Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Jyväskylän seminaari 1863-1937

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Erkki Einari Haapanen (1897 - 1922)
    Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta Osapuoli: Valkoinen Siviilisääty: naimaton Sotilasjärjestö: Itä-Karjalan retkikunnat Sotilasarvo: aliupseeri Sotilas vai siviili: sotilas Lähteet Haap...
  • Elisabeth Pietarintytär Väänänen (1835 - 1906)
    Opinnot ja työura Jyväskylän seminaarin ensimmäisiä oppilaita 1863 Hirvensalmen Apajalahden koulun opettaja 1868-1870 Mikkelin Linnanmäen kansakoulun opettaja 1870-1898 Syntymä Kiihtelys...
  • Nestor Kallenpoika Veijonen (1885 - 1938)
    Syntymä Jyväskylä maaseurakunta syntyneet 1879-1889 (AP I C:6) Sivu 384-385 1885 maalis. SSHY / Viitattu 06.09.2022 Vihitty Petäjävesi vihityt 1901-1916 (AP I Eb:3) 1912 elo-marras, vihitty 12.8....
  • Juho Haveri (1876 - 1961)
    Kansakoulunopettaja -1897 opiskeli Jyväskylän seminaarissa ja valmistui 1900 opettajaksi -palasi Vimpeliin kirkonkylän kansakoulunopettajaksi -oli tässä toimessa vuoteen 1944, eläkkeeseen saakka -nuors...
  • Jaakko Lehtiö (1852 - 1928)
    Syntynyt Isossakyrössä 30.10.1852, Isonkyrön seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1851-1873, jakso 43, sivu 85-86: 1852 10-11; Kansallisarkisto: / Viitattu 31.12.2021 Isonkyrön seurakunnan ...

Jyväskylän seminaari 1863-1937

Projektin tarkoitus on kerätä ensimmäisen suomenkielisen seminaarin, Jyväskylän seminaarin, opettajien ja opiskelijoiden sekä muun henkilökunnan profiileja yhteen. Myös muiden seminaarissa työskennelleiden henkilöiden profiilit voidaan liittää projektiin.

Seminaarin vaiheita

Piirilääkäri Wolmar Schildt esitti jo 1850-luvulla tekstissään ajatuksen seminaarin perustamisesta Jyväskylään. Fennomaanina Schildtin tavoitteena oli perustaa suomenkielinen yliopisto vaalimaan suomalaisuutta ja suomen kieltä. Yliopistoa ei vielä tässä vaiheessa Jyväskylään tullut mutta ensimmäinen suomenkielinen seminaari kouluttamaan kansakoulunopettajia, naisia ja miehiä, perustettiin vuonna 1863. Jyväskylä valittiin seminaarin paikaksi sen keskeisen sijainnin vuoksi. Seminaarin erikoisasema säilyi pitkään senkin jälkeen, kun seminaareja alettiin perustaa muualle Suomeen. Jyväskylässä oli myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen poikalyseo (1858) ja tyttökoulu (1864). Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus, joka oli saanut läpi monia ajatuksiaan suomalaisen kansakoulun opetuksesta, muun muassa käsityö tuli opetusohjelmaan ensimmäisenä Euroopassa. Uno Cygnaeus hoiti johtajan tehtävää oman kansakoulujen ylitarkastajan toimensa ohella.

Ensimmäiset opettajat seminaarista valmistuivat vuonna 1866 eli samana vuonna, jolloin annettiin kansakouluasetus. Kansakoulujen perustamisen myötä seminaareja ryhdyttiin perustamaan myös Suomen muihin kaupunkeihin. 1870-luvun alussa perustettiin kaksi ruotsinkielistä seminaaria: Tammisaaren naisseminaari 1871 ja Uudenkaarlepyyn miesseminaari 1873. Sortavalan kaksoisseminaari aloitti toimintansa vuonna 1880.

Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaaria varten rakennettiin viisi punatiilirakennusta ja useita puurakennuksia vuosina 1879–1883 ruutukaava-alueen laidalle mäelle jota alettiin kutsua Seminaarinmäeksi. Kyseessä oli valtion rakennushanke, jonka suunnittelutyöstä vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus ja siellä erityisesti arkkitehdit Constantin Kiseleff ja L. I. Lindqvist. Seminaarin rakentaminen oli mittava rakennushanke Jyväskylässä. Vilkkaimpana kesänä seminaarin työmaalla työskenteli yhteensä 250 miestä ja naista. Kaikkiaan seminaarin rakennukset muodostivat näyttävän rakennuskokonaisuuden silloisen puutalovaltaisen matalasti rakennetun Jyväskylän kaupunkikuvassa. Kaupungin alueella ei ollut ennen seminaarin rakennuksia kuin kolme kivirakennusta, eikä niistä ole jäljellä kuin kaksi: kaupunginkirkko (1880) ja viljamakasiini (1851) joka on toiminut myöhemmin mm. kaupungin pääkirjastona ja yliopiston Rehtoraattina ja hostellina ja kahvilana.

media.geni.com/p13/0f/ed/fb/44/53444850691f4564/show_original.jpg?hash=87ca4ca0c3d9ac25013ed38a997e383729856b169544c95fc32ff091f83eab64.1664693999
Seminaarin rakennukset järveltä kuvattuna, kuvaaja Olga Oksanen, 1899. Museovirasto - Musketti palvelussa finna.fi. Lisenssi CC BY 4.0

Tutustu vanhan Seminaarinmäen polkuihin.
https://tarinasoitin.fi/seminaarinmaki?fbclid=IwAR2fv_PxOCxfjJhErdh...

Seminaareissa opiskeltiin alkuun kolme lukuvuotta, mutta vuonna 1916 oppimäärä oli kasvanut jo viisivuotiseksi. Alakouluseminaarien toiminnan vakiintuessa niiden opiskeluaika määrättiin kaksivuotiseksi. Cygnaeuksen ihmisihanne näkyi pitkään opettajaseminaarien opetusohjelmassa. Musiikillista lahjakkuutta pidettiin tärkeänä, ja opiskelijoilta vaadittiin sekä hyvää laulu- että harmonin- ja pianonsoittotaitoa. Myös käsityötaitojen kehittäminen muodostui tärkeäksi, ja sen lisäksi seminaarit tekivät uranuurtajan työtä liikuntakasvatuksen alalla. Cygnaeuksen hengessä valmiilta kansakoulunopettajalta odotettiin kristillistä arvomaailmaa ja isänmaallisuutta. Seminaareihin oli otettu 1890-luvulta lähtien ylioppilaita eli hospitantteja, joiden valmistuminen kansakoulunopettajaksi kesti yleensä yhden lukuvuoden. 1920-luvulla toimi Helsingissä ja Jyväskylässä ylioppilasseminaari vuoden mittaisin kurssein. Ylioppilaspohjainen valmistuminen vakiintui, kun Jyväkylän seminaari muutettiin vuonna 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, myöhemmäksi Jyväskylän yliopistoksi. Jyväskylän seminaarin viimeiset oppilaat valmistuivat keväällä 1937.

Jyväskylän seminaarista valmistui vuosien mittaan 4 500 kansakoulunopettajaa. He sijoittuivat työhön eri puolille maata ja ottivat kylässään monia vastuutehtäviä koulutyön ulkopuolellakin. Seminaari tarjosi sosiaalisen kohoamisen väylän erityisesti miesopiskelijoille. Miesoppilaista päätyivät kirjailijoiksi esimerkiksi Einari Vuorela, Johannes Linnankoski ja Urho Karhumäki. Musiikin alalla ansioituneita seminaarilaisia ovat Otto Kotilainen ja Martti Korpilahti.

