Lauri Matinpoika Määttä

Valtiopäivämies Lauri Määttä syntyi 20.10.1812 Kuhmossa Katerman Moisalan talossa n:o 21 ja kuoli Kuhmossa Katerman Hietaperän talossa n:o 9, 18.2.1896, haudattiin 9.3.1896.

Säännöllinen valtiopäivätoiminta lähti Venäjän vallan aikana liikkeelle vasta 1860 -luvulla

Kuhmolaiset saivat Venäjän vallan ajan säätyvaltiopäiville yhden edustajansa. Tämä oli Katerman Moisalan, myöhemmin Määttänä tunnetun talon isäntä Lauri Määttä (1812-1896). Hän osallistui kaksille valtiopäiville: ensin 1863-64 (valitusvaliokunnan jäsen), sitten vuonna 1867 valittuna.

Määttä oli itseoppinut maanviljelyyn ja karjanhoidon kehittämiseen vakaasti luottanut talokas ja yksi paikkakunnan vauraimmista isännistä. Hän oli saavuttanut ahnaana suunvuoron käyttäjänä kuhmolaisten luottamuksen ja lukeutui keskeisiin vastuunkantajiin, kun 1860 -luvun lopulla piti siirtyä uuteen kunnallishallintoon.

Kun Lauri Määttä oli vuonna 1863 ensimmäisen kerran valittu valtiopäiville, kuhmolaiset evästivät häntä vaatimaan käynnssä olleen isonjaon toteuttamista siten, että talot saisivat lain suomaa määrää enemmän maata. Lisämaan saamista kruununmaista kannattivat myös hyrynsalmelaiset. Määttä hankki Kainuun talollisilta ja virkamiehiltä laajan tuen ajatukselle ajaa isonjaon toteuttamista helläkätisemmin seutujen karujen luonnonolojen vuoksi. Valtion metsävirkamiehet harasivat niin jyrkästi vastaan, ettei toive mennyt vuonna 1866 läpi hallitusta vastanneessa senaatissa. Lähes ainoaksi myönnytykseksi jäi lupa hyödyntää kruununmetsistä kolottuja tervaspuita seuraavaan vuoteen saakka. Määtällä saattoi olla vaikutusta siihenkin, että kuhmolaiset saivat korjata edelleen heinää kruununmaiden sisään jääneistä "nautintoniityistään".

Lauri tunnettiin valtiopäivien puheliaana ja aloitekykyisenä talollisena, vaikka hänen perikuhmolainen kuningasajatuksensa vapaan metsänkäytön jatkumisesta ei totteutunut muuttuneissa oloissa. Hän luotti opinsaannin voimaan ja kannatti ennakkoluulottomasti muun muassa maanviljelyskoulujen perustamista. Hän tuki varovaisin askelin myös kansakouluasiaa. Hän ajoi aikaansa edellä yleisen sairaalan perustamista Kajaaniin, mikä toteutui vasta paljon myöhemmin. Hän näki lisäksi metsänmyynnin suomat mahdollisuudet ja möi tukkeja itsekin.

Joissakin asioissa Lauri Määttä oli hyvin vanhoilla linjoilla, kuten vastustaessaan rautateiden rakentamista. Hän perusti käsityksensä mielellään raamatullisiin siteerauksiin. Hän ei kannattanut kauppapuotien avaamista maaseudulle ja Kuhmoon, koska arveli perhesovun vaarantuvan, kun tuhlailevaisuuteen taipuvainen nuoripolvi teki ostoksia vanhempien luotolla: "Maakauppiaat tavaroineen ovat verrattavissa käärmeeseen paraatisissa". Määttä ei puoltanut naisen perintöoikeuden säätämistä mieheen nähden samanvertaiseksi: "Vaimo on luotu miehen jälkeen ja tämän avuksi, ei päinvastoin". Naiselle kuului kuitenkin osoittaa yhtä suuri kunnioitus kuin miehelle. Tästä Määttä muistutti vastustaessaan talonpoikien äänekästä vaatimusta saadatakaisin heiltä vuonna 1866 evätty säännöstelty viinankeitto-oikeus. Hänen mielestään viinan kirot tulivat eniten vaimoväen murheeksi.

Lauri edusti vanhaa kuhmolaista elämänmallia, joka oli sitkeä kuin pihka puun kyljessä. Hänen ihanteensa oli isäntävaltainen sopuisa perhe, joka tukeutui yhteistuumin maanviljelykseen ja nälän torjuntaan. Työnteko ja säästäväisyys olivat jatkuvasti teroitettavia hyveitä ja kaikenlainen tuhlailu tuomittavaa. Metsään olisi pitänyt olla mahdollisimman vapaa käyttöoikeus, mutta sen olisi pitänyt kulkea vasta maa- ja karjatalouden arvostuksen vanavedessä. Tervanpolton ylenpalttinen valta-asema ei ollut hyväksi. Tässä suhteessa jo ikääntyvän entisen valtiopäivämiehen äänenpainot edustivat yhtäältä perivanhaa kaskiajan ja itsekasvaetun leipäviljan henkeä, toisaalta aikaansa edellä ollutta 1900 -luvun valtapyrkimystä kohentaa maa- ja karjatalouden tuottavuutta.

Lähde: Jorma Wilmi, Kuhmon historia 2003, s.285.

HisKi/ Kuhmo/ Syntynyt / Kastettu 20.10.1812 22.11.1812 Kylä / Talo Katerma No 21 Isä Matts Määttä Äiti Marg. Väisänen 35 " Lapsi Lars http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3680591

Kuhmo rippikirja, 1811-1818 Katerma 21 Moisala IK110 IAa:6 Kuva 18, sivu 17 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=402...

HisKi/ Kuhmo/ Kuulutettu / Vihitty 21.10.1855 Mies Kylä / Talo Katerma Nimi sexman Lars Mattss: Määttä Vaimo Kylä / Talo Lammasperä Nimi tjenande Gretha Bertilsdr Pulkkinen http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3696260

Kuhmo rippikirja, 1866-1876 Katerma 21 Moisala MKO25-36 IAa:15 Kuva 24, sivu 23 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=670...

Kuhmo > rippikirja, 1887-1896 > 69: Katerma, 9 Hietaperä MKO73-104, sivu 69 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4933...

Kuhmo > kuolleet, 1886-1912 > 41: Helmikuu 1896 AP I F:4 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2276...

Säätyvaltiopäivät 1863: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4tyvaltiop%C3%A4iv%C3%A4t...

Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä: http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

Sukutunnukset: http://www.maattasuku.fi/sukutunnukset/