Konstantin Toivonen

Syntymä / Birth / Рождение:

Suistamon ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1909:
Suistamo Orthodox Parish, metrics books, Births year 1909:
Суйстамо православный приход, метрические книги, рождений 1909 г.:

83.- 9.9. Konstantin. Petäjäselässä tp. Ivan Vasilinp. Toivonen ja v. Maria Jefimint., molemmat oikeauskoisia. Kast. 21.9. Kummit: Petäjäselästä tp. Georgi Vasilinp. Toivonen ja Suistamon kylästä tp:n t. Anastasia Jefimint. Jänönen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4132462

Elämäkerta / Biography / Биография:

http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=S19090008465&srk=1052

Lehdessä Kansa taisteli no 12 1986 juttu viisi veljestä lähti - yksi palasi. Juttu Toivosen veljeksistä

http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1986/Kansa_Taisteli_12_1986.pdf

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=19162&raportti=1&hae...

Sisaren muisteluita Konstasta

'Konsta oli vartaloltaan hoikka, n 175 cm. Konsta oli pienestä pitäen erilaisempi kuin muut veljet. Häntä ei kiinnostanut maanviljelystyöt vaan hän samoili luonnossa ja istui rantakallioilla, luki paljon ja menestyi koulussa ja oli kirjallisesti lahjakas. Konstalla oli ilmiömäinen opiskelun halu jo lapsena. Konsta kävi Palomyllyn koulussa kansakoulun loppuun. Koulun jälkeen hän lähtikin sitten merille, mutta laiva haaksirikkoutui Viron rannikolle, palasi kotiin ja hakeutui Impilahden kansanopistoon oppilaaksi. Siellä huomattiin häen kirjalliset lahjansa. Kansanopiston jälkeen hän pääsi Impilahteen kunnansihteeriksi, asui opistolla ja oli yönseudut opiston kirjastonhoitajana. Hän kirjoitti artikkeleita lehtiin, runoja ja liikkui kirjallisuutta harrastavissa piireissä. Konsta meni Sortavalan seminaariin ja olikohan 3. tai 4. lukukausi, kun hän sitten joutui sotaan ja menehtyi. Kaatuessaan hän oli seminaarioppilas ja vastavihitty Irja Toivosen (os Leskisen ) kanssa. Sitä en tiedä, ehtikö hän julkaista runojaan painoon asti, mutta paikallisissa lehdissä niitä ainakin julkaistiin.'

(Rauha Kuittinen muistelma / (Marjaana Koistinen))

(Lisäys/ Lea Tajakka):

Konsta Toivonen syntyi v. 1910 (Muistoissa kylät elävät –teoksen tietojen mukaan) pienen maalaiskodin poikana. Hänen vanhempansa olivat Ivan ja Maria (os. Jänönen) Toivonen. Heillä oli kuusi poikaa, joista Konsta oli vanhin. Konsta oli nuoresta pitäen kiinnostunut kirjallisuudesta ja hän opiskeli kansakoulun käytyään kansanopistossa, siirtyi sitten kauppa-alalle, harjoitteli kunnankirjuriksi ja päätyi Sortavalan seminaariin. Konsta Toivonen kirjoitti paljon runoja ja myös suorasanaista tekstiä. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin mm. Laatokka-lehdessä.

Konsta Toivonen kaatui Tolvajärven taistelussa 22.12. 1939. Hänen kirjallinen tuotantonsa paloi Sortavalan pommituksessa, vain joitain on säilynyt. Konsta Toivonen on haudattu Suistamon sankarihautaan. (”Konsta Toivonen” luvussa ”Petäjäselkä ja Malassu”, kertojana Agnes Viisanen, ent. Mäkiselkä (os. Toivonen)/ Muistoissa kylät elävät (toim.) Aune Kalkkinen, 1993.)

Pauli Vinni muistelee Konsta Toivosta ja kertoo tavanneensa hänet mm. Impilahden kansanopistolla ennen kuin Konstasta piti tulla kunnankirjuri. Konsta oli harjoittelemassa sitä varten myös Impilahden kunnantoimistossa ja luki samaan aikaan keskikoulun kurssia. Sittemmin hän oli päässyt Sortavalan Opettajaseminaariin, mesenaattiensa tuella ja oletettavasti esikuvanaan Iivo Härkönen. Talvisota katkaisi kuitenkin Konsta Toivosen elämän.

Vinnin mukaan monet odottivat Konstasta toista Iivo Härköstä. Konsta oli kirjallisuuden ystävä ja hän lehteili usein Runebergin, Kiven ja Ahon teoksia. Samoin Iivo Härkösen kirjallinen tuotanto oli hänelle kotoinen. Hän oli kiinnostunut myös Toivo Pekkasen teoksista. Konsta kirjoitti ahkerasti runoja.

