyään muille laitumille. Toivoitavasta Laineen sisarukset Signe mm. säestelee poisiehensä, pysyvät joukossamme vielä sittenkin, kun alkavat jotakin olla. Ohjelman lopuksi lauloi toveri Abel Djerf pari veikeätä kuplettia. Ja niinpä sitten joitainkin valmiita yleiseen tanssiin, jonka musiikista, samoin kuin koko illankin soitoista piti huolta orkesterimme tunnettuun tapaansa.
Eteenpäin, 21.10.1922, nro 248, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
New Yorkin Aluetoimikunnan kokous-selostus
Eteenpäin, 17.11.1922, nro 271, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot´

NEW YORKIN ALUE
BROOKLYN, N.Y.
NEW YORKIN ALUETOIMIKUNNAN TIEDONANTOJA
New Yorkin aluetoimikunta ylimääräsisessä kokouksessa päätti agitatsionikurssit alkavaksi tammikuun 21 päivä. Kurssit tullaan toimeenpanemaan Brooklynin S.S. Clubin huoneistolla ja tulevat ne kestämään 3 viikkoa. Kurssien johtajaksi tulee Wilho Boman. Luennoitsijoiksi on lupautunut Yrjö Halonen. K. Heino, M Heikkinen. Kursseilla tullaan käsittelemään useimpia eri aineita josta tiedotamme tuonnempana. Haluan kumminkin huomauttaa naisille että kursseilla tullaan luennoimaan m.m. naiskysymyksestä. joten olisi suotava, että naisemmekin ilmoittautuisivat kursseille runsaslukuisina. Brooklynin Osuusleipomon pyynnöstä tullaan myöskin järjestämään luennot Osuustoiminnasta, jotka luennot mahdollisesti tullaan järjestämään iltasilla, että saataisiin mahdollisimman suuri osaanotto, ja riittävästi aikaa muita kysymyksiä varten.
Eteenpäin, 29.11.1922, nro 281, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
OSASTON KOKOUS
oli tk. 10p. Harlem Casinossa.
Eteenpäin, 14.12.1922, nro 292, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

HAUSKAA JOULUA – TARMOA JA KUNTOA RAKENTAVAAN TYÖHÖN LUOKKATAISTELURINTAMILLA V.1923 TOIVITAMME MAAILMAN TYÖLÄISILLE
Jo nousee köyhälistö, orjan raskaat kahleet hartioiltas heiltä
NEW YORK
NEW YORK, N.Y.
Elli ja Kalle Heino
Eteenpäin, 17.12.1922, nro 295, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
UUTISIA OSASTON KOKOUKSESTA’
joka oli t.k. 14 p.
Eteenpäin, 18.01.1923, nro 14, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
BROOKLYN, N.Y.
ÄÄNTENLASKUKOMITEAN RAPORTTI
Brooklynin v. Osuusleipomon (Finnish Co-op. Trading- Ass-n) vuosikokouksessa tammikuun 25 p. 1923 toimitetusta äänestyksestä. Osuuskunnan jäseniä ilmoittautui persoonallisesti saapuvilla oleviksi 263; valtakirjoilla edustettuina oli 72. Johtokunnan vaalissa jakautuivat äänet seuraavasti; A. Fagerlund 250 ääntä O. Noro 229 ääntä A. Wirkkula 189 ääntä, K. Aronen 95 ääntä, K. Heino 62 ääntä, H. Immonen 57 ääntä J. Heino 54 ääntä Kolme äänestyslippua hyljättiin: kaksi siksi, ettei ollut kirjoitettu äänestettävän Heinon etunimeä, joten ei tiedetty, kumpaa Heinoa tarkoitettiin ja yksi siksi, ettei lipussa äänestäjän nimeä. Vakinaisiksi jäseniksi tuli siis johtokuntaan valituksi A. Fagerlund, Q. Noro ja A. Wirkkula ja varamiehiksi K. Aronen, K. Heino ja H. Immonen. David Laine, Eero Boman (Ääntenlaskukomitea.)
Eteenpäin, 30.01.1923, nro 24, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
STATEN ISLAND
Työkokous pidettiin tammik. 21 p. Luettiin kirje Eteenpäiltä ja osakepaperi, sekä samassa pyydettiin lähettämään edustaja Etenepäin vuosikokoukseen, joka pidetään 24 p. hemikuuta. Valittiin edustaja äänityksellä, tullen valituksi Sulo Urpi, varalle J. Kuisma. Uusia jäseniä hyväksyttiin osastoon Ida ja Theodor Erman ja John Holm. National Defense komiteaan valittiin edustajaksi John Holm, Valittiin edustaja Brooklynin osuusleipomon vuosikokoukselle, T. Erman. Evästyksinä annettiin m.m. että leipää ei tahdo saada kuluttajat täällä kylläksi. Ohjelmakokous siirrettiin seuraavalle vuorolle, siis 8 päiväksi helmikuuta. Aluetoimikuntaan valittiin ehdokkaiksi täältä A. Johnson, varalle A. Nummi. New Yorkista K. Heino ia A. Kannel, Brooklynista Niilo Aro ja T. Mäki, Jamaicasta Hjalmar Sjöman. Jerseystä John Watanen. Huvitoimikunnan puolesta on hommattu iltamat 3 päiväksi helmikuuta kokoushuoneella 290 South ave. Marines Harbor. Osaston työkokous on 4 p. helmik. samassa paikassa. Uusia jäseniä toivotaan, sekä vanhat muistakaa ottaa jäsenkortit mukaan, te kaikki, jotka olette rästissä. Y. K.
Eteenpäin, 02.02.1923, nro 27, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

OSUUSTOIMINTA
Osuusleipomon vuosikokouksesta
Brooklynin osuusleipomon vuosikokous pidettiin torstaina tammikuun 25 p. Brooklynin S.S. Klupin talolla.
Eteenpäin, 04.02.1923, nro 29, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
KUNNIATEHTÄVÄNSÄ
Päiväpalkkansa luovuttamisen kommunistien puolustusrahastoon tämän viikon ajalla ovat suorittaneet seuraavat:
K. Heino $5,00
Keräystä jatketaan edelleen! Jäsenet jotka eivät vielä ole suorittaneet velvollisuuttaan tehkööt sen ensitilaisuudessa.
Eteenpäin, 06.02.1923, nro 30, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
Philadelphia, Pa
Kokousasioita
Valittiin N. Y. aluekomiteaan jäsenehdokkaat ensi tulevalle toimintakaudelle, ehdokkaiksi tulivat Brooklynin osastosta T. Mäki ja D., Lafrie, New Yorkin osastosta Hilja Kuokkanen ja K. Heino. Jersey Cityn osastosta Kalle Ahti ja Jamaican osastosta Kalle Salmi. Staten Islandin osastosta ei saatu ketään ehdokkaaksi.
Eteenpäin, 09.02.1923, nro 33, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
STATEN ISLAND
Kokousuutisia
Arvosteltiin kurssipuhujat jotka oli täällä luennoimassa joulu ja tammikuulla t. Heino, K. Heino, ja Y. Halonen pitivät yhteensä 11.sta luentoa. Puhujiin nähden lausuttiin kurssit tavallisen hyvin onnistuneiksi, vaan osanotto oppilaisiin nähden oli mitättömän pieni. Kyllä sitä nyt jo sopisi ruveta hankkimaan tietoa jos koskaan, sillä kursseista sitä oppii, jos vain on halua oppia enempi kuin yksityisistä puheista. Sitte arvosteltiin Maissi Heikkisen puhe, jonka jän piti 17 p. tammik., ollen aiheena naiskysymys, se pidettiin tavallisen hyvin onnistuneena ja hyväksyttiin puhe sellaisenaan. Vaikka naisia ei ollutkaan kun pari kolme, niin se ei sentään puheenaihetta pilannut. Naiset! Koittakaapas ruveta seuraamaan aikaanne ja sensijaan heittäkää kaikki turhanpäiväiset fraasit syrjään.
Eteenpäin, 11.02.1923, nro 35, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklyn, N.Y.
Yhtä ja toista luentokursseilta
Niin, nyt ne luentokurssilaisetkin ovat päättyneet, kyllä niistä olisi yhtä ja toista pakistavaa, mutta kovin tarkka selonteko veisi liian paljon tilaa, jotta tuudyn tässä vain luomaan yleissilmäyksen koko kurssien menoon.
Alkaissa oli kurssilaisia 28, joista kuitenkin neljä jo kahden ensi päivän kuluessa syystä tai toisesta jäi pois ja kurssien edelleen jatkuessa kurssilaisista Regina Hyrkäs, Elli Heino ja Elias Lempisaari joutui sairauden takia keskeyttämään kurssien seuraamisen.
Kurssien ohjaajana toimi tov. Vilho Boman, luennoiden materiaalisesta historiakäsitteestä, taloustieteestä ja internationale kysymyksestä. Muina luennoitsijoina toimi Yrjö Halonen, luennoiden Valtio.opista ja Venäjän kysymyksestä, sekä toveri Kalle Heino arvoteoriasta.
Alussa lähdettiin hyvällä kurssilla ja luottamuksella, niin oppilaiden puolelta, mutta loppupuolella oli kuitenkin huomattavissa osassa oppilaista hiukan väsymystäkin, joka oli vain luonnollinen tulos kovasta työskentelystä ja tottumattomuudesta henkiseen työhön, sillä oltiinhan kursseilla, niiden lyhyyden takia pakoitettuja luennoimaan mahdollisimman jouduttavalla tavalla, josta johtui että luentojen seuraaminen vaati suurempaa vastaanottokykyä ja tarkkuutta kuin mitä vähäisillä alkeistiedoilla varustetulla kuuntelijalle oikeastaan kuuluisi.
Mieliala kurssilaisten keskuudessa yleensä oli kuitenkin hilpeä ja hyviin toiveisiin rakentuva, joskin harjoitustunneilla useimmalle tuntui puheenpito tuottavan samanlaisen tunnelman kuin karaistumattomalle iholle kylmän suihkun alle astuminen ja eipä sillä kaikki ensi kokeillaan montakaan minuuttia kestänyt kun ajatukset alkoi sekaantua ja tuli kiperä lähtö paikalleen, mitta poikkeuksetta kaikilla jo seuraava kerta oli onnistuneempi ja niin kaikin kehityttiin sen mitä siinä ajassa kerkesinkin. Kävipä jollekin omahyväiselle siten, että kun ensimäisen arsin itseluottamusta osoittavan yrityksensä perästä saatuaan höyhennystä eli n.k. arvostelua puheensa heikkouksista yritti menettää sisunsa kokonaan eikä lähteä sen enempää yrittämään, mutta silloin toverikunta päätti näyttää mitä tarkoitetaan joukkokurilla järjestäytyneiden työläisten toiminnassa ja niin oli miehen taas yritettävä ja eikä se näyttänyt oppi ojaan kaatavan häntäkään. Paitsi tässä kerrottua pientä välinäytöstä, jolla silläkin näytti olevan vain oma virkistävä vaikutuksensa, ei kursseille muuta vastahakoisuutta ilmennytkään.
Kurssien viime tunnilla pidettiin vielä toverikunnan kokous jossa kurssilaiset keskustelivat kurssien onnistuneisuudesta ja yksimieliseksi päätökseksi tulikin, että kurssien järjestelylle ja työskentelytavalle sekä luennoitsijoille antaa toverikunta täyden tunnustuksensa.
Joskin näilläkin kursseilla olisi saatu paljon enemmän valmista ja edistystä aikaan jos kurssilaiset yleensä olisivat olleet enemmän valmistautuneita, niin kuitenkin se työ mitä niissä tehtiin, on monin kertaisen hedelmän kantava, jos kurssilaiset eivät leiviskäänsä maahan kaiva vaan innolla nyt alettua työtä jatkavat.
Eteenpäin, 14.02.1923, nro 37, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
OSASTON KOKOUS
oli tk. 11 p. Turvassa.
Eteenpäin, 16.02.1923, nro 39, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

PUOLUEASIOITA
New Yorkin aluekokous
New Yorkin alueen edustajakokouksesta helmikuun 17 ja 18 p. 1923. Brooklyn S.S. Klubin talolla 764–40 st., Brooklyn, N.Y.
Eteenpäin, 27.02.1923, nro 47, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
AGITATSIONIKOMITEAIN HUOMIOON.
New Yorkin alueen puhujalistalla ovat seuraavat toverit: August Kannel, Wilho Brander, Hilja Kuokkanen, Taavi Heino, Kalle Heino Anton Ulvi, Regina Hyrkäs, Oskar Wilson, Hilma Böök, New Yorkin osastosta; A. Rasp, Heikki Halme, V. Vainio, Brooklynin osastosta, alueen puhujalistalta olen jättänyt pois pari New Yorkin toveria sentähden, etteivät suostuneet lähtemään useampia eri kertoja pyydettynä puhumaan, jos jossain osastossa on puhujakykyisiä henkilöitä olisi niitä asetettava alueen puhujalistalle. Puhujia olisi pyydettävä jos suinkin mahdollista kaksi eli kolme viikkoa ennemmin ja ilmoitettava mistä aineesta haluttaisiin puhuttavan, viime vuonna ovat osastot myöskin lyöneet laimin puhujain arvostelujen lähettämisen aluetoimikunnalle, joka olisi välttämätön jokaisen osaston agitatsionikomitean tehtävä. New Yorkin aluetoimikunnan uusi osote on Theodore Mäki, 856—13 St. Brooklyn, N.Y.
Osaston virkailijain on otettava tämä osotteen muutos huomioon, Toveruudella, Theodore Mäki.
Eteenpäin, 27.02.1923, nro 47, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

PUOLUEASIOITA
PÖYTÄKIRJA
S.S.J. New Yorkin alueen edustajakokouksesta helmik. 17-18 pnä 1923. Kokous pidettiin Brooklynin S.S. Clubin talolla 674–76-40th st., Brooklyn, N.Y.
Eteenpäin, 03.03.1923, nro 51, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

