Kunnallisneuvos Niilo Lamminmäki

Pihlajaveden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja 15 vuoden ajan (1928-30 ja 1943-54). Osuuskassanjohtaja. Kunnallisneuvos.

Harrastajakuvaaja, jonka 500 dian kuvakokoelma 1960-1970-luvuilta on Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen arkistossa. Omaelämäkerta ja muu arkistoaineisto on Kansallisarkistossa.

Elämäkerta

Niilo Lamminmäki syntyi Ryngänmäen Lamminmäen torppariperheen kuopuksena. Lamminmäki oli pieni torppa Ahvenlammen rannalla. Niilo-poika syntyi torpan savusaunassa ja oppi kertomansa mukaan omatoimisesti kirjoitustaidon piirtämällä kirjainmerkkejä hiilellä tuohenpalaseen. Kova oppimisen halu auttoi Niilo-pojan osuuskaupan harjoittelijaksi ja sitten edelleen opinpolulle. [1, 2]

Pihlajaveden kunnalliselämässä Niilo Lamminmäki vaikutti 1920-luvun lopulta kuntaliitokseen saakka ja jatkoi vielä toimintaansa Keuruunkin kunnassa. Hän toimi kunnallislautakunnan / kunnanhallituksen puheenjohtajana 15 vuotta (kaudet 1928-30 ja 1943-1954). Pihlajavedellä puheenjohtaja toimi käytännössä kunnanjohtajana ja vastasi kunnan rahavarojen hoidosta. Lamminmäki sai toiminnastaan tunnustukseksi Suomen kunnallisliiton kultaisen ansiomerkin. [3]

Niilo Lamminmäki kirjoitti 135-sivuisen omaelämäkerran Varjoisilla poluilla vuonna 1983. Omaelämäkerta on yhdessä muun Lamminmäen luovuttaman arkistoaineiston kanssa Kansallisarkistossa. Arkistossa on mm. seuraava Lamminmäen kokoama aineisto:

• Kylähistoriikki "Näin syntyi Karhulankylä" (1983)
• "Karhulankylä" -lehtiartikkeli kylän perustamisesta (1892-1893)
• Lehtiartikkeli Karhulankylän perustamisesta (1960)
• Jäljennökset Lauri Almos Yrjö-Koskisen kirjeistä (1892-1893)
• Karhulankylän tilojen omistusoikeuksien muutokset vuosina 1893-1983 sekä tilojen asukkaat tiloittain (1892-1983)
• Jäljennös Suometar-lehdessä olleesta artikkelista "Pihlajaveden torpparit oman maan hankinnassa" (1893)
• Puhtaaksikirjoitetut jäljennökset sopimus- ja myyntikirjoista (1892-1893)
• Luettelo tärkeimmistä asiakirjoista liittyen kylän perustamisvaiheisiin ja alkuvuosien yhteistoimintaan vuosina 1892-1917 (1892-1983)
• Karhulankylän talojen nimet sekä metsä- ja kytöpalstojen nimet (1892-1983)
• Karhulankylän talojen jakonumerot (1983)
• Niilo Lamminmäen puhe Karhulankylän synnystä (1960) [4]

Harvinainen perhejuhla

Keuru–Pihlajavesi–Multia-lehti 6.7.1927 kertoi seuraavasti perhetapahtumasta, jolloin vietettiin myös Niilo ja Laura Lamminmäen häät:

– – oli Pihlajaveden Karhulan t.y :n talolla kesäkuun 25 p ;nä. Silloin viettivät kultahäitään maanviljelijä Aadolf Moksunen ja hänen puolisonsa Hedvig, o.s. Hyöty. Samassa tilaisuudessa vihittiin avioliittoon kultahääparin tytär, Karhulan postinhoitaja neiti Laura Moksunen ja herra Niilo Lamminmäki, hänkin Pihlajavedeltä. Tähän kaksinkertaiseen perhejuhlaan olivat saapuneet kaikki kultaparin kotimaassa olevat lapset lähimpineen ja laajan suvun ja ystäväpiirin edustajia niin paljon, että kylläkin avara häähuone oli ahdinlkoon asti täysi, kirkkoherra V. I. Suomisen toimittaessa nuorenparin vihkimistä. Vihkimisen päätyttyä esitti kirkkoherra Suominen kauniissa ja sisältörikkaassa puheessa omansa ja häävieraiden onnittelut sekä kultaparille että vastavihityille alottaen hääpäivästä viisikymmentä vuotta ajassa taaksepäin ja lopettaen tähän hääpäivään, joka oli, monen sadepäivän jälkeen, seestynyt ihanaksi aurinkoiseksi kesäpäiväksi. – – Varmaankin toivoo jokainen Moksusten harvinaisessa ja onnistuneessa perhejuhlassa ollut häävieras parhainta onnea nuorelle parille ja pitkää, yhä aurinkoisemmaksi seestyvää iltapäivää jo hopeoittuneelle, mutta sieluiltaan nuorelle kunnianarvoiselle kultaparille. [5]

