Matts Filpusson Voltis

- - - - - - - - - - - - -

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf

Vuolteen, Villiön ja Haistilan jakokunta sivu 1403 - - - -

FILPUS TUOMAANPOIKA main. 1456-83, oli Ala-Satakunnan tuomari ainakin 1469-83. Häntä ei mainita Vuolteen yhteydessä. MATTI FILPUKSENPOIKA main. 1482-1511. Oli Ala-Satakunnan tuomari ainakin 1497-1511. Sinetin vaakunakilpi on katkoinen, alakenttä ruutuinen (siis suunnilleen sama kuin Tuomas Pietarinpojalla), FMS 253. Hän sinetöi alkuperäisenä säilyneen kirjeen 2.3.1506 ja sanoo olevansa Mattis Philpusson af Wltis hæradzhöffninghe i Nydersatagund ja mainitsee kirjeessä j for:de myn gard Wltis. AH V 126, FMU VI 5173. Pohjois-Suomen laamanni, ritari Henrik Bitz nuorempi on antanut 18.1.1502 Kokemäen käräjillä tuomion Vuolteen kartanon oikeuksista useisiin maihin Kokemäellä. Alkuperäinen tuomiokirje ei ole säilynyt, mutta se on vahvistettu tai siihen on viitattu useilla käräjillä. Ulvilan ym. pitäjien laamanninkäräjillä 17-18.7.1691 Näyhälän kylän taholta syytettiin Vuolteen omistajia sen koskiosuuden valtauksesta, jossa Näyhälän kalapato oli ennen sijainnut. Tällöin Vuolteen puolelta tuotiin esiin Kankaisten Henrik Klaunpojan (Horn) laamannintuomio ajalta 7.2.1585, ja siinä on mainittu neljä aiempaa tuomiota, nimittäin Anders Slatten vuodelta 1514, Henrik Bitzin vuodelta 1502, Hogenskild Bielken ja Knut Knutinpojan kuninkaantuomio etsikkokäräjillä 1564 sekä Klemet Gröpin ja Sven Perttelinpojan yhdessä 1570 antama kihlakunnantuomio. Laamanni Henrik (Horn) sanoo havainneensa, että kaikki nämä tuomiot olivat yhdensisältöisiä sikäli, että Hartvik Henrikinpojan esi-isille on laillisesti tuomittu ikimuistoisena omistuksena Havinginniemestä viidennes niin joen etelä- kuin pohjoispuolella, siis sieltä missä Näyhälä väitti kalatokeensa olleen. Vuonna 1691 Näyhälän miehet sanoivat tokeensa olleen siellä jo ennen vuotta 1502 ja Vuolteen omistajien hankkineen alueen jotenkin eri tavoilla. Mitään vanhoja tuomioita Näyhälällä ei kuitenkaan ollut esitettävänä. VA ö 3 . 114-115. Henrik Bitzin tuomio ja Anders Slatten vahvistus olivat esillä myös Kokemäen syyskäräjillä 1639. Tuomioiden referaatti on nyt sikäli tarkempi, että mukana on myös viidennes Lattomerestä ja Havinginniemen kohta sanotaan näin: Hawingi samt Niemi emellan Mustanoja och Karhenkivi. VA Ala-Satakunta I KOa 5 (1639-44) f. 25, FMU VI 4963. Vuonna 1886 laaditusta Lattomeren osakasluettelosta näkyy, että Vuolteella oli siellä edelleen metsäsarka, MHA A 15:9/1. Kuningas Eerik XIV:n Korkean lautakunnan tuomiokirjassa on 18.5. 