Tervetuloa rakentamaan Kuhmoista asutuksi Genissä!

Kuhmoinen kuului vuoteen 1974 Päijät-Hämeen maakuntaan, joilloin siirtyi osaksi Keski-Suomen lääniä eli nyk. Keski-Suomen maakuntaa. Vuoden 2021 alusta Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan.

Kuhmoinen kirkonkirjoissa:
Kuhmoisissa "kylät" vaihtelee eri aikoina kirkonkirjoissa. Ne ovat välillä seutukunnittain, välillä lukupiireittäin. Vasta 1800-luvulla Isojaon jälkeen kylät ovat maarekisterin mukaisia.

• Nieminen JK (2018) Mitä Kuhmoinen tarkoittaa. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 19.1.2019.

Voit aloittaa liittymällä projektiin yhteistyökumppaniksi, kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Tämän jälkeen voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita, liittymispyynnöt lähettyvät kaikille yhteistyökumppaneille, kun joku on pyynnön hyväksynyt, se riittää. Voit liittää ylläpitämiäsi Geniprofiileita Kuhmoinen projektiin, kts. profiilien listaus. jatkossa profilit voi liittää myös kylä- ja talokohtaisiin projekteihin, joita perustetaan tarpeen mukaan.

Kuhmoisten asukkaisiin, kyliin pääset tutustumaan jatkossa myös tarpeen mukaan perustettavien kyläprojektien kautta. Talojen isäntäväkien ja sukujen esittelyä varten voi perustaa Talonhaltijaprojekteja. Maakunta-tasolla toimii Keski-Suomen, Pirkanmaa ja Häme Geni-projekti, jonka tukena FB-ryhmä Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen suvut

Paikkatiedon tallennus profiiliin

Kun lisäät profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot oikeassa kohdassa, kts. kuva Paikkatiedon tallennus profiiliin Tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua. Muita ohjeita Genin käyttöön liittyen löydät täältä.

Muut projektit

Suositellaan, että projektin yhteistyökumppanit liittyvät myös Keski-Suomen, Pirkanmaa ja Häme Geni-projektiin ja liittävät profiilit myös sinne.
Käsityöläisten, pappien, sotilaiden ym. ammatinharjoittajien profiilit suositellaan liitettäväksi myös ammattikohtaisiin ym. asiayhteyteen sopiviin projekteihin, esim. Suomalaiset siirtolaiset - Finnish emigrants, Karkotetut suomalaiset Siperiassa autonomian aikana jne.

Jos haluat keskustella projektiin liittyvistä aiheista, voit aloittaa projektikeskustelun. Profiileihin liittyvää keskustelua voi käydä ko. profiilin keskustelussa. Huomioi, että keskustelut ovat julkisia, ne näkyvät myös Genin ulkopuolella.

Lähteitä, kirjallisuusviitteitä ym.

• Digihakemisto
• Kuhmoisten seurakunta Hiski-tietokannassa
• Naapuriseurakunnat: Eräjärvi, Jämsä, Kuhmalahti, Luhanka, Längelmäki, Padasjoki, Sysmä
• Kuhmoisten kirkonarkisto Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa,
• Kuhmoisten kirkonarkisto SSHY :n digiarkistossa, jäsensivuilla uudempaa aineistoa
• Hautakivikuvia FB-ryhmä Suomen kirkkoja ja hautausmaita
• Suomen kirkkoja ja hautausmaita kts. Kuhmoinen
• Kuhmoinen Suomen Asutuksen yleisluettelossa
• Kuhmoisten henkikirjoja / Hämeen läänin henkikirjat 1832-1975 / Uudenmaan läänin henkikirjat 1809-1975 (Hollola,Padasjoki,Kuhmoinen)
• Kuhmoisten Tuomiokirjoja SSHY:n jäsensivuilla
• Sotilasasiakirjoja SSHY:n jäsensivuilla
• Kuhmoinen Wiki
• Rippikirjat - Kuhmoinen 1752 - 1765
• Sukutilat Webissä ( tilanne 1932 )
• Padasjoen ja Kuhmoisten käräjäkunnan perukirjat (1847-1993)( Osassa mahdollisuus tarkastella digitaalisena)
• Padasjoen ja Kuhmoisten käräjäkunnan perukirjat 1847-1861 ja 1876-1882 ( Jämsän käräjäkunnan perukirjat)
• Nieminen JK (2018) Päijänteen seudun suku- ja paikallishistoriaa . Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 19.1.2019.
• Längelmäen kylien rakennusperintöä
• Kansalliskirjasto
• Museovirasto finna
• [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2382910588] Vanhaa karttaa Kuhmoisten alueelta (2143-2144 alkuiset)

Kylät

Kuhmoisissa maakirjan 1750 mukaan:

