Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Porlammi, Lapinjärvi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Otto Wilhelm Andersson Helander (1855 - d.)
    Lapinjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1840-1860, jakso 141: syntyneet 1855; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.6.2021 Lapinjärven seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1835-1...
  • Anders Johan Andersson Helander (1849 - 1884)
    Kuolema: Viipuriin 1865 ja sieltä takaisin 1872 Lapinjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1840-1860, jakso 80: Syntyneet 1849 maalis-huhtikuu; Kansallisarkisto: / Vii...
  • Maria Henriksdotter (1824 - 1888)
    Lapinjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1820-1839, jakso 40; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.6.2021 Lapinjärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1834-1844, jakso 223, si...
  • Carin Johansdotter (c.1680 - 1756)
    Lapinjärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1754-1761, jakso 122, sivu 232: Porlomby, Mäkelä el. Sihvola ; Kansallisarkisto: / Viitattu 6.6.2021 Lapinjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kast...
  • Juho Yrjönpoika Raskala (deceased)
    Lapinjärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1762-1773, > VUODET 1762-1767 > jakso 112 > Kansallisarkisto: ; Viitattu 5.10.2018 Lapinjärvi, Rippikirja 1762-1773 > Porlom, Raskela (Vuodet 1768 - 1773)...

Kylän kotisivut

Pääprojekti Lapinjärvi

Porlammi kuuluu Lapinjärven kuntaan ja Uudenmaan maakuntaan. Nykyinen kyläkeskus sijaitsee Lapinjärven luoteisnurkassa, Koskenkylänjoen alkupään itärannalla. Alkuperäinen keskus oli joen länsipuolella, Seuratalon ja museon ympärillä.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 13.9.2017 kokoamaan Porlammin Geni-profiilit

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivulta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt


Kantatilat ja niiden haltijat

Kunkin talon alle lisätty ensin Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) mukaisesti talonhaltijat. Mikäli niistä löytyy Geni-profiilit, liitetään ne mukaan. Lopussa henkikirjojen mukaiset talonhaltijat. Pyritään merkkaamaan kantatilojen jakamiset ja uudelleennimeämiset myös.

Kantatilojen jakamisten lähteenä on käytetty teosta: Lapinjärven historia: kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 181-183 & 397-399. Katso luku "Asutuskehitys vuosina 1721-1865 (1900)", sivut 159-202.
Viittaus teokseen * -merkillä.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa mainitaan vain sellaiset uudet tilat, joiden koko oli vähintään 20 hehtaarin vaiheilla.

Kantatilojen isännät suomenkielisine nimineen Maanmittaushallituksen uudistusarkiston Porlammin isojakoa käsittelevässä dokumentaatiossa

1 Pahala

Pahalan 1/3 manttaalin tila n:o 1 jaettiin 1770-luvun lopussa, ja tällöin muodostui Pallaksela. Pallakselasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pallas.*.

Loviisan Sanomat, 13.05.1921, nro 35, s. 4 Kansalliskirjaston Digitoiduista aineistoista kertoo O.E.Pallaksen vaihtaneen sukunimensä Pahalasta Pallakseksi 7.5.1921

Pahala

Pallaksela

2 Vappula

Wappulan 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 2 jaettiin 1760-luvulla kolmeen osaan. Vuoden 1820 paikkeilla kaksi taloa yhdistettiin, ja toisen nimeksi tuli Uusitupa. Wappulasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Paikkaniitty. Uusitupa -tilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Karppa *.

Wappula 2 - yhdistyi Wappula 3:n kanssa Uusituvaksi

Wappula 3, myöhemmin Uusitupa

Paikkaniitty

Ahola

  • Ilmari Aho (henkikirja 1919)

Vähäkoski

Karppa

  • Gideon Grönlund (henkikirja 1919)

Rajasuo

  • Karl Silfvast (henkikirja 1919)

3 Äijälä

Äijälän 1/3 manttaalin tila n:o 3 jaettiin 1760-luvulla kolmeen osaan, mutta yhdistettiin uudestaan 1770-luvulla. 1880-luvulla se jaettiin jälleen: kolmeen osaan. Toinen kahdesta tilasta oli nimeltään Manssila. Kolmas tila yhdistettiin 1860-luvulla joko Äijälään tai Manssilaan *.

