Konon (Konoi) Fedotinpoika Mönttinen

Is your surname Mönttinen?

Research the Mönttinen family

Konon (Konoi) Fedotinpoika Mönttinen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

About Konon (Konoi) Fedotinpoika Mönttinen

Lampuoti, talollinen. Ägläjärvi, Korpiselkä.

Karhunkaataja

"Konoi"


Syntymä / Birth / Рождение:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1855: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Births year 1855: Корписелькя православный приход, метрические книги, рождений 1855 г.:

Nro 4. synt. 05.03.1855, kast. 08.06.1855. Konon. Vanhemmat: Ägläjärven kylän talonpoika Feodor Minin ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Vasilista Romanova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja. Kummi: saman kylän talonpoika Feodor Minin.

Korpiselän ortodoksinen seurakunta > Korpiselän ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1850-1860 (I Ca:4) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8029184]

Äidin patronyymi on virheellisesti kirjattu Romanovaksi, p.o. Mokejeva. Syntymäpäivä 05.03.1855 on vanhaa ajanlaskua, joka on uutta ajanlaskua 17.03.1855.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1880: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1880: Корписелькя православный приход, метрические книги, браки 1880 г.:

Nro 15. Vihkipvm. 12.11.1880. Sulhanen: Korpiselän seurakunnan Ägläjärven kylän talonpoika Konon Fedotov, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 26 vuotta. Morsian: Korpiselän seurakunnan Ägläjärven kylän talonpojan Terentij Fadejevin tytär, neito Marija, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 18 vuotta. Todistajat: sulhasen - Korpiselän kylän populit Fedor Antonov ja Semen Dimitrijev; morsiamen - Tšokin kylän populi Prokofij Semenv ja Korpiselän kylän populi Savelij Grigorjev.

Korpiselän ortodoksinen seurakunta > Korpiselän ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1871-1880 (I Ca:6) > s. 314 [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3911267]

Korpiselän ortodoksisen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1909-1909 (I Aa:7), jakso 25: Ägläjärvi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3908662 / Viitattu 29.12.2020

Kuolema / Death / Смерт:

Korpiselän ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1911: Korpiselkä Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1911: Корписелькя православный приход, метрические книги, смертей 1911 г.:

Katiha ‒ Karjala-tietokantahaku

Seurakunta: Korpiselkä (ort.), Kirkonkirja: Kuolleiden ja haudattujen luettelo, Sidos: 1940, Sivu: 0, Rivi: 0, Kuolinpäivä: 17.10.1940, Hautauspäivä: 0.0.Vuosi ei tiedossa, Asuinpaikka: Ägläjärvi, Pääkirjan sivu: 247, Ammatti: Taloll., Etunimi: Konon, Patronyymi: Feodorin p., Sukunimi: Mönttinen, Sukupuoli: mies, Ikä vuosina: 85, Ikä kuukausina: 6, Ikä viikkoina: 0, Ikä päivinä: 29, Siviilisääty: Leski, Kuolinsyy: Verisuonien kalkkiutuminen (3040), Hautaukseen liittyvät tiedot: Hirvensalmen lut. h.maahan, Syntymäaika: 0.0.1855, Rekisteröintinumero: 0.

Kuolinilmoitus

Kuolinilmoituksessa on syntymäpäivä merkitty uuden ajanlaskun mukaan, mutta laskennassa on yhden päivän virhe. 1800-luvulla ero uuden ja vanhan ajanlaskun välillä oli 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Konon eli Konoi Mönttinen syntyi Korpiselän Ägläjärvellä Fedot Miinanpoika Möntin ja hänen vaimonsa Vassa Mokeintyttären perheeseen neljäntenä lapsena, [1, 2] Ennen Konoita syntyivät Agafia, Ignatei ja Jaakko, ja hänen jälkeensä Aleksandra.

