Lauri Aukusti Matinpoika Letonmäki

Toimittaja. Kansanedustaja.

Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettu, joka muutti sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle.

Elämäkerta

Tampereella syntyneen Lauri August Helinin vanhemmat olivat höyrylaivan kapteeni Matti Helin ja Kristina Matilda Dahlberg. Matti Helin oli syntyjään Pihlajaveden Letonmäen eli Lukkarin talollisen poika. Messukylässä syntyneen Kristina Dahlbergin juuret olivat puolestaan äitinsä puolelta Tampereen seudulla ja isänsä puolelta läntisellä Uudellamaalla. [1]

Päästyään ylioppilaaksi 1903 Tampereen reaalilyseosta Lauri Letonmäki toimi Tampereella Kansan Lehden toimittajana ja vuoteen 1918 Työläisnuoriso-lehden avustajana. Hän oli myös Rajavahdin vastaavana toimittajana Sortavalassa 1911–1912. Hän kärsi vankeustuomion majesteettirikoksesta 1912.

Kansanedustajana hän toimi 1914–1917 edustaen SDP:tta ja Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Ennen sisällissotaa hän oli sosiaalidemokraattisen puoluetoimikunnan jäsen. Sisällissodan aikana hän toimi Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiainvaltuutettuna ja huoltoasiain päällikkönä sekä toimeenpanevana sihteerinä, ja hän oli lisäksi Työväen järjestyskaartin yleisesikunnan jäsen. [2, 3, 4, 5, 6]

Vuodesta 1910 Lauri Letonmäki oli naimisissa keuruulaissyntyisen yhteiskunnallisesti valveutuneen torpantytön Maikki os. Kurkelan kanssa. Maikki Letonmäki valittiin eduskuntaan 1917 Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. [1, 7]

Sisällissodan loppuvaiheessa Lauri Letonmäki siirtyi perheineen Neuvosto-Venäjälle. Hän oli mukana maanalaisessa puoluetyössä Suomessa ja Ruotsissa 1919–1920 sekä toimi Sosialistisen aikakauslehdenavustajana Suomessa ja Viesti-lehden toimitusneuvoston jäsenenä Ruotsissa. 1920-luvulla Letonmäki opetti SKP:n poliittisilla kursseilla Pietarissa 1920–1921 ja Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa 1922–1923. Myöhemmin hän toimi Kominternin Länsi-Euroopan propagandasihteeristön Suomen osaston hoitajana 1924, Punainen Karjala -lehden päätoimittajana 1927–1931 ja työskenteli kustannusliike Kirjassa poliittisen kirjallisuuden osaston toimittajana 1931–1935, jolloin hän suomensi kirjallisuutta ja toimitti yhdessä Kullervo Mannerin kanssa Lenin koottujen teosten suomennosta. [2, 3, 4, 5]

Lauri Letonmäki joutui Neuvostoliitossa epäsuosioon 1935, ja hänet erotettiin kommunistisesta puolueesta syytettynä yhteyksistä nationalisteihin. Letonmäki teki hänelle osoitetun poliittisen epäluottamuksen seurauksena itsemurhan Petroskoissa 20. marraskuuta 1935. [2, 3, 4, 5, 8, 9]

Maikki Letonmäki pidätettiin 2.8.1937 ja hänen elämänsä päättyi teloittajien toimesta Petroskoin lähistöllä 15. marraskuuta 1937. Maikin pidättämishetkellä perheeseen kuului kaksi tytärtä: Tampereella syntyneet Mirja (1911) ja Inkeri (1915). Molemmat asuivat 1956 Petroskoissa. Maikki Letonmäen maine palautettiin Neuvostoliitossa 1956, mistä ilmoitettiin tyttärille. [4, 5]

Toivo A. Lehtinen kuvaa muistelmissaan Lauri Letonmäkeä pienikasvuiseksi vaaleaveriseksi mieheksi ja henkilöksi, jonka luonteenpiirteistä ei helposti päässyt perille. Lauri Letonmäellä oli runsaasti runoilijanlahjoja, ja Lehtinen arvelee, että jos olosuhteet olisivat olleet toiset, maamme kaunokirjallisuus olisi voinut hyötyä niistä. Toisenlaisen kohtalon alla ne kuitenkin tyrehtyivät kokonaan. [8]

Lauri Letonmäen teokset

• Ohjelmarunoja: omia ja suomennoksia 1. Tampereen työväen sanomalehti 1914
• Ohjelmarunoja: omia ja suomennoksia 2. Tampereen työväen sanomalehti 1918
• Valkoinen sosialidemokratia – punainen kommunismi. 1918
• Piirteitä Suomen ja Karjalan historiasta, Moskva: Centralnoe izdatelstvo narodov S.S.S.R., 1925
• Karjalan historia, Leningrad: Kirja, 1931
• O. W. Kuusinen, L. Letonmäki, K. Manner, Suomen vallankumous 1918. Helsinki: Marxilais-Leniniläiset ryhmät, 1973

Lauri Letonmäen runoja Wikiaineistossa: klikkaa tästä!

Uutinen Lauri Letonmäen saamasta majesteettirikostuomiosta Suomi-lehdessä 8.5.1912.

Uutinen Lauri Letonmäen kuolemasta Laatokka-lehdessä. 29.8.1936[9]

Lähteet ja lisätietoa

[1] Kirkonkirjalähteet

• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta - syntyneet, 1886-1889 (AP I C:7) > 85: sivu 164: 12.1886; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=316...
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta > rippikirja, 1878-1887 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=182...
  
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta > rippikirja, 1888-1897 > 167: Helin https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=187...
  
• Keuruu > rippikirja, 1900-1909 > 242: Keuru, No 18 Kurkela torppa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...
  

[2] Wikipedia: Lauri Letonmäki

[3] Eduskunta: Lauri Letonmäki

[4] Virallinen Karjala, Karjalan tasavallan virallinen internet-portaali: http://old.gov.karelia.ru/Power/Office/FSB/b_f.html?fbclid=IwAR0hy1...

[5] Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan, s. 301

[6] Suomi nro 102 8.5.1912: Majesteettirikosjutut

[7] Eine Joutsijoki: Pihlajaveden tiet vievät perille: Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa

[8] Toivo A. Lehtinen: Vanhaa sanomalehtimiespolvea, muistelmia parinkymmenen vuoden takaa. Julkaistu teoksessa Työväen Joulualbumi 1941

[9] Laatokka nro 97 29.8.1936: Kullervo Manner ja Kustaa Roviokin teloitettaviksi - Lauri Letonmäki teki itsemurhan.

[10] Kohtalona Neuvostoliitto: https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi/haku.php?etunim...

Profiilikuva: Atelier Laurent 1908 - 1917, Tampere. Työväen Arkisto.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 13. viikkoprofiili (25.-31.3.2019).