Maria Sofia Lindfors

• Födelse, syntymä Kaskö Kaskinen 12.8.1845 14.8.1845 Kaskö Skepp: And: Henr: Häggblad Maria Elisabeth 29 Maria Sophia
• Kristiinankaupungin seurakunta - Rippikirja 1855-1861, jakso 47, sivu 43: Första Qvarteret No 47; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5824346677&aineistoI... / Viitattu 5.6.2024
• Nurmijärvi rippikirja 1875-1880 (MKO164-174 I Aa:18) Sivu 525 Nurmijärvi, No 2 Heikkilä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8595... / Viitattu 05.06.2024
• Lapsia Nurmijärvi lastenkirja 1881-1890 (MKO82-97 I Ab:11) Sivu 516 Nurmijärvi; Kyrkoherdebolet ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8618... / Viitattu 05.06.2024
• Muuttaa Nurmijärveltä Hausjärvelle 1893
• Hausjärvi rippikirja 1885-1894 (MKO114-146) Sivu 672 Ridasjärvi Nyby, Kellarhuhta ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1645... / Viitattu 05.06.2024
• Hausjärvi rippikirja 1909-1919 (AP_III I Aa:17) Sivu 298 Ridasjärven kylä, No 20 Kellarhuhta (Lindfors Häggblad Viillos ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3598... / Viitattu 05.06.2024

_____

Kunta Hyvinkään mlk.l Kylä Ridasjärvi. Tilan nimi Kellarhuhta. Tilannevuosi 1931.

Omistaja L.L. Lindfors perikunta Lisätietoja KELLARHUHTA, 5 km Jokelan asemalta ja 10 km Hyvinkäältä. Omistaja L.L. Lindforsin perikunta. Ollut tällä suvulla 40 vuotta. Kuulunut ennen Kellokosken karta noon, josta erotettiin itsenäiseksi v. 1885. Nimi Kellarhuhta johtuu siitä, etta sen mailla on n. 360 lähdettä, josta sai alkunsa sen ruotsalainen nimi ja se vuorostaan väännettiin suomalaiseksi. — Pinta-ala 302 ha; siitä puutarhaa 0,25, peltoa 50, luonnonniittyä 1,5, viljelyskelpoista maata 20, varsinaista metsämaata 226,25 ja joutomaata 4 ha. Nykyisen suvun aikana harjoitettu uudisviljelystä. Niinpä L.L. Lindfors raivannut 25 ha uutta peltoa. Maasto on tasaista, pellot savi-, hiekka- ja multamaita. Rakennukset viljelysmaiden keskellä. Peltoalasta oli v. 1929 5 ha kesantona, 0,4 vehnällä, 4,8 rukiilla, 9,72 kauralla, 1 ohralla, 0,25 herneellä, 1,5 perunalla, 0,45 rehujuurikasveilla ja 26,88 ha heinällä. Viljelys on järjestetty 2:een kiertoon, joissa kummassakin seuraava järjestys: kesanto, ruis, 3—4 heinää, 2 kauraa. Kotieläimiä: 7 hevosta, 24 lehmää, 5 sikaa, 8 lammasta ja 20 kanaa. Maatalouden suurimmat rahatulot saadaan viljan, maidon, lihan ja munien myynnillä, jotka lähetetään enimmäkseen Helsinkiin. Tilalla on pääasiassa havumetsää, joka tarjoo kohtalaisen hyvät mandollisuudet metsästykseen. Sähkövalo ja voima Riihimäen Sähkö- ja Sahalaitos Oy:ltä.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

https://www.kristinestadshistoria.fi/?page_id=19409