Kustaa Aadolf Kustaanpoika Koskinen

Hämeenlinnan kaupunkiseurakunta, syntyneet http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6062331

Hämeenlinna kaupunkiseurakunta rippikirja 1882-1891 (MKO39-59) Sivu 652 Liikkeenharjoittajain ja työkansan Leskiä ja lapsia ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1396... / Viitattu 02.08.2021

Hämeenlinna kaupunkiseurakunta rippikirja 1882-1891 (MKO39-59) Sivu 719 Wenäjällä oleskelevia ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1396... / Viitattu 02.08.2021 Pietarissa tädin Miina Silanderin luona.

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1898-1907 (AP_III I Aa:28) Sivu 617 Koskinen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 16.04.2021

Pirkkala rippikirja 1891-1899 (MKO81-103) Sivu 622 Tyrkkölä, Räikkä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1240... / Viitattu 15.04.2021

Pirkkala rippikirja 1900-1909 (AP_II I Aa:29) Sivu 1010 Tyrkkölä, Räikkä, Annila, (Koskinen, Hintsa, Jokinen, Mattila, Lindholm) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2861... / Viitattu 15.04.2021

Muutto Helsinkiin: Helsinki muuttaneet 1902-1906 (MKO32-36) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2349... / Viitattu 17.06.2022

Uudenmaan läänin henkikirjat Helsinki 1908, Zobeln-kortteli, Itäinen Heikinkatu 9 https://digihakemisto.net/item/2109486616/5638419810/222

Uudenmaan läänin henkikirjat Helsinki 1920, Zobeln-kortteli, Itäinen Heikinkatu 9 https://digihakemisto.net/item/2112346922/5986693187/520

Uudenmaan läänin henkikirjat Espoo Storhoplax Bergans 1922 https://digihakemisto.net/item/2112464859/8161398702/126

Kunta Espoo. Kylä Storhoplaks. Tilan nimi Bergans. Tilannevuosi 1931

Omistaja Kustaa Adolf Koskinen , Anna o.s. Pusa Lisätietoja Bergans, 0,5 km Leppävaaran asemalta ja 11 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1905 K. A. ja Anna (o.s. Pusa) Koskinen. On aina ollut rahvaan miesten omistama, mutta kerrotaan, että n. 400 v. sitten se oli vähällä joutua Albergan isännän, Gyldenärin, omaisuudeksi. G. oli nim. saanut valtiolta Ison-Huopalahden kylän läänitykseksi ja halusi saada läänityksen aivan omakseen. Tähän ei Bergansin omistaja kuitenkaan ollut taivutettavissa. Tilasta on erotettu kaikkiaan n. 200 palstaa, yhteiseltä pinta-alaltaan n. 80 ha. Niistä on muodostunut Leppävaaran tiheä asutuskeskus »Harakka». Pinta-ala 33,5 ha, josta puutarhaa 0,5, peltoa 25, luonnonniittyä 3 ja muuta maata 5 ha. Peltomaa on tasaista savimaata. Rakennukset viljelysten päässä. Niistä ovat mainittavimmat päärakennus ja entinen vilja-aitta, jotka kumpikin ovat n. 150 v. vanhoja. Tilalla harjoitetaan vapaata viljelystä, peltoala jakautui v. 1929 seuraavasti: 10 ha kauraa, 2 ohraa, 10 perunaa, 1 rehujuurikasveja ja 2 ha heinää. Kotieläimiä: 3 hevosta ja 25 — 100 sikaa, riippuen porsaiden menekistä ja sianlihan hinnasta. Suurimmat tulot saadaan myymällä Helsinkiin perunoita, lihaa, rehuja ja porsaita. Valo- ja voimasähkö Oy. Albergan Sähkö Ab:ltä, jonka toimitusjohtaja Bergansin isäntä on.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I http://sukutilat.sarka.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6ssi_Koskinen Viitattu 9.9.2021

Kössi Koskisen kansanruokala Uudella Ylioppilastalolla ja hänen kuppilatoimintansa historiaa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1194813?term=...