Konoi avioitui vuonna 1880 Maria Terenteintytär Patrosen kanssa, joka oli myös Ägläjärvellä syntynyt. Konoi ja Maria saivat kaikkiaan 10 lasta. [1, 2], Maria oli runonlaulajia. Vuonna 1917 kansanmusiikin tutkija A. O. Väisänen talletti Marian itkuvirsiä ja yhden runon - nimittäen muistiinpanoissaan tätä Maria Konoiksi. [2]

Mönttiset ovat yksi Ägläjärven kantasuvuista. Konoi Mönttinen oli 1900-luvun alkupuolella Mönttisen suvun tunnetuin jäsen. [3, 2] Konoin talo sijaitsi Ägläjärvellä hänen poikansa Jefim Mönttisen kaupasta eteenpäin tien oikealla puolella. Talo oli suuri, harmaa ja rakennettu 1800-luvun alkupuolella. [4, 2] Konoilla oli myös mylly Ägläjärven kylän lähettyvillä. Mylly toimi vesivoimalla. Myllyn yhteydessä oli myös saha. Monet jyväkuormat olivat siinä vuosien kuluessa muuttuneet jauhoiksi ja ryyneiksi. [5, 2]

Luottamustehtäviä ja maanomistuskamppailua

Konoi toimi kylässä eri luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi isojakoa valmistelleiden mittausten paikallisoppaana ja lampuotien asian lähetystön jäsenenä. [3, 2]

Ägläjärvellä oli lampuotien maanomistuskamppailu 1895-1922. Aluehan oli kuulunut vuosisatojen ajan lahjoitusmaahan, jonka omistajat vaihtuivat moneen kertaan. Kaikki lampuodit eli lahjoitusmaan maanviljelijät olivat vuokraviljelijöitä, jotka eivät omistaneet maata. Lahjoitusmaajärjestelmää alettiin purkaa Raja-Karjalassa 1800-luvun puolivälissä. Purkaminen kesti kauan: suurin osa perintökirjoista jaettiin maanvuokraajille 1870-1890-luvuilla, mutta viimeiset vasta 1920-luvulla. Ägläjärveläiset saivat odottaa perintökirjojaan vuosikymmeniä kauemmin kuin muut korpiselkäläiset. Oikeuden hakeminen oli lampuodeille hyvin raskasta. Koska asian hoitaminen pitkittyi eikä sen päättymisestä ollut mitään tietoa, taloudelliseen ahdinkoon ajautuneiden lampuotien luottamus virkamiehiin oli koetuksella [6, 2] Ägläjärven lampuotiasioista kirjoittivat monet lehdet, kuten esim. Viipurin Sanomat [7], Rajavahti [8], Karjala [9], Laatokka [10], Helsingin Sanomat [11], Hufvudstadsbladet [12], Nya Pressen [13], Wiborgs Nyheter [14].

Konoi oli mukana Riko Naumasen, Paavo Palviaisen ja Jehki Palviaisen kanssa lähetystössä, joka lähti joulukuussa 1906 Viipuriin neuvottelemaan läänin kuvernöörin kanssa lampuotiasioiden edistämisestä. [6, 15, 2] Konon ja hänen vaimonsa Maria olivat esillä lampuotiasioissa mm. Korpiselän käräjillä [16, 17, 2]

Vieraanvarainen tervaskanto

Konoi oli tunnettu ei ainoastaan omassa pitäjässä, vaan myös pitäjän rajojen ulkopuolella. Hän oli yksi vanhan kansan tervaskannoista. Konoi oli etevä rukiin kasvattaja ja tunnettu erämies. Ei hän evännyt keneltäkään matkamieheltä yösijaa. Niinpä häntä muistelee varmasti moni kulkija kiitollisuudella vielä vuosikymmenienkin jälkeen. [4, 2]

Erämies ja karhunkaataja

Konoi oli karhunkaataja, joka vielä 1920-luvun alussa myi karhunkierroksia metsästysseurueille. [3, 2] Laatokka-lehti 27.03.1923 kirjoittaa Konoin eräästä kierroksesta seuraavasti [18, 2]:

Neljä karhua yhdellä laukauksella - Onnistunut karhujahti Ägläjärvellä [18]

