Lars Andersson Lundin

Lars Andersson liittyi kaksikymppisenä kesällä 1717 Länsi-Götanmaan ratsuväen kolmikasrykmenttiin (Västgöta tremänningsregemente till häst), jonka päätehtävä oli suojella Etelä-Ruotsia kodinturvajoukkona sillä aikaa, kun pääarmeija taisteli Keski-Euroopassa. Lars sai sukunimensä rykmenttiin liittyessään.

Suuren Pohjansodan päätyttyä 1721 Larsin rykmentti hajotettiin, ja suuri osa miehistä komennettiin täydennysmiehiksi Suomeen, jonka puolustuskyvyn sota oli romahduttanut. Lars Lundinin palveluspaikka oli Ristiinassa, Savon jalkaväkirykmentin henkikomppanian sotamiehenä numero 15. Lars Lundin sai vuonna 1737 hallintaansa Heinämäen tilan Ristiinan Mäkelän kylässä, ja talo säilyi suvun hallussa seuraavat 150 vuotta.

Lars osallistui vuonna 1741 alkaneeseen hattujen sotaan ja sen alussa käytyyn Lappeenrannan taisteluun, josta hän selvisi hengissä. Lars sai kuitenkin surmansa 15.8.1742 ruotsalaisten vetäytyessä kohti Helsinkiä ja viikkoa ennen armeijan antautumista venäläisille. Kaatumispaikka ja hautapaikka eivät ole tiedossa.

Lundin annettu sotilasnimeksi aikanaan.

Soldat.

Y-dna: R1a -z284 -> R YP1166 -> R-BY117055 -> R-BY 112299

Elämänvaiheet (lähde Seppo Patrikainen: Suurvallan puolesta - rivisotilaan osa. Ruotusotamies Lars Lundinin elämänvaiheista, 2009): Lars Andersson liittyi kaksikymppisenä kesällä 1717 Länsi-Götanmaan ratsuväen kolmikasrykmenttiin (Västgöta tremänningsregemente till häst), jonka päätehtävä oli suojella Etelä-Ruotsia kodinturvajoukkona sillä aikaa, kun pääarmeija taisteli Keski-Euroopassa. Lars sai sukunimensä rykmenttiin liittyessään.

Suuren Pohjansodan päätyttyä 1721 Larsin rykmentti hajotettiin, ja suuri osa miehistä komennettiin täydennysmiehiksi Suomeen, jonka puolustuskyvyn sota oli romahduttanut. Lars Lundinin palveluspaikka oli Ristiinassa, Savon jalkaväkirykmentin henkikomppanian sotamiehenä numero 15. Lars Lundin sai vuonna 1737 hallintaansa Heinämäen tilan Ristiinan Mäkelän kylässä, ja talo säilyi suvun hallussa seuraavat 150 vuotta.

Lars osallistui vuonna 1741 alkaneeseen hattujen sotaan ja sen alussa käytyyn Lappeenrannan taisteluun, josta hän selvisi hengissä. Lars sai kuitenkin surmansa 15.8.1742 ruotsalaisten vetäytyessä kohti Helsinkiä ja viikkoa ennen armeijan antautumista venäläisille. Kaatumispaikka ja hautapaikka eivät ole tiedossa.

Lundin annettu sotilasnimeksi aikanaan. Ristiinassa siitä kehittyi sukunimi Luntinen. Lähde: Teuvo Luntinen; Sukututkimus Luntinen suvusta. 29.10.1976 (moniste)

Ristiinan seurakunnan arkisto - I Aa:1 Rippikirja, 1706 - 1709, 1710 - 1714, 1726 - 1734 1706-1734, jakso 163, sivu 31: RK 1726-1729 Laitiala Sockala (Sokkala) ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5978003335&aineistoI... / Viitattu 6.12.2023

Seppo Patrikainen 2009; Ris RK 1726 s.162, SJR 494 Lifkomp. 1731 nr 15; 1733 nr 15; Lauri Korpelainen, Ristiinan Mäkelän Korpelaiset 2001;