Seminaari kasvatti naisopiskelijoista yhteiskunnan ja kulttuurin toimijoita, jotka perustivat esimerkiksi tyttökouluja ja naisjärjestöjä. Huomattavimpia heistä olivat kirjailijat Minna Canth ja Anni Swan, runoilijat Immi Hellen ja Helmi Auvinen, ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija Isa Asp, oopperalaulajat Lydia Lagus ja Lea Piltti, monien naisjärjestöjen kuten Martta-järjestön perustaja Lucina Hagman sekä Suomen ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström.

Projekti on perustettu 21.4.2018.

Seminaarin johtajat

Uno Gygnaeus 1863-1868
Karl Gabriel Leinberg 1868-1894
Yrjö Koskinen, Yrjö-Koskinen 1895–1899
Kosti (Konstantin) Raitio 1900–1912
Nestor Ojala 1912-1926
Juho Mikael Mikkola 1926-1937

Seminaarin johtajattaret

Fanny John Göös 1863-1867
Charlotta Maria Lydecken 1867-1893
Anna Augusta Lilius 1894-1899
Hilda Katarina Söderström 1899-1913
Eva Maria Heikel, Heikinheimo 1914-1935

Seminaarin opiskelijalistat ovat Jyväskylän kaupungin rippikirjasta 1864-91. Nimet ja tekstit on pyritty kirjoittamaan samassa kirjoitusasussa kuin alkuperäisessä, mutta tulkintaeroja voi esiintyä. Jokainen seminaarissa opiskellut voidaan liittää prjoktiin, vaikka tähän on listattu vain kolmena ensimmäisenä vuonna aloittaneet.

Seminaarin aloittaneet naiset 1863-65

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2468...

Björnholm, Blondina
Johnson, Ulrika Wilhelmina
Lindström, Hilma Aleksandra
Tommila, Anna 12.2.1843 P. Johanneksen pitäjä (I. Siitoisen koulun opetteja Sortavala)
Idman, Edla Emilia
Mölsä, Wiktoria
Perdén, Eva Carolina
Hynén, Maria Matilda
Pfaler, Johanna Gustava
Jernstedt, Hanna 10.1.1844 Uusikarleby
Molander, Ingeborg
Hahl, Josefina 18.6.1842 Nurmis (lähti kotiin)
Östdahl, Josefina Charlotta 17.11.1835 Turku (muutti Lopen pitäjään)
Fröberg, Elisabeth 20.1.1841 Räisälä (kotiin)
Wäänänen, Liisa
Schreck, Flora
Calonius, Sofia
Forssell, Ida Charlotta
Eriksson, Maria 17.4.1845 Tampere (Hollolan koulun opettajatar)
Parviainen, Sanna 2.9.1845 Kiihtelysvaara (Uuraan koulun opettajatar)
Corander, Sofi 23.5.1848 Viipuri (kotiin)
Michelson, Rosa
Putkinen, Hilda 11.1.1848 Pietari (Pietari)
Simolin, Wilhelmina 26.6.1847 Helsinki (Orimattila)
Lundgren, Hulda 5.4.1842 Helsinki (ꝉ)
Rahikainen, Eva 13.4.1846 Keuruu
Rosenqvist, Gustava 10.7.1843 Janakkala (Windala)
Eklöf, Maria 3.12.1846 Anjala (Wirolahti)
Nappa, Matilda 11.10.1847 Pietari (Pietari)
Oksanen, Hedda Kristina
Åström, Emma Irene
Hyypeläin, Eugenie Maria Charlotta
Sohlman, Amanda Emilia 6.6.1844 Uukuniemi (Lappeenrannan koulun opettajatar)
Backman, Johanna Helena 28.4.1846 Kälviä (Padasjoen koulun opettajatar)
Hellström, Olga Elisabeth
Slottsberg, Olga Maria 15.5.1849 Limingo (Oulu)
Lucander, Hanna Charlotta 22.5.1848 Lappeenranta (Hausjärvi)
Roos, Maria Amalia 17.3.1849 Wesilahti (Kuopio)
Pietilä, Fredrika 20.10.1837 Oulu (Salo)
Ingman, Lydia 5.1.1849 Räisälä (kuollut)
Alm, Aleksandra 20.9.1849 Kuopio (Pylkönmäki)

Seminaarin aloittaneet miehet 1863-65

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2468...