PÖYTÄKIRJA
NEW YORKIN ALUEEN KOKOUKSESTA
Valistustyö
Viime alueen edustajakokous velvoitti aluekomitean järjestämään ag. kurssit vuoden aikana. Heti toimintakauden alussa alkoikin aluekomitea valmistella kursseja ja pääsikin jo kurssien valmistelussa niin pitkälle, että kurssien ohjelma oli valmiiksi määritelty ja luennoitsijat hommattu, vaan aivan viiniä hetkellä jouduimme kurssit peruuttamaan kahdestakin eri syystä. Ensiksi ei ilmoittautunut tarpeeksi oppilaita ja: toiseksi kurssien ohjaaja kieltäytyi. Vaikka keväällä kurssien pito täytyi jättää, niin ei aluekomitea silti luo- alkuvalmistuksia. Alussa taas näytti aivan mahdottomalta, luennoitsijoita ei tahtonut olla saatavana. Onnistuimme kuitenkin saamaan W. Bomanin kurssien johtajaksi ja luennoitsijoiksi, avustamaan lupautui K. Heino ja Yrjö Halonen. Kurssit alkoivat tammikuun 22 p. Brooklynin S.S. klubin huoneistolla ja kestivät kolme viikkoa, seitsemän tuhtia päivässä, paitsi lauantaisin viisi tuntia. Osanotto kursseille näytti alussa lupaavalta ollen 28 oppilasta, vaan matkan varrella joutui sairaussyiden tähden joitakin keskeyttämään ja toisia jäi pois työsuhteiden vuoksi joten loppuun asti oli ainoastaan 22 oppilasta, ollen naisia 7 ja miehiä 15. Kurssien luentoaineet jakaantuivat seuraavasti: materialistinen historian käsitys 15 tuhtia W. Boman, sosialistinen ja unionistinen liike 14 tuntia, W. Boman, kansainvälisyyskysymys 8 tuntia, W. Boman, valtio-oppia 8 tuntia, Y. Halonen, Venäjän kysymys 8 tuntia, Y. Halonen, Yhdysvaltain historia ja valtiorakenne, 8 tuntia, Y. Halonen, Arvoteoriaa 5 tuntia K. Heino, unioiden valistusliiton toimintaa 2 tuntia Maniin, harjoitusaineita 43 tuntia Boman, ja samaa 6 tuntia Y. Halonen. Kurssit onnistuivat kokolailla hyvin ja oppilaat olivat tyytyväisiä luennoitsijain suhteen. Suurin osa kurssien kuluista korvattiin kurssien alkäjais- ja lopettajaisjuhlain tuloista, joten alueen rahallinen puoli tuli hyvin käytettyä. Iltaluennoita (kursseja) on aluetoimikunnan toimesta järjestetty seuraavissa paikoissa Jamaicassa ja Staten Islandissa ja Jersey Cityn ja Newarkin osastojen yhteiset kurssit ovat juuri alkamassa. Aluekomitean palveluksessa on kuluneen vuoden aikana ollut kolme kiertävää puhujaa nim. John Miller, Nestor Kangas ja Maissi Heikkinen. Wilho Boman luennoi myös Brooklynin ja New Yorkin osastoissa. Millerin ja Heikkisen matkoja pidämme leirin ja Heikkisen matkoja pidämme onnistuneena. Kankaan matkan jouduimme keskeyttämään esille tulleiden syiden tähden. Huomattavana tekijänä agtatsioni työssä olemme käyttäneet vierailuja pienimpiin osastoihin. Aluekomitea on järjestänyt noin 20 vierailua Brooklynin ja New Yorkin nuorisoliittojen ja agitatsioonikomiteain kautta. Tästä on ollut suurta hyötyä pienimpäin osastojen agitatsioonitilaisuuksien järjestämisessä ja on saatu suuremmat joukot tulemaan puhujia kuulemaan. Alueen paikallisina puhujina on seuraavat toverit: Ä, Kannel, W. Brander, Hilja Kuokkanen, W. Wesman, T. Heino, K. Heino, A. Ulvi, Regina Hyrkäs, O. Wilson, M. Piirainen ja A. Hyrske, N.Y. osastosta. V. Vainio, A. Rasp, H. Halme Brooklynin osastosta. Alueen puhujia on käytetty kiitettävän hyvin ja on osastot olleet tyytyväisiä puhujain Olemme lähettäneet puhujia myöskin sellaisille paikkakunnille, missä ei ole ollut osastoa toimimassa siitä 1 on ollut seurauksena, että syntyi kolme uutta osastoa alueellemme New t Rofchelleen New ( Haveniin ja Washingtoniin.
Eteenpäin, 06.03.1923, nro 53, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

ILMOITUKSIA
ERI PAIKKAKUNNILTA
New York City
1 tai 2 nuortamiestä saa asunnon 56 E. 129 st., Apt. 1. Kuumavesi, sähkö, telefooni. K. Heino
Eteenpäin, 18.04.1923, nro 90, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Eteenpäin, 19.04.1923, nro 91, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
New Yorkin aluetoimikunnan kokousselostus
SELOSTUS NEW YORKIN ALUEEN PUHUJAIN NEUVOTTELUKOKOUKSESTA.
Kokouksessa olivat saapuvilla senraavat henkilöt: T, Heino, K. Heino, Blander, Wilson, Ulvi, Piirainen, T. Mäki ja Anni lyivilahti. Velvoitettiin jokainen puhuja täyttämään raportin puhetilaisuuksista missä on ollut puhujana. Velvoitettiin aluetoimikuuta valmistamaan mainittuja raporttikaayakkeita ja antamaan niitä puhujille. Katsottiin että saadaksemme agt. työmme tehokkaammaksi olisi jokaisen puhujan ilmoitettava aluetoimikunnalle mistä aineesta puhujan ilmoitettava aluetoimikunnalle mistä aineesta puhuja olisi halukkain puhumaan. Jokaisen puhujan olisi valmistettava ainakin yksi tieteellinenkin puhe, näinollen voitaisiin suuressa määrässä välttää kiertäväin puhujain lähettämistä, kosket piiltä parhaalla tahdollakaan järjestettäessä ei voida järjestää että kaikki osastot olisivat järjestelyyn tyytyväisiä, näinollen kun meillä on itsellämme puhujia voimme lähettää jokaiseen osastoon silloin kun osasto voi puhetilaisuuden i parhaimmalla tavalla järjestää. Puheita lupautuivat pitämään seuraavista aineista: Kansainvälisyyskysykysymys, Piirainen, D. Heino; Kehitysoppi, K. Heino, ja D. Heino; Unionistinen toiminta, A. Ulvi ja D. Heino; Workers Partyn ohjelma, jokainen puhuja; menettelytapakysymys, A. Ulvi, Naisten valistustyö kaikki naispuhujat. Nuorisoliike, Piirainen; osuustoiminta, Brander; materialistinen historian käsitys, D. Heino, ja K. Heino; Yteiskunnallinen sielutiede, O. Wilson ; Finanssi-kapitalismi, K. Heino ja O. Wilson. Sanomalehti kysymyksestä velvoitettiin puhumaan jokainen puhuja, kun myöskin järjestötyöstä ja muista päivän kysymyksistä. Velvoitettiin niitä puhujia, jotka eivät olleet kokouksessa saapuvilla ilmoittamaan aluetoimikunnalle mistä aineista olisivat halukkaimmat puhumaan. Osastojen olisi myös puhujaa pyydettäessään mainittava mistä aineista haluaisivat puhuttavan. Aluetoimikunta toivoo että me osastot järjestäisivät puhetilaisuuksia mahdollisimman paljon. Theodor Malit
Eteenpäin, 26.04.1923, nro 96, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
JAMAICA, N.Y.
oli verrattain onnistunut niin ohjelman puolesta, kuin yleisön lukuisuuteenkin nähden. Tov. Sjöman piti lyhyen avauspuheen ja toveritar Pohja lausui Vappurunon. Sen jälkeen esitettiin puhujaksi tov. K. Heino New Yorkista. Laajassa, joskin toisin paikoin hiukan hatarassa puheessaan loi tov. Heino onnistuneen läpileikkauksen kansainväliseen tilanteeseen. Terästi vappujuhlan merkitystä agitatsionin tekoon nähden, huomauttaen eli muittenkin suurempien juhlien ole ei van parhaita: agitatsionivälineitä. Puheen loputtua toveritar Niemi luki kertomuksen ja Jamaican jouhiorkesteri soitteli venäläisiä kappaleita.
Eteenpäin, 10.05.1923, nro 107, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

JOKAISEN HUOMIOON JERSEYN YMPÄRISTÖLLÄ
SUURET
KENTTÄJUHLAT
TOIMEENPANEE
S.W.P. Osasto ja Ukrainalainen W.P. osasto
SUNNUNTAINA, KESÄK. 17 P.
BAYONNE BOULEVARD KENTÄLLÄ 50 KATU
OHJELMA:
SOITTOA: BROOKLYNIN S.S. CLUBIN SOITTOKUNTA
RUNO: A. PELKONEN
PUHE: K. HEINO
LAULUA: N.Y. MIESKÖÖRI
RUNO: E. TUOMINEN
KEHITYSOPILLINEN LIHAS JA VOIMANÄYTÖS: TAMMINEN, ALASTALO
RUNO: E. LEINO
PUHE: H. PIIRAINEN
TANSSIA PALJON: SOITTOKUNNAN TAHDISSA
Ohjelma alkaa klo 2 i.p.
Matkaohjeet Sunmit ave. kautta tulijoille: Ota Boulevard Jitney Summit ave., jolla ajaa 50 katu, jolloin on jo parkin portilla.
Eteenpäin, 14.06.1923, nro 136, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New Yorkin aluetoimikunnan kokousselostus
Eteenpäin, 20.07.1923, nro 166, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Staten Island, N.Y.
ALUEJUHLAT TULOSSA
New Yorkin alueen syysjuhlatkin ne alkaa lähetä ja siis on jo aika ruveta järjestämään menoja siihen suuntaan, ettei syyskuun 16 pnä ole menoa muualle kun aluejuhlille. Juhlat tulee olemaan Räikille tutussa pai kassa Elmhurst Parkissa, L. I. Viime keväällä juhlissa oli 4000 sielua ja toivomme näille syysjuhlille ainakin saman määrän ja ei lisäkään pahaa tekisi. Juhlien järjestelyssä toimii seitsemän osastoa ja siinä lienee kylliksi puhvia, ettei muuta turhia kehumisia tarvitse. Kauniista juhlailmasta ei minulla ole vielä varmaa tietoa, vaan olen luottanut juhlakomitean pisimpään mieheen Kalle Heinoon, että sopahuttaisi ilmojen herran korvaan, että New Yorkin alueen syysjuhlat on 16 pnä syyskuuta, ettei junnulle tulisi erehdystä.
Eteenpäin, 02.09.1923, nro 202, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Baltimore, Md
PROTESTIKOKOUS
Suomen lahtarihallituksen vainotoimenpiteiden johdosta pidettiin tk. 2 pnä haalillamme. Tov. Kalle Heino selosti kysymyksessä olevaa asiaa, ei ainoastaan mikäli koskee Suomea, mutta mikä on kaikkien nykyaikaisten vainotoimenpiteiden kansainvälisenä taustana. Lopuksi hyväksyttiin päätöslauselma, joka päätettiin lähettää Suomen pääkonsulivirastoon New Yorkissa. Samoin koetetaan se saada julkaistua mahdollisimman monessa kaupunkimme lehdessä. Ansaitsee tulla tunnetuksi, ettei minkään muun väriset työläiset, kuin kommunistit eivät halunneet lausua inhoaan ja i suuttumustaan Suomen työläisverestä juopuneelle “demokratialle” lahtarihallitukselle. Ei edes sosialistit katsoneet asiaa sen arvoiseksi, vaikka heitä nimenomaan siihen kirjeellisesti kehoitettin muun värisistä yksilöistä ei kannata puhuakaan. Ja onhan asia aivan selvä, kommunistiroistothan heidän mielestään ovat omiaan saamaan tällaisia “pieniä” läksytyksiä, että oppivat tuntemaan demokratian arvon. Illalla oli naisjaoston järjestämät iltamat Suomen Työläisnaisen hyväksi. Iltamat onnistuivat odottamattoman hyvin. Ensin suoritettiin joitain pienempiä ohjelmanumeroita, jonka jälkeen seurasi Kalle Heinon puhe. Noin tunnin kestävässä puheessaan Heino sangen selvästi toi esiin työväenluokan järjestyneisyyden ja tietomäärän kohottamisen tarpeellisuuden. En katso tarpeelliseksi tehdä pitempää referaattia puheesta, sillä jotka sen kuulivat muistavat sen varmasti ja sivulliset tietävät, ettei Kalle turhia puhele. Soittokunta on järjestyksessä toinen joka on kuitannut kesäloman. Ovat jo pitäneet harjoituksiakin ja puhaltaneet, että huulet ovat paisuksissa. Toivoisivat vain, että heidän lukumääränsä lisääntyisi. Hei sellaiset proletaariset soittajat, joilla on aikomus muuttaa' tännepäin, pitäisivät kiirettä, että ehtisivät alkuun ja että saisimme kunnollista musiikkia. Käsivarsiakin saa kaupaksi vaikka niitä olisi useampiakin, kuin kaksi.
Solianteri.
Eteenpäin, 07.09.1923, nro 205, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Baltimore, Md.
PROTESTIKOKOUS
Yleinen kansalaiskokous mikä oli S. S. J. osaston agitatsionitoimikunnan alotteesta koolle kutsuttu Suomalaisen Edistysyhdistyksen talolle tk. 2 p. Siihen oli kirjeellisesti pyydetty suomalaisen sosialistipuolueen osastoakin ottamaan osaa. Ensinnä kokouksen kutsui järjestykseen osaston järjestäjä, ilmoittaen mikä on kokouksen tarkoitus ja senjälestä valittiin virkailijat, puheenjohtaja ja kirjuri. Sen jälkeen Kalle Heino pitemmässä puheessaan selosti mitenkä epäoikeutettua oli Suomen hallituksen menettely, vangitussaan Suomen työväenpuolueen toimitsijoita pelkän olettamuksen nojalla ja syyttäen heitä “maankavalluksesta”, vaikka ei mainittu puolue ole sellaista rikosta tehnyt, eli yrittänytkään tehdä. Suomen hallitus sanoo olevansa “kansanvaltainen hallitus” jossa pitäisi kaikilla sen asukkailla oleman myöskin painovapaus, joka nyt kuitenkin on riistetty edellämainitulta puolueelta. Eduskunnan jäsenillä kussakin maassa on loukkaamaton puhevapaus, mutta sen on Suomen porvarillinen diktatuuri hallitus heiltä riistänyt, heittämällä Suomen Työväenpuolueen edustajat vankityrmään. Puheen jäljestä kehoitettiin jokaista tuomaan ajatuksensa ilmi. Puheenjohtajan kehoitusta ei kukaan noudattanut, niin katsottiin, että kaikki ovat puhujan kannalla ja niin luettiin etukäteen. laadittu “protesti” joka yksimielisesti hyväksyttiin, josta kopio päätettiin lähettää Suomen konsulivirastoon New Yorkiin ja englanninkielisissä paikkakunnan lehdissä yritetään saada mainittu protesti julkaistuksi. Suomalaisiin lehtiin nähden päätettiin, että valitaan raportteri jonka tehtäväksi jäi lähettää myöskin Raivaajaan selostus kokouksen menosta. Lopuksi kerättiin kolehti vangittujen avustamiseksi josta oli tuloja $10.31.
Kokouksen puolesta, Jacob Käpylä.
Eteenpäin, 11.09.1923, nro 208, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
ALUEJUHLAT
ALUEEN SYYSJUHLAIN OHJELMAN SELOSTELUA
Eteenpäin, 12.09.1923, nro 209, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Jersey City, N.J.
LUENNOILLE!
T.k. 24 24 p:ä on luentotilaisuus Leping haalilla, West side ave. ja Comunipow avenuen kulmassa. Luento alkaa klo 8 ja luennoitsijana on Kalle Heino. Ennen luentoa pidetään osaston työkokous samassa paikassa, joten osaston jäsenien on saavuttava niin aikaisin kuin suinkin mahdollista, siis ensi keskiviikko-iltana, joka mies ja nainen liikkeelle!
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2597000?page=5 Eteenpäin, 19.10.1923, nro 239, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Jersey City, N.J.
PANKAAPA MIELEEN
että Kalle Heino luennoi Lepping haalissa keskiviikko-iltana ja että osaston kokous on samana iltana samassa paikassa ennen luennon alkua S.a
Eteenpäin, 24.10.1923, nro 243, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Staten Island, N.Y.
KURSSIT LÄHENEE
Osastomme järjestämät iltakurssit aletaan sunnuntaina tk. 11 p. klo 3 iltapäivällä osaston kokoushuoneella 290 South ave, Mariners Harbor. Ensimmäiseksi luennoitsijaksi tulee toveri Kalle Heino, siis jokainen joka haluaa kartuttaa tietovarastoaan, tulkoon kursseille heti alusta. Tämä kutsu ei kuulu ainoastaan osaston jäsenille, vaan on se vapaa kaikille, joilla vaan on halua tulla oppimaan. Koska kurssit ovat vapaat kaikille, niin toivomme, että kansalaiset ottaisivat huomioonsa ja tulisivat niitä seuraamaan oikein joukolla.
Eteenpäin, 07.11.1923, nro 254, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
Jersey City, N.J.
LUENTO
Ensi viikon keskiviikkona t.k. 14 p. luennoi K. Heino Leping haalilla klo 8 illalla. Pitäkää tämä mielessänne.
Eteenpäin, 08.11.1923, nro 255, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Yhdistyneet
Hellä katse – kaunis sana – sopusointu yhteinen
Anna Mäkelä ja Emil Toikka
New York City
10-29-23
Proletaarinen tervehdys liittonne johdosta
Elli ja Kalle Heino
Eteenpäin, 11.11.1923, nro 258, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Jersey City, N.J.
Ilta-luento
Toinen iltaluento on t.k. 14 p:nä Lepping haalilla. Kuulojen mukaan tulee Kalle Heino luennoimaan. Koettakaa saapua niin runsaslukuisena kuin on mahdollista. Luentoaine tulee olemaan mielenkiintoinen ja opettava.
Osaston kuukausikokous pidetään ennen luennon alkua, joten osaston jässeniä pyydetään saapumaan aikaisemmin. Uudet jäsenet tervetulleita.
K. A.
Eteenpäin, 14.11.1923, nro 260, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
New Yorkin aluetoimikunnan kokousselostus
Eteenpäin, 16.11.1923, nro 262, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Staten Island, N. Y.
KURSSIT OVAT ALKANEET
Niin ne osastomme järjestämät iltakurssit alkoivat viime sunnuntaina t.k. 11 p:nä. Luennot alkoi tov. Kalle Heino aineesta: ‘Valtio-oppi ja tulee hän jatkamaan samasta aineesta ensi lauantai-iltana t.k. 17 p:ä. Lauantai-illan luento päätettiin alkaa klo 7:30 illalla. Siis ottakaa huomioonne ja saapukaa ajoissa. Muuten luennoiden jatkamisessa tulee ehkä tapahtumaan muutos ennemmin tehtyyn järjestelyyn. Saimme aluetoimikunnalta tiedon, että tov. Vilho Boman tulee luennoimaan New Yorkin alueella, niin päätimme järjestää 6 iltaa tov. Bomannille tänne Staten Islantiin, jos vaan aluesihteeri voi järjestää illat siten, ettei tule kahta iltaa enempi yhdellä viikolla. Tarkempi selostus kurssien jatkamisesta tulee olemaan lehdessä heti kun saamme varmat tiedot milloin ja kuka niitä tulee jatkamaan.
Eteenpäin, 17.11.1923, nro 263, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Jersey City, N.J.
Osaston jäsenille
T.k. 28 p. on osaston työkokous Leping haalilla ja Kalle Heino jatkaa luentoansa samana iltana, samassa paikassa. Nyt olisi jokaisen jäsenen tultava sinne ja tuotava mukanaan niin paljon ei-jäseniä, kuin mahdollista. Tulkaa aikaisin, jotta keritään pitää kokous ennen luennon alkua. Näyttäkääpäs toverit kerrankin sisunne ja tulkaa joka ainoa kokoukseen S.
Eteenpäin, 25.11.1923, nro 270, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
OSASTON KOKOUS
oli marrask. 25p:ä, jossa keskusteltiin ja päätettiin seuraavista:
Eteenpäin, 29.11.1923, nro 273, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin alue
Jersey City, N.J.
Luentoilta
Luennoitsija Kalle Heino alkoi toisen luentonsa valtio- ja taloustieteestä. Luento oli kauttaaltaan selvää ja mielenkiintoista, kai siitä, että hän käsitteli enempi nykypäiväin tapahtumoa. Siinä ilmeni monta sellaista tosiasiaa, josta olisi toisin ajattelevillekin ollut oppimista.
En lähde sitä pitemmälle selostelemaan, vaan pistäytykää kukin kuulemassa, kun huomaatte hänen puhetilaisuutensa.
Eteenpäin, 07.12.1923, nro 279, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NEW YORKIN ALUE
NEW YORK CITY
JOULUJUHLA
osuuskoti Turvassa
Eteenpäin, 29.12.1923, nro 297, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Jossain vaiheessa Kalle asui vielä Floridassa veljensä David Heino kanssa, jolloin he työskentelivät Puuseppinä.

