Klaus Jakobsson Kurki

Is your surname Kurki?

Research the Kurki family

Klaus Jakobsson Kurki's Geni Profile

Records for Klaus Kurki

79,977 Records

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Klaus Jakobsson Kurki

Also Known As: "Kurck"
Birthdate:
Death: 1478 (49-57)
Immediate Family:

Son of Jakob (Jeppe) Kurki and Karin Klasdotter Djäkn
Husband of Elin Jönsdotter Stenbock
Father of Biskop Arvid Kurki and Elin Klasdotter Kurki
Brother of Birgitta Kurki; Anna Jakobsdotter Kurki and Karin Jakobsdotter Kurki

Occupation: Domare, rälssimies, Turun linnanvouti, Fogde och Häradshövding, Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1456-1477
Managed by: Ulrika Martin
Last Updated:

About Klaus Jakobsson Kurki

Uusimmat kuulumiset Kurki-suvun ja Laukon kartanon maista. Ylen ohjelman 2017 Menneisyyden metsästäjien tavoitteena oli löytää vesilahtelaisen Laukon kartanon mailla olevalta Pohdon saarelta merkkejä Matti Kurjen ja Pohdon välisestä myyttisestä kaksintaistelusta. Yllätys oli suuri ja todistaa kuinka tässäkin tapauksessa perimysteidot pitivät paikkansa vaikkei niitä jostain syystä koskaan aiemmin ollut arkeologit tutkineet.

Vesilahdelta Laukon kartanon mailta kaivettu laaja rautakautinen hauta-alue on osoittautunut todella merkittäväksi löydöksi. Vaikka suurin osa muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta, voidaan jo nyt todeta, että kyseessä on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin.

Kartanon tiedotteessa kerrotaan, että Laukon vanhan sataman ylle kohoavaa kalmistoa on kaikessa hiljaisuudessa tutkittu useita vuosia. Hauta löytyi syksyllä 2015 tv-sarjan kuvauksissa. Metallinetsijöistä kertovaa Menneisyyden metsästäjät -sarjaa kuvattaessa kartanon mailta löydettiin miekka ja erikoinen keihäänkärki. esilahdelta Laukon kartanon mailta kaivettu laaja rautakautinen hauta-alue on osoittautunut todella merkittäväksi löydöksi. Vaikka suurin osa muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta, voidaan jo nyt todeta, että kyseessä on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin.

Kartanon tiedotteessa kerrotaan, että Laukon vanhan sataman ylle kohoavaa kalmistoa on kaikessa hiljaisuudessa tutkittu useita vuosia. Hauta löytyi syksyllä 2015 tv-sarjan kuvauksissa. Metallinetsijöistä kertovaa Menneisyyden metsästäjät -sarjaa kuvattaessa kartanon mailta löydettiin miekka ja erikoinen keihäänkärki. Keihäänkärki Laukon vanhasta satamasta löytyi myös 200-luvun skandinaavinen keihäänkärki.Liisa Lagerstam / Laukon kartano

Kaunis keihäänkärki osoittautui vanhimmaksi Laukosta tai Vesilahdelta koskaan löydetyksi rautakautiseksi esineeksi. Nuoremmalle roomalaisajalle (200–320) ajoitettu skandinaavinen keihäänkärki todisti ajasta, jolloin myöhäiskantasuomea puhuva väestö alkoi levittäytyä saamenkieliseen sisämaahan.

– 1 800 vuotta vanha keihäänkärki oli niin ainutlaatuinen löytö, että päätimme ryhtyä itse selvittämään muinaishaudan arvoitusta arkeologien avustuksella, kertoo kartanon isäntä Jouni Minkkinen. Vainajia satojen vuosien ajalta

Kalmiston koekaivaus suoritettiin syksyllä 2016 arkeologi Kalle Luodon johdolla. Kartanon tiedotteen mukaan hautapaikan rakenne todettiin laajaksi maakiven ympärille rakennetuksi kiveykseksi, jossa oli useita päällekkäisiä kivirakenteita.