1566 päivätty tuomio Kokemäen Rausionmaasta (Rausoma ängh och tess uthmark). Kuninkaalle oli valitettu Kokemäenkartanossa etsikkokäräjillä 4.8.1564 annetusta tuomiosta, jossa k.o. maa oli vahvistettu Vuolteelle kuuluvaksi Henrik Bitzin 18.2.1502 langettaman laamannintuomion perusteella. Korkea lautakunta katsoi oikeaksi hyväksyä etsikkokäräjillä otetun kannan, mutta samalla se määräsi päätökseen tyytymättömien saapumaan lautakunnan eteen kuultaviksi. Konung Erik XIV:s Nämnds dombok, Historiska handlingar 13:1, s. 247. Rausionmaa sijaitsee Kokemäenjoen eteläpuolella, ja siellä Vuoltee joutui 1584 ja 1585 vastakkain Meinikkalan kanssa. Laamanni Henrik Klaunpoika (Horn) vahvisti vedoten Henrik Bitzin kirjeeseen vuodelta 1502 sen, että Vuoltee omisti viidenneksen Rausionmaasta eli 8 sarkaa yhteensä 40:stä. Ala-Satakunnan tuomiokirja 1584-88, sisältyy niteeseen VA Ylä-Satakunta KOa 5 (ennen nn 62) f. 5 ja 27. Niittyalueen rajat Meinikkalaa vastaan luetellaan f:lla 28. Samoilla käräjillä helmikuussa 1585 Henrik-laamanni vahvisti sen sovinnon, jonka Vuoltee teki Kakkulaisen kylän kanssa Häyhtiänmaasta (Häfftenma). Kakkulaisten isännät antoivat siitä osuutensa ja saivat Tuomarniemen Putajan myllyn luota, joka oli siis ollut aikaisemmin Vuolteella (huom. nimi!). Samalla määriteltiin Häyhtiänmaan rajoiksi Matalaoja, Wärenahde, Linnakallio, Vistanoÿanpolffui ja Matalaoja. VA Ylä-Satakunta KOa 5 f. 27v. Kokemäen käräjillä 20-21.3.1634 todistettiin, että Kakkulaisten miehet olivat saaneet Vuolteen kartanon omistajalta Henrik Jönsinpojalta luvan ampua oravia å en uthmark, som the kalla Häyhtiä. VA Ala-Satakunta I KOa 3 f. 265. Henrik Jönsinpoika kuoli 1569, joten lupa on saatu joko 1550- tai 1560-luvulla. Ainakin osa Häyhtiänmaasta oli siis silloin Vuolteella, mutta pitäjänkertomuksessaan Kokemäestä John Adolf Lindström sanoo 1860, että Kokemäellä on tallella vanha asiakirja, jonka mukaan Hartvig Henrikinpojan esi-isille on 1502 tuomittu viidennes Lattomerestä, Havinginniemestä niin joen etelä- kuin pohjoispuoleltakin Mustanojan ja Karhinkiven väliltä, samaten viidennes Juvanmaasta, Porolanmaasta ja Rausionmaasta, mutta Häftiön maa on sille kuulunut yksin. J.A. Lindström, Kumo Socken i historiskt hänseende, Suomi 1860, s. 248. Vuoden 1589 tarkastusmaakirjan mukaan Vuolteen kartanolla oli torppa i Pårola ja i Häyffthiä, VA 2401 b
s. 110. Juvanmaasta ks. Henrik Jönsinpoika. Matti Filpuksenpojan aikaan kuuluu myös laamanni Hartvik Jaakonpojan tuomio 19.6.1486 Kokemäen ja Köyliön pitäjänrajasta. Siinä hylättiin kokemäkeläisten Hangaskallion tienoille pystyttämät rajamerkit paitsi yhtä, joka erotti toisistaan Huittisten ja Takasenkartanon (kahdessa muussa kopiossa Taghaisen kartanon, Tegesen Kärtanan) maat. UUB k, kaksi muuta myös UUB:ssa, FMU V 4087. Vuoden 1589 tarkastusmaakirjan mukaan Vuolteella oli torppa i Takakartano, VA 2401 b s. 110. Nimi viittaa siihen, että Vuoltee oli vallannut jo ennen v. 1486 tuon Kokemäen kaakkoiskolkassa olevan alueen. Matti Filpuksenpoika hoiti myös vaimonsa perintötilaa Jutikkalan asumakartanoa Sääksmäellä (Saarioisten hallintopitäjässä).

