Kustaa Mikko Evä

Lähteet

1. Kommunistiwerilöyly Pietarissa: Suomen Sosialidemokraatti, 14.09.1920, nro 212, s. 4-5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1311195/artic... / Viitattu 27.12.2020
2. Sanomalehtikatsaus N:o 32, Laatinut Etsivä Keskuspoliisi 20/9 1920: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2016-pp00010537 / Viitattu 27.12.2020
3. Kustaa Mikko Evä: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Mikko_Ev%C3%A4 / Viitattu 27.12.2020

Lainaus Wkipediasta:

"Kustaa Mikko Evä (1878 Sysmä – 12. huhtikuuta 1927 Leningrad) oli suomalainen toimittaja, osuustoimintamies ja työväenliikkeen aktiivi, joka oli yksi Tampereen kunnalliselämän näkyvimmistä hahmoista sisällissotaa edeltävinä vuosina. Sodan aikana hän kuului punaisten Hämeen rintaman esikuntaan ja pakeni ennen sen päättymistä Neuvosto-Venäjälle, jossa Evä oli mukana perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli asemamies.
Nuoruudessaan Evä palveli Lappeenrantaan sijoitetussa Suomen Rakuunarykmentissä, josta hänet kotiutettiin vääpelinä. Työväenliikkeen toimintaan Evä tuli mukaan vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Hän työskenteli toimittajana Tampereella ilmestyneessä Kansan lehdessä sekä muun muassa toimitsijana Suomen Rautatieläisten Liitossa. Evä oli Tampereen sosialidemokraattisen kunnallistoimikunnan jäsen ja myöhemmin 1910-luvulla hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä työväenliikkeessä sekä kunnalliselämässä. Evä kuului muun muassa Hämeen Työväen Säästöpankin isännistöön ja Suomen Maanvuokraajain Liiton toimikuntaan, lisäksi Evä toimi Työväen keskinäisen vakuutusyhtiön johtajana ja Tampereen Työväen Osuuskauppayhdistyksen puheenjohtajana. Vuosina 1916–1917 hänellä oli merkittävä rooli tamperelaisen kuluttajaosuustoiminnan yhdistymisessä Osuusliike Voimaksi. Lisäksi Evä oli perustamassa sekä Kulutusosuuskuntien Keskusliittoa sekä Suomen Osuustukkukauppaa.
Marraskuussa 1916 Evä nimitettiin Tampereen elintarvetoimikuntaan, jonka toiminnassa hän oli mukana Tampereen valtaukseen saakka, toimien lyhyen aikaa sen puheenjohtajanakin. Helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917 Evä valittiin Tampereella perustettuun 17-jäseniseen Työväen johtavaan komiteaan. Marraskuun 1917 yleislakon yhteydessä Evä valittiin Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston elintarvikeosastoon sekä Tampereen työväen järjestyskaartin rykmentinkomentajaksi, josta tehtävästä hän kuitenkin erosi tammikuun 1918 alussa. Sisällissodan aikana hän toimi punaisten pohjoisen rintaman esikunnassa yhdessä Eino Rahjan, Aleksanteri Vasténin ja Tuomas Hyrskymurron kanssa.[4] Tampereen taistelun aikana hän onnistui pakenemaan kaupungista ja siirtyi Neuvosto-Venäjälle. Evän pakenemisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta hän oli poistunut Tampereelta jo viimeistään 24. maaliskuuta, jolloin Evää ei tavoitettu Pellavatehtaan työväen osuuskaupan hallituksen kokoukseen
Elokuussa 1918 Evä oli Pietarissa mukana SKP:n perustavassa kokouksessa ja hänet valittiin myös puolueen ensimmäiseen keskuskomiteaan,[6] jonka sihteerinä Evä toimi 1918–1921. Lokakuussa 1920 Evä haavoittui niin sanotussa Kuusisen klubin ammuskelussa. Myöhemmin hän työskenteli Leningradissa ilmestyneen Vapaus-lehden päätoimittajana, Kommunisti-lehden toimitussihteerinä sekä Kustannusliike Kirjan kirjallisen osaston johtajana. Lisäksi hän toimi Venäjän kommunistisen puolueen perustaman Pietarin läänikomitean suomalaisen osaston sihteerinä.[7]
Evä kuoli Neuvostoliitossa vuonna 1927. Hieman aikaisemmin SKP:n keskuskomiteasta erotettu Eino Rahja piti hänen hautajaisissaan voimakkaasti puolueen johtoa kritisoineen puheen, jonka keskuskomitea puolestaan tuomitsi ”törkeänä ryhmäkuntalaisuutena”.[8] Evän muistelmia sisällissodan ajalta on julkaistu Jukka Lehtosaaren toimittamassa teoksessa Punakaarti rintamalla, joka julkaistiin Leningradissa vuonna 1929.