Konsta omisti jo nuorena kirjaston, joka toimittaja Arvo Rasilaisen mukaan oli ihmetyttänyt Impilahden kansanopiston johtajatarta Hellä Pelkostakin. Konsta kertoi hankkineensa kirjansa niukoista tuloistaan säästämällä ja myöhemmin kirjoituspalkkioilla.

Opintokerho-opiskelu kuului Konstan kirjallisiin harrastuksiin. Impilahden kaunokirjallisessa opintokerhossa toimitettiin lehteä nimeltä ”Sytyke”, jonka toisena toimittajana Konsta Toivonen oli. Hän analysoi monissa kirjoituksissaan opintokerhon opiskelun tarkoitusta. Nuoressa Karjalassa v. 1955 julkaistussa hänen tekstissään sanotaan:

”Opintokerholaiset, tiedättekö mikä rakovalkea on? Se ei ole suuri, kauas näkyvä roihuava tuli eikä siinä ole paljon puita. Siinä on vain kaksi toisiaan likekkäin olevaa puuta ja niiden välissä palaa pieneltä näyttävä tuli(…). Raja-Karjalan kerholaiset! Teidän korpisten kylienne opintokerhot ovat tuollaisia rakovalkeita. Eivät ne loitoksi näy ja ylpeitä valokaaria ilmoille lähetä. Mutta niiden luona on lämmintä ja ne luovat kaunista hohdettaan niiden ihmisten sisimpään, jotka niiden luokse tulevat(…). Tahtoisinpa teille haastella, mitkä kaksi puuta siihen pitää panna. Yksi olkoon rakkaus, suuri, syvä ja ehtymätön viikon viluissa pilveksissä ollutta Raja-Karjalaa, synnyinseutua kohtaan(…). Hengen kaipuu tiedon ja valon maailmoihin olkoon toinen puu rakovalkeassa. Se on kaunein osa ihmislapsen elämää(…).”

Konstan ajatuksia ihmisen elämän onnesta ja elämisen laadusta: ”Elämän tarkoituksen voi parhaiten täyttää täällä, missä maailman äänet eivät ole tukahduttamassa sisäisen ihmisesi ääntä. Täällä salon köyhässä, vaatimattomassa, työstä ja rauhasta rikkaassa maailmassa voit parhaiten kasvaa ihmisenä, sillä ihmisen tie on kuljettava(…) köyhänä, nöyränä ja vaatimattomana, työtä tehden ja pyrkien, ei tuntien kaikkia maailman iloja ja turhia ääniä, vaan tuntien rauhaa(…).”

Konstan henkinen anti oli Vinnin mukaan osin peräisin Kalevalasta. Nuoren Karjalan 1938 numeroon hän kirjoitti mm.: ”Sinä olet vanha. Hämärästä tuntemattomasta muinaisuudesta sinun syntyäsi etsitään. Sinä olet nuori, sillä vielä tänä päivänäkin ikuiset ajatuksesi elävät yhä tuoreina kuin syntymähetkenään, yhtä koruttomina, syvinä ja rikkaina kuin aina elämäsi vuosisatojen ja vuosituhansien aikana. Sinä olet tuntematon. Ken sinut loi ja missä, ei sitä vielä kukaan lopullisesti tiedä. Muutenkin olet vielä tuntematon. Kukaan ei ole vielä täysin tajunnut maailmasi ihmeellisyyttä, syntyjesi syvyyttä, runokotkasi korkeaa, taivasta tapaavaa lentoa. Sinä olet tuttu, sillä sinussa haastavat ilojaan ja surujaan, kertovat koko elämänsä omat esi-isämme ja –äitimme. Sinä laulat ihmisestä, joka on ollut sama vuosisatoja sitten kuin tänäkin päivänä(…).”

Vinni kirjoittaa: ”Hän itse kirjoitti, että ”synnyinseutujeni salojen vakaa, surumielinen humina ja sen muinaisuuden soinnut ovat poveni syvimmät ja omimmat äänet luoneet ja sinne sieluni iäksi sitoneet”. Olettaa myös sopii, että hänen ”Mäki-Buabonsa” kalevalainen muinaisuuden henki, kotiseutunsa erämetsien vaarojen salaperäinen viehätysvoima ja sukunsa tietäjien verenperintö olivat eräitä eliksiirejä, jotka yhä enenevässä määrin vaikuttivat hänen muinaishenkiseen kehitykseensä."

Lähteet:

Pauli Vinni: ”Muistelmia Konsta Toivosesta I”/ Nuori Karjala, Lokakuu 1971.

Pauli Vinni: ”Muistelmia Konsta Toivosesta II”/ Nuori Karjala, Joulukuu 1971.

Muistoissa kylät elävät (toim.) Aune Kalkkinen, 1993.

Konsta Toivosen tekstejä mm.:

Risti ja korven tietäjä – Kertomus muinaisesta Karjalasta/ Nuori Karjala, Toukokuu 1973.

Entiskarjalaisen kodin elämä/ Nuori Karjala, Lokakuu 1973.

Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 1. viikkoprofiili (13.12.-19.12.2015).