  • Envald Olsson (SAY 1543-1559)
  • Morten Envaldsson (SAY 1543-1559, SAY 1560-1579, SAY 1580-1599)
  • Jören Mårtensson (SAY 1580-1599, SAY 1600-1619, SAY 1620-1634)
  • Peer Jörensson (SAY 1620-1634, SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Jören Isaksson (SAY 1694-1713)
  • Isak Jörensson (SAY 1694-1713)
  • Samuel Eriksson k.11.12.1743 (rippikirja 1732-1741)
  • Nils Samuelsson s.1.2.1722, k.2.12.1788 (rippikirjat 1754-1761, 1773-1778, 1779-1784)

Äijälä 1

Äijälä 2, myöhemmin Manssila

Äijälä 3

4 Pessala

Pessalan 1/3 manttaalin tila n:o 4 jaettiin 1760-luvulla. Tila oli jaettuna 1880-luvulle asti. Pessalasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Tapiola. Huomautus: Tapiolasta erotettiin 1916 Leutola. Tapiolaan kuului 1981 vain 0,5 ha maata *.

Pessala 2

Tapiola

  • Joel Siivonen (henkikirja 1915, 1916)
  • Kaarle Kusk, s.1871 (henkikirja 1919)

Leutola

  • Muurari Hjalmar Lindgren, s.1878 (henkikirja 1916, 1919)

Joentausta

  • Emil Vuorio, s.1880 (henkikirja 1916, 1919)

5 Seppälä

Seppälän 1/3 manttaalin tila n:o 5 jaettiin 1770-luvulla. 1790-luvulla erotettiin kolmas tila. Uusien tilojen nimet: Yli-Seppälä, Ali-Seppälä ja Koski-Seppälä. Huomautus: Yli-Seppälä ja Koski-Seppälä yhdistettiin vuonna 1930 ja uudeksi nimeksi tuli Seppälä *.

Yli-Seppälä, myöhemmin Seppälä

Ali-Seppälä

Koski-Seppälä

Paavola

6 Rosi

Krosin (Rosin) 1/4 manttaalin tila n:o 6 jaettiin noin vuonna 1820. Molemmat tilat yhdistettiin 1800-luvun lopulla. Krosista (Rosi) syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Haanmäki ja Koivualho *.

Rosi 2

7 Marttila

Marttilan 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 7 jaettiin 1790-luvulla, ja uuden tilan nimeksi tuli Ala-Marttila. Ala-Marttilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Peltomäki *.

Ala-Marttila

8 Raskala

Pauluksen (Raskalan) 1/3 manttaalin tilalla n:o 8 asui 1730-luvulla kaksi perhettä, ja vuonna 1750 se mainitaan virallisesti jaetuksi. Uuden tilan nimi Suonpää. Huomautus: eräistä Raskalan ja Paikkaniityn osista muodostui vuonna 1956 uusi tila numero 40 Leppäsuo *.

  • Thomas Clemetsson (SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Matts Andersson (SAY 1694-1713)
  • Anders Simonsson, s. ennen 1675 (SAY 1694-1713, rippikirja 1732-1753)

Raskala 1

Raskala 2

Jaettu Raskala 1:stä 1800-luvun alussa

Raskala 3

Alkuperäinen Raskala 2, joka oli yhdistetty Raskala 2:n kanssa jo 1823

9 Seikkala

Seikkalan 1/3 manttaalin tila n:o 9 jaettiin 1760-luvulla, ja syntyi Rantamäki. Toisen tiloista omisti vuonna 1791 vääpeli Karl Fredrik Brandberg, ja hänen jälkeensäkin se pysyi säätyläisen hallussa. Seikkalasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Ylä-Seikkala. Rantamäestä syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Saarikallio *.

  • Simon Envaldsson (SAY 1543-1559, SAY 1560-1579)
  • Jacob Simonsson (SAY 1560-1579, SAY 1580-1599, SAY 1600-1619, SAY 1620-1634)
  • Sigfred Jörensson (SAY 1620-1634, SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Anders Jöransson (SAY 1694-1713)
  • Mats Andersson Seikala (SAY 1694-1713, rippikirjat 1732-1753, 1754-1761)

Rantamäki

Seikkala

Käkikoski

  • Johan Sjöström (henkikirja 1916)

Ilola

  • muurari Otto Ilonen, s.1854 (henkikirja 1916)

Töyrylä

  • mylläri Manu Koskinen (henkikirja 1916)

Tiskari

  • Kaarle Rantamäki (henkikirja 1916)

10 Tikkala

Tikkalan 1/3 manttaalin tila n:o 10 jaettiin 1760-luvulla, ja syntyi tilat Yli-Tikkala ja Ali-Tikkala. Yli-Tikkalasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Tikkala ja Nuijametsä *.