Tästä kuvasta näkyy kuinka Floridan appelsiini (orange) satoa korjataan tammikuulla. Kyllä tässä valtiossa on ihana ilma talvella. Minä olen nyt parisen sataa mailia (noin 300 klm.) etelämpänä kun viime talvena. Olemme täällä Taavin kanssa, teemme työtä nikkari tehtaassa. Taavi kun on nyt leskenä, hänen vaimo on Suomessa käymässä, ehkä hän tulee keväällä käymään siellä Laviassa. Olemme hyvissä voimissa ja pirteällä tuulella.

Jatkuu ruotsinkielisellä välilehdellä!

Калле Давыдович Хейно Родился в 1881 г., Финляндия; финн; бывший член ВКП(б); рабочий. Проживал: Карелия, Петрозаводск.

Арестован 22 июля 1938 г.

Приговорен: особая тройка КАССР 4 октября 1938 г., о

-Sivu 4. Jatkoa venäjänkieliseltä välilehdeltä! 16.12.1924 - 2.6.1931

Proletaarinen Joulutervehdys
New York City
Elli ja Kalle Heino
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 16.12.1924, nro 51, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Idän alueiden luentokursseilta
Sunnuntaina, tammikuun 4 päivänä, oli Worcesterin Mass. saapunut huomattava joukko tovereita kursseille osanottoa varten. Illaksi oli paikallisen osaston toimesta järjestetty kurssien avajaisjuhla, jonne yleisöä oli saapunut runsaslukuisesti. Tilaisuudessa suorittivat osaston jäsenet arvokkaita ohjelmanumeroita. Puhujina esiintyivät toverit Puro, Sulkanen ja Kalle Heino, jokainen tehden selkoa kurssien merkityksestä sekä lausuen tyytyväisyytensä sen johdosta, että kurssit vastuksista huolimatta saatiin toimeksi. Ennenkuin hajaannuttiin laulettiin yhteisesti "Kansainvälinen", joka oli kuin viittauksena siitä työstä mitä kursseilla käyneiden eteen tulee senjälkeen kun oppiaika on päättynyt.
Oppitunnit ilmoitettiin alkaviksi kello 9 aamulla, ja niin oli 5:nnen päivän aamuna saapunut määrättyyn aikaan allanimitetyt toverit ja toverittaret:
Richard Björkbacka, Väinö Lehtinen, Onni Salmi, Kalle Rekonen, Jonas Hirvelä, Victor Leino, Victor Salo, Aaro Raita, Emil Hakala, Eemil Tissarinen, Anna Kauppinen, Lyyli Mäki, Wm. Tuomala, Ivar Suomela ja Heikki Vainionpää, Kalle Lahti, Hellen Kähkönen ja Sigrid Sjöman.
Muutamat, jotka olivat ilmoittautuneet, eivät saapuneetkaan. Ensimmäinen tunti kului valmistuksiin, toverikunnan kokoukseen, jossa myöskin opettajiston taholta tehtiin oppilaita ja opetusta koskevia esityksiä ja selostuksia. Oppitunnit ovat kello 9 aamulla kello 5 illalla, 10 minuutin väliaika joka tunnin jälkeen, paitsi iltapäivällä klo 3-4 välillä 15 minuuttia kahvilomaa ja klo 12-1 päivällisaika. Eteenpäin lehdelle kirjeenvaihtajaksi valittiin Jonas Hirvelä ja Toverittareen kirjoittamisesta annettiin huomautus allekirjoittaneelle ja Lyyli Mäelle.
Mieliala oppilaiden ja opettajien välillä näyttää ainakin niin alussa katsoen sopusointuiselta ja hilpeältä, joka jos sellaisena pysyy, merkitsee että opetus muodostuu tuloksia tuottavaksi. Sitä mukaan kuin kurssit jatkuvat, tullaan antamaan tietoja Toverittaren lukijoille. Anna Kauppinen
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 20.01.1925, nro 3, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Miljoonakaupungin erakko, kirj. K. Heino.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 10.02.1925, nro 6, s. 9 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Pakinaa
Lännen työläisnaiset kunnostautuneet
Tämän lehden yläkerroksessa ovat lukijat äskettäin saaneet lukea kirjoituksia Astoriassa pidetyiltä lännen alueiden kursseilta. Niistä kävi selville m.m. se, että näillä kursseilla oli 8 naistoveria. Tämä seikka olikin hyvä saavutus, ja se on huomattu aina Atlantin rannoilla saakka. New Yorkissa siitä on mainittu eräässä puheessa, josta on ollut selostus "Eteenpäin"-lehden palstoilla. Ja koska kunnia on annettava sille, jolle kunnia kuuluu, niin kerron tästä jutusta lähemmin.
New Yorkissa vietetyissä naisten päivän juhlissa tov. Kalle Heino (Eläköön Kalle!) puhuessaan naisten aatteellisista harrastuksista eri paikoilla tätä maata, mainitsi m.m. siitä, miten luentokursseille ovat naiset ottaneet osaa lännellä ja idässä. Lännellä, jossa naisten luku on suhteellisesti miehiin nähden paljon vähäisempi, kuin idässä, on havaittavissa kumminkin, että suomalaisten keskuudessa naiset lännelä ovat edustettuina kursseilla kaksinkerroin lukuisampana, kuin idässä. Tähän arveli hän vaikuttavan sen erikoisaseman, jossa naiset perhepalvelijoina joutuvat olemaan, puoliksi henkiorjan ja puoliksi palkkaorjan asemassa, tehden se heidät eristetyksi muun työväestön harrastuksista ja muodostaen heistä jonkinlaisia nykyajan erakoita, joiden keskuudessa valistustyön ja luokkatietoisuuden kasvattaminen käy verraten hankalaksi.
Näin siellä New Yorkissa puhuttiin länteläisistä naisista. Tähän lisäksi voimme itäisille muistiin pantavaksi vastaisen varalta ilmoittaa, että lännen opintokursseilla eivät kaikki naiset olleet perheenemäntiä, vaan että niiden joukossa oli palvelijattariakin, jotka olivat iskeneet päähänsä sen, että nyt jos koskaan heidän oli päästävä rouviensa vuosia kestäneestä komennuksesta vapaiksi ja lähdettävä oppia saamaan. Lännen naisten aatteen harrastuksesta voimme ilmoittaa vielä erään toisenkin ilahduttavan seikan. Heti oppikurssien päätyttyä perustettiin Astorian osastoon naisjäsenten toimesta lukurengas, johon kuuluu kymmenen naista ja kaksi miestä. Näin me täällä lännellä yritämme. Mutta varokaamme silti asettumaan voittajan mahtavaan asentoon, sillä meillä on vielä yksi voimia kysyvä koe edessämme. Se on tämän lehtemme lännen alueiden erikoisnumero, joka ilmestyy ensi kuussa. Saammeko sille sisältöä ja levikkiä niin, ettei Heinon Kallen idässä tarvitsisi Vappupuheessaan peruuttaa sitä, mitä naisten päivän puheessaan tuli sanoneeksi?
Voimme vaikka pelata Kallen kanssa siitä, että länsi on reilassa erikoisnumeronkin varalta, mutta viisaat tapaavat sanoa, että ken elää, hän näkee, joten jäämme nyt jännityksellä odottamaan, nähdäksemme miltä se lännen numero näyttää. Edeltäpäin voin jo vihjaista, kuten yläkerran kirjoittajakin jo on maininnut, että tuohon lännen numeroon tulee valokuva niistä reippaista lännen naisista (ja miehistäkin), jotka istuvat kuusi viikkoa kursseilla, ja toiselta puolelta, että kaikki ne lännen naiset, jotka haluavat tutustua Heinon Kalleen kiittäjäänsä pitäkööt huolen siitä, että he saavat Massan alueen numeron, siis seuraavan numeron, jossa tulee myös julkaistavaksi hänen kuvansa Idän alueiden kurssilaisten ryhmäkuvassa. Niin voi itä ja länsi tutustua toisiinsa tämän maailman laajimman levinneen suomenkielisen kommunistisen naisten lehden kautta, joka on Amerikan mantereella asuvien suomalaisten työläisnaisten omilla voimilla pystytetty ja heidän innostukselaan myös ylläpidetty.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 24.03.1925, nro 12, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 31.03.1925, nro 13, s. 1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NUORISON KASVATUSKYSYMYS KESKUSTELUN ALAISENA IDÄN ALUEIDEN KURSSEILLA
Nuorison kasvatusta koskevan kysymyksen kurssien harjoitustunnilla keskusteltavaksi alusti toveri Kalle Heino. Alustuksessaan hän käsitteli opetustavoista varhaisnufison (ihanneliittojen) keskuudessa sekä suhtautumisesta nuorten työläisten liittoon kuuluvaan nuorisoon. Ihanneliitossa suositteli hän tärkeänä opetustapana havainto-opetusta sekä suuremman huomion antamista lasten seuraelämälle, kuten iltamatilaisuukslen järjestämisiä ohjelmistoineen, joissa olisi silmällä pidettävä sitä, että jokaisella olisi tilaisuus esiintyä. Se kasvattaa lapsissa innostusta ja esiintymismahdolllsuus voidaan jokaiselle antaa joukkoesltyksissä, kuten lauluissa, soitossa, voimisteluissa, runon yhteislausunnoissa
mukana pysyttämiseksi, ei kuitenkaan pääasiallista painoa sille asettamalla, vaan sitämukaa kun he joutuvat koulusta käytännöllisen elämän kouristuksiin, jossa särkyvät ne ihannekuvat elämästä, mitä porvarillinen koulu yksilöllisen mailamankatsomuksen mukaisesti on istuttanut, on aika myöskin asettaa periaatteellisten kysymysten tunnetuksi tekemienen yhdeksi tärkeämmäksi kulmakiveksi nuorison toiminnassa ja avarrettava heidän mailmankatsomustaan työväen luokan katsomusten mukaisesti. Omintakeiselle toiminnalle on niinikään annettava mahdollisuus. Kuitenkin on tarpeellista, että on heidän mukanan joku vanhempi henkilö, joka on jo tottunut käytännölliseen toimintaan, el kuitenkaan minään määräjänä vaan kuin mahdollista. Työväenluokan mailmankatsomuksen kasvattamiseen nähden on tärkeätä ottaa huomioon seuraavaa: Että niin kauan kuin lapset käyvät porvarillista koulua ja ovat niiden kasvatteina, ei ole hyödyllistä, erikoisesti prässätä heille sellaisia asioita, jotka ovat heille vaikeita käsittää. On tyydyttävä yksinkertaisesti selittämään ne kysymykset, joita lapset omasta alotteestaan tekevät. Mutta jälkeen kouluiän ori pantava enemmän painoa luokkakasvatukselle. Silloin he ovat jo älyltään kyvykkäät ymmärtämään ja sulattamaan sitä. Lisäksi käytännöllinen elämä vaikuttaa meidän eduksemme, sen jälkeen kuin he ovat kouluiän sivuuttaneet. Käytännölliseen puoleen nähden on nuorisoliike järjestettävä vilkkaan ja monipuolisen seuraelämän pohjalle, sillä se on yksi sen elämisen ehto. Aanna Kauppinen.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 31.03.1925, nro 13, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Haaste
Rosa Koivun haasteeseen ovat vastanneet seuraavat henkilöt Amerikasta: Kalle Heino New York.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 13.06.1925, nro 133, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

-Jatkuu ruotsinkielisellä välilehdellä!

