Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Toimi Ilmari Seppänen (1910 - 1938)
    Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1895-1915 (I C:11), jakso 486, sivu 960-961: 1910 maalis; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.9.2021 Muutti Kanadasta Venäjälle 1931. Asui...
  • Eino Eliaanpoika Tuominen (1900 - 1938)
    Loikkasi Neuvostoliittoon 1932. Luumäki syntyneet 1900-1908 (MKO318-323) Sivu 44-45 1900. / Viitattu 20.09.2021 Viipurin läänin henkikirjat - Henkikirja 1920-1920 (Vi:431), jakso 2902: Luumäki Mul...
  • Iivari Manunpoika Suoknuuti (1902 - 1938)
    Loikkasi Neuvostoliittoon 1931. Luumäki syntyneet 1900-1908 (MKO318-323) Sivu 112-113 1902, / Viitattu 20.09.2021 Siirtolaisuusinstituutti - Venäjänsuomalaiset vainouhrit Iivari Manuelinpoika Suok...
  • Lydia Mikkola (1904 - 1938)
    Лидия Карловна Миккола Родилась в 1904 г., Финляндия; финка; б/п; скотница. Проживала: Карельская АССР, Пряжинский р-н, Святозерский с/с, Интерпоселок. Арестована 27 июня 1938 г. Приговорена: особая ...
  • Erkki Johannes Ojalehto (1898 - 1938)
    Venäjänsuomalaiset vainouhrit - Erkki Johannes Matinpoika Ojalehto Sukunimi Ojalehto Etunimet Erkki Johannes Matinpoika Syntymäaika s. 1898 Syntymäpaikka Suomi, Oulun lääni, Kärsämäki Lisätietoa Sp Kä...

Projekti on tarkoitettu Neuvostoliiton vainoissa henkensä menettäneille suomalaisille, karjalaisille ja suomalais- ja karjalaisjuurisille henkilöille.

Tuoreessa Ylen MOT-ohjelmassa 21.5.2018 kerrottiin, että Petroskoin yliopiston tutkijat ovat päässeet laskuissaan yli 11 000 suomalaissyntyiseen uhriin. Markku Aalomaa arvioi, että Stalinin suomalaisuhrien määrä saattaa nousta kaikkiaan 25 000- 30 000 henkeen. Katso ohjelma täältä: Suurin suomalaisten joukkomurha

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin vahvistaessa valta-asemaansa. Varsinainen ”suuri puhdistus” (ven. Большая чистка) ajoittui vuosiin 1936–1938, jolloin Nikolai Ježov toimi NKVD:n johtajana. Tämän vuoksi aikakautta on nimitetty myös ježovštšinaksi (ven. ежо́вщина). Vuosien 1936–1938 vainot toimeenpantiin ilman selkeää suunnitelmaa. Ne kohdistuivat epämääräisesti rajattuihin ihmisryhmiin, ja ne toteutettiin huolimattomasti. Vainojen kohteeksi joutui eräiden lähteiden mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta esimerkiksi Elina Sana kirjoittaa (2004), että eri arvioiden mukaan vainoissa pidätettiin 7,5–14,0 miljoonaa ihmistä. Hän jatkaa, että näistä pidätetyistä tuntematon määrä kuoli Neuvostoliiton keskitysleireillä.

Sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle loikanneet punakaartilaiset

Sisällissodan jälkeen itään pyrkineistä punapakolaisista noin 13 000 onnistui lopulta pakenemaan Neuvosto-Karjalaan tai Pietariin, jonne saapui noin 6 000 punaista. Pietarissa entisiä punakaartilaisia liittyi puna-armeijaan, ja heitä oli mukana myös Moskovassa elokuussa 1918 perustetun Suomen Kommunistisen Puolueen toiminnassa. Vuosina 1918–1922 punakaartilaisia osallistui Venäjän sisällissodan taisteluihin eri puolilla maata ja osa taisteli myös Itä-Karjalaan hyökänneitä suomalaisia valkoisia vastaan heimosodissa. Marraskuussa 1918 aloitti toimintansa Pietarin kansainvälinen punaupseerikoulu, jonka kursseilta valmistui kymmeniä entisiä punakaartilaisia. Elokuussa 1920 Pietarissa tapahtuivat niin sanotut Kuusisen klubin murhat, jossa surmattiin sisällissodan aikana punaisen kaartin organisaatiossa korkeassa asemassa toimineet Tuomas W. Hyrskymurto ja Jukka Rahja. Myöhemmin 1930-luvun lopussa suuri osa suomalaisista punaupseereista teloitettiin Stalinin vainojen yhteydessä. Hengissä selvinneen Toivo Vähän mielestä Neuvosto-Venäjälle jääneiden punakaartilaisten olisi aikoinaan kannattanut palata Suomeen, koska hänen mukaansa ”Mannerheimin mestauspölkky ei ollut sen pahempi kuin Stalininkaan."

Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Venäjälle muuttaneet suomalaissiirtolaiset

Monet 1900-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan matkanneet siirtolaiset matkustivat kohti Karjalaa ja Neuvostoliittoa muiden kommunismista innostuneiden siirtolaisten tavoin. Monelle amerikansuomalaiselle muutto Karjalaan oli melkein kuin muutto takaisin kotiseuduille. Saatettiin ajatella, että kun Pohjois-Amerikasta ei ollut löytynyt sitä onnea, jota oltiin lähdetty etsimään, ehkä se löytyisi Karjalasta, kun sitä kommunististen ihanteiden mukaan yhdessä rakennetaan. Pohjois-Amerikasta tulleet liittyivät heti VKP(b)n jäseneksi (Venäjän kommunistinen-bolshevikkien-puolue). Olot Karjalassa olivat monelle amerikansuomalaiselle siirtolaiselle vielä paljon karummat kuin Amerikassa. He muuttivat joukolla suomalaissyntyisten muodostamiin työkommuuneihin, joista monet olivatkin käytännössä ankaria työleirejä.

Samaan aikaan, kun monet amerikansuomalaiset muuttivat Karjalaan, Stalin oli jo aloittanut puhdistuksensa ja kommunistiset aatetoverit likvidoivat järjestelmällisesti toisia aatetovereitaan Neuvostoliitossa. Eri tutkijoiden mukaan noin 6 000:sta amerikansuomalaisesta siirtolaisesta kuoli Stalinin puhdistuksissa noin 2 000 henkeä.

Tekstin lähteet:

Teloitettuja suomalaisia:
-Karhumäen Sandarmohissa teloitettuja suomalaisia
-Luetteloita ja hakemistoja - Venäjä & Neuvostoliitto Stalinin listat (1936-1938)
- Venäjän Kansalliskirjaston tietokanta
-Memorial-järjestön kokoama tietokanta Neuvostoliiton poliittisten vainojen uhreista

haku löytää 6049 Suomessa syntynyttä uhria -[https://ru.openlist.wiki/ Avoin Lista-niminen tietokanta]<br/>

-

-https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006395437.html