1863
Stenberg, Johan Erland
Hovilainen, Antti Kusta 28.11.1841 Nastola (opettajana Sippolassa)
Kukkonen, Wilhelm 9.1.1843 Rautalampi (opettajana Laivalinnalla/Loivalinnalla)
Lundgrén, Robert 24.9.1837 Kuhmalahti (opettajana Tammelassa k. 8.2.1869)
Tervo, Antti 9.12.1842 Sotkamo (opettajana Tampereella)
Jurva, Petter 1.4.1844 Turtola (lukkari ja urkunisti Torniossa?)
Hywönen, Kaarle 7.5.1840 Nastola (kansakoulunopettajana Orimattilassa)
Renfors, Karl Emil 13.12.1843 Hollola (tehtaan kirjuri Tampereella)
Lindgrén, Kusta Aatu 30.11.1838 Renko (kansakoulunopettajana Hausjärvellä)
Keinänen, Sigfrid August 7.2.1841 Kuopio (piirustusakatemiassa Tukholmassa)
Mäkeläinen, August 21.10.1837 Loppi (kansakoulunopettajana Lopella)
Kahelin, Matti
Wartiainen, Antti 16.2.1840 Kiuruvesi (kansakoulunopettajana Warkaudella)
Kempas, Olli 15.1.1845 Pielisjärvi (kansakoulunopettaja Ähtärissä)
Kyröläinen, Herman Albert 12.10.1842 Puumala
Alm, Johan Herman 21.11.1842 Ruovesi ꝉ
Silvonen, Johan 24.11.1839 Hollola (kansakoulunopettaja Hollolassa)
Sandqvist, Petter Aatu 20.8.1845 Tuusula
Auvinen, Fredrik 3.11.1844 Sulkava (kansakoulunopettaja Punkalaitumella)
Ruoranen, Abraham
Lehtonen, David
Tarkkanen, Antti 3.11.1838 Laihia (kansakoulunopettaja Laihelassa)
Tyni, Matti 28.7.1845 Alahärmä (kansakoulunopettaja Laihelassa)
Silén, Erik Johan 26.12.1843 Renko (kansakoulunopettaja Janakkalassa)
Talviainen, Kalle Kustaa

1864
Ax, Juhan Benjami
Huttunen, Mikko 9.8.1844 Wesanto
Mäkinen, Erik 8.6.1845 Alawo (kansakoulunopettaja Alawuudella)
Invenius, Herman
Kauppinen, Erik 23.2.1835 Wiitasaari (kansakoulunopettaja Wirolahdella)
Taskinen, Tahvo 17.12.1845 Maaninka (kansakoulunopettaja Helsingissä)
Jantunen, Antti 31.12.1841 St. Andrea (lukkari Jyväskylässä)
Talikain, Juhana Walkjärvi
Rutanen, Eero Kustaa
Wuorinen, Johan 17.10.1843 Kurikka (opettaja Ilmajoella)
Dahlblom, Matti Wilhelm 28.11.1841 Pungalaitio (opettaja Heinolassa)
Sakari myöh. Salonen, Erland
Lindt, Adam 19.3.1843 Savitaipale (opettaja Kymälässä)
Warvikko, August 23.4.1840 Saarijärvi
Hämäläinen, Abel Rautalampi
Hindikka, Karl 1.2.1844 Rautalampi (opettaja Wärtsilässä)
Lakari, Johan 8.9.1845 Isokyrö (opettaja Isossä Kyrössä)
Moberg, Karl 2.9.1845 Alahärmä (opettaja Lapualla)
Lindgrén, Karl Gustaa 31.8.1844 Nyby
Willberg, Gustaa Adolf 6.8.1843 Orimattila
Okkonen, Robert Aleksander 9.11.1846 Sotkamo
Sormunen, Kalle 8.4.1839 Polvijärvi