Teoksia
Kosto Suomen köyhälistön pyöveleille : puhe Pietarin suomalaisten työläisten vallankumousjuhlassa 8 p:nä marrask. 1918. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 28. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918
Työväen diktatuuri Suomeen! : luento työväen diktatuurin hallituskoneistosta kommunistisilla agitaattorikursseilla Pietarissa 30 p. marrask. 1918. Suomalaisten kommunistien sarjajulkaisu n:o 37. Suom. kommunistisen puolueen keskuskomitea, Pietari 1918 Punakaarti rintamalla. s. 37–57. Marxists.org
Kuka loi Jumalan?. Kirja, Leningrad 1924
Maan lannoitus ja lannan hoito ; suomalaisten lähteiden mukaan K. M. Evä. Kirjan maatalouskirjoja n:o 8. Kirja, Leningrad 1927
Punainen tiedustelija. Kirja, Leningrad 1931

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Mikko_Ev%C3%A4

kaksi poikaa, asuu mahdollisesti venäjällä?

Maria Lähteenmäki, PUNAPAKOLAISET - suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa, 2023, sivut 34, 63, 164, 242 ja 403. // 16.11.2023

EVÄ, MIKKO. Synt. Sysmässä 1878, kuoli Leningradissa huhtikuun 12 p:nä 1927. Tov. E. kuului vanhempaan luokkataistelijapolveen. V. 1905 hän liittyi Tampereen ty:n kautta sosdem puolueeseen, josta alkaen hän yhtämittaisesti taisteli hellittämättömällä tarmolla kapitalismia vastaan. Tampereella oli hänen suoritettavanaan lukuisia luottamustehtäviä, toimien siellä m. m. paloapuyhdistys Turvan toimitusjohtajana ja Kansan Lehden vastaavana toimittajana. Viimemainitussa ominaisuudessa istui hän pariin otteeseen useampia kuukausia vankilassa tsarismin uhrina. — Luokkasotaan otti hän innolla entisenä rakuunana osaa. Sen päätyttyä siirtyi tov. E. Venäjälle, jossa toimi m.m. Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä, puolueen ensimmäisenä sihteerinä ja Vapaus-lehden päätoimittajana. Tov. Evässä meni manan majoille vannoutunut vallankumouksellinen
Työväenjärjestöjen tiedonantajan julkaisema, 01.01.1928, s. 161
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/978490?page=161
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikko Evää el ole enää taisteluriveissämnie.
Viisi kuukautta sitten pakoitti pitemmän aikaa kalvanut keuhkotauti hänet sairaalaan, jossa fc.k. 12 p:nä sammui hänen palava vallankumouksellinen henkensä.
Vainaja oli syntynyt Sysniässä 1878, ollen kuollessaan 49 vuotias. Köyhistä työläisvanhemmista syntyneenä sai hän jo aikaisin lähteä itse leipäänsä ansaitsemaan niin että kansakouluakaan ei voinut keskeytymättä suorittaa. Sitkeän itseopiskelun kautta saavuttikin vainaja laajat tiedot, hyvän kynänkäyttö- ja puhujataidon. Tov. Evä kuului vanhempaan 1 ipkkataistelij apolveen. V. 1905 liittyi hän Tampereen työväenyhdistyksen kautta Suomen sos.- dem. puolueeseen, csiitä saakka kävikin hän sitten keskeytymätöntä taistelua kapitalismia vastaan ja työväenluokan puolesta.