Arvokas diakuvakokoelma kotiseutuyhdistykselle

Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen arkistoon luovutetusta Niilo Lamminmäen diakuvakokoelmasta Lauri Lappi kirjoitti Aisapuussa 1/1997 seuraavasti:

Pihlajaveden kotiseutuyhdistys sai vastaanottaa arvokkaan lahjoituksen, kun pankinjohtaja Ahti Lamminmäki luovutti yli 500 kuvaa käsittävän diakuvakokoelman kotiseutuyhdistyksen arkistoon. Kokoelma sisältää kunnallisneuvos Niilo Lamminmäen pääosin 1960-1970-luvuilla ottamia kuvia Pihlajavedeltä.

Kuvat on ryhmistely neljään pääryhmään:
I Pihlajavettä Ahtaansillan länsipuolelta
II Pihlajavettä Ahtaansillan itäpuolelta
III Kunta, kirkko, koululaitos ja yhteisiä tapahtumia
IV Kohdentamattomat kuvat

Vuonna 1995 kuollut kunnallisneuvos Niilo Lamminmäki oli innokas valokuvauksen harrastaja, joka halusi ikuistaa kauniita Pihlajaveden maisemia tai vanhoja rakennuksia, ihmisiä ja tapahtumia, näyttää niitä ystävilleen ja säilyttää muistona kotiseudusta jälkeenjäävillekin sukupolville, Ahti Lamminmäki kirjoittaa kuvaluettelon kansilehdellä isänsä rakkaasta harrastuksesta.

Kauniina kesäiltoina työpäivän päätteeksi ja viikonloppuisin silloinen osuuskassanhoitaja Niilo Lamminmäki kierteli mopollaan Pihlajaveden kyliä kamera kaulassa. Kuvakavalkadi lähtee liikkeelle Ahvenlammen rannalta, Niilon syntymämökin raunioilta, torpan, jonka sauna oli toiminut saman vuoden sisällä kylpylänä, riihenä ja synnytyslaitoksena. Ahvenlammin tuntumasta siirrytään Karhulankylälle, jonka talot Karhula, Kettula, Hukkala ynnä kaikki muut on ikuistettu. Myös kyläläisiä arkiaskareissaan ja juhlan keskellä on kuvattu. Ja Kotilehden pihasta on kuva, kun Elli on lähdössä kassalta Mossella kotiin.

Kotikylältä kuvausmatkat jatkuivat pitäjän jokaiseen kolkkaan, Riitamäestä Kömin kylille ja Yltiältä Simsiöön. Muistoja mennestä ajasta säilyttämään Niilo Lamminmäki on kuvannut kohteita, joita uhkasi rappeutuminen ja täydellinen unholaan painuminen, mutta yhtä mieluusti kamera on etsinyt kohteita, joissa on rakennettu jotakin uutta. Kuvista huokuu lämpö ja rakkaus kotiseutua kohtaan ja niin eläviä ne ovat, että aivan hyvin voisi kuvitella porstuan oven aukeavan ja pihamaalle astuvan tuttuja ihmisiä. Kuvankatselija yrittää saada muistiinsa aikoja kolmenkymmenen vuoden takaa, hetkittäin onnistuukin, tulee ahaa-elämyksiä jälleennäkemisen riemua. Kuvissa kiinnittää huomiota vesakkojen puuttuminen talojen ympäriltä.

Aikoinaan Niilo Lamminmäki näytteli diakuvia kylillä järjestetyissä kokouksissa ja tupailloissa. Viime kesänä Karhunkylällä järjestettiin muisteluilta diakuvien katselun merkeissä ja seuraavana päivänä samoista dioista koottu valikoima pyöri nonstoppina kotiseutumuseon kesäjuhlassa. Tästä kuvamateriaalista riittää katseltavaa useammaksikin kerraksi. Ja varmasti jatkossa kuvia tullaan näin hyödyntämäänkin. Järjestetään yhteisiä katseluiltoja ja muistellaan menneitä.