– Kaikki viittasi siihen, että muinaiset laukkolaiset olivat haudanneet vainajansa kalmistoon satojen vuosien ajan, Kalle Luoto kertoo.

Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi. - Jouni Minkkinen

Koekaivaus keskitettiin hauta-alueen kaakkoisreunaan 3 x 3 metrin suuruiselle alueelle. Kivien lomasta paljastuneet hautaesineet ajoittuivat kansainvaellusajalle (400–600).

– Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi, naurahtaa arkeologiaa harrastava kartanon isäntä.

Soturihaudan keihäänkärjet, putkikirveet ja miekansäilät lähetettiin kaivausten päätyttyä konservoitavaksi. Mukana seurasi haudan kaunein koru, täydellisesti säilynyt 1500 vuotta vanha lintuneula. Laukon Vanhan sataman kalmiston järvimaisema Tätä maisemaa Laukon Vanhan sataman kalmistolta katselivat myös muinaiset laukkolaiset.Tomi Katajamäki / Laukon kartano löytöjä: Pääkalloja ja karhunkynsi

Kaivauksissa löydetyt luut tutki FT Auli Bläuer. Luuanalyysit vahvistivat, että kalmistoon oli polttohaudattu ihmisiä. Mukana oli sekä lasten että aikuisten luita, varsinkin pääkallon paloja. Ihmisluiden joukosta löytynyt karhun kynsi todisti hautaroviolle asetetusta karhuntaljasta.

Iänmäärityksen tarkentamiseksi Bläuer lähetti kaksi luuta ajoituslaboratorioon Miamiin. Nyt valmistuneen raportin mukaan Laukon kalmistosta löydetyt ihmisluut kuuluvat hautalöytöjen tapaan kansainvaellusajalle ja 500-luvulle.

– Vanhan sataman vainajat elivät aikana, jolloin Eurooppaa mullistivat Rooman valtakunnan hajoaminen ja siitä seuranneet levottomuudet. Pirkanmaan järviseutujen muinaishämäläisten sotureiden, metsästäjien, kalastajien ja maanviljelijöiden arkeen nuo tapahtumat vaikuttivat vain epäsuorasti, kertoo esihistoriallisen ajan Laukkoa viime kuukaudet tutkinut arkeologi Sami Raninen.

Vanhan sataman arkeologiset löydöt palaavat tänä keväänä Kansallismuseosta Laukkoon. Hautalöytö on nähtävillä 4. kesäkuuta avautuvassa “Laukon ritarit ja muinaiset sankarit” -näyttelyssä.

https://yle.fi/uutiset/3-10152288

https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Kurki

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Kurck_%C3%A4ldre_%C3%A4tten#TAB_4

Turun linnanvouti, Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari.

Kurki, Klaus (mainitaan 1457 - 1477) R. Hausen, Finlands medeltidssigill. 1900. Klaus Kurki on ehkä kuuluisin Suomen keskiajan rälssimies, koska hänet mainitaan kansanrunossa Elinan surma. Hän toimi ensin Erik Axelinpoika Tottin voutina Turun linnassa, sitten Satakunnan voutina ja Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarina kuten isänsä.

Mistäs tunnet Klaaus Kurjen? Tulennosta tunnen tuiman, jalon jalan heitännöstä.

Klaus Kurki on ehkä kuuluisin Suomen keskiajan rälssimies. Hänen maineensa pohjautuu kansanrunoon Elinan surma, jonka (->) Elias Lönnrot merkitsi muistiin Vesilahdella 1820-luvulla. Sen mukaan Vesilahden Laukon isäntä Klaus Kurki olisi mustasukkaisuuttaan polttanut kartanonsa sekä sen mukana nuoren vaimonsa Elinan ja pienen poikansa. Sivuhenkilöitä olivat "kartanopiika" Kirsti, Klaun entinen rakastajatar, sekä Suomelan Uolevi, jonka kanssa Kirsti väitti Elinan pettäneen miestään. Samanlaista tarinaa on kerrottu 1500-luvulla Varsinais-Suomessa Klaus Kurjen äidinisästä (->) Klaus Lydekenpoika Dieknistä, Suomen mahtavimmasta unionin alkuajan miehestä.