1865
Lönnbeck, Gustaf Ferdinand 25.7.1847 Tammisaari
Eerikäinen, Simo 11.3.1838 Hiitola (opettaja Joutsassa)
Pelkonen, Johan Adam 14.3.1847 Kaawi
Toivonen, Herman 29.1.1838 Messukylä (opettajana Tammelassa)
Finnberg, Frans Wiktor 7.1.1843 Norrmarkku
Skogster, Edvard Theodor 4.6.1846 Tuusula
Kauppinen, Matti 20.9.1843 Saarijärvi (opettajana Padasjoella)
Markkunen, Mathias 14.2.1845 Savitaipale (opettaja Ristinassa)
Smolander 24.5.1839 Hattula
Saarinen, Kaarle Wiktor 23.3.1842 Wanaja
Lagus, Georg Adolf 22.4.1847 Juwa
Ekqvist, Frans Fredrik
Gestrin, Gustaf Ferdinand 4.4.1844 Luopioinen
Rekolainen, Kusta 25.4.1839 Janakkala
Männikkö Samuel 29.6.1844 Alahärmä
Tuomikoski, Matti 30.12.1839 Pyhäjoki
Ikonen, Johan 1841 Eno
Kallén, Juho Wiktor 25.7.1846 Rewolahti
Bengtilä, Kalle 18.3.1847 Kälviä ꝉ
Rouhiainen, Mikko 3.11.1847 Wiipuri
Pääkkönen, Wilhelm 8.8.1844 Hankasalmi
Hanell, Karl
Kahra, Karl Henrik
Kukkonen, Mikko 28.9.1842 Johannes
Kapiainen, Elias 20.12.1843 Klemillä (Lemi?)
Autonen, Aleksander
Ikonen, Erik 26.12.1847 Nurmis
Kauppinen, Matti 1846 Iisalmi
Pietikäinen, Abraham 29.1.1848 Kiuruvesi
Ronimus, Juho 28.11.1842 Wiipurin pitäjä
Luukkonen, Nikolai 3.3.1839 P. Johannes
Pihlainen, Erik Gustav 3.7.1840 Saarijärvi
Korhonen, Daniel 3.8.1843 Rautalampi
Kehonen, Abraham (Abraham Henriksson)
Ahlgrén, Petter 17.6.1849 Tampere
Ahonen, Elias Antinpoika 11.1.1838 Impilahti
Erkkonen, Johan Henrik (J. H. Erkko)
Karjalainen, Pentti 2.2.1845 Suonenjoki



Projektikuva: Jyväskylän seminaari kuvattuna Harjulta päin. Kuvaaja tuntematon 1890-1900. Keski-Suomen museo. Palvelussa finna.fi. Kuvan lisenssi CC BY-ND 4.0

Lähteet

Kangas, L. 2009. Jyväskylän seminaarin synty. Teoksessa Einonen, P., Karonen, P. & Nygård, T. (toim.) Jyväskylän yliopiston historia osa 1. Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966.
Valtonen, H. 2009. Seminaariyhteisö opettajien kouluttajana. Teoksessa Einonen, P., Karonen, P. & Nygård, T. (toim.) Jyväskylän yliopiston historia osa 1. Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966.
Finnica – Tietoa Suomesta. 2005. Viitattu 20.10.2017. Http://www.finnica.fi/index.php.
Jyväskylän seminaari. 14.2.2017. Wikipedia. Viitattu 20.10.2017. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_seminaari.
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo. N.d. Viitattu 4.2.2018. Https://www.jyu.fi/erillis/museo/kho/tilat/seminarium/seminaarin-paeaerakennus
Jyväskylän seminaari. Viitattu 20.10.2107. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_seminaari