  • Eskell Envaldsson (SAY 1543-1559, 1560-1579, 1580-1599)
  • Påfwall Eskelsson (SAY 1580-1599, 1600-1619, 1620-1634)
  • Lars Påhlsson (SAY 1620-1634, 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693, 1694-1713)
  • Erich Larsson (SAY 1694-1713)
  • Samuel Ersson (SAY 1694-1713)
  • Erik Eriksson, s.1690 (rippikirjat 1732-1753, 1754-1761)

Yli-Tikkala

Ali-Tikkala

11 Hämäläinen

Hämäläisen 1/3 manttaalin kersantinpuustelli n:o 11 oli mm. kersantti Anders Ahlkihlin (1728-1741), esikuntavänrikki Gustav Printzin (1759-1768), esikuntavänrikki Adolf Fredrik Buchtin (1776-1788), vänrikki Erik Magnus Aminoffin (1790-1796) ja esikuntavänrikki Stefan Fredrik Knorring (1800-1809) hallinnassa. Hämäläinen -tilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Hämälä ja Hämäläisen valtionmetsä. Huomautuksia: Hämäläinen ja Hämälä yhdistettiin vuonna 1944 uudeksi tilaksi numero 36 Hämälä. Hämäläisen valtionmetsä lohkottiin vuonna 1956 Nuijametsäksi ja Vihermetsäksi *.

12 Kauppi

Suutarin (Kaupin) 1/4 manttaalin tila n:o 12 jaettiin 1790-luvulla, ja molemmat puoliskot yhdistettiin 1820-luvun lopussa. Kaupista syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Kuusela. Huomautuksia: Kauppi yhdistettiin vuonna 1976 Knuutilan ja Rauhalan sekä Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41, joka kuului Kauppi-nimisenä Oy Rauma-Repola Ab:lle. Kuusela lohkottiin vuonna 1956 Roiniksi ja Rinteläksi *.

Kauppi 2

13 Sihvola

Sihvolan (Mäkelän) 1/3 manttaalin tila n:o 13 jaettiin 1770-luvun lopussa. Tilat yhdisettiin 1840-luvulla. Sihvolasta syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Metsola ja Koivuaho *.

  • Eskill Anderson (SAY 1543-1559)
  • Seffren Eskelsson (SAY 1543-1559, 1560-1579)
  • Michel Sifredsson (SAY 1660-1579, 1580-1599, 1600-1619)
  • Thomas Michelsson (SAY 1600-1619, 1620-1634, 1634-1653)
  • Thomas Rauskin/Röysky/Röysk/Råisk (SAY 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693, 1694-1713)
  • Carin Johansdotter s.n.1680, Gustaf Jacobssonin leski (rippikirjat 1732-1741, 1755-1762)
  • Johan Jacobsson, s.12.2.1718 (rippikirjat 1754-1761, 1762-1767, 1773-1779, 1785-1790)

Sihvola 1

Sihvola 2

Wähäsuo

  • Ilmari Myyrä (henkikirjat 1910 & 1915)

Syrjälä

  • Otto Aalto, s.1878, suutari (henkikirjat 1915)

Lamminalho

  • Magnus Anselm Raskala (henkikirjat 1915)

14 Myyrä

Myyrän 1/3 manttaalin tilan n:o 14 omisti 1750-luvulta 1770-luvulle talouskomissaari Johan Hoffreen. Hoffreenin jälkeen Myyrä jaettiin, ja 1790-luvulla siitä erotettiin kolmas talo. Tilalla oli 1825 kaksi taloa, Yli-Myyrä ja Ali-Myyrä. Ali-Myyrästä syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Paavola *.