Elinan surma on asiantuntijoiden käsityksen mukaan runoiltu Suomessa vasta 1500-luvulla, ja sen takana on yleiseurooppalainen balladiaihe. Tanskassa on sepitetty samoja motiiveja sisältävä runo Lave Stisön og fru Eline, jossa päähenkilöiden nimetkin ovat lähes samat. Elinan surmaa täytyy pitää epähistoriallisena, vaikka siitä tosin näkyy, millä tavalla Ylä-Satakunnassa kansa suhtautui keskuudessaan eläneisiin mahtimiehiin. Klaus Kurki oli "ylpiä", "miesi kurja ja kamala", joka surkeasti lopetti itse elämänsä ja joka tuomittiin "alaseen helvettiin", missä "kannukset vähän näkyvät, jalat alta kiilustavat".

Historian lähteet eivät kerro Klaus Kurjesta mitään romanttista. Varhaisin varma tieto Laukosta (->) Kurkien asumakartanona on vasta vuodelta 1498, mutta (->) Paulus Juusten mainitsee piispainkronikkaansa sisältyvässä (->) Arvidus Kurckin elämäkerrassa, että tämä oli syntynyt Laukossa. Koska Arvidus oli jo 1486 Pariisin yliopistossa baccalaureus, ajoittuu hänen syntymänsä 1460-luvulle, ja silloin siis Laukko olisi ollut Kurkien kotipaikka.

Ylä-Satakunnan tuomarinviran Klaus Kurki peri ilmeisesti isältään, ei kuitenkaan vielä 1456, jolloin hän erään lähteen mukaan olisi toiminut tässä tehtävässä Kangasalla. Asiakirja on kuitenkin ajoitettava 10 vuotta nuoremmaksi. Varhaisimmin Klaus esiintyy lähteissä 1457, valtakunnan hovimestarin (->) Erik Axelinpoika Tottin asettamana tilapäisenä voutina Turun linnassa. Hän oli siellä Erikin asemiesten johtajana ja siten ilmeisesti itsekin tämän palveluksessa. Mahdollisesti hän oli jo silloin naimisissa (->) Jöns Olofinpoika Stenbockin tyttären Elinin kanssa, ja Jöns ryhtyi tiettävästi samana vuonna Erikin mieheksi.

Klaus Kurjen appi valtaneuvos Jöns Olofinpoika oli Suomen politiikassa varsin tärkeällä sijalla. Hän sai 1463 läänikseen Satakunnan ja otti vävynsä Klaus Kurjen sinne voudikseen. Samalla Klaus Kurki oli edelleen Erik Axelinpoika Tottin palveluksessa eli 1470 Tottille kuuluneen Hämeen voutina, tosin ehkä vain Ylä-Satakuntaan rajoittuneessa Sääksmäen kihlakunnassa.

Ylä-Satakunnan eli Pirkkalan kihlakunnan pohjoisin asutus oli Klaus Kurjen aikana Teiskossa, Juupajoella ja Kuorevedellä, joten siihen ei kuulunut Pohjanmaata, kuten Elinan surma -runo antaa ymmärtää. Pohjanmaalla oli niihin aikoihin oma tuomarinsa. Sen sijaan Klaun vävy (->) Knut Erikinpoika Kurki oli Satakunnan ja Pohjanmaan laamanni, joten runossa nämä kaksi herraa ovat samastuneet. Tämäkin osoittaa sen etäisyyden historiallisesta todellisuudesta.

