Lt. Col. Magnus Erik Ehrnrooth

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ehrnrooth_nr_1123

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U904

http://hiski.genealogia.fi/hiski/512hhk?fi+0441+kastetut+13723

Militär: Volontär vid karelska dragonregementet 1779-06-23. Kornett på extra stat därst 1781-04-04. Fänrik vid Tavastehus läns regemente 1792-08-10. Kadett vid Karlberg 1795-09-24. Fänrik vid Tavastehus regementets jägarebataljon 1799. Löjtnant vid Savolaks fotjägareregemente 1800-09-08. Kapten i armén 1802-07-09. Kapten vid Tavastehus regementets jägarebataljon 1804-12-26. Major i armén 1809-06-21. GMtf 1809. Överstelöjtnants avsked 1810-05-03.

http://www.saunalahti.fi/~torstis/lohja/sivut3.htm LAAKSPOHJA, KARTANO,LOHJA Laakspohjan kartanon rakennukset sijaitsevat peltojen ympäröimän puiston keskellä Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartanoon johtava tammikuja on merkitty karttaan jo vuonna 1683. Laakspohjanlahti, joka Lohjan kirkon seuduilta suuntautuu pohjoiseen päin, on eräs Lohjanjärven monista haarautumista. Sen pohjoispuolella sijaitsee Laakspohjan (=lahdenpohjan) kartano rantaan päin viettävällä rinteellä, jolle näkyy kaunis sisäjärvimaisema. V. 1556 liitettiin viisi talonpoikaistilaa Laakspohjan kuninkaankartanoksi. Sen jälkeen kuin kartano oli luovutettu yksityisille, se nautti säterivapautta ainakin v:sta 1569, mutta peruutettiin v. 1681 ja muodostettiin kaksinkertaisesti ratsuvelvolliseksi säteriratsutilaksi. Päätilaan liitettiin v. 1769 Moision yksinäinen rälssisäteri, v. 1819 Veibyn (Veijolan) yksinäinen säteriratsutila ja 1890-luvulla Ventelän kylän Nummelan rälssisäteri ja samassa kylässä sijaitsevat Laakspohjan säteriratsutilan augmentit Ylis- ja Alistalo. Kolme viimeksimainittua olivat v:sta 1761 olleet kartanon alaisina lampuotitiloina. Maanomistajista kylässä ennen vuotta 1556 tunnetaan lautamies Juhani Laurinpoika (1447), Veibyn Mickel Mickelsson (aatelista Kurjalan sukua, 1492), Moision Jöns Mickelsson (Kurjalan sukua, 1544) ja Moision Lars Jönsson (Kurjalan sukua, 1549). Omistajat v:sta 1556 lähtien: kruunu 1556-59; Juhana herttua 1559-62; Nils Boije, valtaneuvos, 1563; Nils Bertilsson, tuomari, 1564-67; hänen velipuolensa Johan Boose, linnanvouti, 1369-95; hänen vävynsä Måns Ivarsson Stiernkors, ratsumestari, 1596-99 ja tämän vaimo Karin Boose -1604; hänen lankonsa Klas Eriksson Slang, eversti, 1604-23 ja tämän leski Elin Boose, kuollut 1648; hänen vävynsä Henrik Sabelstierna, ratsumestari, kuollut 1681 ja tämän leski Anna Slang -1683; Otto Johan Wellingk, ratsumestari 1683-88 ja tämän leski Katarina Margareta von Cappel, eli vielä 1713; hänen vävynsä Henrik Johan von Knorring, eversti, 1712-31; vph Gustav Armfelt, kapteeni, 1732-56 ja tämän leski Katarina Charlotta -1757; vph Karl Gustav Armfelt, kenraalimajuri, 1758-92; hänen tyttärensä Anna Elisabet Klick, (majuri Karl Henrik Klickin vaimo), 1793-97; Karl Gustav Ehrnrooth, kenraalimajuri, 1798-1807; Anders Collin, rovasti, 1808-14; Erik Magnus Ehrnrooth, everstiluutnantti, 1815-34; hänen vävynsä kr Axel Mauritz Piper, kamariherra, 1835; Gustav Bohm, henkikirjuri, 1836-45; Erik Magnus Ehrnroothin perilliset 1846; vph Magnus Linder, vuorineuvos, 1846-63; hänen tyttärensä vph:tar Augusta Linder 1863-93; tämän veli vph Fridolf Linder, hovimestari, 1893-96; tämän serkunpoika Hjalmar Konstantin Linder, kamariherra, 1896-1905; Walter Ahlqvist, tuomari, 1905-07; Hjalmar von Bonsdorff, everstiluutnantti, 1907-11.