  • Oll (Olulf) Olsson (SAY 1543-1559, 1560-1579)
  • Jacob Olsson (SAY 1560-1579, 1560-1579, 1580-1599)
  • Lasse Jacobsson (SAY 1580-1599, 1600-1619)
  • Per Larsson (SAY 1600-1619, 1620-1634, 1634-1653, 1654-1673. 1674-1693, 1694-1713)
  • Thomas Andersson (SAY 1694-1713)
  • Sigfred Thomasson, s.1.2.1690 (SAY 1694-1713, rippikirjat 1732-1741, 1745-1752, 1755-1762)
  • Johan Hoffreen, talouskomissaari (rippikirjat 1754-1761, 1762-1767, 1768-1773)
  • Merta Caisa Stiernkreutz, s.1726, edellisen leski (rippikirjat 1773-1778)

Yli-Myyrä

Ali-Myyrä

Myyrä 3

Kotiranta

Paavola

  • Robert Paavonen (henkikirjat 1915, 1916)

15 Kuha

Kuhan 1/3 manttaalin tilalla n:o 15 asui vuonna 1739 kaksi veljestä Juho ja Tuomas Simonpoika perheineen. Vuonna 1750 tila mainitaan jaetuksi ed. mainittujen veljesten kesken. 1760-luvulla Kuhasta erotettiin kolmas tila. Toinen uusista tiloista oli nimeltään Pakkala. 1800-luvun lopussa kolmas talo yhdistettiin Kuhaan tai Pakkalaan *.

Kuha

Pakkala

Kuha 3

16 Hannuheikkilä

Hannunheikkilän 1/3 manttaalin kersantinpuustelli n:o 16 pysyi jakamattomana. Puustellin haltijoina olivat mm. kornetti Herman Adam Jägerhorn 1725-1740, vääpeli Henrik Nohrström 1760-1792 ja kornetti Karl Henrik Nohrstöm 1792-1805. Vuonna 1865 puustellia viljeltiin Porlammin kartanon alaisuudessa. Hannunheikkilästä syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Vehka-alho ja Rajasuo *.

17 Kekki

Kekin 1/8 manttaalin tila n:o 17 jaettiin noin vuonna 1820, ja syntyi Ojala *.

Kekki

Ojala

18 Valkeapää

Valkeapään 1/3 manttaalin tila n:o 18 jaettiin 1770-luvun lopussa, ja syntyi Jokela. Valkeapäästä syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Töyrylä *.
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Valkeapään jako 1897

Jokela

Rantala

Töyrylä

  • Juho Konstantin Töyrylä, s.1868 (henkikirjat 1910 & 1915, 1916)

19 Vilo

Vilon 1/3 manttaalin tila n:o 19 oli jaettuna 1750, ja siitä erotettiin kolmas talo 1770-luvun lopussa. Toinen uusista taloista oli nimeltään Tuomisto. Noin vuonna 1830 kolmas talo yhdistettiin jompaankumpaan kahdesta muusta *.

Vilo 1

Vilo 2

Vilo 3

20 Sistola

Sistolan 1/3 manttaalin tila n:o 20 jaettiin 1790-luvulla, ja se pysyi jaettuna vuoteen 1870. *
Sistola lohkottiin vuonna 1949 neljään osaan, jolloin Sistolan rinnalle syntyivät Metsä-Sistola, Joki-Sistola sekä Ala-Sistola.
Maanmittaushallituksen rajakartta 1949

Sistola 1

Sistola 2

Töyrylä

Ahola

  • Alfred Tammivaara, s.1873 (henkikirjat 1910 & 1915)

21 Tyyskä

Tyyskän 1/3 manttaalin tilalla n:o 21 asui kaksi perhettä 1730-luvulla, ja vuonna 1750 se mainitaan virallisestikin jaetuksi. 1770-luvulla Tyyskä jaettiin neljään osaan. 1780-luvulla taloja oli enää kolme. Noin vuodesta 1860 aina 1900-luvun alkuun saakka Tyyskässä oli kaksi taloa ja sen jälkeen kolme: Tyyskä, Rauhala ja Ylöstalo *.

Rauhala

Mäkelä

Tyyskä 3

Jokipelto

Ylöstalo

  • Johannes Perttilä, s.1869 (henkikirjat 1910 & 1915)

Myllypelto

22 Kukko (liitetty Porlammin kartanoon)

Kukon 1/3 manttaalin tila n:o 22 jaettiin 1760-luvulla. Vuodesta 1830 vuoteen 1850 tilalla oli kolme taloa. Vuonna 1875 Kukko ja jäljellä oleva talo yhdistettiin. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.

