Follow
Projekti aloitettiin 11.9.2017
Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa
- Nurmijärvi Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=362&TYPE=HTML...
- Nurmijärven seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=323968.KA
- Nurmijärvi Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmij%C3%A4rvi
- Nurmijärven verkkosivusto - http://www.nurmijarvi.fi/
- Nurmijärven historiaa - http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/tietoa_kunnast...
- Nurmijärven taajamat ja kylät - http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/tietoa_kunnast...
- Nurmijärven kylät (Hiskin mukaan) - Hyvinkää (nyk. Hyvinkäänkylä), Hyvinkään asema, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Kytäjä, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nurmijärvi, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Siippoo, Uotila, Valkjärvi.
- Kartanot: Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Nääs eli Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Numlahden kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Raalan kartanosta kehittyi Adlercreutzin suvun omistuksessa 1800-luvulla Uudenmaan huomattavimpia torpparikartanoita.
Kartanoiden välityksellä nurmijärveläiset tutustuivat vuosien varrella moniin uusiin asioihin ja vaikuttaviin persoonallisuuksiin. Ensimmäisen automobiilin Suomessa osti Kytäjän kartanon isäntä Hjalmar Linder vuonna 1900. Hänen Renault-avovaununsa ranskalaisine kuljettajineen oli pitkään ihmettelyn kohde.
Raalan kartanoa pidetään Aleksis Kiven "Seitsemän veljeksen" Viertolan kartanon esikuvana. Stenvalleilla oli kartanoon monia yhteyksiä. Kartanon pehtorin pojat olivat Aleksiksen leikkitovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Isä Erik Stenvall ja pojat Emanuel ja Albert räätälöivät viikkokausia kartanossa. Juhani meni naimisiin kartanon pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön ja asettui Raalaan asumaan.
- Muutoksia aluerajoissa
Hyvinkäästä tuli rautateiden rakentamisen jälkeen solmukohta, jonka ympärille muodostui asutustaajama. Väkimäärän kasvaessa seurakunnalliset, sosiaaliset ja kunnalliset tarpeet lisääntyivät ja niiden hoitaminen oli työlästä etäällä sijaitsevassa Nurmijärven keskuksessa. Alueen asukkaat halusivat itsenäistyä ja Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä 1917. Hyvinkää sai itsenäistyessään myös osia rautatien itäpuolelta Hausjärveltä. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7500.
Nurmijärvi luovutti alueitaan myös Tuusulan pitäjälle. Siippoon kylän asukkailta lähti vuonna 1929 aloite kylän liittämisestä Tuusulaan. Liitos tapahtui vuonna 1931.
- METSÄSTÄ UUDISTILOJA JA SAHAPUUTA: Isojako Hyvinkäällä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tammikuu 2020, Aino-Kaisa Ahponen, Kimmo Katajala, Ismo Björn. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21774/urn_nbn_fi_ue...