Viime sunnuntaina sai pankinjohtaja A. Hallbergin johtama seurua yhdellä ainoalla laukauksella neljä karhua. Talollinen Konon Mönttinen, kuulu karhunkaataja, oli t. k. 20 pnä löytänyt sattumalta Ägläjärven kylän läheisyydestä Pitkäviita-nimisellä salolla tien läheisyydessä karhun pesän ja möi kierroksen. Paitsi Mönttistä poikineen otti jahtiin osaa vain muutamia harvoja paikkakuntalaisia. [18]

Tultuaan pesälle, härsytti Mönttinen karhun liikkeelle. Tämä törmäsikin pesästään ulos, jolloin pankinjoht. Hallberg kaatoi sen heti ensimmäisellä laukauksella. Pesästä löytyi lisäksi 3 noin kuukauden vanhaa penikkaa, jotka otettiin elävänä ja ruokitaan niitä nyt Värtsilässä. - Karhuemo painoi 100 kg. [18]

Wiipuri-lehdessä kirjoitti nimimerkki Äkläjärveläinen Konoin metsästyksestä 17.12.1898 [19, 2]:

Meillä on hyvin taitavia pyssymiehiä, esim. Konoi Mänttinen. Hän on kunnostanut itsensä etenkin teiren hiivonnassa, s.o. ampumalla teiriä yksinään. Mänttinen kun löytää teirikarjan, niin hän hiiviskelee hiljalleen perässä ja aina jonkun nokkaa heistä. Tällä tavoin tappaa hän lyhyessä päivässä toisinaan noin 10 ja 8 teiriä. Kiertipä hän tässä muutamia viikkoja takaperin karhunkin, mutta pahaksi onneksi sattui koira menemään mesikämmenen olinsijoille ja hän koiraa kutsuessaan huusi liian kovasti, jonka kuuli metsän kuningas ja sen vuoksi muutti asunnon pois. [19, 2]

Kalastajakuvat

Konoi Mönttisen kuva pääsi laajalevikkisen aikakauslehden kanteen. Suomen Kuvalehden 4/1933 kannessa julkaistiin kuva nuottaa paikkaavasta Konoista. Tällä kuvalla Viljo Koljonen voitti lehden kuvauskilpailun. [20, 2]

Konoi Mönttisen kalastajakuvat Museoviraston historian kuvakokoelmassa:

Sanni Lavonsalo o.s. Mönttinen muistelee ukkiaan Konoita: [21, 2]

Meidän kotimme oli keskellä Ägläjärven kylää. Ukkini oli Konoi Mönttinen, joka tunnettiin myös nimellä Ukko-Konoi. Ollessani lapsi oli mummoni Maria Mönttinen (o.s. Patronen) jo vanha, hän kuoli kesällä 1938. Hän osasi itkuvirsiä, mutta minä en niistä yhtään pitänyt, menin aina pois. [21, 2]

Ukki oli ennen kaikkea vieraanvarainen ihminen: hänen luokseen kaikki olivat tervetulleita, mustalaisetkin, joita kulki Ägläjärven kautta. Joskus he tarjosivat jopa omia lapsiaan ottolapsiksi, jotta nämä saisivat kasvaa paremmissa oloissa. Ukin luona vieraili kerran saksalaisia, ja olen myöhemmin ajatellut, oliko heillä jo sota mielessä. Ei meitä lapsia kiinnostanut, millä asialla saksalaiset olivat, ja he puhuivatkin vain Konoin kanssa. Mieleen ovat painuneet yhden saksalaisen miehen oudosti murtaen lausumat sanat: "Suomalainen sauna on hyvä!" Vieraille lämmitettiin sauna, saivat kylpeä. Meidän sauna oli kaunis, punaiseksi maalattu, valkoiset pielet. Saunan kiuas oli savusaunan kiuas, kiviröykkiö. [21]

