Magnus Bartholdi Kettunius

Magnus Kettunius tuli Jääsken kappalaiseksi vuonna 1635 lankonsa Johannes Lackmannuksen jälkeen. Puolisonsa Margaretha Bertilintytär oli elossa Jääsken Lietsalassa vielä vuonna 1667. Heidän lapsensa ottivat käyttöön sukunimeä Alopaeus.

Bergholmin esittämän sukujohdon, että Alopaeus-suvun kantaisä olisi Tuomas Kettunen Kerimäeltä on osoittanut vääräksi mm. Prof. Kauko Pirinen, joka [Savon historia II:1. s. 582-584, Kustannuskiila Oy, 1982]:ssa selvittää seikkaperäisesti asiaa. Sen mukaan Antti Tuomaanpoika Kettunen on kerimäkeläisen Tuomas Kettusen poika.

Antti Antinpoika on Juvan Salajärven tilalta, jonka omistaja Antti Antinpoika on ilmoitettu Säämingin kirkkoherraksi papinveroluettelossa 1667. Vuoden 1579 verokirjassa samaisen Juvan Salajarven tilan omistajaksi on merkitty Antti Kettunen, Jääsken kirkkoherra. Oikea kantaisä on Antti Kettunen Juvalta.

..................................................................................................................................................................................... Jääsken kappalainen Måns Kettunius (Magnus Bartholdi, † 1666) pso Margareta Bertilsdotter.

Lähde: Axel Bergholm; Sukukirja: Alopaeus s. 46-64.

Kantaisä Tuomas Kettunen eli uskonpuhdistuksen aikana talonisäntänä Naukkarilan talossa Kerimellä. Hänen suomalaisesta nimestään muodosti poika , joka tuli papiksi, latinoiden sukunimen Kettunius. jolla suku oli 1600-luvulla edustettuna Karjalan papistossa. Vuosisadan toisella puoliskolla kahden pappisperheen pojat muuttivat isiensä nimen Kettunius toisessa perheessä kreikan kielestä muodostettuun sukunimeen Alopaeus (alopeeks = kettu), toisessa perheessä otettiin käyttöön nimi Norrgren.