Toimi Kartanon torppana 1870-luvulta lähtien.

Iso Kukko

Vähä Kukko

Kukko 3

23 Tynnö (liitetty Porlammin kartanoon)

Tynnön 1/3 manttaalin tila n.o 23 jaettiin 1760-luvulla. 1840-luvulla puoliskot yhdistettiin uudelleen. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.

Tynnö 1

Tynnö 2

24 Pitkä (Yrjölä) (liitetty Porlammin kartanoon)

Pitkän (Yrjölän) 1/3 manttaalin tila n:o 24 jaettiin 1760-luvun lopussa, ja 1770-luvulla siitä erotettiin kolmas talo. Vuonna 1800 kaikki kolme taloa yhdistettiin. Vuonna 1809 Pitkä oli jälleen jaettuna kahteen osaan. Vuonna 1875 molemmat talot yhdistettiin. Pitkä oli Porlammin kartanon alustalaistila. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.

Yrjölä 1

Yrjölä 2

Yrjölä 3

25 Tuuri

Tuurin 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 25 jaettiin 1810-luvun alussa. Talot yhdistettiin noin vuonna 1830, mutta jaettiin uudellen 1850-luvulla, ja uuden tilan nimeksi tuli Mäki-Tuuri. Tuurista syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Riihimäki ja Lammi. Riihimäen ja Lammin tilat muodostettiin lohkomalla sekä Tuurin että Mäki-Tuurin maista. Mäki-Tuurin nimi muutettiin 1920-luvulla Rantalaksi. *

Tuuri 1

Tuuri 2

Tuuri 3

Tuuri, Riihimäki

  • Karl Gustaf Wallin, s.1859 (henkikirjat 1910 & 1915)

26 Tuomala

Tuomalan 1/3 manttaalin tila n:o 26 jaettiin 1760-luvun lopussa, uuden tilan nimeksi Pelto-Tuomala. Huomautus: Tuomala lohkottiin vuoteen 1932 mennessä niin moneksi pientilaksi, että siihen kuului mainittuna vuonna enää 1,6 ha maata. Tuomala oli siis lakannut olemasta varsinainen viljelystila *.

Tuomala 1

Tuomala 2

27 Nuuttila

Knuutilan 1/3 manttaalin tila n:o 27 jaettiin 1750-luvulla kahden veljeksen kesken. 1790-luvulla erotettiin kolmas tila. Ensin mainitun uuden talon nimi oli Rauhala. 1840-luvulla kolmas tila yhdistettiin Knuutilaan. Knuutilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Kangasvieru. Rauhalasta syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Wuorela ja Mäntylä. Huomautus: Knuutilan ja Rauhalan tilat yhdistettiin ja vuonna 1941 Kaupin ja Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41 Kauppi *.

Nuuttila

Rauhala

Knuuttila 3 (yhdistyy jompaan kumpaan ensimmäiseen 1840-luvulla)

Wuorela

  • Kaarlo Mauno Kaukoranta, s,1884 (henkikirjat 1910 & 1915)

Mäntylä

  • Edvard Tuominen, s.1870 (henkikirjat 1915)

28 Eskola

Leviäparran (Eskolan) 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 28 jaettiin 1780-luvulla, ja se pysyi jaettuna noin sata vuotta. Eskolasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Toukola. Eskolasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Rainio *.

Johannesberg

Eskola 2

29 Wähämartti

Wähämartin 1/4 manttaalin suuruinen tila n:o 29 jaettiin 1790-luvulla, ja syntyi Siivola. Vähämartista syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Yösuo. Huomautus: Siivola ja Yösuo olivat 1930 yhdistettynä Vähämarttiin *.

Vähämartti

Siivola

Yösuo

  • Ilmari Myyrä (henkikirja 1915)

30 Simola

Simolan 1/4 manttaalin tila n:o 30 jaettiin 1770-luvun lopussa. Puoliskot saivat nimekseen Yli-Simola ja Ali-Simola. Yli-Simolasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Varpahuhta. Ali-Simolasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Simolan metsä. Huomautus: Knuutilan ja Rauhalan tilat yhdistettiin ja vuonna 1941 Kaupin ja Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41 Kauppi *.

