Maria Sofia Andersdotter Tepsell

12.04.1825 giftet Marie Tepsell ( søater til tipoldefar Moses f. 1803 ) seg med Pau Ekdahl, Inari. Familien Ekdal bodde i Inari før de flyttet til Neiden i Norge. Noen av deres etterkommere flyttet til USA, Christina (Embysk) Alatalo. Flere generasjoner senere: Avis i Pennsylvania - 10. apr. 1996 - GETTYSBURG TIMES, WEDNESDAY, APRIL 10,1996 BS LIVING Normal behavior for a married man Dear Ann Landers: I am 32, petite and in good shape. .... Jenna Marie Ekdahl, daughter of Denise and Jim Ekdahl of Orrtanna: granddaughter of Mr and Mrs. Harry Ekdahl of Gettysburg and Mr. and Mrs..

http://italapinsuvut.blogspot.com/2017/03/kurisia.html

IV Maria Andersdr. Tepsell, Taulusta 6, (isä Anders Tepsell), s. 12.6.1806 Sattanen, k. 24.8.1886 Neiden NO. Puoliso: 12.4.1825 Inari Paul Christer Ekdahl, Kruunun nimismies, s. 11.9.1799 Hyrynsalmi, k. 23.10.1874 Neiden NO.

Lapset: Constantin Paul Ekdahl, s. 19.2.1826 Inari, k. 22.2.1827 Inari. Susanna Aretha (Margaretha Susanne) Ekdahl, s. 22.2.1828 Inari. Tauluun 95. Erik Christian Ekdahl, s. 20.8.1831 Inari, k. 17.10.1867 Neiden NO.

Pari merkitään muuttaneeksi Inariin 1826 mutta Paul maksaa vihkimisestään Inarissa v. 1825. Perhetiedot Inarin saamelaisten perherekisteristä 1730-1900. Muuttivat Näätämöön Norjaan 1842. Inari > rippikirja, 1824-1844 > 114: Aikio, Durchman Ekdahl - jakso 1838-44

"Paul aloitti papiksi opiskelun Turussa, mutta opinnot keskeytyivät heikon ruotsinkielen vuoksi isänsä kuoleman aikoihin. Paul toimi vuodesta 1826 Inarin katekeettana, sitten nimismiehenä Inarissa. Samuli Onnela kirjoittaa kirjassa "Kirjoituksia Inarin historiasta" seuraavasti: Merkillisin Inarilainen Ruijaan muuttanut lienee ollut Paul Christian Ekdal, joka oli syntynyt Hyrynsalmella 1799 ja muutti Inariin Sodankylästä 1825-1826. Hänen isänsä oli Sodankylän kirkkoherra kuolemaansa 1820 saakka. Paul toimi Inarissa nimismiehenä, hankki itselleen Thulen tilan, mutta joutui viinankeiton ja omalaatuisen käyttäytymisen takia muuttamaan 1842 Näätämöön Norjan puolelle, jossa kuoli 1874.

Kalastajana ja maanviljelijänä hän elätteli itsensä, toi mukanaan Suomesta vaimonsa Maria Aatamintytär Tepselin ja kaksi lasta. Menneestä opillisesta taustasta, jonka sisällöstä ei ole tarkempia tietoja, oli osoituksena, että hän kirjoitti teoksen Morgenröden (Vesisaari 1872), jonka hän ojensi Ruotsin kuninkaalle tämän käydessä Kirkkoniemessä. Teos on Oslon yliopiston kirjastossa. Kielekseen Paul Norjassa ilmoitti ruotsin. Hänen poikansa jatkoi isänsä aloittamaa maanviljelyä, tilalla pidettiin jo 1865 seitsemän lehmää ja kymmenen poroa ja kylvettiin 1/4 tynnyriä perunoita.” ”Elias Lönnrotin seitsemännen matkan ensimmäinen osa marraskuusta 1836 toukokuuhun 1837 suuntautui pohjoiseen Uhtualle, Kuusamoon, Kieretiin, Koudaan, Kannanlahteen, Kuolaan, Inariin, Sodankylään, Kuolajärvelle, jälleen Kuusamoon, Kiantaan ja takaisin Kajaaniin. Elias Lönnrot Matkat 1828-1844 kirjassa kerrotaan sivuilla 265-275, miten Lönnrot teki matkaa maaliskuussa 1837 Paul Christian Ekdahlin kanssa Kuolasta Muotkan, Petsamon ja Paatsjoen kautta Näätämöön ja edelleen Näätämöstä 3 peninkulmaa Näätämöjoen rannalle Ekdahlin virkataloon. Kirjassa kerrotaan myös: "Turhaan olin toivonut pääseväni Utsjoelle, minne oli 13 peninkulmaa [Inarin kirkolta]. Paljo lunta. Ekdahlin [Paul Christian] veli 1/2 viikkoa [sitten lähtenyt] suoloja noutamaan merenrannalta." Kenestä veljestä lienee kysymys (Johan, Justus vaiko Daniel)" - www.ekdahl.fi

