Mikko Antinpoika Piitulainen

Maanviljelijä, kansanedustaja.

Leppäsilta, Impilahti.

Kansanedustajana 1919–1922 ja 1924–1927 edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä (maalaisliitto).

Syntymä / Birth / Рождение:

Mikko Piitulainen syntyi Impilahden Leppäsillan kylässä 14.04.1878.

Syntyneiden ja kastettujen luettelo puuttuu tältä ajalta. Merkintä rippikirjassa:

Impilahden seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1910-1919 (I Aa:19, Haukkaselkä - Uomaa, Paussu), jakso 454, sivu 390: Leppäsilta 19; Kansallisarkisto: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2753137]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Impilahden evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1913: Impilahti Evangelical-Lutheran Parish, Marriages year 1913: Импилахти лютеранский приход, браки 1913 г.:

Vihittyjen luettelo, sidos 1913, vihkipäivä 15.06.1913

Leppäsilta nro 19/ Taloll., pkm Mikko Antinp. Piitulainen, naimaton, 35 v. ja Leppäsilta nro 19/ Neito Maria Heikint. Aarnio, naimaton, 35 v.

Kuolema / Death / Смерт:

Impilahden evankelisluterilainen seurakunta, kuolleet v. 1935: Impilahti Evangelical-Lutheran Parish, Deaths year 1935: Импилахти лютеранский приход, смертей 1935 г.:

Kotipaikka: Leppäsilta, kirkonk. sivu: 706, kuolinpäivä: 18.10.1835, hautauspäivä: 26.10.1835, vainajan nimi ja sääty: Piitulainen, Mikko Antinp., maanvilj., ikä: 57 v. 6 kk. 4 p:ä, syntymäaika: 14/4 1878, n:nut, kuoleman syy: sydäntauti.

Impilahden seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1916-1946 (I F:5), jakso 125; Kansallisarkisto: [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2740929]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Mikko Piitulainen syntyi Impilahden Leppäsillan kylässä Antti Antinpoika Piitulaisen ja hänen vaimonsa Maria Matintytär o.s. Hämäläisen perheeseen v. 1878 heidän vanhimpana lapsenaan. [1, 2] Mikon jälkeen syntyivät Matti, Pekka, Anna Sofia, Johannes, Iida ja Paavo.

Mikko oli paikkakuntansa edistyshaluisin maanviljelijä, joka enemmän kuin muut oli mukana myös kunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Jo nuorena miehenä paloi Piitulaisessa voimakas halu päästä osalliseksi opillisesta sivistyksestä. Hän opiskeli Itä-Karjalan kansanopistoseuran stipendiaattina v. 1902-03 Ilmajoen kansanopistossa. Tältä ajalta oli lähtöisin hänen kiinnostuksensa kansanopistoasioihin. Kun myöhemmin Itä-Karjalan kansanopisto perustettiin, kuului Piitulainen sen uskollisimpiin ja vilpittömimpiin ystäviin. Hän kuului ensin vara- ja sitten vakinaisena jäsenenä kansanopiston johtokuntaan vuosikausia, ollen tässä luottamustehtävässä kuolemaansa saakka. [3, 2]

Kansanopiston käytyään Mikko Piitulainen ryhtyi viljelemään kotitilaansa Impilahden Leppäsillassa, jatkaen samalla tarmokkaasti itseopiskelua. Hänen harrastuksensa kohdistuivat nyt yleisiin asioihin, joihin hän perehtyikin perusteellisesti. Kirjoittelemalla sanomalehtiin artikkeleita hän tuli tunnetuksi laajemminkin. [3, 2]

Piitulainen valittiin kaksille valtiopäiville maalaisliiton edustajana. Hän oli kansanedustajana 1919–1922 [5] ja 1924–1927 [6, 7] edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan helmikuussa 1919 maalaisliiton Aleksis Salovaaran tilalle. [4, 2]

