Tottijärvi rippikirja 1904-1909 (AP I Aa:16) Sivu 100 Pohjanloukko, Normark (Pohjola), Tanhuanpää, Tapola ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2838... / Viitattu 22.02.2024

Laukon häädöt

Jos jotakuta työtä pitemmän ajan tekee, alkaa se luistaa joutuisammin. Tottuu, näette. Samoin näkyy käywän Laukon häätöjenkin. Ennen ehdittiin korkeintaan 3—4 torppaa päi wässä, mutta keskiwiikkona niitä meni kokonaista 6. Eiköhän lopulta ala luistaa niin, että woidaan häwittää waikka kymmenkunta päiwän mittaan.

Ensimäisenä otettiin kynsiin Luikko. Ollut aikonaan suuri torppa, mutta kartano wähitellen wienyt maat ja rakennukset, ne kun sopi niin mainiosti yhdistää talon maihin. Nyt on torpassa maata tuskin tynnyrin alaa enempää ja tehdään niistä kartanoon 30 työpäiwää. Maksamattomasta werosta otettiin takawarikkoon taiouskaluja, muuta kun ei ollut saatawissa. Sinne päästessämme oli ahdas pihamaa täynnä huonekaluja, kirjoja, sänkywaatteita, taloustawaroita rankassa saateessa paljaan taiwaan alla.

Haawisto oli toinen tämän päiwän uhreista, pieni torppa sekin. Molemmat, sekä isäntä että emäntä wanhoja. Raataneet itse mökkinsä maat kylmään korpeen kuten monet muutkin häädetyistä. — Täällä eräs rikkuri alkoi pitää torpan täysikaswuiselle pojalle moraalisaarnaa. On muka houkuteltu wanhukset lakkoon. Tuntuu surkealta ja samalla naurettawalta että joku rikkuri, joku elukkaparka, joka työhön kartanoon menemisellään juuri waikuttaa sen, ettei paroonin tarwitse suostua torppariensa waatimuksiin, waan woi panna toimeen häätöjä tulee ja alkaa saarnata rehellisille työmiehille ja heitä welwollisuuksistaan muistuttelemaan. — 2 wanhusta, jotka ikänsä owat paroonin pelloilla raataneet ja hänen hywäkseen parhaat woimansa uhranneet, saiwat lähteä kodistaan mieron tielle. —

Yhä karttuu herra paroonin uhrien luku.
Wesala, köyhän työmiehen pieni mökki oli kolmas, johon „rankaisuretkikunta" kulkuaan suuntasi. Isäntä ei ollut kotona. Äiti waan 6 alaikäisen lapsensa kanssa istui mökissä, kun herrat sinne saapuiwat. Siitä huolimatta alettiin häätö. Mökki asujansa oma, samoin sanna, aitta ja nawetta. Satakunta markkaa oli yhteensä käräjä- ja häätökuluja. Arwiomiehinä mukana olleet poliisit koko houneryhmän arwioineet sadaksi markaksi, joten kaikki köyhän työmiehen moniwuotisen työn hedelmät oliwat menneet paroonin hywäksi. Ei kuitenkaan „ulosmitattu" saatawasta muuta kun asuinrakennus. Se pantiin sinettiin ja warwuuden wuoksi wielä särettiin katto ja uunit. Sentähden kai, ettei se waan wastaisi kustannuksia ja että sitte woitaisiin toisenkin kerran ryöstää. Kalut ensin kannettiin ulos ja wiimeisenä sieltä tulee äiti kantaen huonosti puettua rintalastaan, hänen jälessään wanhempi, 13 wuotias poika kantaen toista, pikku tyttöä ja wiimeisenä eräs rikkuri, toi kolmatta tyttöstä, jolla wielä oli maitokortteli kädessä. Pitkin maata läikkyi maito, kun lasta kuletettiin saunaan, johon koko muu perhekin oli kokoontunut. Saiwat kruununwoudilta „armosta“ luwan asua siellä jonkun päiwän, asua sawuisessa saunassa, jossa on lattiata korkeintaan 4 neliömetriä, koko 8 henkinen perhe. Sinne jäiwät katselemaan sen saunan owelle sawun keskelle rankaisuretkikunnan poistumista.

Kalle Tapola se sitte sai wieraikseen koko „konkkaronkan". Tawallinen työ. Ei ollut mitään takawarikkoon otettawaa. Wuohi waan ja pari kolme lammasta oli nawetassa. Määkyen juoksiwat lampaat pitkin mäkeä kun lääwän owi awattiin. Kowa työ taisi tulla torpan wäelle heidän kiinniottamisestaan.