"Näiden kolttapoloisten laajoille laitumille ilmestyi sitten lännen puolen lappalaisiakin, ja sitten saapui suomalainen osamies satakunta vuotta takaperin. Jo 1821 mainitaan erään kveeniukon asustaneen Näytämön tienoilla, mutta itse kolttain kotakentän ja lohikönkään naapuruuteen paiskautui 1830-40 vaiheilla Paul Kristian Ekdahl, Sodankylän papin poika ja Inarin entinen nimismies, tehden turvemökkinsä joen pohjoistörmälle, miltei vastapäätä kolttakylää. Sanotaan Ekdahlin menettäneen vallesmannin virkansa, koska oli kymmenen vuotta keitellyt viinaa erämaassa Näytämöjoen latvoilla, ja siitä Paulu sai virkaheittona paeta vielä kauemmas tunturien taakse. Mutta könkään kenttäläiset eivät suinkaan katselleet kauniisti, kun outo lannanmies tuli heidän rannoilleen möyrimään, ja vielä enemmän he ajattelivat korttoja, kun Paulu rysähdytti poikkipadon jokeen, koltille pyhitetyn pyytöpaikan alapuolelle. Näytämössä oli kyllä siihen aikaan lohta niinkuin vettäkin, mutta parhaan osan, kolttienkin osan, papinpoika pian pisteli pohjattomaan pussiinsa. Menipä muuan koltta, sukelsi ja repi rikki Paulun padon. Paulu pamahdutti pyssyllä. Mutta mustapintaiset erämaan kiertäjät olivat pahansisuisia luontokappaleita. Kun ei muu auttanut, he panivat noitumalla. Mutta Pauluun, joka oli kolme kertaa lukenut Raamatun lävitse, lappalaisten noitumiset eivät pystyneet, vaan Paulun akkaan, joka oli heikompi, eikä ollut niin raamatunviisas, kirot tarttuivat, niin että verivaahto vain pursusi suusta, ja joutavaa väkeä liikkui ahdistellen eukkoa milloin navetan muurin taakse, milloin mihinkin. Raamattu kourissa Ekdahlin täytyi kohennella vaimoaan ja ajella pois kolttien kiroja, ja saikin raamattumies hankituksi taloonsa rauhan. Sovinto tuli viimein kolttienkin kanssa. Paulu sai asumaluvan, nousipa vähitellen kenttäläisten päämieheksikin kilvoittelemaan muita lantalaistulijoita vastaan. Teki Ekdahl hyvän pirtin törmälleen, raivasi niittyä jokirantaan viidelle lehmälle ja hevoselle, kylvi ja sai hyvästi perunaakin. Muistellaanpa Paulu-ukon vanhana ruvenneen niin "houraamhan", että kirjoitteli kirjoja ja myöden perunoita painatti niitä Oulussa Barckin kirjapainossa. Ainakin yhden pienen ruotsinkielisen vihkosen, nimeltä "Morgonröd" on Mikkolan ukkokin aikoinaan nähnyt, ja se oli alkanut Jaakobin epistolan viidennellä luvulla sanoen: "Nyt hyvin te rikkaat, itkekäät ja ulvokaat teidän viheliäisyyttänne, joka teidän päällenne tuleva on. Teidän rikkautenne ovat mädänneet, teidän vaatteenne ovat koidellut ..." Kun Oskari kuningas kävi Ruijassa, Paulu meni ja tarjosi hänellekin kirjaansa. " - Samuli Paulaharju - Ruijan Suomalaisia.

---

12.04.1825 giftet Marie Tepsell ( søater til tipoldefar Moses f. 1803 ) seg med Pau Ekdahl, Inari. Familien Ekdal bodde i Inari før de flyttet til Neiden i Norge. Noen av deres etterkommere flyttet til USA, Christina (Embysk) Alatalo. Flere generasjoner senere: Avis i Pennsylvania - 10. apr. 1996 - GETTYSBURG TIMES, WEDNESDAY, APRIL 10,1996 BS LIVING Normal behavior for a married man Dear Ann Landers: I am 32, petite and in good shape. .... Jenna Marie Ekdahl, daughter of Denise and Jim Ekdahl of Orrtanna: granddaughter of Mr and Mrs. Harry Ekdahl of Gettysburg and Mr. and Mrs..