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/210
Vuolteen mieslinja sammui Matsiin, 1511: Vuolteen peri Matsin vävy Erik Sluk

Matts Filpusson Vuolle Voltis, Vuolteen herra, Ala-Satakunnan tuomari, omisti vaimonsa kautta Sääksmäen Jutikkalan, Saaroisten puolelta.

Jutikkalan Knuut Bitz oli avioitunut 1485 Ruotsin huomattavimpiin ylimyssukuihin kuuluneen valtaneuvos Kristiern Bengtinpojan (Oxensierna) tyttären Birgitan kanssa. Knuutin kuollessa joskus 1490-luvun jälkipuolella aviopuolisoilla ei ollut lapsia elossa, ja niin Jutikkalan peri Knuutin sisarpuoli, Kaarina Antintytär Lindelöf, satakuntalaisen rälssimiehen Matti Filpunpoika Vuolteen vaimo. (molempien Knuutin ja Kaarinan äiti Ingeborg Haakonsdotter Frille). Lähde: Seppo Suvanto, Yksilö myöhäiskeskiajantalonpoikaisyhteiskunnassa, SÄÄKSMÄEN KIHLAKUNTA 1400-luvun alusta 1570-luvulle

Seuraavan Genoksen jutun perustella Matti Vilpunpojan vaimo oli Katarina Andersdotter Lindelöf, nimet täsmäävät sisaren mieheen jne.

Genos 2000:42-43, Genos 2003:168-169. Lähde FMU 4803: Åbo 22 september 1498.Wij Magnus, medh Gudz nåde biskop i Åbo, Olof Jonsson i Lahijs, Knut Erichsson i Lauko, wäpne[re], Peder Andersson kyrkyprest i Vlssby, Olof Andersson, borgmestare i Åbo, Anders Slåtte och Arfwidh Erichsson bekennoms och kungiöre medh detta wåre närwarande öpne bref oss hafwa warit öfuer ena sämia och wänliga förlijkan i mellan welboren man Matz Philippusson på hans hustros wegne, hustru Karin Andersdotter, på then ena sijdan och alle Olof Turessons (= Tuvessons?) barn och medharfuingar på den andre sijdan, i swå motto som här effter skrifwet står, at förb:de Mattz Phillppusson medh sin hustro, Karin Andersdotter, skola beholla, niutha och bruka Judikale gårdh medh alle syne tillägor och omägor och alla andre godz, som hennes käre moder åtthe, medh boo och boskapp, som ther tå stodo, och förb:de Olof Turessons barn och medhärfwingia skulle hafwa, niuta och beholla thenne effter skrefne fyra godz medh alle syne till ägor och omägor, medh boo och boskap, som ther thå stodhe, som är Ristniemj medh Långe öön, Marjaijoki och Yhlistaro liggiandes i Sauro (= Sawo) sochn och Brände liggiandes i Bierne sochn, och ther medh skulde all andras åthalan, twedrecht och träta wara aftahlat them jmellan bode om affredh, landzgieldh och alt annat, ehuadh thet helst kunde wara, som förbe:de gårdar och godz ränttadh hade till then thidh; till hwilket the lathe sig wehl åtnöija pa bodhe sijdor, och endrechteligen samtychte och stadfeste paa samme tijdh och yttermehra lofwade och beplichtade sig sådanne förlijkan sämja och jenckningh stadogh och fast att holla effter thenne dagh, widh thes eedh, sanning och goda troo. Till mehra wisso och wittnesbyrdh att swå i sanning är, tho hafwer förb:do Matte Philipuson på sin hustrus wegne och Niels Pedersson, rådman j Åbo, öppersthe malsmen på den andre sijdan, låtit [bedia] samma af os föreskrefne att hengie wår insegle nidan under thetta bref medh theras egne, som skrifwit är i Åbo anno Domini mcdxcviij°, in crastino Mattheei apostoli et evangelistæ.