The Party's Finnish Sectinn Reorganization i Commission Is Planning Big Drive
Massachusetts: Abington, Ashburnham, Ashby, Boston, Chester, Clinton, Fitchburg, Gardner, Hingham, Lanes ville, Maynard, Norwood, Peabody, Quincy, Townsend, Worcester, Keene, Lebanon, Milford, Newport, W. Concord, Wilton. Speakers: Kalle Heino, on regular tour; D. Heino, R. Pesola, Olga Oikemus, Aaro Hyrske, W T m. Marttila. The daily worker, October 24, 1925, New York Edition, Page Page Four, Image 4

Warren, Ohio
Iltahiennot alkoivat maalisk. 14 pnii ja päättyivät 20 p. Meillä oli siis tilaisuus taas ainoastaan yksi viikkj kuunnella luennoitsijaa. Osanotto luennoilla oli pieni warrenilaisiin verrattuna. Näyttää siltä, että joukot eivät enää lisää valistusta, luulevat olevansa jo kyllin tietoisia, koska pysyttelevät pois tällaisista tilaisuuksista. Luennoitsijana toimi tov. Kalle Heino. Luennoissaan (minun mielestäni) hän ei oikein hyvin onnistunut, mutta kun otamme huomioon sen, että tämä oli ensimäinen luentoviikko niistä aineista, ja että hän joutui heti lähtemään matkaile, kun sai luentoohjelman käsiinsä, joten ei ollut aikaa yhtään valmistaa aiheiden hän siksikin onnistui tekemään selvää päivän tärkeimmistä kysymyksistä.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 30.03.1926, nro 13, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Norwood, Mass.
Puhuja tulee. Toveri Kalle Heino tulee puhumaan marrask. 19-20 päivinä. Valistuskomitean toimesta pitäisi silloin oleman suuri ryntäysiltama, jäsenmäärän kohottamiseksi. Ohjelmaa on silloin varattu kaikinpuolin arvokasta. 20p. on näytöskappale myöskin, vaan en saanut nimeä tietooni. Kuulin, että tästä kaikesta saa nauttia ilmaiseksi. Ottakaapa tämä muistoonne ja saapukaa silloin kaikki kuulemaan, mitä Heinon Kassulla on sanomista.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 09.11.1926, nro 45, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keene, N.H.
Tov. Kalle Heino puhui Keenen naisjaoston toimeenpanemissa iltamissa, lyhykäisesti muistiin otettuna seuraavasti: Monet aikamme kysymykset, melkeimpä kaikki, kietoutuvat vissillä tavalla ohimenneeseen mailman sotaan. Kapitalistinen mailma, yhäkin laskee tuloksia sillä mittapuulla, että kuinka ja kenelle rakentuu luottoa sodan seurauksista. Sananparsi: varma kuin Lontoon pankki, ei tule kysymykseen yksinomaan Englantiin, mutta yhtähyvin toistinkin maihin nähden. Samalla aikaa kuin tämä on kapitalisteille melkein tuskallinen kysymys, syntyy myöskin toinen vakava vaara, se on työväenluokka ja sen järjestöjen rakentuminen. Amerika hymyillen katselee Europan luottoasiain. horjuvaisuutta. Mutta siellä on Venäjä, sen uusiaikaisesti järjestynyt työväenluokka ja se synnyttää toisen tuskallisen kysymyksen. Kapitalisteille olisi mieluisaa saada työväenluokka uskomaan, että heidän järjestelyllään saadaan kapitalistisen mailman kehitys vakiintumaan. Auttakaa meitä vain pääsemään alkuun sanovat he, ja osa työväenluokan Johtajista asettuu tätä juttua edesauttamaan, esim. sos. demokraatit. Kommunistit tekevät tässä poikkeuksen ne näkevät Europan, Aasian ja lähitulevaisuudessa Amerikan työväenluokan siinä, tilanteessa, missä kapitalismin kehitys ei voi jatkua. Kommunistit näkevät suuren Venäjän koko työväenluokan turvanaan, luottavat vain sen vakiintumiseen. Toisella puolen on vain Amerika, jonka luotto ja mahti tälläkertaa näyttää näennäisesti varmalta, mutta tosiasiassa sekin joutuu asettamaan toivonsa valtauksiin ja tämä valtauksien aika on jo saavuttanut huippunsa. Katsokaa Intiaa ja Kiinaa. Työväenluokan nousu kaikissa maissa osoittaa määrittelyn valtauksille, ja se on, että maapalloa jaetaan joko työväenluokalle, taikka kapitalisteille. Tällaisen tilanteen vallitessa kehittyy meidän tämänpäiväinen luokkataistelumme, ja etsii käytännöllisen, toiminnan järjestömuotoja. Muuttuvat suhteet ja liikehtimiset kapitalistien rintamalla pakottavat työväenluokan järjestämään liikehtimlsensä sitä vastaavaksi. Olisi perin hullua jättää luokkataistelulaiva ajelehtimaan oman onnensa varassa. Osotti kuvaavasti, miten jo väittelykin sellaisen toimettomuuden puolesta on epäjohdonmukaista). Kapitalistinen järjestelmä ohjaa kehitystään, tuotannon ja jaon peräsimellä, jossa peruskysymyksenä on voittoilu. Tässä kohden olisi tämän kirjottajaii mielestä Heinon pitänyt tehdä hieman tarkempi selostus, siitä miten tuotanto perustuu elämäntarpeiden tuottamiseen ja vasta toisella tilalla, miten sitä hallitsee kapitalistiluokka, voittoilutarkoituksiinsa. Tämä huomautus johtuu aivan ystävällisestä tarkoituksesta, ettei jäisi otaksumaa, että tässä kapitalistisessa tuotannossa ja jaossa määräisi vain omistavan luokan hyvyys "taikka pahuus. Edelleen puhuja selitti miten tämänpäiväinen työläisten taistelu, melkein rajoittamatta, liittää koko työväenluokkaa samallaisiin toiminnoihin. Kriitilliset suhteet luokkien välisessä taistelussa saavat mailmanlaajuisen huomion osakseen ja sille perustalle juuri kommunistit järjestävätkin työläisiä ja se onkin kyllin arvokasta antamaan meille työskeutelyintoa. Yleisö oli ylipäänsä Heinon puheen asiallisuudelle ja maltillisuudelle suosiollinen. N. K.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 16.11.1926, nro 46, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vaiherillailta Vuosilta
Loisto Albumi
Idän Suomalaisen Työväenliikkeen Historiaa Sanoin Ja Kuvin
Silmäys kymmenenvuotiskauteen, kirj. Kalle Heino
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 29.03.1927, nro 13, s. 15 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Pöytäkirja
N.Y. Alueen naisten yleisestä neuvottelukokouksesta 13p. maalisk. 1927, Brooklynissä N.Y.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 05.04.1927, nro 14 1:nen osa, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Rohkaiseva taistelutervehdys köyhälistön juhlapäivänä
New York
Elli ja K. Heino
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 24.04.1928, nro 17 3:s osa, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New Yorkin ja Brooklynin yhdist. naisten kokouksesta
Yhdistyneiden eri seurojen edustavien naisten toimesta pidettiin ohjelma ja keskustelukokous väkijuomapahetta vastaan New Yorkin Työväenyhdistyksen talolla 15 W. 126St. t. k. 7 päivänä.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 26.06.1928, nro 26, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Pöytäkirja
New Yorkin Alueen suom. Naisjaoston edustajakokouksesta, joka pidettiin New Yorkin Työm. Temppelillä sunnuntaina lokak. 7p. 1928.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 06.11.1928, nro 45 1:nen osa, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 13.11.1928, nro 46, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

S.T. Järjestön toinen edustajakokous
Suomalaisen Työväen Järjestön kes kustolmeenpaneva komitea kutsuu aluekokousten valitsemat edustajat Suo malaisen Työväen Järjestön Toiseen Edustajakokoukseen, joka tullaan pitämään Suomalaisen Edistysyhdistyksen haalilla 5969 14th St. Detroit, Mich., helmikuun 17, 18 ja 19 päivinä v. 1929, alkaen ensimainittuna päivänä kello 10 aamulla. Kokoukseen kutsutaan kaikki Järjestön sääntöjen määräämät veljesedustajat, toimeenpanevankomitean jäsenet ja sellaisten joukkojärjestöjen edustajat, joille erikolnen kutsukirje tullaan lähettämään. Tämä kokous on sääntömääräinen ja täysinvaltuutettu Suomalaisen Työväen Järjestön edustajakokous, ollen sillä ylin päätösvalta kaikissa Suomalaisen Työväen Järjestön asioissa.
Kokouksen työjärjestys.
S.T. Järjestön toinen edustajakokous tulee käsittelemään ja päättämään kaikista Perus-sääntöjen määräämisestä että yhdistysten, aluekokousten esittämistä asioista seuraavan työjärjestyksen mukaan:
1. Toimeenpanevankomitean toiminta- ja tilikertomus;
2. Lehtien asiat ja arvostelu;
3. Kirjallisuuden kustannustoiminta.
4. Organiseeraustyö;
5. Valitustyö;
6. Jäsenmäärän kohottaminen;
7. Näyttämöliiton toiminta;
8. Järjestön päämajan ja kotipaikan määrittely;
9.Toimeenpanevankomitean valitseminen;
10. Tilintarkastajain valinta;
11. Kysymys keskenäisestä apujärjestöstä;
12. Muita kokoukselle esitettäviä asioita.
Edustajat.
Detroitissa pidettävään Järjestön toiseen edustajakokoukseen on valittu seuraavat edustajat:
Massan alueelta: Richard Björbacka, West Concord, N. H.
Richard Pesola, Worcester, Mass.
Olga Oikemus, Boston, Maas.
John Tälli, Maynard, Mass.
Varaedustajiksi Wlllehard Kärki,
Norwood, Mass ja Uno Säntti, Lanesville, Mass.
New Yorkin alueelta: Theo Mäki, Brooklyn, N. Y.
Hj. Sjöman, Jamaica, L. 1., N. Y.
Arvid Moksen, Baltimore, Md.
Kalle Heino, New York, N.Y.
O. Riihinen, Spencer, N.Y.
Varaedustajiksi: Väinö Nummi, New Rochelle, N.Y. M.H. Piirainen, Spencer, N.Y. ja Henry Havas, Staten Island, N.Y.
Ohion-Pa. alueelta:
John Karhu, Warren, Ohio.
Matti Wick, Detroit, Mich.
Theo Gilberg, Cleveland, Ohio.
A. Nenonen, Pittsburgh,
Pa. Kerttu Miller, Buffalo, N. Y.
Varaedustajaksi V. Ahola, Daisytown, Pa.
Ylä-Michiganin alueelta:
John Kiiskllä, Hancock, Mich.
Emil Juntunen; Hancock, Mich.
Ida Raivio, So. Range, Mich.
Oskari Rahkonen, Ironwood, Mich.
Varaedustajiksi: J. Rukkila, Eben Junction, Mieli, ja Otto Kemppainen.
Minnesotan-Wis. alueelta:
Herman Kortesoja, Virginia, Minn.
Paul Woimala, Gilbert, Minn.
Matti Tenhunen, Wentworth, Wis.
Jenny Trast, Palisade, Minn.
Nick Mäki, Minneapolis, Minn.
A. Kantola, Superior, Wis.
Varaedustajiksi Leo Matson, New York Mills, Minn., Saima Rissanen, Superior, Wis., A. Roine, Angors, Minn., Wm, Lauri ja Hj. Davidson, Superior, Wis.
Illinoisin alueelta:
Väinö Viitanen, Waukegan, Ill.
Hans Johnson, Chicago, Ill.
Venla Siikki, Chicago, Ill.
Varaedustajiksi: J. Kallunki, Chicago, Ill. Gröndahl, Milwaukee, Wis. ja Mikkonen, Waukegan, Ill.
Vuoristoalueelta:
Toivo Paavola, Rock Spings, Wyo.
Varalle John Leino, Diamondville, Wyo
Californian alueelta:
Anton Saari, Berkley, Cal.
Henry Paaso, Eureka, Cal.
Varaedustajaksi: Moses Sormunen, San Fransisco, Cal.
Ore-Wash. alueelta:
Helmi Mattsson, Astoria, Ore.
A. Pääkkönen, Aberdeen, Wash.
Varalle: K.K. Hakola, Astoria, Ore.
Veljesedustajat:
Veljesedustajiksi täysillä toimintaoikeuksilla kokoukseen tulevat kaikkien järjestön lehtien vastaavat toimittajat, liikkeenhoitajat ja niiden veljesjärjestöitten edustajat, joille kutsu lähetetään.
Chicago, Ill. marraskuun 20 p. 1928.
Suomalaisen Työväen Järjestön Toimeenpaneva Komitea.
David Heino, sihteeri.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 04.12.1928, nro 49, s. 9 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Taistelun Tiellä, kirj. K. Heino.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 12.03.1929, nro 11, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kokousraportti
New Yorkin alueen vuotuisesta neuvottelukokouksesta, joka pidettiin lokakuun 6 p:nä, 1929.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 05.11.1929, nro 45, s. 10 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Proletaarinen tervehdys yli Atlantin
New York, N.Y. U.S.A.
Kalle Heino
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 21.12.1929, nro 217 B, s. 13 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kalle ja Elli Heino vihittiin New Yorkissa

1930 federal census, New York, Bronx county, Enumeration District N:o 3-170, 1667 Grand Ave.
-Head. Heino Karl, age 36, age at first marriage 30. Immigration year 1916. Carpenter, constructer worker
-Wife. Heino Ellen, age 33, age at first marriage 27. Immigration year 1919
"United States Census, 1930," database with images, FamilySearch
Kallen kirjeissä mainitusta osoitteesta 1667 Grand Ave. löytyy yllä mainitut henkilöt. Syntymätiedot eivät kuitenkaan täsmää, mikä tuo lisää epävarmuustekijöitä tutkimukseen. Joko kyseessä on täysin eri henkilöt tai syntymäajat ovat muutettu yleisen turvallisuuden takia.

Oikeus ja Sivistys.
Kirj. Kalle Heino
Punatähti, 01.01.1930, s. 47

Kirjoituksia
Oikeus ja sivistys - kirj. Kalle Heino - Suorasukainen arvostelu erään tunnetun noskelaisen vastavallankumouksen asiaa kavalasti ajavan puheesta.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 03.12.1930, nro 9, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Neuvostoliiton ensimmäinen viisivuotissuunnitelma käynnistyi 1928 ja silloin tarvittiin ulkomaisia asiantuntijoita ja ammattilaisia. He olivat kalliita, eikä Neuvostoliitolla ollut rahaa maksaa heidän palveluistaan. Esimerkiksi pelkästään Neuvosto-Karjalan sahateollisuudessa piti suunnitelman mukaan kaataa, sahata ja myydä yhä enemmän puuta, eikä Neuvostoliitossa ollut riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, vaan sitä piti värvätä pikaisesti muualta. Helmikuussa 1931 Neuvostoliiton keskuskomitean politbyroo antoi valtuudet värvätä Neuvosto-Karjalaan 2 000 metsätyöläistä Yhdysvalloista ja Kanadasta. Saman vuoden syyskuussa valtuutettiin värväämään vielä 785 työläistä lisää: rakentajia, konetekniikan insinöörejä ja muita ammattityöläisiä. Värväys muuttui järjestyneeksi, kun Pohjois-Amerikkaan perustettiin toukokuussa 1931 Neuvosto-Karjalan Teknisen Avun toimisto, joka keräsi varoja Neuvosto-Karjalan avustamiseen ja värväsi tulijoita. Konerahastoon kerättiin yhteisiä varoja teknisille laitehankinnoille. New Yorkiin ja Torontoon perustetut rekrytointikeskukset organisoivat värväyksiä ja niiden kautta hoidettiin Karjalaan menijöiden lupa-asiat. Värväystä johdettiin Neuvostoliitosta käsin. Toimisto julkaisi lukuisia ilmoituksia amerikansuomalaisissa vasemmistolehdissä, joissa kirjoitettiin innostuneesti Neuvostoliiton kehityksestä. Oscar Corgan ja Matti Tenhunen kiersivät pitkin maata puhujamatkoilla värväämässä ihmisiä lähtemään matkaan. Tenhus-Mattia pidettiin värväyksen pääorganisaattorina. Saaren poikien Karjala-kirjeiden perusteella Oscar Corgan toimi Neuvosto-Karjalan teknillisen avun järjestön johtajana siinä vaiheessa, kun Saaren pojat lähtivät Neuvostoliittoon. Corganin ja Tenhusen nimet vilahtavatkin muutamia kertoja poikien kirjeissä. Molemmat värvääjät tulivat myös itse Karjalaan ja molemmat teloitettiin siellä Stalinin vainojen vuosina.
Kirjeitä Karjalasta - Amerikansuomalaisen Saaren perheen kolme poikaa Neuvosto-Karjalan ihannevaltiota rakentamassa 1930-luvulla. Suuri lama ja karjalakuume s.33-35
https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/12/j-38...