- Tekisin vääryyttä isäni työlle, ellen luovuttaisi tätä kokoelmaa pihlajavetisille, joille kuvat alunperin on tarkoitettu, vanhemmille muisteltaviksi ja nuorille kertomaan isoisien ja -äitien maailmasta, jota ei enää ole ja ajasta, joka ei palaa, mutta joka juurien kautta vaikuttaa vielä pitkään, Ahti Lamminmäki lausui lahjoituksensa saatesanoiksi. Kotiseutuyhdistyksen puolesta lahjan vastaanottanut puheenjohtaja Tarmo Lepikko kiitti lahjoittaa ja sanoi yhdistyksen pitävän suurena kunniana ottaa vastaan arvokas kuvakokoelma ja arveli sen tuottavan paikkakunnalla paljon iloa. Lahjaa vastaanottamassa oli myös yhdistyksen sihteeri Liisa Alakolehma. [6]

Pihlajaveden kunnan johtoa. Niilo Lamminmäki oikealla.

Pihlajaveden kunnanvaltuusto 1954-1956. Niilo Lamminmäki takana toinen oikealta. Kaikki henkilöt, edessä vasemmalta: Vilhelm Anttila, Emil Rajala, Vieno Kallio, Eero Lappi, kunnansihteeri Maija Halmeoras ja Väinö Kanerva. Takana vasemmalta: Aarne Heikkinen, Mikko Juusela, Matti Raivio, Sulo Kivimäki, Jorma Kuusimäki, Reino Niinimäki, Kaarle Kauttu, Martti Virtanen, Tauno Varjamo, Eino Kanerva, Niilo Lamminmäki ja Akseli Kanerva.

Pihlajaveden kunnanvaltuuston näyttelijöitä vuonna 1962. Näytelmä kuvasi kunnan kokousta 100 vuotta sitten. Niilo Lamminmäki edessä kolmas vasemmalta. Kaikki henkilöt, edessä vasemmalta: Tauno Varjamo (nuija kädessä), Edvard Kallio, Niilo Lamminmäki, Yrjö Väisälä (keppi kädessä) ja Väinö Lähteenmäki. Keskellä vasemmalta: Eino Kanerva, V. I. Veikkola, Ahto Luoma, Heikki Arponen, Lauri Reunanen, Akseli Kanerva, Väinö Kanerva ja Sulo Kivimäki. Takana vasemmalta: Martti Lappi (vaaleampi takki ja musta hattu), toistaiseksi tunnistamaton henkilö ja Jorma Sampolahti.

Pihlajaveden viimeinen kunnanvaltuusto 1968. Niilo Lamminmäki edessä ensimmäinen oikealta. Kaikki henkilöt, edessä vasemmalta: Eino Kanerva, viimeinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Martti Lappi, kunnansihteeri Maija Halmeoras ja Niilo Lamminmäki. Martti Lapin ja Maija Halmeoraan välissä Kaarle Kauttu. Maija Halmeoraan ja Niilo Lamminmäen välissä Aune Heinämäki. Keskirivissä vasemmalta: Paavo Koukkumäki, Akseli Kanerva, Väinö Kanerva, Reijo Etelämäki ja Lauri Asunmaa. Takarivissä vasemmalta: Sulo Kivimäki, Lauri Leppäjärvi, Pentti Kokinmäki, Ahto Luoma ja Kalevi Vähäkömi.

Niilo Lamminmäki vanhoilla päivillään. Kuva on hänen omasta kokoelmastaan.

Niilo Lamminmäen kuolinilmoitus.

Niilo ja Laura Lamminmäen hauta Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Syntymämerkintä

• Pihlajavesi > syntyneet, 1895-1916 > 60: 1899 marras-joulu: 5.12.1899 (syntymäpäivä), 10.12.1899 (kastepäivä), 51 (isän ikä), 43 (äidin ikä), Niilo; vanhemmat Ryngänmäen torppari Juha Heikki Lamminmäki ja vaimo Manta Matintytär. Kummit Semmi Obadianpoika Jyväsjärvi ja vaimo Hilja Maria Emilintytär Virroilta. Kastoi sakaristossa W Brusila, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

Rippikirjat

• Pihlajavesi > rippikirja, 1889-1899 > 405: Karimon ruotia, Ryngänmäki No 30 Lamminmäki torppa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 437: Ryngänmäki No 30 Lamminmäki torppa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

[2] Liisa Lappi kirjannut muistitietona Niilon kertomaa.

[3] Teppo Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, Vanhan Ruoveden historia III:3, s. 297-298.

[4] Finna.fi

[5] Keuru-Pihlajavesi-Multia, 06.07.1927, nro 27, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1554783?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[6] Lauri Lappi: Arvokas diakuvakokoelma kotiseutuyhdistykselle. Julkaistu Aisapuu-lehdessä 1/1997:

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 39. viikkoprofiili (23.-29.9.2019).