Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Nurmijärvi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Henrik Johan Lindberg (1826 - d.)
    Pietarin Pyhän Marian seurakunnan arkisto - Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan rippikirja 1867-1876 (I Aa:14, II, s. 349-833), jakso 325, sivu 676: Instrumentmacher; Kansallisarkisto: / Viit...
  • Otto Vuori (1878 - 1931)
    Leipuri. Osallistui leipurilakkoihin 1899 ja 1907. Työskenteli muun muassa O. V. Kaukosella (1897–1907), E. Heinäsellä (1907–1914, 1925–1926) ja Elannolla (1920–1922). Piti omaa liikettä Nurmijärvellä ...
  • Carl Fredrik Mallenius (1852 - d.)
    Nurmijärven seurakunnan syntyneet (Hiski) Viitattu 7.5.2021 Muutto Akaalle tammikuussa 1876. Carl Fredrik oli valmistunut räätäliksi kuten isänsäkin. Hausjärvi > muuttaneet, 1871-1886 > Sivu 10 6: ...
  • Ida Carolina Forssell (1842 - 1852)
    Nurmijärvi - kuolleet, 1832-1868 (MKO7-10 I Eb:1) > 41: SSHY: / Viitattu 6.5.2021 - spt. Michelssonin lapsi, ikä 5 vuotta
  • Amalia Sofia Forssell (1845 - d.)
    Nurmijärven seurakunta > Nurmijärven seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1842-1851; - född i Helsinge

Projekti aloitettiin 11.9.2017

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa

 Klaukkala, Korpi, Korven asema, Kytäjärvi, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nurmijärvi, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Siippoo, Uotila, Valkjärvi.
  • Kartanot

Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Numlahden kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Raalan kartanosta kehittyi Adlercreutzin suvun omistuksessa 1800-luvulla Uudenmaan huomattavimpia torpparikartanoita.

Kartanoiden välityksellä nurmijärveläiset tutustuivat vuosien varrella moniin uusiin asioihin ja vaikuttaviin persoonallisuuksiin. Ensimmäisen automobiilin Suomessa osti Kytäjän kartanon isäntä Hjalmar Linder vuonna 1900. Hänen Renault-avovaununsa ranskalaisine kuljettajineen oli pitkään ihmettelyn kohde.

Raalan kartanoa pidetään Aleksis Kiven "Seitsemän veljeksen" Viertolan kartanon esikuvana. Stenvalleilla oli kartanoon monia yhteyksiä. Kartanon pehtorin pojat olivat Aleksiksen leikkitovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Isä Erik Stenvall ja pojat Emanuel ja Alpertti räätälöivät viikkokausia kartanossa. Juhani meni naimisiin kartanon pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön ja asettui Raalaan asumaan.

  • Muutoksia aluerajoissa

Hyvinkäästä tuli rautateiden rakentamisen jälkeen solmukohta, jonka ympärille muodostui asutustaajama. Väkimäärän kasvaessa seurakunnalliset, sosiaaliset ja kunnalliset tarpeet lisääntyivät ja niiden hoitaminen oli työlästä etäällä sijaitsevassa Nurmijärven keskuksessa. Alueen asukkaat halusivat itsenäistyä ja Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7500.

Nurmijärvi luovutti alueitaan myös Tuusulan pitäjälle. Siippoon kylän asukkaiden piiristä lähti vuonna 1929 aloite kylän liittämisestä Tuusulaan, liitos tapahtui vuonna 1931.