Työnsä työväen hyväksi suoritti hän pääasiassa Tampereella, jossa aikoinaan kuului lukuisiin johto- ja toimikuntiin, työskenteli ”Kansan Lehden” toimittajana ja jonkun aikaa työväen perustaman paloapuyhdlstys 'Turvan” toimitusjohtajana. ”Kansan Lehden” vastaavana toimittajana ollessa sai hän pariinkin otteeseen ja useampia kuukausia kerrallaan olla vankilassa suorittamassa porvarillisen hallituksen tekojen arvostelusta annettuja luokkatuomioita. V. 1918 joutui vainaja Tampereella entisenä rakuunana järjestämään taistelujoukkoja. Hänet valittiin piiripäälliköksi ja hoiti tätä tehtävää aina maaliskuuhun saakka, jolloin kansanvaltuuskunta lähetti hänet Pietariin eräitä käytännöllisiä tehtäviä suorittamaan. Luokkasodan päätyttyä pääsi hän pakenemaan valkoisten kostoa Venäjälle, kuuluen siellä Suomen Kommunistisen puolueen perustajiin. Valittiin Keskuskomitean jäseneksi, joka taas valitsi hänet ensimmäiseksi puoluesihteeriksi, ollen tässä toimessa v. 1921 saakka. Sittemmin joutui hän hoitamaan Leningradin lääninkomitean suomenkielisen osaston sihteerin tehtäviä. Tästä toimesta siirrettiin " Vapaus”-lehden päätoimittajaksi, jossa tehtävässä oli aina siihen saakka, kunnes tauti pakoitti hänet vuoteelle. Tämän varsinaisen tehtävänsä lisäksi
toimi Kustannusosuusk, ”Kirjan”alettua toimintansa, sen kirjalli' sen jaoston sihteerinä, ottaen osaa myös aikakausjulkaisu '‘Kommunistin” vakinaiseen toimitustyöhön. Elokuun kommunardimurhissa oli myöskin Evä tapettavien listalla haavoittuen vaikeasti murhaajien kuulista. Haavoittuminen heikensi hänen terveytensä tehden tilaa keuhkotaudille, joka lopullisesti sorti hautaan tulisieluisen taistelijan. Tov. Evässä meni manan majoille uskollinen vallankumouksellinen, omistavan luokan verivihollinen. Kunniaa kaatuneelle kommunaardille S
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 20.04.1927, nro 89, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1666620?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

• Sysmä syntyneet 1865-1887 (MKO788-798) Syntyneet 1878 Elokuu - Syyskuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1886... / Viitattu 06.08.2023
• Sysmä lastenkirja 1890-1899 (MKO289-314) Sivu 797-798 Virtois 1 Naarlammi 2 Linnois Jokiois ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1882... / Viitattu 26.09.2023
• Joutsa rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:16) Sivu 183 Laitjärvi, No 1 Kuhala, Kivelä mäkit. (Soilander Wilander Hartolan Blom) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2576... / Viitattu 26.09.2023
• vihitty 15.6.1913 Lempi Karolina Wiklundin kanssa Tampereen tuomiokirkkoseurakunta vihityt 1912-1917 (AP I Eb:5) 06.1913 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3162... / Viitattu 04.08.2023
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1908-1920 (AP_I TU I Aa:33) Sivu 861 Eurén, Evä (Soilander) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4336... / Viitattu 04.08.2023