Jääsken (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Jääsken ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan [https://www.geni.com/projects/Suomi-ja-Karjala/13098 Suomi ja Karjala . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Jääsken kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4ski

Jääski (ruots. Jäskis) on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa. Pääosa Jääskestä (kirkonkylä nykyisin ven. Lesogorski) ja Enson tehdasyhdyskunta (nykyisin ven. Svetogorsk) jäivät 1944 Neuvostoliiton alueelle.

Jääsken kihlakunta mainitaan pogostan nimellä jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323, jossa Ruotsille jäivät Jääski, Savo ja Äyräpää. Jääski oli toiseen maailmansotaan asti samannimisen kihlakunnan keskus Vuoksen ylä- ja keskijuoksulla.

Rajanvedossa vuonna 1940 Jääsken pinta-alasta luovutettiin Neuvostoliitolle 355,5 km² ja Suomen puolelle jäi 15 % (62,7 km²).

Ennen sotaa Jääskeen kuuluneesta Ensosta oli suunniteltu Enson kauppalaa. Jääsken Suomelle jäänyt osa toimi vielä sodan jälkeen muutaman vuoden omana kuntanaan, mutta seudulle suunniteltiin edelleen kauppalan perustamista. Pääosin Jääsken kunnan varoilla perustettiinkin vuonna 1948 Imatran kauppala, jonka muodostavat pääosa Jääsken Suomelle jääneestä alueesta sekä eräät Joutsenon ja Ruokolahden kunnista erotetut alueet. Toisaalta muutamia ennen Jääskeen kuuluneita kyliä liitettiin myös Joutsenoon ja Ruokolahteen[3][5]. Paljon myöhemmin, vuonna 2009, on Joutseno liitetty Lappeenrantaan.

Vuoksi virtasi Jääsken halki luoteis-kaakko suunnassa. Suurimmat järvet olivat Jääskijärvi, Mertjärvi ja Pytäräjärvi.

Jääski on luonnonolosuhteiltaan varsin edullista aluetta maataloudelle ja villille kasvillisuudelle. Maatalous oli hyvin pitkälle kehittynyttä Vuoksen laskun seurauksena syntyneiden laajojen ja hedelmällisten rantamaiden ansiosta.

Kylät: Ahola, Ahtiala, Ahvola, Eevala, Einola, Haikola, Hallikkala, Hirsilampi, Hyppölä, Hämälälä, Ihalempiälä, Jakola, Jakovala, Järvenkylä, Kamajauhola, Kaplahala, Kasila, Kemppilä, Kiljolanmaa, Kirkonkylä, Kiurula, Kokkola, Kostiala, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Kärenniemi, Kärkkäälä, Kärättilä, Laitila, Laukkala, Littula, Lokkarila, Lottola, Meltola, Myllölä, Niemi, Näträmälä, Oravala, Pajarila, Patjaala, Pelkola, Penttilä, Pieppola, Puujalka, Päähkälä, Ranssila, Riikola, Rikkola, Rossila, Rouhiala, Räikkölä, Seppälä, Soperonmaa, Suikkala, Sunila, Teppanala, Tollola, Velkula, Vetelälä, Virola, Virolansalo.

Jääsken (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Jääsken ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan [https://www.geni.com/projects/Suomi-ja-Karjala/13098 Suomi ja Karjala . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Jääsken kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Jääskeen

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4ski

Jääski (ruots. Jäskis) on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa. Pääosa Jääskestä (kirkonkylä nykyisin ven. Lesogorski) ja Enson tehdasyhdyskunta (nykyisin ven. Svetogorsk) jäivät 1944 Neuvostoliiton alueelle.

Jääsken kihlakunta mainitaan pogostan nimellä jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuodelta 1323, jossa Ruotsille jäivät Jääski, Savo ja Äyräpää. Jääski oli toiseen maailmansotaan asti samannimisen kihlakunnan keskus Vuoksen ylä- ja keskijuoksulla.

Rajanvedossa vuonna 1940 Jääsken pinta-alasta luovutettiin Neuvostoliitolle 355,5 km² ja Suomen puolelle jäi 15 % (62,7 km²).

Ennen sotaa Jääskeen kuuluneesta Ensosta oli suunniteltu Enson kauppalaa. Jääsken Suomelle jäänyt osa toimi vielä sodan jälkeen muutaman vuoden omana kuntanaan, mutta seudulle suunniteltiin edelleen kauppalan perustamista. Pääosin Jääsken kunnan varoilla perustettiinkin vuonna 1948 Imatran kauppala, jonka muodostavat pääosa Jääsken Suomelle jääneestä alueesta sekä eräät Joutsenon ja Ruokolahden kunnista erotetut alueet. Toisaalta muutamia ennen Jääskeen kuuluneita kyliä liitettiin myös Joutsenoon ja Ruokolahteen[3][5]. Paljon myöhemmin, vuonna 2009, on Joutseno liitetty Lappeenrantaan.

Vuoksi virtasi Jääsken halki luoteis-kaakko suunnassa. Suurimmat järvet olivat Jääskijärvi, Mertjärvi ja Pytäräjärvi.

Jääski on luonnonolosuhteiltaan varsin edullista aluetta maataloudelle ja villille kasvillisuudelle. Maatalous oli hyvin pitkälle kehittynyttä Vuoksen laskun seurauksena syntyneiden laajojen ja hedelmällisten rantamaiden ansiosta.

Kylät:
Ahola, Ahtiala, Ahvola, Eevala, Einola, Haikola, Hallikkala, Hirsilampi, Hyppölä, Hämälälä, Ihalempiälä, Jakola, Jakovala, Järvenkylä, Kamajauhola, Kaplahala, Kasila, Kemppilä, Kiljolanmaa, Kirkonkylä, Kiurula, Kokkola, Kostiala, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Kärenniemi, Kärkkäälä, Kärättilä, Laitila, Laukkala, Littula, Lokkarila, Lottola, Meltola, Myllölä, Niemi, Näträmälä, Oravala, Pajarila, Patjaala, Pelkola, Penttilä, Pieppola, Puujalka, Päähkälä, Ranssila, Riikola, Rikkola, Rossila, Rouhiala, Räikkölä, Seppälä, Soperonmaa, Suikkala, Sunila, Teppanala, Tollola, Velkula, Vetelälä, Virola, Virolansalo.