Noormarkussa, johon sen jälkeen ruwettiin, kaatoiwat rikkurit torpassa elämöidessään kaluja ja owista ja akkunoista ulosmättäessään saawin, joka oli täynnä ohran lestyjauhoja. Hywä joukko niitä meni maahan. Ei niistä montaakaan puuroa olisi keittänyt, irwisteliwät waan kun heille teostaan huomautettiin. Torpan wanha isäntäwäki on asunut torpassa kolmattakymmentä wuotta. Isäntä, wanha ja hywin sairas mies, ei ollut kotona. Oli joka aamu rankaisuretkikunnan täällä elämöidessä lähtenyt ulos ja palannut wasta illalla. Ei kestäisi nähdä oman kotinsa häwitystä.

Torisewa wiimeinen tänään.Tupa täynnä wäkeä kun mentiin. Komennettiin pois näkemästä tätä surkeutta. Eräs tamperelainen söi pöydän ääressä kun häätäjät saapuiwat. Komennettiin ulos. Lupaa ensin lopettaa syöntinsä, mutta kun ratsumestari komentaa miehiään wiemään ulos tätä uppiniskaista, täytyy hänen lähteä kesken syöntiään. Emäntäwäellä on juuri kangas kuteilla. Senkin täytyy riistää pois puilta, että rikkurit saawat kantaa ne pihalle. Suuren, seinään naulatun hyllyn repi eräs rikkuri pienille palasille. Ei edes koettanut saada ehjänä. Ilman mitään työasetta otti hyllyn syrjään kiinni ja repi siksi, että se oli pienillä palasilla lattialla. Ja kaikkea tätä katselee kruununwouti edes kehottamatta suurempaan warowaisuuteen. Saatawista ulosmitattiin suuri joukko saaweja, tiinuja, talous- ja huonekaluja ja höyläpenkki. Emäntä kyllä pyysi, ettei höyläpenkkiä wietäisi, että olisi jokin, jolla mies perhettään elättäisi, mutta kruununwouti waan sanoi, että „onhan sillä paljon muuta sälyä millä elättää". — Niin sitä waan wiedään tärkeimmätkin toimeentulemisen wälikappaleet, waikka kyllä olisi ollut „paljon muuta sälyä," jota sen sijaan olisi woinut ottaa.

Muita ei häädetty tänään. Torstaina alkaa sama peli. Nyt on otettu haastella torppareita heinäkuussa pidettäwiin wälikäräjiin siitä, että owat muuttaneet takaisin huoneisiinsa, kun kerran oliwat häädetyt. YliPihnala sai haasteen keskiwiikkoiltana keskellä maantietä ja kahden poliisin todistajina ollessa. Juttuja kertyy jutun päälle torppareillemme.

Jos jonkinlaisissa paikoissa wiettiwät häädetyt perheet yönsä. Enimmäkseen kai sentään paljaan taiwaan alla. Ali-Pihnalan perhekin wietti ensimäisen yönsä nuotion ääressä kotinsa lähellä. Siellä sai wanha emäntä ja wanha, sairas isäntä nukkua nuotion ääressä koleassa kewätilmassa ja kylmässä sateessa. Ei tainnut sentään paljon mitään tulla nukkumisesta, kun on kodista, missä on parhaan ikänsä raatanut, pois ajettu, eikä tiedä, mihin päänsä kallistaa. Tulewathan sitä, tietysti, herrat poliiseineen ulkoakin pois häätämään, kun maa ja ilma täällä kerran kuuluu Laukon surullisen kuuluisaan waltakuntaan.

Keskiwiikon lehdessä ollut häätökertomukseni saa minun luulemaan, että sekä latojat että korehtuurinlukijat owat liitossa Laukon paroonin kanssa, siksi paljon wirheitä owat he tehneet. Kaiketi tarkoituksella saada kertomukseni niin mahdottomaksi ymmärtää kuin suinkin. Siinä m. m. puhutaan porwarillisten tuttawista
kun sen sijaan, tietysti, pitäisi olla persoonallinen. Jo alkupuolella samaa kertomusta on jotakin weteen kuolemisesta, kun jokaisen korehtuurin lukijankin pitäisi ymmärtää, että on tarkoitettu wiluun kuolemista. Puhumattakaan monista muista.

Kansan Lehti, 27.04.1907, nro 94, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/645807?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tottijärvi rippikirja 1910-1919 (AP I Aa:17) Sivu 136 Pohjanloukko, Itsellisiä (Norrmark), (Tanhuanpää) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3726... / Viitattu 22.02.2024

• Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy: Apr 16 2022, 20:58:02 UTC