Edustajatehtäväänsä hoitaessaan hän ajoi kaikella tarmollaan maakuntansa asioita eteenpäin. [3, 2] Hän teki aloitteita Raja-Karjalan taloudellisen sekä henkisen elämän elvyttämiseksi. [8, 2] Hän ansioitui mm. Pitkärannan radan aikaansaamisessa. [3, 9, 2]. Maailmansodan mainingit antoivat Raja-Karjalaan Suojärven radan, jonka vihkiäiset olivat olleet jo vuosia sitten. Suojärven rata herätti uudelleen innostuksen Laatokan rantaradan rakentamiseen. Ajatus oli esitetty jo n. 50 vuotta aiemmin. Piitulainen esitti eduskunnassa molempina edustajakausinaan useita anomuksia radan rakentamiseksi. Impilahden kunann rautatiekomitealla oli suurta apua työssään siitä, että yksi sen jäsenistä oli eduskunnan jäsen, joka saattoi läheltä seurata asian kehitystä hallituspiireissä sekä neuvoillaan ja toiminnallaan tukea rautatiekomiteaa. Prosessi oli pitkä ja haastava, mutta siinä onnistuttiin loppujen lopuksi. Läskelän-Pitkärannan rata sai eduskunnan hyväksynnän joulukuussa 1925 ja rakennustyöt määrättiin aloitettaviksi vuonna 1929. [9, 2]

Mikko Piitulaiselle oli toiminnan vuosinaan tärkeää ja rakasta talonpojan asia, ja sitä hän parhaansa mukaan koetti ajaa ja edesauttaa. [8, 2] Piitulainen esitti eduskunnassa v. 1927 rikollisuuden ehkäisemiseksi rangaistusten koventamista [10, 11, 2], joka aiheutti sanomalehdissä paljon keskustelua ja mm. runoilua [12, 2] ja karikatyyrejä [13, 2].

Hän oli mukana myös useissa kunnallisissa luottamustoimissa. Hän kuului kunnanvaltuustoon, kunnallis- ja köyhäinhoitolautakuntiin sekä taksoitus- ja tutkijalautakuntiin. Leppäsillan kansakoulun perustajana hän kuului koulun johtokuntaan puheenjohtajana alusta alkaen. Myös manttaalikunnan puheenjohtajana hän toimi kauan aikaa, kuten myös virkatalolautakunnan jäsenenä. [3, 2] Piitulainen toimi myös asianajajana 1905–1932. [4, 2]

Piitulainen oli luonteeltaan etsijä, elämänkysymysten perinpohjainen ratkaisija, monipuolinen asioiden harrastaja ja ajaja. Hän kohosi huomattavaan asemaan yhteiskunnassa oman tarmonsa varassa. [14, 2]

Mikko Piitulainen kuoli sydänhalvaukseen. Hän lähti aamulla kotoaan Hippolaan myllymatkalle ja sieltä palatessa kohtasi kuolema iltapäivällä kärryissä maantiellä noin puolen kilometrin päässä kotoaan. [8, 2]

Viitteet:

• [1] Impilahden evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonarkisto.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Laatokka, 19.10.1935, nro 123, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1740500?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [4] Eduskunta, kansanedustajat: Mikko Piitulainen. [https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911258.aspx]
• [5] Karjalan Ääni, 20.03.1919, nro 32, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1207928?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [6] Karjalan Ääni, 29.03.1924, nro 37, s. 5 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1419053?page=5] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [7] Karjalan Ääni, 24.04.1924, nro 46, s. 4 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1418999?page=4] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [8] Karjalan Ääni, 19.10.1935, nro 118, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007293?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [9] Laatokka, 10.03.1934, nro 29A, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1739796?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [10] Vankeinhoito : Suomen vankeinhoitotyöntekijäin äänenkannattaja, 01.01.1927, nro 4, s. 11 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/932599?page=11] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [11] Pedersöre, 22.03.1927, nro 33, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1571717?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [12] Tuisku, 11.02.1927, nro 3, s. 7 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1004452?page=7] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [13] Kurikka, 27.02.1926, nro 9, s. 1 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1003946?page=1] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• [14] Karjalan Ääni, 29.10.1935, nro 122, s. 2 [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2007440?page=2] Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Impilahden paikkakuntaprojekti

  ---

Kirkonkirjaotteita:

Impilahden seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1890-1899 (I Ab:6), jakso 177, sivu 366-367: Leppäsilta n:o 19; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2761194 / Viitattu 10.3.2021

Pääkirjan sivu 1:390

Impilahden seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1910-1919 (I Aa:19, Haukkaselkä - Uomaa, Paussu), jakso 454, sivu 390: Leppäsilta 19; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2753137 / Viitattu 10.3.2021

Tämä profiili oli Karjalan 242. viikkoprofiili (26.07.2020-01.08.2020).