Martti Ilmari Johannes Viktorinpoika Korpilahti

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138... synt 25.4.1886 Korpilahti Ylä-Niittunen Väinölä

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=246... https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138... https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138... lastenkirja Korpilahti Kantolahti https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=245... muutti Orimattilaan 2.11.1903

Keskisuomalainen opettaja, kotiseuturunoilija, sanoittaja, säveltäjä ja kuoromies.

Martti Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren) syntyi Korpilahdella nuorimpana kanttori Forsgrenin kymmenestä lapsesta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 Jyväskylän lyseosta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana. Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu vuodelta 1920.

Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä (esimerkiksi sanoitukset Oi päivät seutuvilla Päijänteen ja kotiseutulaulun Männikkömetsät ja rantojen raidat). Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja ja säveltäjä. Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksiaan ovat Carl Collanin Z.Topeliuksen runoon säveltämä ”Sylvian joululaulu” sekä ranskalainen ”Heinillä härkien kaukalon”. Korpilahti oli toimelias kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.

Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, muun muassa Mieskuoro Sirkoissa (1924–1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön muun muassa Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.

Kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Martti Korpilahden muistomerkki (1974) on Jyväskylän Lounaispuistossa.

Kirjallinen tuotanto

• Vanhan Korpilahden muistoja (1922)
• Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
• Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
• Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
• Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
• Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
• Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
• Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
• Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
• Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.

Lähteet

• https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=...
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Korpilahti

  ---

Martti Korpilahti harrasti myös säveltämistä eli "pienien laulelmien sepittämistä". Suuri osa lauluista julkaistiin kokoelmissa Varpunen, Pustalta ja lahden takaa, Koulun joulu ja Kotipiirin lauluja. Keski-Suomen luonto innoitti Korpilahtea hänen runoissaan ja lauluissaan - Männikkömetsät, rantojen raidat, Oi, päivät seutuvilla Päijänteen, Kun kuljen tuttuja teitä.... Useat lauluista syntyivät yhteistyössä korpilahtelaisten veljesten Onni ja Aulis Raitalan kanssa.

Lähde: Vanhan Korpilahden historia

Laulua syntysijoilla

Keskisuomalainen muistuttaa, että adventin aika on alkanut.

Suomalaiseen joulunodotukseen kuuluu Kauneimpien joululaulujen perinne. Joululauluja on laulettu yhteislaulutapahtumissa jo yli 40 vuoden ajan.

Lukuisten joululaulujen juuret johtavat Jyväskylään ja vuonna 1863 perustettuun seminaariin. Musiikin lehtorin Pekka Juhani Hannikaisen sävellyksiä ovat muun muassa laulut Joulupukki, Kautta tyynen vienon yön ja No, onkos tullut kesä. Helmi Auvinen kirjoitti seminaariaikanaan runon, jonka pohjalta syntyi joululaulu Hiljaa, hiljaa.

Korpilahtelainen runoilija ja säveltäjä Martti Korpilahti sekä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pappi Gustaf Oskar Schöneman ovat suomentaneet tunnettuja joululauluja.

Jyväskylässä ja Keski-Suomessa monta joululaulua lauletaan siis niiden syntysijoilla.

Lähde: Pohjalainen: https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lainatut-1...

Martti Korpilahden muistomerkki: http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/037.html

Rippikirja Korpilahti: SSHY: Korpilahti > syntyneet, 1886-1888 > 15:, sivu 324 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1383...