Idealismi vaihtuu värväykseen
Amerikansuomalaisten seuraava organisoitu muuttoaalto Neuvosto-Karjalaan alkoi
vuonna 1931, kun New Yorkiin perustettiin Neuvosto-Karjalan Teknillinen Apu ja sen
sivukonttori Torontoon, Kanadaan. Ammattimaisen värväämisen seurauksena Yhdys-
valloista ja Kanadasta muutti noin 6 000 amerikansuomalaista Neuvosto-Karjalaan.
Värväyksen käynnisti ilmalaivakeräyksessä ansioitunut Matti Tenhunen. Hän siirtyi itse
pian Neuvosto-Karjalaan, jonne jäi pysyvästi. Vaikka Tenhunen ennätti olla Neuvosto-
Karjalan Teknillisen Avun johdossa vain lyhyen aikaa, tunnetaan toimisto lisänimellä
"Tenhus-Matin staapi". Toimiston päämaja oli New Yorkissa ja sivukonttori Torontossa.
Tenhusta seurasivat johtajana ensin Kalle Aronen ja sitten Oscar Corgan. Värväystoi-
minnan alkuaikoina merkittävän panoksen antoi Martin "Martti-setä" Hendrickson.
Arosta lukuun ottamatta muut mainitut henkilöt muuttivat Neuvosto-Karjalaan missä
heidät teloitettiin 1930-luvun lopussa.
”Staapin” edustajat kiersivät suomalaisten työläisasutuksen keskuudessa maalail-
len ruusuista tulevaisuutta höystettynä aatteen palolla. Palaajat leimattiin luopioiksi
niin kuin ennenkin, eikä epäkohdista nytkään haluttu kuulla. Kommunistinen puolue
Yhdysvalloissa ja Kanadassa tiukensi linjaansa puhtaan oikeaoppiseksi stalinismiksi.
Kaikki vähänkin linjaa arvostelevat erotettiin puolueesta.
AMERIKANSUOMALAISET KNÄSÖSSÄ, NEUVOSTO VENÄJÄLLÄ 1922. Tuija Wetterstrand

KANSALLISARKISTON TOTEUTTAMA ESISELVITYS SUOMALAISISTA
VENÄJÄLLÄ 1917–1953
AMERIKANSUOMALAISET s.15-17
https://arkisto.fi/uploads/Ajankohtaista/esiselvitys_suomalaisista_...

Red Exodus - Punapako
https://www.wuorikoski.fi/redexodus1.htm

Kalle oli Karjalakomitean (Myöh. Neuvosto-Karjalan teknisen avun toimisto (KTA)) toiminnassa mukana ja työskenteli siellä kirjurina. Järjestö oli mukana värväämässä työläisiä Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja sen rekrytointitoimisto toimi New Yorkissa.
Aluetoimikunnan osoite: 1667 Grand Ave. New York
Suomalainen Työväen Järjestön Keskusviraston osoite: 43 East 125th St. New York. Aluetoimikunta siirtyy samaan osoitteeseen maaliskuussa 1931.

New Yorkin aluetoimikunnan osote on: Kalle Heino, 1667 Grand Ave., New York, N.Y.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 11.02.1930, nro 7, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 18.02.1930, nro 8, s. 16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 25.02.1930, nro 9 2:nen osa, s. 16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 04.03.1930, nro 10, s. 15 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 08.04.1930, nro 15, s. 16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 06.05.1930, nro 19, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 13.05.1930, nro 20, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 20.05.1930, nro 21, s. 16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 27.05.1930, nro 22, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 03.06.1930, nro 23, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 10.06.1930, nro 24, s. 16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 17.06.1930, nro 25, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 24.06.1930, nro 26, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 01.07.1930, nro 27, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 08.07.1930, nro 28, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 15.07.1930, nro 29, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 29.07.1930, nro 31, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 26.08.1930, nro 35 2:nen osa, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 02.09.1930, nro 36 2:nen osa, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 16.09.1930, nro 38, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 23.09.1930, nro 39, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 05.11.1930, nro 5, s. 18 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 14.01.1931, nro 2, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 25.02.1931, nro 8, s. 31 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luennointimatkoja ja kursseja

Punatähti, 01.01.1930, s. 52 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

SELOSTUS
Järjestön TPK:n kokouksesta joulukuun 12 p. 1929
Kokouksessa olivat saapuvilla varsinaiset toimeenpanevan komitean jäsenet A. -Rasp, I. Anttila, Kalle Heino, A. Mynttinen, H. Puro, Hj. Sjöman, poissa Tho. Mäki. Varajäsenistä 'M. VVfck, John Wirta, Martha Morson ja keskustoimlttaja K. E. Heikkinen. Puheita johti H. Puro ja pöytäkirjurina toimi allekirjoittanut. ...
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 01.01.1930, nro 1, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

INWOOD, LONG ISLAND, N.Y.
Ensiksi tahdon mainita, että täällä on nyt luennot käynnissä, jotka on järjestänyt N. Y. aluetoimikunta, ja on näitä 5 luentotilaisuutta, joista on jo kaksi pidetty. Ensi luento oli toveritar Westerlundin asunnolla. Luennon aihe oli oikelstolaisuudesta ja oppositsionista. Toinen luento oli imperialismista toveritar Wesman’in asunnolla. Luennoitsijana on ollut Kalle Heino New Yorkista. Täällä tullaan pitämään viisi tällaista luentoa kaikkiaan. Seuraava luentotilaisuus on toveritar Salmen asunnolla Malvernissa, 28 p. 1930, joten työläistovertt ja toverittaret saapukaa lunsaslukuisesti kuulemaan ja tietoamme lisäämään, jota me kyllä tarvitsemme kapitalismin riisto järjestelmää vastaan taistellessa, sillä tieto on tiimaa! Ikävä asia, kun osastomme ja naisjaoston jäsen toveritar Tyyne Aarnio joutui sairaalaan umpisuolivian tähden " leikattavaksi. Toivomme, että hän taas pian on terveenä joukossamme jälleen terveenä. Seuraavaksi kirjottajaksi haastan toveritar Helien Lindforsin.
Toveruudella Aino.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 21.01.1930, nro 4, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

SUUR-NEW YORKISTA Hoijakkalaiset turvautuivat poliiseihin
Keskusosuuskunnan “Tiedonantajat" ovat olleet erittäin haluttua luettavaa täällä Suur-New Yorkissakin. Niitä on halunneet saada hoijakan talutusnuorassa kulkevatkin työläiset. Tätä tarvetta tyydyttääkseen ovat eräät oppositsionilaiset ja Osuusleipomon johtokunnan jäsenet menneet jakamaan “Tiedonantajia” haalille 126:s katu. Niinpä tässä parisen viikkoa sitten sinne meni pari nais- ja miestoveria levilystyötä tekemään, otaksuen oikeutetuksi osuustoimintalehden levittämisen työläisten omistamalla talolla. Mutta sitä ei olisi pitänyt tehdä. Itte Kalle Heino “korkeudessaan” ryhtyi apuriensa avustamana häätämään lehden levittäjiä ulos talosta, pukkien tunnetulla taidollaan naistovereita takapuoliin ja kiljuen: “menkää helvettiin”! Lehden jakajat siirtyivät talosta kadulle, jossa syntyi pikku keskustelu työläistoverien kanssa ja siinä, hoijakkalaisten innostamana, halusivat työläiset saada lehtiä jakajilta. Tämä kävi Kalle Heinon y.m. hoijakkalaisten sisulle. Lehden levitys piti estää, mutta miten? Hätä keinon keksii. Onhan New Yorkissa poliiseja. Poliisit saapuivat. Niinpä rauhallisesti työläisten keskustellessa lehden jakajien kanssa, saapui kaksi virkapukuista poliisia, jotka heti alkoivat armotta hajottaa työläisten joukkoa ja kuskata lehden jakajia kadulta pois. Saatettuaan heidät seuraa vaan kulmaukseen ja komennettuaan held, t taivaltamaan tiehensä, palasivat poliisit hoijakan haalille ja ryhtyivät tutkimaan jupakkaa. Poliisit olivat sanoneet, että lehden levittäjät olivat kaiketi kommunisteja ja heidän lehtensä oli arvatenkin vaarallinen kommunistilehti? Kun samassa eräs työläinen oli pudottanut saamansa lehden lattialle, oli poliisi sen korjannut sanoen, että hän ottaa siitä sormenpäiden jäljet ja toimittaa nämä ilkeät kommunistit kiikkiin. Tilanne muodostui siten varsin koomilliseksi, jonka johdosta eräs toveritar oli kehottanut haalin manatserin selittämään poliiseille asian. Kehotettu tekikin sen, vaikka vastahakoisesti, selittäen poliiseille, että lehti on osuustoimintalehti, jose sa on tämän haalin jäseniä solvaavaa kirjoitus, jonka vuoksi sitä ei anneta täällä levittää. Jupakka loppui sillä kertaa siihen. Huvittavana puolena merkittäköön vain muistiin, että samat hoijakkalaiset, jotka ovat pitäneet lehdissään melua siitä, että muka oppositsionilaiset turvautuvat poliisien apuun, käyttävät niitä itse näinkin viattomassa asiassa. Tosiasia on se, etä oppositsionilaiset eivät ole koskaan poliiseja tilaisuuksiinsa kutsuneet, eivät edes silloinkaan, kun hoijakat palkkaamat kängsterit ovat puhetilaisuuksissa metelöineet, valoja sammutelleet, särkeneet akkunoita heittelemällä niistä sisään rautamöhkäleitä y.m. huliganismia harjoittaneet, kuten esim. Worcesterissa, Mass. tov. Sulkasen puhetilaisuudessa tekivät äskettäin.
Työväen osuustoimintalehti, 30.01.1930, nro 4, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työväen osuustoiminnan yhtenäisyyden puolesta .
Brooklynin osuusliikkeen johtokunnan lausunto ryhmä-kontrollia tavoittelevia hajoittäjia vastaan
Työväen osuustoimintalehti, 30.01.1930, nro 4, s. 9 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklynin osuusliikkeen vuosikokous
Jäsenistön enemmistö hyväksyi johtokunnan toiminnan ja hylkäsi puoluemiesten ryhmäkontrolli-harrastukset ja heidän hajoittavan toimintansa
Työväen osuustoimintalehti, 20.02.1930, nro 7, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vuosikertomus
(Tammik. 1929-1930
Scotian naisjaoston toiminnasta.
... Naisjaoston ja T. Yhd. yhteiset viikon opiskelukurssit on pidetty, ja onnistuivat verrattain hyvin. Meille selvisi monta tärkeää asiaa. Ja ennen kaikkea tulimme tuntemaan oman itsemme. Miten paljon meillä vielä olisi oppimista. Nämä kurssit antaa meille innostusta itseopiskeluun. Jatkamme näitä myöhemmällä. Mitä opettajaan tulee, niin tov. Kalle Heino on täydellisesti tehtävänsä tasolla, joten olemme kursseihin nähden jaoston puolesta varsin tyytyväisiä.
Toivon, että tämä pieni joukko työskentelee yhtä tarmokkaasti alkavallakin toimintakaudella luokkataistelun edistämiseksi. Vasta silloin kuin kapitalistinen järjestelmä on kukistettu työläisnainenkin vapautuu orjan asemasta ja saavuttaa ihmisoikeudet. Tämän eteen kannattaa meidän työskennellä.
Toveriterveisin: Hilma Elo (Naisjaoston sihteeri).
Hyväksytty Scotian, N.Y. Naisjaoston vuosikokouksessa tammik. 30 p. 1930.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 25.02.1930, nro 9 2:nen osa, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Maple, Wis.
Osuuskaupan vuosikokous yksimielisesti Keskusosuuskunnan kannalla. Maple Farmers Co-operative Associationin jäsenkokouksissa ei ole ollut moniin aikoihin niin runsasta osaanottoa kuin lauantaina tk. 8p. pidetyssä vuosikokouksessa.
Työväen osuustoimintalehti, 13.03.1930, nro 10, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Maynard, Mass
Luentotilaisuus. Alueen luennoitsija Kalle Heino, luennoi meille kolmena iltana. Viimeisen illan luennossa oli aiheena oikeistovaara, sekä luennon loputtua otettiin keskusteltavaksi Kominternin avonaiset kirjeet, joita edistysyhdistyksen valituskomitean taholta on jo aikaisemmin yritetty saada keskustelun alaiseksi. Nytkään ei kirjeiden johdosta syntynyt isompaa keskustelua. Luennoitsija kun yleispiirteissä selosti Kominternin kirjeiden sisällön, sekä arvioinut Amerikan tilanteen siitä, että Amerikan kapitalistinen järjestelmä on rappeutumiskaudessa, ja että joukot tulevat siirtymään vasemmalle, selosti että Komiter on sellainen aparaatti, että kun se arvioi jonkun maan tilanteen, niin se arvio on ehdottomasti oikea, sillä maailman parhaimmat taloustieteilijät ovat Kominterissa. Entinen Amerikan Kommunistipuolueen johtaja Lovestone arvioi Amerikan tilanteen siten, että Amerikan kapitalisteilla on vielä paljon kehittymismahdollisuuksia, ja että työväenluokalla on vielä hyvinvointia. Samoin sulkanen ja kumppanit ovat olleet samallaisen harhanäyn sokaisemia, että täällä on työväenluokalla vielä hyvää aikaa. Joutavaa on puhua vallankumouksesta, perustetaan vain jonkunlainen heipparallaajärjestö, jossa iloitaan ja riemuitaan koko suomalainen siirtokansa yhdessä ja jätetään koko luokkataistelu toisarvoiseksi asiaksi. Mutta tänä päivänä konkreettiset tosiasiat puhuvat vastakkaiseen suuntaan. Ei ole Sulkasen Fransseilla pienintäkään todellista pohjaa. Taloudellinen puristus ajaa työväenluokan vasemmalle eli toisin sanoen Amerikan työväenluokka radikalisoituu. Se tulee valitsemaan taistelun tien, sillä ei ole muuta valinnanvaraa. Tässä Kominternin arviointi pitää ehdottomasti paikkansa. Luennot olivat hyvin opettavaiset ja meille selvisi monta asiaa, joista on oltu jonkun verran eri mieltä. Osanotto luennoihin oli melko hyvä, noin 60 ja 70 välillä joka ilta.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 18.03.1930, nro 12, s. 15 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Scotia, N.Y.
Meillä oli myös tov. K. Heino luentokursseja pitämässä. Hänellä oli aineena kapitalismin kehitys ja kapitalistisen valtion kehittyminen imperialistiseksi. Hän toi esille kuinka pääomat keskittyvät ja kapitalisteilta loppuvat markkinat, sillä liiketuotanto on suuri. Ja toiseksi, että työläiset, jotka tekevät kaikki mitä mailmassa tehdään, saavat niin huonon palkan, etteivät voi ostaa omaa tekemäänsä tavaraa, vaan se jää varastoihin. Niillä sitten kapitalistit keinottelevat. Ja jos koetat elämän mahdollisuuksiasi parantaa, antavat he sinulle lyijyä, jota sinun työläistoverisi on tehnyt. Kas näin täytyy työläistoverin tehdä, valmistaa murhakoneet, jotka sitten käytetään työläisiä vastaan. Mitä kommunismi opettaa? Se sanoo, että kun me tulemme tuntemaan voimamme, niin me muutamme yhteiskuntamuodon, joistame riistäjäluokan vallasta ja työläiset hallitsevat maailman.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 25.03.1930, nro 13, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