Yli-Simola

Ali-Simola

31 Korppi

Korpin 1/3 manttaalin tila n:o 31 oli jaettuna vuonna 1750. ja 1780-luvulla siitä erotettiin kolmas osa. Uudet tilat olivat Kalliola ja Peltola. Korpista syntyi vuosina 1931-1960 kolme uutta tilaa Lamminalho, Rintelä ja Takala. Kalliolasta synti vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pykälistö *.

Korppi 2

Heikkilä

32 Porlammin kartano

1 3/4 manttaalin suuruinen Porlammin kartano tila n:o 32. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1901-1930 uusia tiloja: Huovila, Olander, Koivisto, Peltola, Tikka, Orila, Ojala, Korpela, Ali-Myllylä ja Yli-Myllylä. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1931-1960 uusia tiloja Lippo, Rajala, Rinteelä, Kuusela, Kumpula, Huhtamäki, Päivärinne, Turola, Pekkala, Toivola, Jukola, Harju, Siltala, Varjomäki, Metsäpirtti, Koivula, Ahola, Miilumäki, Takala, Korkeumus ja Peltokallio. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Hiidenkallio. Huomautuksia: a) Monet kartanosta 1920-luvulla lohkaistuista tiloista olivat sen entisiä torppia. b) Hiidenkallion osti Kymi Oy. c) Liposta lohkaistiin vuonna 1982 Niemelänpelto, ja Lipolle itselleen jäi tällöin maata vain alle 1 ha verran. d) Päivärinteestä lohkaistiin vuonna 1972 Haapahaikula. e) Jukolasta lohkaistiin vuonna 1958 Reinola. f) Miilumäestä lohkaistiin vuonna 1958 Mattila *.

Kartanon torpat

Mylly

  • Johan Eliasson Lindholm, s.1839, mylläri (rippikirjat 1890-1899)

Heikkilä

  • Gustaf Adolf Granberg, s.1867 (rippikirjat 1890-1899)
  • Johan Davidsson Koskinen, s.1861 (henkikirjat 1895)
  • Hjalmar Heikkilä, s.1880 (henkikirjat 1905)

Kukkura

Mettälä

Orrila

  • Adam Mattsson, s.1838 (henkikirjat 1895)
  • Johan Willehad Adamsson Järvinen, s.1862, edellisen poika (henkikirjat 1905, 1910, 1915)

Tikka

Pakkala

Huovila

  • Johan Benjaminsson, s.1844 (rippikirjat 1890-1899)
  • Erik Eriksson Huovila, s.1837 (henkikirjat 1895, 1905, 1910, 1915)

Mäkelä

  • Johan Gustavsson s.1760 (rippikirja 1785-1790)
  • Anders Johan Johansson, s.1852 (rippikirjat 1890-1899)
  • Robert Wilhelm Rosberg, s.1863 (henkikirjat 1895, 1905)
  • Jalmari Mäkelä, s.1880 (henkikirjat 1910, 1915)

Koskensuu

Kanto Krouvi (Krog)

Nytorp l. Othmans torp

Myllylä

  • Gustaf Robert Söderström, s.1857 (henkikirjat 1895, 1905)
  • Matti Eriksson Myllylä, s.1874 (henkikirjat 1910, 1915)

Lassas

  • Victor/Wilhelm Nyström, s.1857 (henkikirjat 1895, 1900)

Nykulla 1

  • Matts Johansson Harju, s.1845 (rippikirjat 1890-1899)

Nykulla 2

  • Anders Andersson, s.1846 (rippikirjat 1890-1899)
  • Oskar Mattsson, s.1870 (henkikirjat 1895)
  • Matts Olander Nykulla, s.1845 (henkikirjat 1895, 1905)
  • Wilhelm Wilhelmsson Nykulla, s.1864 (henkikirjat 1905, 1910)

Stenbacka

  • Karl Andersson, s.1825 (henkikirjat 1895)
  • Erik Simonpoika Stenbacka, s.1872 (henkikirjat 1905)

Tallbacka

Måsa

Harju

  • Jalmari Harju, s.1879 (henkikirjat 1910)

---

  • Paavali Wilhelmsson Othman, s.1877 (henkikirjat 1905, 1910)

muuta infoa Porlammista

Anders Allardt - Lappträsk Socken s. 326:

Enligt en uppgift skola följande 9 besuttna familjer omkring 1880 varit svenskatalande och läst svenska (i Porlom): 1 på Sistola, 2 på Pahala, 1 på Hannun-Heikkilä, 1 på Seikkala, 1 på Marttila, 1 på Keckoski (Käkikoski), 1 på Tyyskä (Olander) och 1 på Valkeapää hemman.

Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivu 399.

Porlammin kylään syntyi vuonna 1956 uusi tila, nro 39 Vihermetsä, joka muodostettiin useista pienehköistä tiloista yhdistämällä.

------------------------------------------

Lähteitä

Kirjallisuus
Lapinjärven historia: kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8.

Lappträsk historia : två språk - en kommun. 1995. ISBN 9529069146

Huvinen, Hannu. 2005. Porlammin kirja. ISBN 952-91-9643-1. Porvoo. Oy Formato Print Ab

Allart, Anders. 1920. Lappträsk socken.

Lapinjärven veteraanikirja. 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 952-91-1514-8.

Lappträsk veteranbok 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 9529115156

Sanomalehdet
Huvinen, Hannu. 2018. Viljelijä väestö jakaantui kahteen leiriin. Loviisan Sanomat 24.04.2018.
(Artikkelin ingressi: Porlammin kylän läpi kulki sisällissodan aikana paljon punakaartilaisia).

Huvinen, Hannu. 2015. Porlammi 1930-luvulla. Loviisan Sanomat 09.01.2015.

Huvinen, Hannu. 2013. Porlammi 1930-luvulla. Loviisan Sanomat 12.11.2013.

Huvinen, Hannu. 2016. Uusjako Porlammilla. Loviisan Sanomat 22.07.2016.

Huvinen, Hannu. 2017. Pienillä tuotoksilla selvittiin. Loviisan Sanomat 17.03.2017.
(Artikkelin ingressi: Porlammilla oli vuonna 1930 vain muutama tila, joka tuotti 40 000-50 000 kiloa maitoa. Äijälässä Hjalmar Onnilalla oli sellainen).

Huvinen, Hannu. 2015. Porlammin meijerin alkuvaiheet. Loviisan Sanomat 14.08.2015.
(Artikkelin ingressi: Porlammin ensimmäinen yhtiömeijeri perustettiin vuonna 1894.)

Huvinen, Hannu 2016. Maalaismaisema historian dokumenttina Porlammilla. Loviisan Sanomat 12.08.2016.
(Artikkelin ingressi: Maaseutua ovat ravistelleet sodat ja muutokset maatalouspolitiikassa. Jäljet ovat omin silmin nähtävissä maaseutumaisemassa. Talot kukoistavat tai ränsistyvät ja maisema muuttuu).

Huvinen, Hannu. 2012. Porlammin maamiesseura 110 vuotta. Loviisan Sanomat 19.05.2012.

Huvinen, Hannu. 2017. Porlammin maamiesseura 115 vuotta. Loviisan Sanomat 14.03.2017.

Huvinen, Hannu. 2014. 1960-luku oli Porlammilla nousukautta. Loviisan Sanomat 08.01.2014.

Huvinen, Hannu. 2015. Maalaispäivät Porlammilla vuonna 1939. Loviisan Sanomat 13.01.2015.

Huvinen, Hannu. 2014. Porlammi 1980-luvulla. Loviisan Sanomat 14.03.2014.

Verkkolähteitä
Huvinen, Hannu. 2010. Porlammi 2005-2010. http://www.porlammi.fi/wp/wp-content/uploads/2012/09/Porlammi-2005-... Saatavilla Lapinjärven kirjasto. Ulkoasu: 7 A4-arkkia. Luokitus: Paikallishistoria (ykl 92.8).

Huvinen. Hannu. 2018. Porlammi 2011-2018. http://www.porlammi.fi/wp/wp-content/uploads/2018/06/Porlammi-2011.pdf Saatavilla Lapinjärven kirjasto. Ulkoasu: 2 A4-arkkia. Luokitus: Paikallishistoria (ykl 92.8).

Porlammin kotiseutumuseon www-sivut https://www.porlammi.fi/museot/

Sukusivuja verkossa
Martélius Sukuseura r.y. Suku on lähtöisin Lapinjärven pitäjän Porlammin kylän Marttilan talosta. http://martelius.info/