Klaus Kurki lähteissä myös Claus Kurck mainitaan 1457 - 1477. V Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari (?) Jeppe Kurki ja Karin Klauntytär, Turun linnanpäällikön Klaus Lydekenpoika Dieknin tytär. P Elin Jönsintytär, PV valtaneuvos Jöns Olofinpoika Stenbock. Lapset: Arvidus (Kurck) S noin 1460, K 1522, Turun piispa; Elin, P Satakunnan ja Pohjanmaan laamanni, valtaneuvos Knut Erikinpoika Kurki; poika, mainitaan 1488, P Aylidz Henrikintytär.

https://areena.yle.fi/1-3644981 Laukon legendat, menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vesilahtelaisen Laukon kartanon mailla olevalta Pohdon saarelta merkkejä Matti Kurjen ja Pohdon välisestä myyttisestä kaksintaistelusta.

URA. Turun linnanvouti 1457; Satakunnan vouti 1463; Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari 1463, vielä 1477; vouti Sääksmäen kihlakunnassa Hämeessä 1470.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Finlands medeltidsurkunder IV. 1924.

E. Anthoni, Lydekessönernas Djäkneätt // Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja XXXII. 1948; E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; H. Ojansuu, Lisiä Elinan surma-runon historiaan // Satakunta IV. 1916; Suomen kirjallisuus I. 1963: M. Kuusi, Keskiajan kalevalainen runous; S. Suvanto, Satakunnan historia III : keskiaika. 1973; V. Wallin, Eräs Djeknin sukua koskeva asiakirja ja "Elinan surma" // Historiallinen arkisto 16. 1900.

"Nämnes som häradshövding i Övre Satakunda 1463—1477. Satt i landsrättsnämnd 1466. Var efter Kristian I:s maktövertagande 1457 en tid fogde på Åbo slott och 1463 fogde i Satakunda å Jöns Olofssons (Stenbock, äldre ätten) vägnar. Nämnes 1470 som fogde i Tavastland. Levde ännu 4.8 1477 men tydligen ej 28.1 1479. Var gift med Elin Jönsdotter, dotter av Jöns Olofsson (Stenbock, äldre ätten), som från 1440-talet var bosatt i Finland."

http://runeberg.org/frfinl/0257.html

Klas Kurke, Häradshövding

Far lagman Jakob "Jeppe" Kurke 1363-1382

Mor Karin Klasdotter Djäkn 1404-1453

Död mellan 1477 och 1479

Familj med Elin Jönsdotter Stenbock (äldre ätten)

Barn:

Elin Klasdotter Kurck 1469-1532

Son till Jakop Kurke och Karin Klasdotter Djäkn

Ända sedan 1300-talets senare hälft förekommer i Finland släktnamnet Kurke eller Korke, sedermera Kurck, av finska "kurki", dvs trana, det vapendjur, som i början av 1400-talet återfinnes i sigillet för en av bärarna av detta namn.

Från den på 1300-talet uppträdande äldste bäraren av namnet ärvdes det nämligen genom en dotter till en gren av ätten Svärd, vilken det ovannämnda undantaget emellertid behöll sitt fäderneärvda vapen, ett svärd mellan tre stjärnor, och redan innan denna yngre ätt Kurck 1522 utslocknat med biskop Arvid i Åbo, upptogs namnet ("Kork") av dennes systerson Jakob, som studerat i Rostoch men synes ha dött före sin morbror.

Då bruket av släktnamn under 1500-talets senare hälft blev vanligare inom det svenska riket, upptogs namnet Kurck av flera av Jakobs brorsöner, och inom denna yngsta ätt Kurck, som blev friherrlig 1651, ärvdes namnet sedan ända tills det utslocknade 1946.

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=11871


http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10328239_00112.html

view all

Klaus Jakobsson Kurki's Timeline

1425
1425
1460
1460
Age 35
Vesilahti, Finland
1469
1469
Age 44
Vesilahti, Finland
1478
1478
Age 53