JERSEY CITY, N. J.
Koska minut on haastettu tähän lehteen kirjoittamaan, niin koetan täyttää tehtäväni, vaikka tämä onkin ensimäinen kerta tällä alalla. Täälläkin eletään, vaikka täältä harvoin maailmalle tiedoltetaan. Kokouksia on pidetty noin pari kertaa kuussa. Iltamia ei meillä ole ollut usein, sillä joukkoon verraten mikä ottaa osaa toimintaan, on se vaikeaa. Ensiksikin täällä on haalin vuokrat erikoisen kalliit, niin se vaatii liiani paljon uhrautuvaisuutta ja voimia) työskennellä niiden onnistumiseksi. Tov. Kalle Heino oli meillä luennoimassa huhtikuun 18 ja 25 päivinä. Hän selosti osuustoiminnasta ja nykyisestä maailmantilanteesta. Työolot täällä näyttävät entisestäänkin lamaantuneen. Kansalaistakin oni paljon joutilaana. Toivon,' että kerran koittaisi aika, että tämä nurinkurinen yhteiskunta voitaisi kukistaa ja tilalle rakentaa uusi, valoisampi, missä työläiselläkin olisi elämisen mahdollisuudet. S. T.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 24.06.1930, nro 26, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Massan alueen naisten juhlat ja toimitsijakurssit
Maynardissa, elokuun 10 p. Päivä vaikeni sateisena, joka tietysti synnytti arvelua tuleeko juhlista 'mitään. “Mutta iloksemme joukot eivät olleetkaan taipuvaisia uskomaan, että sade osaisi juhlakentälle. Niinpä juhlille saapuikin yleisöä kaikilta suunnilta, niissä paikallinen sade ei ehtinyt estämään lähtlöltä. Maynardissa vallitsi hätyyttävien pilvien johdosta pelko sateeseen. Siksi olemme vakuutettuja, että sinne saapunut työläisjoukko oli todella asiamme takana. Juhlissa mukana olemisellaan tahtoi sen osoittaa. Juhlilla suoritettiin hyvin työläisnaisten nousua vastaava ohjelma. Soitot ja laulut saivat joukkojen tunnustuksen, sekä puheet, joita pitivät toveritar Kerttu Miller ja tov. Kalle Heino. Ne otettiin vastaan suurella mielenkiinnolla, kuin myöskin riinot, jotka kaikki esitettiin onnistuneesti ja tilaisuutta vastaavasti.
Mikä merkitys pyritään saamaan tällaisille juhlille? Näillä yhteisillä aluejuhlilla on kaksi tärkeää merkitystä. Ensimmäinen on luoda joukkoihin yhteenliittymisen kaipaus, varmuus asiamme tärkeyteen ja voittoon, tuoda työläisjoukot yhteisiin joukkotilaisuuksiin ja esittää ohjelmaa joka esittää vallankumouksellista työväen luokkataistelua, synnyttää työläisissä uutta innostusta ja luo uutta virkistynyttä toimintatarmoa vastaisen toiminnan varalle ja sen elävöittämiseksi. Toisena tärkeänä merkityksenä meillä on tällaisten joukkojuhlien kautta saada varoja, joilla sitten jatketaan valistus- ja propakandatyötä työläisten keskuudessa juhlien jälkeen, palkkaamalla elueelle puhujia, kutsumalla joukkokokouksia, joissa yhteisten neuvottelujen kautta jälleen järjestetään ja päätetään parannetuista toimintatavoista ja uusista esiintulevista asioista. Työväen luokkataistelu tarvitsee varoja. Meidän lehtiemme taloudellinen asema tarvitsee meidän kaikkien yhteistä toimintaa. Kiristyvä maailmantilanne synnyttää uusia taistelumuotoja yhä kärjistyneeseen luokkataisteluun, työväenluokan vallankumousten voimien kokoamiseen rintamalle tarvitaan yhteistä työvoimaa ja yhteisiä varoja. Amerikan Kommunistipuolue vetoaa työläisnaisia toimimaan poliittisella, taloudellisella, puolustus- ja avustusrintamalla. Ja naisosastojen työnä on edistää tätä suuntaa tinkimättömästi.
Jöi vielä mainitsematta, että kesäjuhliemme yhteydessä oli myöskin juhlakonsertti, missä uudet ja aloittelevat ohjelman esittäjät esiintyivät musiikkiohjelmalla, kuin myöskin joitakin tottuneempiakin taiteilijoitamme. Kaikki esitykset onnistuivat hyvin, toisten esiintyessä varsin ansiokkaasti.
Massan ja New Yorkin naisosastojen yhteisillä naistenkursseilla.
Holmes Parkissa, Westminster, Mass. Kurssit olettiin maanantaina elok. 11 p. Kurssien yleisenä ohjaajana toimi tov. Kalle Heino New Yorkista. Lisäksi luennoimaan saapui toverit R. Pesola ja M. Wiitala Worcesterista. Kursseilla oli oppilaita jo ensimäisellä viikolla 14, toisella viikolla saapui lisää, joten kaikkiaan toivottiin kursseille 16 tai 18 oppilasta. Oppilaita oli seuraavasti: Massasta, 1 Amesbyrystä, 2 Fitchburg, 2 Worcester, 2 Maynard, 1 Quincy, 1 Hubbardston, 2 Gardnerista ja 1 Newport, N.H. 3 Westerly, R.I. 1 New York City.
Kurssilaisten keskuudessa vallitsi harras halu tehdä ja saada näiltä kursseilta mahdollisimman paljon apua työhömme. Huomaavaisuus ja kiinteä seuraaminen luennoihin on mitä parhain. Toverillisuus mikä vallitsee osanottajien kesken on lupaava. Kysymykset, joita tehdään oppilaiden taholta, osottaa kiinteää halua opiskeluun, halua tulla lähemmäksi työväen luokkataistelua, tuntea sen suoritettavia tehtäviä ja miksi? Sitä varten olemme täällä opiskelemassa. Ikävintä kyllä tässä on, ettei samalla vaivaa tullut useampi osallistumaan kursseillemme. Mutta syynsä kaikilla on , huono taloudellinen tilanne, joka ajaa naisen ja perheen äidin työhön, ansaitsemaan perheen toimeentuloa miesten ollessa työttömien armeijassa. Tämä on ollut huomattavana tekijänä monen riveissämme olevien työskentelijöiden kesken.
Opettajasta voimme sanoa jo sen verran, että näyttää, että tov. Heino on valmistunut hyvin, tuntien tarkoin mitä ja kuinka pitkälle voimme kunkin kohdan kanssa opetusaineesta mennä ja saada sen tärkeimmät. ja meille hyödyllisimmät kohdat tutkittua, ohjaajan käyttäessä esimerkkinä mitä mielenkiintoisimpia esimerkkejä hyvin ymmärretyssä muodossa. Tutkittavanamme on ymmärtää Kominternin kirje Amerikan suomalaisille Kommunistipuolueen jäsenille, sen eri osien oikein ymmärtämiseen, niin hyvin kuin kahden viikon ajalla ehtii käydä asiallisesti yli. Kurssilaiset ovat kovin kiintyneitä opetusaineisiin, että kirjoittamiselle ei näytä löytyvän aikaa.
Kurssilaiset kaikki yhteisesti haluavat tervehtiä “Toverittaren” lukijoita kaikkialla. Toivovat, että kalkilla alueilla naissihteeristöt toimisivat tällaiset oppikurssit. Ne ovat suuresta merkityksestä meidän työskentelyymme tuhansien työläisnaisten keskuudessa, jotka tulee voittaa antamaan aineellinen ja aatteellinen kannatus Amerikan Kommunistipuolueelle myötämielisyydellään ja tulemalla Kommunistipuolueen jäseniksi, tunnustamalla sen poliittinen ja taloudeb linen ohjelma ja vaatimukset J. H.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 02.09.1930, nro 36 1:nen osa, s. 1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Massan ja New Yorkin alueiden yhteiset toimitsijakurssit päättyneet.
Nämä kurssit ollen erikoisesti järjestetty naisia varten siksi, että näille kursseille tahdottiin saada erikoisesti työläisnaisia, ei sen tähden, että olisi olemassa jokin erikoinen asia, joka vaatisi yksin naisia toimintaan, vaan siksi että työläisnaisilla on aina ollut arkuutta osallistua millekään kurssille, missä tavalla tai toisella opetetaan ja tutustutetaan työväen luokkataisteluoppeihin ja käytännölliseen toimintaan luokkataistelurintamalla. Näillä kursseilla, joita me nimitämme naisten kursseiksi, osallistui naistovereita 14 koko kurssien ajan, ja 18 puoli aikaa, sekä eri luentoja seuraamassa olleiden kanssa yhteensä keskimääräksi tullen kahdenkymmenen vaiheilla, osallistuneet jakautuen: Gardner, Fitchburg, Maynard, Worcester, Boston, Amesbury, Quincy ja Westerly, R.I., Newport, N.H. sekä New York City. Luku näin laajalle alueelle on pieni, mutta verrattuna aikaisemmin naisten lukumäärää kursseilla on tämä saavutus pidettävä hyvänä. Kurssien työ ollen hyvin laadittu edeltäpäin, jonka A.K.P. suomalainen toimisto Kominternin kirjeen vetoomuksen mukaisesti laatinut, ja jonka ohjauksen tehtävään oli toimisto nimittänyt tov. Kalle Heinon. Kursseille osallistuneiden erikseen jokaisen oppilaan oma tunnustus ja arvostelu osottaa, että tov. Heino oli valmistautunut tehtävänsä suorituksen huolellisesti ja onnistui siinä tunnustusta ansait- sevasti. Erikoisen tunnustuksen saaden luentojen eläväksi ja selväksi tekemisellä, ja siinä, että hän onnistui koko ajan pitämään oppilaansa kiinni asiassa. Toisena erittäin hyvänä asiana pidämme antaa tunnustus tov. Heinolle siitä, että hän ei yhtään kertaa osoittanut, että hiin olisi joku kaikkia yläpuolella tiedoissakin, milloinkaan tuo ilmiö ei Uinen nyt, koko oppilasjoukko tunsi itsensä vapaaksi, ja siksi oppilaat luottivat. kysellä kuin myöskin lastuilla kysymyksiin kun minkäänlainen pelko ei ollut vaivaamassa. Siis toverillisuus vallitsi koko kurssien ajan -alusta loppuun, vaikka aamulla kello 9 aikoi luennot ja jokaisen luennon jäi- keen seurasi keskustelua, kyselyitä ja selostelua, niin päivä kello viiteen iltasilla lisäksi vapaassa keskustelussa täytyi jatkaa. Ruoka-aika muodostui kaikille ilon purkaukseksi, jolloin sukkeluudet löysivät tilansa, eikä näyttänyt niistä puute olevan, raikas ilo myöskin kaipaa osansa.
Toveritar : amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja, 02.09.1930, nro 36 2:nen osa, s. 1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklynin osuusleipomon (Co-operative Trading Association Inc.) puolivuosikokous
Työväen osuustoimintalehti, 04.09.1930, nro 37, s. 10 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Työväen osuustoimintalehti, 11.09.1930, nro 38, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

New York, N.Y. Syyskuu 16, P. 1930.
Karjalan, neuvostovallan Työ asiain komisariaatti.
Leo Leino
Vastaukseski kahteen kirjeeseen jotka tulivat peräkkäin 29-vlll. 1930 ja I- Ix-. 1930. sekä yksi kirje tuli jo aikaisemmin joka on kirjoitettu elokuun 1. p. 1930
Siinä aikaisemmassa kirjeessä oli kysymys josko minä rupeisin tov. Ruipon kanssa järjestämään täältä rakennus työläisiä ja muitakin ammattilaisia jotka ovat halukkaat tulemaan sinne Neuvosto Karjalaan, samassa annoit ohjeen että ottaisin oikian yhteyden tovereiden Matti Wivkin ja H. Puron kanssa. Se tahtoi sanoa meidän puolueemme kannassa. Minä tein niin kuin siinä aikaisemmassa kirjeessäsi kehoitit puolue otti täällä asian käsiteltäväksi ja sanoi ensin että stop tykkänään, mutta antoi kuitenkin lopuksi luvan että minä voin järjestää noin 30 miehisen joukkueen Karjalaan, joko puolueen tai yhdistysjärjestön jäsenistä, kuitenkin puolueen Fractian valinnan ja suosituksen mukaan, eikä missään tapauksessa, kovin montaa samalta paikkakunnalta. Se tarkoittaa että ei imetä kuiviin kaikkia meikäläistä voimaa joltakin paikkakunnalta.
Leino in antanut yhteys osoitteita Gilbertin Clevlandin ja Knutin Detroitiin kanssa, sekä lukuisan määrän yksityisten osoitteita ympäri maata, minä olen vastuussa yllä oleville tovereille sen jälkeen kuin sain tietooni American kommunisti puolueen päätöksen asiasta, josta kirjeestä lähetän kopion tämän mukana.
Minä olen käsittänyt että minä en voi mitään lopullista ja ratkaisevaa tehdä ennenko sieltä tulee lopullinen tieto siitä viisumi asiasta, josta Leino mainitsee jokaisessa kirjeessään ja lupaa antaa tiedon heti kun asia on Moskovassa ratkennut. Minulla on lukuisa määrä ilmoittautuneita tovereita, jotka ovat halukkaat lähtemään vaikka koska. Nyt kun Leo Leino lähetti siltä kysely kaavakkeen mallin joka on täytettävä jokaisen kuustoista vuotta täyttäneen ja hommattava ne asian omaiset toristukset mukaan, nyt minä otan kopion niistä kysely kaavakkeista ja lähetän ne asian omaisille.
Leino mainitsee kirjeessään että on paras tulla ryhmänä, niin sitä mieltä minäkin olen että on paras tulla ryhmänä, niin sitä mieltä minäkin olen että on paras tulla ryhmänä, niin sitä mieltä minäkin olen että on paras tulla ryhmänä, ja työskennellä yhteisenä ryhmänä, mutta ei minään urakoitsijana, tai kulakki maisena etuilu ryhmänä, vaan tavallisena neuvosto Karjalan työläisenä, jotka olemme ja yhdymme siellä unioon ja teemme työtä union sääntöjen ja työ ehtojen alaisina, se on minun käsitykseni tästä asiasta.
Että me emme muodosta mitään pääoma määrää jolla hankkisimme rakennus tarpeita Y.M. Jos me tuomme täältä koneita niin me tuomme niitä sillä ymmärryksellä että Karjalan työasiain komisariaatti lunastaa ne, tai sitten joku muu paikallis hallinto lunastaa ja maksaa niiden hinnan neuvosto ruplissa.
Nyt kuin Ameriikan puolue on rajoittanut meidän ryhmämme niin pieneen 30 henkeen, niin ei sillä ryhmällä voi kovin isoja rakennuksia tehdä, mutta apuna ja lisänä sekin on teidän sikäläisille voimille.
Voi olla, ja minä niin luulen että jos asiasta vedotaan, niin kaippa Amerikan puolue antaa luvan lisäjoukkueelle myöhemmin, kuin tämä 30 henkinen ryhmä tulee nyt ensiksi, jolleka on täältä lupa.
Se ryhmän valinta on kokolailla vastuun alainen asia, on selvää että likikään kaikki halukkaat eivät ole luokkatietoisesti kypsiä sulaantumaan niihin oloihin, mitta kyllä minun tietääkseni täällä on sellaistakin proletaarista ainesta, joka on sopivaa niihin kollektiiviseeraantuviin oloihin siellä. Harvat sen kyllä täällä käsittävät, niillä on omanlaisenssa ajatukset niistä oloista siellä.
Minä lähetin sinulle viimeviikolla sähkösanoman, mutta se tuli takasin kuin sinä olet antanut osotteen Petroskoi.
Toverillisesti Kalle Heino
1667, Grand, Ave. New York. N.Y.
Письмо Калле Хейно в Наркомат труда АКССР по вопросам организации въезда в АKССР

Massan alueen naisten edustajakokous pidetty
Naisten kurssit. Kokoukselle esitettiin tov. Kalle Heinon raportti naisten kursseista. Siitä ja suullisesta lausun* noista kävi ilmi, että naisteni kurssit oliVät onnistuneet verrattain hyvin. Sän lisäksi esitettiin muutamia oikaisevia huomautuksia raporttien johdosta. Niiden jälkeen He hyväksyttiin.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 08.10.1930, nro 1, s. 2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

