Matts Carlsson Willman

10.8.1763 Matthias Lapinjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1738-1772, jakso 105: 1763 födda; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9852942 / Viitattu 13.8.2019

Lapinjärven seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1751-1785, jakso 120: Porlom, No19 Wilo; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9851232 / Viitattu 13.8.2019

Muutti Lapinjärveltä Kuopioon 1783 (nro 77) Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunta > Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto > Seurakuntaan muuttaneiden luettelot > Seurakuntaan muuttaneiden luettelot 1758-1786 (I Ba:2) , jakso 104 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27436274 / viitattu 13.8.2019

- Mats Carlsson (Willman) muutti Kuopioon Lapinjärven (Lappträsk) Porlammilta. Kolmen kaverinsa kanssa Kuopion kruununpolttimolle töihin. Tapasi siellä samaan työpaikkaan Leppävirroilta tulleen piika Catarina Karfvoin.

Kuopio msrk vihityt: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3867877

He ovat muuttaneet Kuopiosta Leppävirralle 23.2.1792.

Leppävirran seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1790-1801 (I Aa:8), jakso 224, sivu 319: Soldater: Cuopio Compagnie (Michel Kihl & Helena Kosuin, Arvid Smed & Anna Sutin, Thomas Itkoin & Eva, Lars Sijk & Anna Karvoin, Anders Idh & Anna Lappalain, Matts Wilman & Karin Karvin; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6562950 / Viitattu 26.2.2021

Leppävirran seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1802-1813 (I Aa:10), jakso 444, sivu 932: Cuopio Compag nro 125-126; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5821088074&aineistoI... / Viitattu 13.8.2019

Leppävirran seurakunnan arkisto - I Aa:14 Pää- ja rippikirjat 1814-1824, jakso 129, sivu 922: Tuppuralanmäki 2 ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6075495349&aineistoI... / Viitattu 5.1.2024

Leppävirta haudatut: https://hiski.genealogia.fi/hiski/ewvv7y?fi+0294+haudatut+4457

=====================================================================================================

RUOTUSOTILASURA

https://www.geni.com/projects/Savon-ja-Savonlinnan-l%25C3%25A4%25C3%25A4nin-jalkav%25C3%25A4kirykmentti/37936

Savon jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullien (miehistöluettelojen) tietojen perusteella sotilas Mats Willman kuului Kuopion komppanian ruotuun 125. Ruotutalo oli Tuppuralanmäki, Huovila (Leppävirta).
Hänen ylläpidostaan Tuppuralanmäellä ovat vastanneet talolliset Eric Keinäin, Petter Kinnuin ja Pål Räsänen.

Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1798-1798 > 93 > WA1220-1221 > https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=192... / Viitattu 29.01.2022

Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti - Luetteloita, 1809-1809 (WA576) > 46: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=197... / Viitattu 1.5.2021

Ruotumiehen palkka etuuksineen on ollut selkeästi parempi kuin esimerkiksi rengillä. Ja jos talolliset eivät olisi palkanneet ruotumiestä, niin sotimaan olisivat joutuneet isännät itse tai pojat.

Willman on toiminut aluksi varamiehenä (alokas) 1788 - 1791. Sitten sotilaana 1791 – 1808, palvellen myös ruotujen 125 ja 126 yhteisenä täydennysmiehenä numero 63 (Mats mainittu 1809). Lähin esimies on nähtävästi ollut Varusmestarin virkatalossa. Taipale Konnuslahti (Leppävirta). -Majoittaja Karl Gustaf Svahn 1791 – 1800 (kuoli) -Kersantti Otto Reinhold Bucht 1800 – vielä 1808

Matsin pituudeksi selviää 5 jalkaa ja 7 tuumaa. Vähimmäispituudeksi oli määrätty 5 jalkaa 8 tuumaa (noin 172 cm). Rajasta tosin jouduttiin tinkimään varsinkin Itä-Suomessa, kun ei löytynyt tarpeeksi pitkiä miehiä.

Nähdäkseni esi-isämme Mats Carlinpoika on elänyt hyvään aikaan ammattisotilaana? Sellaista syvän rauhan aikaa Ruotsi-Suomen Savossa komppanian katselmuksineen ja harjoituksineen Mikkelissä."

Lukuun ottamatta tietysti uran lopussa tapahtunutta Suomen joutumista venäläisille ja autonomian saamista.

"Eversti Sandelsin Koljonvirran taistelu 27.10.1808. Iisalmen taistelu 10 - 11.11.1808."

"Armeija alkoi vaikuttaa uupuneelta. Jatkuva marssiminen, kehno ruoka ja syksyn kylmyys alkoivat tehdä tehtäväänsä. Sairaiden ja haavoittuneiden kuljetus oli vaikea järjestää ja monet jättäytyivät jälkeen, kun eivät enää jaksaneet. Suomen sodan 1808 - 1809 loppuvaiheet Ruotsissa Tornio-Uumaja –alueella olivat suomalaisille joukko-osastoille hankalat. Ruotsalaiset rykmentit marssivat saman tien etelään. Vanha sanonta, että ruotsalaiset taistelevat viimeiseen suomalaiseen asti pitää näemmä paikkansa… Talvi oli aselevosta huolimatta ankara. Varsinkin punatauti rasitti miehistöä. Joulu-helmikuun aikana tauteihin kuoli 1783 miestä. Monet jäivät virumaan sairaaloihin ja vuoden 1808 joulun tienoilla rivistä karkasi suuri joukko sotamiehiä."

Matsista löytyy mainittu 1809: Miehiä, joilta puuttuu varusteita Uumajassa.

Haminan rauha solmittiin 17.9.1809. Osa miehistä palasi Suomeen, osa jäi Ruotsiin ja hakeutuivat muihin joukko-osastoihin tai siviilitöihin.

Monet ammattisotilaat eivät enää löytäneet ammattinsa menetettyään sijaansa yhteiskunnasta. Venäjä huolehti ainoastaan entisten Ruotsin armeijan upseereiden sosiaaliturvasta, sotamiehet jäivät heitteille.

(https://www.rajapuro.net/savojr/rykmentti.html?fbclid=IwAR07XrS7xVQ...)