Anttula kyläprojekti

Rantala
Suutari
Marttila
Puukila
Pälsilä

Harmoinen kyläprojekti

Kauppila
Hukki
Knuutila
Iso-Littu
Vähä-Littu
Nikula
Purola
Vilppula
1698 jälkeen käräjäpöytäkirjoihin tai henkikirjoihin ilmestyy: Sappee 1763, Anttila 1770 & Yrjölä, Valkjärvi 1775, Nikula 1776, Koirankivi 1778, Joutsimatka 1782, Rimmintaipale 1785, Riihilahti 1788, Hopeaharju 1791 (sijaitsivat kaikki Sappeessa).
Saarenkulma: Lummenenmaan kulmaan Sorola 1773, Saarelle eli Saloon Nurmiranta 1782, Hiukkola 1776, Kokkola 1786, Korkeela 1786, Sumioinen 1794.
Jako 1740: Littu eli Avoperä, Simola. Vähä-Litun jako 1745: Visala ja Mattila.
Unnaslahti 1774.
Nikulan jako 1785: Nivu eli Nikula ja Miehonniemi.
Knuutilasta 1/4 1786: 1791 Lahti
kirkonkylän rajalle: Myyrä-Putkisto 1784, Kuokansyrjänalusta 1789, Mäenpää 1780, Kuokkala 1780, Lakiakangas eli Penttilä 1780, Jokela 1789, Muuttola 1788, Hakala 1782.
isojaon jälkeen Myllyvieri 1814, Rajalahti 1796, Kunnatoinlahti 1806, Syrjänpää 1798, Mantere 1789, Taipale 1804, Haapasilta 1799, Kunnatoin 1799, Kultakallio 1814, Vuohilahti 1821.
isojaossa itsenäistyneiden torppien torppia: Joutsenlahti 1804, Kukasniemi 1812, Kavelahti 1812, Puoliväli 1831, Lahdentausta 1847, Heikkilä 1853, Takkula 1821, Isoaho 1861, Kolula 1851, Mäkelä 1849, Ahola 1814, Pirttilahti 1819, Mäyrämäki 1841, Jakaraniemi 1803.

Kaukola kyläprojekti

Nihtilä eli Hukki
Kaukola
Kalhola

Lästilä kyläprojekti

Valkiamatti eli Rekola
Ranta-Puukila
Kopsala
Hinskala eli Motikkala
Jussila
Muurila
Myysälä eli Saksa
(maakirjoissa Lästilää:) Paateri

Närvä kyläprojekti

Närvän yksinäistila

Ouninpohja kyläprojekti

Ounin yksinäistila

Puukkoinen kyläprojekti

Kimola
Haljala
Hujala

Päijälä kyläprojekti

Hukki eli Nihtilä
Kopola
Kuttila
Juntteri
Teppinen
Korola
Leisala
Muurahainen
Hyrkkölä
Sorkkala
(Pihlajalahden) Seppälä
(maakirjassa Päijälää:)Leppäkosken yksinäistila

Rasi kyläprojekti

Rasin yksinäistila

Ruolahti kyläprojekti

Ruolahden yksinäistila

Suurijärvi kyläprojekti

Finnilä
Heimala

Tapiala kyläprojekti

Pörvälä
Paaja
Vorikka
Teppola
Myysälä
Lukkari
Niemelä
Simola
Uotila
Keikkala
Iivola
(maakirjoissa Tapialaa:) Lättilä
(maakirjoissa Tapialaa:) Venttolan talo

Tehi kyläprojekti

Tapanila
Tuomala

Valkiala kyläprojekti

Väkkärlä eli Äijälä
Pasi
Hakkimala

Äkämäki kyläprojekti

Kauppila
Korppila

Vuodesta 1800 maakirjoissa omina kylinään:

Leppäkoski kyläprojekti

Leppäkoski el Knihtilä , Venttola

Lättilä kyläprojekti

Paateri kyläprojekti

Pihlajalahti kyläprojekti

Asuinalueita / Lukupiirejä kirkonkirjoissa

Pukara lukupiiri projekti

Pukara on Tapialan (Iivalanniemen) Keikkalan pojan Erkki Simonpojan raivaama(1699-1788) torppa, joka itsenäistyi taloksi ja se on lukupiirin nimenä sillä alueella.

Rauhalahti lukupiiri projekti

Rauhalahti on myös alunperin torppa (Simo Simonpoika 1693-1765 Finnilästä), sitten talo ja lukupiiri. Talon nimi myöhemmin Kylämä ja siitä sitten kylän nimi - kuuluu useisiin maarekinterikyliin.

Isojärvi lukupiiri projekti

Ensin torppa, sitten talo Rauhalahden lukupiirissä.

Sappee (Sappis) lukupiiri projekti

Sappee kuluu Harmoisten kylään, josta sinne perustettiin torppia, sittemmin itsenäisiä taloja - lukupiiri.

Ivalanniemi lukupiiri projekti

Iivalanniemi on ollut aluksi mökkirykelmä, joissa on asunut itsellisiä ja sotilaita. Alue on osittain Lästilää, Tapialaa ja Äkämäkeä. Kaikissa kirkonkirjoissa ei mainita kyliä lainkaan, vaan talot on sikinsokin pitäjän eri puolilta.
(mm. Rekola, Ivala, Keikkala, Niemelä, Saksa)

Sattulanniemi (Sattula) lukupiiri projekti

Sattulanniemi on ollut mökkirykelmä, joissa on asunut itsellisiä ja sotilaita. Alue on osittain Lästilää, Tapialaa ja Äkämäkeä. Kaikissa kirkonkirjoissa ei mainita kyliä lainkaan, vaan talot on sikinsokin pitäjän eri puolilta.