Ägläjärveläisiä ruokia ovat minun mielestäni kala, peruna ja ruisleipä, niitä siellä syötiin. Järvestä saatiin mujetta eli muikkuja, joiden pyytämistä varten Konoilla oli oma nuotta. Venettä ehkä lainasimme muilta, sillä en muista, että meillä olisi ollut omaa venettä ainakaan Mikonlahden rannassa. Ägläjärven metsissä oli kirkasvetisiä lampia, joista sai isoja ahvenia. [21, 2]

Ukilla oli mylly noin kolmen kilometrin päässä Ägläjärven pääkylästä. Mylly oli koskipaikassa, ja kevätuiton aikaan myin sen luona kahvia uittomiehille isäni veljen Feotora Mönttisen vaimon Anni Pyyn kanssa. [21, 2]

Kotimme lähellä oli Pyyn majatalo. Se oli maalaamaton, pitkä rakennus, ikkunanpuitteet olivat valkoiset. Lähellä oli myös Kononoffin talo, joka oli harmaa. Kononoffin rannassa naiset pesivät pyykkiä: panivat tulet padan alle ja juttelivat - heillä oli keskenään hauskaa ja hyvää seuraa toisistaan. [21, 2]

Talvisodan sytyttyä jouduimme lähtemään Ägläjärveltä. Meitä oli ukki, mamma, kuusi lasta ja Vanja-enomme, jolla ei ollut omaa perhettä. Pääsimme kuorma-auton lavalla Tolvajärvelle, missä vietimme ensimmäisen yön. Oli kylmä ja sairastuin jo auton lavalla. Aamulla matka jatkui hevosen reellä Korpiselän kirkonkylään. Seisoin siskoni kanssa reen kannoilla, ukin renkipoika oli myös kyydissä. Kun päästiin junaradan varteen, matkaa jatkettiin junan härkävaunussa Hankasalmelle. Matka kesti kauan. Mieleen on jäänyt, miten ihanaa oli, kun jossain asemalla meille evakoille annettiin ruokaa. Perheemme päätyi Hankasalmen Niemisjärven kylään, missä pääsimme erääseen taloon. Talonväki oli aivan ihanaa. Talossa syötiin jo aamukahdeksalta ruokaa ennen kuin kukin lähti töihinsä, ja mekin saimme syödä. Nukuimme lattialla. Talon isäntä ymmärsi tilanteen, sen miten meidän oli pitänyt lähteä omasta kodistamme. Isämme oli sodassa. [21]

Keväällä 1940 siirryimme Hirvensalmelle. Meidät vietiin ensimmäiseksi yöksi kylmään mökkiin, joka ei ollut käytössä, ja yöllä palelimme. Mamma meni synnyttämään Mikkeliin, ja me kuusi lasta jäimme oman onnemme nojaan. Seuraavana päivänä jatkoimme onneksi Hirvensalmen Tuukkalaan, missä asetuimme tyhjillään olleeseen taloon, jota kuitenkin pystyimme lämmittämään. Asuimme Hirvensalmella vuodet 1939-1941. Siellä syntynyt pikkuveljeni Ensio kuoli 2-vuotiaana Hirvensalmen Kissakoskella. Myös ukkimme Konoi Mönttinen kuoli Hirvensalmella, se tapahtui lokakuussa 1940. Noina vuosina kuoli myös enomme. [21, 2]

Viitteet:

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Tämä profiili oli Karjalan 184. viikkoprofiili (16.06.2019-22.06.2019).

view all 14

Konon (Konoi) Fedotinpoika Mönttinen's Timeline

1855
March 5, 1855
Korpiselkä, Finland
1881
September 10, 1881
Korpiselkä, Finland
1885
September 13, 1885
Korpiselkä, Finland
1886
September 5, 1886
Korpiselkä, Finland
1889
June 5, 1889
Korpiselkä, Finland
1890
December 19, 1890
Korpiselkä, Finland
1893
May 10, 1893
Korpiselkä, Finland
1897
January 11, 1897
Korpiselkä, Finland
1899
March 30, 1899
Korpiselkä, Finland