FAIRPORT HARPOR, OHIO
Naisjaoston kokous pidettiin lokak. 30 p. haalin alakerrassa Anna Niemen ja Helena Valtosen yhteisillä kustannuksilla. Siellä myöskin luettiin sihtee-, ristöltä tulleet kirjeet. Ensimäisessä kirjeessä ehdotettiin opiskelukerhojen järjestämistä, josta oltiin sitä mieltä, että tilataan ohjeet, että nähdään miten ruvetaan toimimaan. Toisessa kirjeessä ilmotettiin, että Kalle Heino tulee luennoimaan naisille tänne Fairportiin, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Naisjaoston iltaman järjestely jätettiin tuonnemmaksi, koska nähtiin olevan kyllin aikaa siihen. Sitten olisi ollut ohjelman suorittamista, mutta siitä ei tullutkaan mitään, syystä kun unkarilaiset vuokrasivat haalin ja tanssia remusivat niin kovasti, että me naiset emme kuulleet omaa ääntämme, vaikka kuinka olisimme huutaneet. Päätettiin jättää ohjelman suoritus seuraavaan ohjelmakokoukseen. Seuraavaksi Työläisnaiseen kirjottamaan haastan Aune Hirven. Toveruudella, Anna Moisia.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 12.11.1930, nro 6, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Westerly, R.I.
Toveri Kalle Heino kävi täällä luennoimassa kolmena iltana. Tov. Heino onkin hyvä ja selväpiirteinen luennoitsija. Hän käsitteli työväen luokkataistelun tärkeimpiä kysymyksiä, josta jokaisen työläisen tulee olla selviltä.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 19.11.1930, nro 7, s. 5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Brooklyn, N.Y.
Onko linjalaisilla yksinoikeus?
Työväen osuustoimintalehti, 05.02.1931, nro 6, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Maynard, Mass.
LUENTOTILAISUUS MAYNARDISSA: Marrask. 26, 27 ja 28 p. luennoitsee Kalle Heino täällä Maynardissa venäläisten haalilla, Ruutimyllyn tien varrella, alkaen klo 7 illalla. Tilaisuudet on vapaita kaikille. Tov. Heino on parhaita luennoitsijoita, joten olisi hyvä, että työläiset käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen. Työläiset, meidän edessämme on työttömyys ja kriisi, mikä synnyttää taisteluita omistavan luokan ja työväen luokan välillä. Yhteiskunnalliset olot kehittyvät niin nopeasti, että kaikki eivät voi seurata sen kulkua, vaan odottavat ratkaisua työttömyyskysymykselle reformististen toimenpiteitten käyttöön ottamisesta ja hyväntekeväisyydestä. Mutta niillä ei mennä pitkälle, ja sekin rajoittuu vain harvoihin yksilöihin. Kun syvät työttömyyden jäljet jo ajaa suurinta osaa työläisistä epätoivoon ja suorastaan nälkään. Käyttäkäämme joka tilaisuus hyväksemme tietoisuuden hankkimisessa. Sillä näille kysymyksille ratkaisun löytää ainoastaan kommunistisista opeista, mikä yksin vain ajaa työväenluokan asiaa.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 26.11.1930, nro 8, s. 12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Superior, Wis. 12-20-30
Toveri Heino:
Tässä Karjalan asioiden järjestelyssä joudun käsittelemään joitakin vanhempia juttuja. Oikeastaan olisi kaikki vanhat jutut saatava esille, sillä niiden vanhojen hakemuksien joukossa voi olla hyvää materiaalia, joka sovitun ohjelman mukaan kuuluu meni luokkaan.
Nyt tällä kertaa on Hjalmar Kangas jolla on Karjalaan suoraan ensiksi ollut kirjeenvaihtoa. Sitten hän selostaa lähettäneensä hakemuksen sinne marraskuuna alussa. Hän on Karjalan kirjevaihdon perusteella myynyt talonsa, maansa, valmistanut kaikki lähtökuntoon, mutta häneltä puuttuu tietoa, onko hänen paperinsa mennyt perille.
Jos toveri Heino muistaisi tai Elli olisi tilaisuudessa katsomaan yli, josko tällainen hakemus on mennyt perille. Jos, niin siinäpä se onkin tällä kertaa osuutemme tähän hakemukseen nähden.
Jos yleensä antaisit lausunnon, onko sinne lähetetyt hakemukset lähetetty Karjalaan? Tämä siksi etttä jotkut toisetkin ovat kyselleet ja en ole voinut vastata. En ole enempää jutellut onko tai lähetetty perille, mutta itselle herää ajatus että jos sen aikuiseman kannan tai puhujamatkojen vuoksi olisi lähetyksessä häirinkiä, olisi kai paras lähettää heti, sillä sikäli kuin sekaannusta vielä käsitteissä menoon nähden. Kyllä ne selvenee ja jos ei selvene, niin eihän se sen hullummaksi mene. Mutta jos selvenee meidän järjestäjien kesken, niin silloin joutuu miehiä matkalle, joka on Karjalan toivomus.
Montakohan hakemusta siellä on Karjalassa nyt joihin nähden ei ole päätöstä. Kauttanne lähetettyjä? Minkähän verran millekin alalle? Nämäkin olisi hyvä tietää, ellei Karjalasta tule selostuksia.
Monia niitä kysymyksiä joita viime viikolla kyselin, kuten: Mihin hakemukset lähetetään, ym. olen saanut selville jo. Olen painattanut uuden painoksen hakemuskaavakkeita, hiukan tahdon ne täydellisemmksi ja siten että todistukset tulevat samaan kaavakkeeseen, siten vähentäin paperien ja liitteiden lukua ja postin turvotusta. Kun tulevat painosta, lähetän niitä sitä idän käyttöä varten. Otin niitä tarpeeksi ja tulevat halvemmiksi painaa kerralla.
Eräs Port Chesterin mies kirjoitti Karjalan ohjeiden mukaan kyselleen järjestelymahdollisuutta siellä. Vastasin hänelle, että päästä kansasi parempaan yhteyteen ja vaikka järjestelevätkin noin silmäillen miehiä, mittailen niitä, etteivät kävisi lopullisiin järjestelyihin ennen kuin ovat saaneet tarpeellista apua. Näyttävät käsittävän että Karjalaankin mennään kiinteinä järjestettyinä työkuntina ja se näyttää sekä heitä että Chicagolaisia johtavan harhaan. Käsitykseni mukaan mennään joukkoina, jossa voi olla mitä vaan listalla olevia ammattilaisia ja työkunnat, iskujoukot järjestetään, voidaan järjestää perille päästyä paljon asianmukaisemin. Selostin tätä Chicagolaisille. Tämä Port Chesterin mies oli Rainio.
Jos tämä asia alkaa siellä toimistossa selvetä, niin toivon että heti voisit panna alulle hyvää järjestelevää työtä, rakennusalan työläisten keskuudessa siellä idässä. Tov. Tenhunen
Письмо Матти Тенхунена Элли Хейно по вопросам организации въезда в АKССР

New York, N.Y. maaliskuun 8. P. 1931
K.T. Fiina Niinivaara.
Sylvi ja Mimmi kehoittaa lähettämään teille tämän hakemuksen jätäyttämään tämän kaavakkeen heti. Siihen pitää liittää mukaan kolme valokuvaa (passikuvakokoa) ja lääkärin todistus, että on työkykyinen eikä ole tarttuvia tauteja. Lääkäri voi kirjoittaa kaavakkeessa olevaan paikkaan. Vastatkaa huolella kaikki kysymykset.
Fränk Niinivaaran hakemus oli tänään komitean käsiteltävänä ja on komitea sen hyväksynyt. Että jos Fiina haluaa lähteä mukaan niin teidän on toimittava heti että hakemus on täällä takasin viimestään keskiviikkona. Silloin ne lähetetään menemään Karjalaan, ja se pitää keriitä mukaan.
Jos teille tulee mukaan poikanne Olavi niin hänestä pitää olla valokuvat, ei hakemusta, kuin ei ole 16 vuotta täyttänyt.
Olavi voi olla äitinsä kanssa yhdessä kuvassa.
Toverillisesti, Kalle Heino, Karjalan komitean jäsen
Osote, 43 E. 125 St. New York, N.Y.
Письмо Калле Хейно Фиине Нииниваара по вопросу приезда в АКССР

New York, N:Y. Maaliskuu 25. P. 1931.
U.S.S.R. – A.K.C.C.P.
Neuvosto Karjalan Työasiain komisariaatti.
Petroskoi, E. Kylling.
Tänään postitimme teille kaksi pakettia, Karjalan työkunnan hakemus kaavakkeita, joissa on 165 mihhen ja heidän perheittensä hakemus kaavakkeet, täytettynä ja kolme valokuvaa ynä muut todisteet mukana. Niitä on kaikkiaan vaimojen ja lasten kanssa 286 henkeä. Ne ovat valmiit lähtemään niin pian kuin, niille henkilöille on Neuvosto Liiton passiviisumi lähetetty Londooseen, Englantiin, ja samalla pitää antaa tieto, eli virallinen määräys Amtorkille Moskoovasta, että ne järjestää sen Karjalan ryh,äm lähtemään.
Ottakaa huomioon että sillä Amtorkilla ei ole oikeutta lähettää ketään ryhmiä ennenko se on saanut moskoovan kautta virallisen määräyksen. Niissä hakemus kaavakkeiden mukana on 13 konekirjoitus liuskaa käsittävä henkilöluettelo, joka on tehty niiden kaavakkeiden mukaan.
Minä käsitän että tämä joukko on liijan suuri lähettää yhdessä erässä lähettää, ja niin sanovat Amtorkissakin, mutta siitä huolimatta lähettäkää ne viisumit kaikille yhtä aikaa, me voimme sitten lähettää sen joukon useammassa osassa peräkkäin vaikka viiko väli ajoilla. Antakaa tekin sieltä tieto kuinka suurina ryhminä se on paras lähettää, ja kuinka pitkien väliaikojen jälkeen vähintään, että jos se tekee teille haittaa siellä majoituksessa, kuin teillä on siellä asunto pula, mutta onhan nyt kevät, että kaippa te sen puolen siellä voitte järjestää.
Tämän ryhmän konerahasto siotus tekee noin $.40.000. Jos nimittäin jokainen voi antaa sen summan kuin ovat hakemuksiin merkinneet. Se konetilaus luettelo ei ole ollenkaan selvä, siittä syystä kuin niistä tilauksia on tullut vähin erin kymmenien eri kirjeiden häntään kirjoitettuna, sitten on eri kirjeissä tulleita kokonaisia konetilaus listoja. Näyttää kui niissä olisi samoja koneita tilattu moneen kertaan, niistä on vaikea päättää mitkä niistä olisi tärkeitä ensi tilassa.
Minulla oli viime syksynä tovereiden Ruipon ja Kuismasen kanssa selainen sopimus että, siellä tehdään oikeen selvä ja asiallinen konetilaus lista, erikoiselle paperille, joko Englannin, tai Wenäjän kielinen, jonka voi viedä sellaisenaan Amtorkiin ja antaa määräykses että tilata niitä koneita, listalla plevassa järjestyksessä, sen mukaan kuin rahaa riittää. Se olisi ollut niin selvä, mutta nyt minua peloittaa antaa tilaus sisälle, kymmenistä eri kirjeen hännistä kopioituna.
Niillä Pensylvaanian tovereilla on kuulemma tiilitehtaan koneiston tilaus ja siittä on useissa kirjeissä mainittu että kaippa se on tarpeellinen, ajattelen panna sen ainakin sisään.
Minä koitan tehdä niistä kirjeen hännistä sellaisen kone tilaukseen listan ja lähetän sitten kopion teillekin, että näette mitä on tilattu, ja mitä ei.
Kyllä olisi hyvä jos te voisitte vieläkin tehdä oikeen kunnollisen konetilaus listan, sellaiselle paperille että pysyy kasassa, eikä kirjoittaa sitä kaikenmailman muiden asioiden välipaloiksim jokaiseen kirjeeseen, voisi niitä listoja olla useampiakin ja vaikka eri aikana lähetettyjäkin, kuin ne olisivat numeroituja, että missä järjestyksessä niitä tilataan. Siinä tilauksessa pitäisi olla koneen nimi, numerom ja missä tehtaassa se on valmistettu, ja muut asianmukaiset selostukset. Ruippon piti sitä varten tuoda katalookia sinne tullessa että voi niin tehdä?
Amtorkissa valittivat että Karjalan ryhmä No. 1 on jättänyt erään rauta sorvin tilauksen heille ja he olivat sen tilanneet, mutta se on sieltä peruutettu, eikä siellä tiedetä mitä he sen kanssa tekevät.
2.
Siellä Minnesodassa on sen Tenhusen järjestämä ryhmä, he kirjoittivat sieltä minulle että he aikovat matkustaa, heti keväällä kuin leniingraadiin satama avataan liikenteelle. Minä olen sen Ryhmän kanssa kirjeen vaihdossa, ja tällä viikolla pyysin heiltä yksityiskohtaisia tietoja kuinka heidän asiat ovat, että voin ottaa Amtorgin kanssa yhteyden. Toveri Tenho sanoo hänen ryhmässään on 45 aikuista ihmistä, mutta ei eroittanut että onko ne miehiä vai naisia. No kyllä se asia tässä selviää pian, ja minä huollan siittä nyt kuin olen tässä aivan siinä työssä.
Siellä kai on hieman puutteellista käsitystä siittä täältä lähettävästä miesten lukumäärästä, 785 miehestä, ja siittä 250 miehen erästä. Asia pitäisi olla kai siten että siihen alkuperäiseen suunnitelmaan on tehty vähennys ja sen pitäisi olla aina komiternissakin hyväksytty. Ainakin minulla on täkäläiseltä toimistolta sellaiset ohjeet joidenka minä tällä kertaa toimin. Asian tässä puolesta kai sinne kirjoittaa meidän suomalaisen toimiston sihteeri, ja se puoli asiasta ratkee sitä tietä myöden.
Että niin kauvan kuin ei toisin päätetä ja määräyksiä tule niin toimin sen 250 miehen lähettämiseksi ja se rupiaa olemaankin kokolailla valmis.
Kuten edellä sanottu niin on se 165, miestä valmiina lähtemään niin pian kuin kerkiätte sieltä asian toimeksi saamaan.
Toverillisesti Kalle Heino. Karjalakomitean jäsen. Matti Wick, kirjuri.
osote: 43.E. 125 st.
New York, N.Y.
Huomaa minun vanha osote ei ole enään hyvä, olen muuttanut sieltä pois ja myynyt sen asunnon
K.H.
Письмо Калле Хейно и Матти Викка Председателю СНК АКССР Эдварду Гюллингу по вопросам организации въезда в АKССР

Järjestimme tänne Illinoisin alueelle kaksi viikkoa kestävät kurssit niinkuin vuosi sitten oli naisten neuvottelukokouksessa päätetty. Opettajaksi kursseille onnistuimme saamaan toveri Kalle Heinon. Kurssit järjestettiin siten, että ensimäinen viikko oli Chicagossa ja toinen Waukeganissa. Kurssit alkoivat Chicagossa helmikuun 16 p. Allekirjottanut ei voinut olla ensimäisellä viikolla kursseilla, joten en tiedä kuinka chicagolaiset olivat tyytyväiset niihin, mutta Waukeganissa ainakin kurssilaiset pitivät toveri Heinon opetustavan onnistuneena. Hän teki .kysymyksiä ja me selitimme sen mitä eri asioista tiesimme. Pidettiin myös puheharjotuksia. Kyllä me aika otettiin tarkkaan. Aamulla kun alettiin, niin ruoka-aikoja lukuunottamatta illalla tuonne yhteentoistakin selosteltiin näitä yhteiskuntaoloja. Oli niin monta ainetta ja aikaa oli kovin vähän. Marxin Pääomaa enimmän aikaa tankattiin, että selvisi mistä se yliarvo syntyy.
Kyllä siinä monia numeroita tehtiin, kun ei ostosta eikä myynnistä lisäarvoa tule. Haimme niin kauan että löysimme oikean kohdan, nimittäin että työvoima on ainoa käyttöarvo, joka synnyttää lisäarvoa. Kaikki aineet olivat niin tärkeitä, että olisi tarvinnut aikaa ainakin neljä viikkoa, vaan varat
ovat niin pienet varsinkin nyt, kun on näin kovin huono aika. Naisoppilaita ei ollut kursseilla kuin yksi (joka oli kyllä koko ajan), sillä aika on muuttunut sellaiseksi, että naisten täytyy kulkea työssä. Iltaluennoiden aikana oli kuulijoita oikein tyydyttävästi. Ne varat ja se energia, mitä näitä kurssia järjestäissä
käytettiin, ei ole hukkaan fhennyt, sillä niistä on tulevaisuudessa paljon hyötyä. Yksi hyvä ilmiö oli näillä kursseilla se, ktin niin paljon nuoria otti osaa niihin, ottaen osaa myös puhehafjotuksiin. Ruokailuhomma oli järjestetty haalille kumpaisessakin paikassa, joten se tuli verrattain halvaksi. Kurssilla ollut.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 25.03.1931, nro 12, s. 9 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Newark, N.J.
Naisjaostollamme oli kokous maalisk. 12 p.
Alueen puhujalta Kalle Heinolta oli puhe, jossa hän käsitteli työttömyyskysymystä, osoittaen selväpiirteisesti mistä se johtuu ja kuinka se nyt jo näyttää seurauksensa. Yleisö oli alusta loppuun asti mukana tässä mielenkiintoisessa aineessa.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 01.04.1931, nro 13, s. 8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

WESTERN UNION TELEGRAM
Received at 1931 APR 17 PM 9 26
CE1004 51 EXTRA=HOUGHTON MICH 17 KALLE HEINO 35-43 EAST 125 ST NEWYORK NY=
POIKA ON LAHTO VALMIINA ODOTTAA SIELTA VARMUUTTA LAHTOPAIVASTA TAALTA LAHTEE TOISIA MAANANTAINA POIKA SAISI ARKKUNSA TROKISSA JOS LAHTO OLISII LAHELLA OLE HYVÄ JA VASTAA ETTA SAAN JARJESTAA POJAN TAALTA MATKALLE HAN SAA KYYDIN NEWYORKIIN VAPAASTI JOS TAMAN KUUN LOPUSSA TULEE MAASTA LAHTO VASTAA TANAAN MAKSAN TAALLA=
IDA RAIVIO BOX 34 SOUTHRANGE MICH.
Телеграмма, направленная Идой Райвио в комитет "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке по вопросу переезда в АКССР

New York. N.Y. huhtikuun 17.P. 1931.
Laivo John
18, Buena Vista, Terrase,
San Francisco, Call.
Palautetaan tässä takaisin teidän hakemuksenne
Asia on niin että tällä kertaa voida ottaa teidän hakemuksianne huomioon. Sieltä on tiedotettu että nyt lähetetään ainoastaan rakennusalan ammattimiehiä ja pienempi määrä automekaanikkoja. Ja kuten huomaatte niin ainoa syy teidän hakemuksienne palauttamiseen on teidän ammattinne. Toiseksi teidän hakemukset myöhästyivätkin siitä ensimmäisestä lähetyksestä, jossa meni isompi osa samalla kertaa.
Kyllä meillä on nytkin parhaillaan alussa yksi ryhmä, joka tullaan lähettämään keksivenäjälle, lähelle Nislii Nougrodia, Sormova nimiseen paikkaan, jos te satutte tuntemaan siellä hyviä rappareita, tai muurareita, mutta ne pitää olla hyviä ammatti miehiä alallaan, niin voisitte kehoittaa heitä kääntymään meidän puoleemme. Tästä tulee lehteenkin ilmoitus. Poliittisesta luotettavuudestaan pitää saada todistukset. T.Y.
Toverillisesti: Kalle Heino, karjalakomitean kirjuri.
Osote: 43 E. 125 St. New York. N.Y.
Письмо из комитета "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке Джону Лайво по вопросу переезда в АКССР

New York, N.Y. huhtikuun 19 P. 1931
Raivio, Ida,
Box 34,
South Range, Mich.
Vastaukseski sähkösanomaasi, jossa tiedustelit että joko viisumit ovat tulleet. Eivät ole vielä tulleet viisumi määräykset meille emmekä me voi päättää lähtöpäivästänne, ennen, sanot että sinun poikasi saisi nyt halvan kyytin niiden ihmisten mukaan, jotka lähtevät maanantaina. Sinä käsität että kyllä sekin tulisi maksamaan jos Roy joutuu olemaan täällä New Yorkissa viikkokausia. Täällä on kalliit vuokrat, ja ruoka tulee maksamaan, että on tässä tilanteessa mahdoton sanoa että miten se olisi halvempi? Kyllä minä lähetän teille varmasti heti tiedon kuin ne viisumit tulevat, että teillä on aikaa järjestää tulonne niin että Roille jääpi aikaa muutama päivä katsella New Yorkkiakin jos niin haluaa. Kyllä ymmärrän että ei tämä kirje keriinnyt siksi kuin se olisi pitänyt, teidän toivomuksenne mukaan. Ajattelin että ei tätä kannattanut ruveta sähkösanomalla selostamaan. Käsitän että ei suinkaan hän sitten lähde min vaan sumanpäälle, ja jos taas olisi lähtenytkin niin kylläpä hän täälläkin toimeen tulee.
Toverillisesti. Kalle Heino, Karjalakomitean kirjuri.
43 E. 125 St. New York, N.Y.
Письмо из комитета "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке Иде Райвио по вопросу переезда в АКССР

South Range April 20-1931
Kalle Heino
New York, N.Y.
H toveri.
Lähetin sinulle sähkösanoman, siitä, että poikani pääsisi sinne toisten mukana ja saisi niin ollen halvan kyydi. En ole saanut vastausta, niin arvelen, että et ole saanut sitä ja kirjoitan tässä ja postitan ilmaiskyydillä.
Näes täältä lähtee perhe autolla sinne ja antavat kyydin siinä Kalervolle ja se merkitsisi 50. dollaria. Ei kyllä ole tullut mitään varmuutta, eli, viisumia, mutta A M sanoi pojan pääsevän ja myöskin sinun kirjeessäsi oli sama, niin arvelen hänen tulevan toimeen pari-kolme viikkoa siellä. Hän menee sinne Port Chester’iin kun siellä on tuttavia. Hän tulee ensin sinne ja voit antaa sitte kaikki tiedot hänelle matkasta milloinka hän pääsee.
Kirjoitan vielä varmemmin jos poika lähtee ja milloin. Korvaan sinulle kaikesta, jos otat hiukan isällistä huolta pojastani. Olen aikalailla murheissani, kun ensi kerran laitan lastani maailmalle, mutta siltikin on parhain paikka mielestäni minne hänet lajitaisin ja siksi täytyy ikävä ja murhe tukahuttaa ja tovioa että poika voi palvella suurta asiaa siellä ja tehdä työtä sen maan tulevaisuuden eteen.
Parhaat terveiset sinulle ja Ellille, sano että Elli joskus paiskaa kirjeellä. Ida Raivio.
Письмо Иды Райвио в комитет "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке по вопросу переезда в АКССР

New York, N.Y. huhtikuun 23, P. 1931.
Lahila Kalle,
21 Savin Ave.
Briarwood, Mass.
Kysytte kirjeessänne että kuinka se on suhde, sen Leningratiin ryhmän ja järjestön välillä. Asia on niin ett ei se Leningraattiin hommailevan ryhmän ja järjestön välillä ole saatu paljon minkäänlaista suhdetta, kyllä se ryhmä on Amtorkin kanssa jonkun laisessa yhteis toiminnassa, mutta sikäli kuin sen järjestämisen on kyseessä niin se on paremmin yksityisissä käsissä, tai paremmin laisen se ryhmä on itse itseään orkanisoiva joukkue. Järjestö on kyllä koittanut saada jonkunlaista kontrollia siihen mutta ei se ole oikeen siihen suostunut, kyllä se ryhmä haluaisi saada järjestöltä yleisen suosituksen, mutta emme me voi sellaista vastuuta ottaa jollemme saa sanoa sanaamme ja saa lupaa tarkasta ja T.Y. kautta kontrollerata miesten valintaa. Ei se aivan niin villi sakki ole kuin on joidenkin laivaagenttien lähettämät turistijoukkueet, joissa on mennyt vaikka minkälaista väkeä joista ei kukaan ole vastuussa eikä tietoinen että ketä ne on ja kenen asialla ne hommailvat.
Emme me voi srikoisesti suosittaa ketään vastuuklamme menemään ja yhtymään siihen Lniingraatin ryhmään.
Mutta nyt on tulevausuus selainen että järjestön kautta tullaan tämän kesän aikana järjestämään useampia työryhmiä Karjalaan, ja jos teillä on vakaa aikomus mennä neuvostoliittoon niin kyllä teillä on mahdollisuus päästä järjestön kontrolleeraamissa ryhmissä. Meillä oli tähän asti ohjeet lähettää rajotumpi käärä työläisiä Karjalaan joita on tähän asti järjestetty ja jotka tulevat menemään aivan pikapuoliin. Mutta nyt on juuri saapunut uudet ohjeet ja me tulemme kai toimimaan edelleen sen mukaisesti.
Kuten olette lehdestä nähneet niin me järjestämme juuri pikku ryhmää Sormovaan keskivenäjälle. Se on sissien ammattilaisten joukkue.
Toverillisesti: Kalle Heino, karjalakomitean jäsen ja järjestön kontrollin alla työskentelevä erikois kirjuri.
Osote: 43 E. 125 St. New York, N.Y.
Письмо из комитета "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке Калле Кахила по вопросу переезда в АКССР

New York, N?Y? huhtikuun 23 P. 1931.
Eanta Qlfred,
4002, Reservoir Ave.
Clevland Ohio.
Vastaukseksi kirjeeseenne huhtk. 21 P. jossa tiedustelette että minkälaista on se Holbergin tiketti homma,? Sikäeli kuin me tiedämme ja Amtorgista on meille vastattu niin Holbergilla ei ole mitään oikeutta lähettää Neuvostoliitto minkänlaisia työryhmiä. Hänellä on oikeus myydä ja lähettää ainoastaan turisti tikettiä, siis huvimatkailijoita, joilla on oikeus olla siellä turistina. Meillä oli täällä T.Y. jäsennene , omallatavallaan kuuluisaksi tullut Matti Piirainen, ja hän on sekaantunut tietoisesti Holbergin ala-akentiksi ja todistettavasti puhunut huvimatkailijoillen sellaista että menkää vaan Venäjälle turistina, kyllä sinne voi mennä työn hakuun, samoin kuin tänne Ameriikkaankin on tultu, koska siellä on puute työvoima ta. Hän on tehnyt siinä tietoisesti törkeän rikoksen ja pettänyt niitä ihmisiä jotka häneltä ovat tilanneet matkatiketin muussa mielessä kuin huvimatkailijana. Sen johdosta erotettiin P. täkäläisestä yhdistyksestä.
Jollei teillä ole tarkoitus mennä sinne hyvimatkalle niin on paras että ette mene kokokeemiin.
Tobverillisesti. Kalle Heino, karjalakomiteankirjuri.
43, E. 125 St. New York, N.Y.
Письмо из комитета "Карельская техническая помощь" в Нью-Йорке Альфреду Ранта по вопросу переезда в АКССР

Neuvosto-Karjalaan aikoville työläistovereille
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 19.05.1931, nro 20, s. 7 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Matkalla Karjalaan
Tämä meidän joukko on kokoonpantu Minn-, Mich. ja Wisconsinin tovereista. Enin osa oli tullut New Yorkiin joko autoilla tai trokeilla. New Yorkissa viivyimmc neljä päivää. Laivamme lähti New Yorkista huhtikuun 30 p. kello 5 iltapäivällä. Joukkomme ei ollut erittäin suurilukuinen, käsittäen vain 44 henkilöä. Saattajajoukko oli suuri, joskin enin osa meille tuntemattomia. Tuttuja oli ainoastaan joidenkin toverien kyytimiehet, sekä Matt Tenhunen ja Kalle Heino, jotka olivat työskennelleet meidän lähtömme eteen koko sen ajan jonka New Yorkissa olimme. Kun olimme saaneet syödä illallisen laivalla, niin me, Karjalaan menijät, pidimme heti kokouksen, jossa valittiin komitea huolehtimaan kaikista asioista laivalla, samoin lehtiraportterit Työmiehelle ja Työläisnaiselle. Komitea menikin heti ottamaan selvää oikeuksistamme laivalla ja sai tietää, että tuo suomalaisille hyvin suosittu, nimittäin sauna ja uimahuone, on meidän käytettävänämme. Myös annettiin lupa viettää vappujuhlaa laivan kannella ja niinpä toukok. 1 p., kello neljän aikaan kokoonnuimme kannelle, jossa suoritettiin ohjelmaa tuomen sekä englanninkielellä. Siitä muodostuikin hyvä agitatsionitilaisuus. Ohjelman suorituksen jälkeen tuli eräs leglonalainen mairitellen, selvittelemään meidän nuorille puhujille, että tämä työttömyyskriisi ei ole pitkäaikainen, vaan että se on sivumenavää. Mutta äijä lähti hyvin nolona pois, kun siilien kerääntyi suuri joukko, jotka olivat meikäläisiä, vaikka emme heistä tietäneet ennen kokousta. Siis, kun ensikerran kokoonnumme niin toivomme saavamme heistä myös ohjelman suorittajia. Sairautta ei ole vielä ollut. Ilma on ollut kaunis, joten laiva vain vähän keinuu. Lopetamme tähän tällä kertaa, jatkamme sikäli, kun matkakin jatkuu. Seuratkaa matkakertomusta Työläisnaisesta. Lähetämme proletaarisen tervehdyksen kaikille luokkataistelu tovereille, mutta työväenluokan petturien emme suvaitse ottavan tästä tervehdyksestä osaa. Kokouksen valitsemat: Edna Rautio Mary Keränen Ida Kauho.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 12.05.1931, nro 19, s. 11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kunnialista
Viikon kuluessa ovat taas seuraavat toverit hankkineet uuden tilauksen Eteenpäin lehdellemme:
Kalle Heino, New York City
Avustakaa Puna-armeijamme työtä palauttamalla korttinne täytettynä paikkakuntanne asiamiehelle, tai suoraan konttoriin.
Lehtenne vetoaa nyt jokaiseen tilaajaan.
Asiamiesten ja tilaajain yhteisrintamalla me saavutamme asettamamme työmäärän 1,000 uutta tilausta tässä kymmenvuotisrynnäkössä.
Toveri! Missä on sinun punakorttisi? Odotamme sitä.
Tov. – ”Levityspyssy”
Eteenpäin, 30.5.1931, nro 119 s.3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Matkalla Karjalaan
Lauantai aamuna, toukokuun 2 p. laivamme pysähtyi kello neljä Halifaxiin. Canadaan matkustajat nousivat ylös kannelle ennen kellon soittoa. Aamu oli kaunis, vaan näköala oli enempi synkkä. Matkustajista jäi osa Halifaxiin, mutta uusia tuli, että luku pysyi ennallaan. Laiva lähti kello kymmenen aikana jatkamaan matkaa. Sunnuntaina 3 p :nä kaikki olivat vielä reippaita ilmi kaunis, mutta 4 p:nä oli kova tuuli. Alkoi jo sairauttakin ilmaantua ja ruokapöytiä oli jo tyhjänä. Seuraavana päivänä tuuli taasen asettui ja niin , alkoi sairaat vähitellen tointua. Olemme viisi vuorokautta olleet merellä ja matka on puolivälissä. Täällä on huvipuoltakin. Elokuvissa saa istua kuka tykkää ja tanssia saa kuka siitä tykkää, kaiket päivät ja illat. Kelloa täällä käännetään joka yö puoli tuntia ja väliin tuntikin eteenpäin, että nyt jo ollaan 6 l / 2 tuntia edellä Superiorin ajasta. Yleensä on mennyt hyvin tämä merimatka. Ruoka ja puhtaus on hyvä. Karjalasta taas jatkan tätä matkakertomusta. Toverillisesti: Edna Rautio, Mary Keränen, Ida Kaulio.
Työläisnainen : Amerikan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten viikkolehti, 02.06.1931, nro 22, s. 6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kunnialista
Viikon kuluessa ovat taas seuraavat toverit hankkineet uuden tilauksen Eteenpäin lehdellemme:
Kalle Heino, New York City
Rynnäkkömme päättyy t.k. 15 päivä ja siis vielä on viikko aikaa täyttää tuo pikku kunniatehtävä ja palauttaa punakortti.
Lähetä siis toveri korttisi heti.
Tov. ”Levityspyssy”
Eteenpäin, 7.6.1931, nro 126 s.3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Jatkuu Vironkielisellä välilehdellä!