Niels Ersson Fernström

• Niels Fernström syntyi Ruotsin Närkessä n. vuonna 1698.
• USD VIII 29, Generalmönsterrullor, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0023/0/1633 (1721), bildid: A0029840_00338, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029840_00338
• Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, ruotu 29, Mustilax Sääksmäki srk Fernström, Nils (Ersson), Ruotsin yksikkö USD VIII 29, lähde: Runslingan, Upplands släktforskarförening, http://www.runslingan.se/node/36
• Hämeen läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1728-1728, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1819...
• Niels solmi aviolitton Maria Matintyttären kanssa 22.11.1730 Sääksmäellä, Sääksmäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1708-1739, jakso 197: Vihityt 1728-1730; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6802732 / Viitattu 28.10.2018
• Sääksmäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1728-1739, jakso 74, sivu 76: Mustilax, Witicka <Såld. Niels Fernström>; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8862433 / Viitattu 28.10.2018
• Sääksmäen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1740-1749, jakso 95, sivu 95: <Mustilax,> Witicka; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24797740 / Viitattu 28.10.2018
• Kuolintieto, lähde: Blomqvist Tore, Sotilaita Ruotsista Hämeeseen, Lahden Seudun Sukututkijat ry., 2018, s. 45

"Käsirahan ja pääpalkan maksu saattoi siirtyä hyvinkin kauas tulevaisuuteen. Sääksmäen Mustilahteen sijoitetun Nils Fernström ja ruotuisäntien ilmeisen myönteisessä hengessä tapahtunut yhteiselo rikkoutui 1729 yhden ruotuisännistä loukattua Fernströmiä. Siitä suivaantuneena vuosikaudet ilman omaa sotilastorppaa elänyt Fernström ryhtyi peräämään oikeuksiaan. Hän vaati ruotuisännältään kaikilta rauhanteon jälkeisiltä vuosilta hänelle kuuluvaa huoneenvuokraa ja uhkasi erota palveluksesta. Ruotuisäntä uhkasi puolestaan hankkia Fernströmin tilalle uuden miehen. Miehet pääsivät kuitenkin sopimukseen siitä, että Fernström sai jatkaa ruodun sotamiehenä."

• Lähde: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760, Heikki Vuorimies, 2015, Jyväskylän yliopisto, s. 82, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-...

"Ilman torppaa olevat lainamiehet joutuivat asumaan rusthollariensa ja ruotuisäntiensä talouksissa. Mahdolliset henkilösuhteiden tulehtumiset ilmenivät muun muassa käräjöinteinä, mutta myös satunnaisesti väkivaltaisina konflikteina. Sääksmäkeläisessä Mustilahden ruodussa palvellut Nils Fernström tyytyi korvauksetta asumaan ruotuisäntänsä taloudessa, kunnes hänen ja hänen ruotuisäntänsä kengitysseppä Martti Simonpojan välille syntyi riitaa. Martti Simonpoika äityi talvella 1729 haukkumaan ja hävyttömyyksin loukkaamaan Nils Fernströmiä. Siitä suivaantuneena Fernström päätti saada hyvityksen vaatimalla käräjillä itselleen säädösten hänelle takaamaa huoneenvuokraa kaikilta rauhanteon jälkeisiltä vuosilta."

• Lähde: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760, Heikki Vuorimies, 2015, Jyväskylän yliopisto, s. 115, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-...

"Petter Fröberg, Olof Ringbom ja Nils Fernström joutuivat maksamaan Sääksmäen kirkolle kukin 6 kuparitaalaria lapsen syntymän paljastettua miesten maanneen kihlattunsa ennen vihkimistä. Olof Ringbomin tapaus noudattaa tavanomaista tilannetta, jossa lapsi sai alkunsa selvästi ennen avioliiton solmimista. Ringbom avioitui marraskuun ensimmäisenä päivänä 1728 ja perheen ensimmäinen lapsi syntyi kuusi kuukautta myöhemmin huhtikuun lopussa. Petter Fröbergin sakkorangaistuksen tausta lienee sama, tosin parin ensimmäisen lapsen tarkka syntymäaika ei ole tiedossa. Nils Fernström sitä vastoin oli jo aiemmin syyllistynyt salavuoteuteen tulevan vaimonsa kanssa. Parille oli syntynyt jo lokakuussa 1726 avioton poika Nils, mutta se ja mahdollisen käräjätuomion uhka eivät johtaneet heidän osaltaan vielä siinä vaiheessa avioliittoon. Suhde kuitenkin jatkui ja Maria tuli toistamiseen raskaaksi, mikä ilmeisesti vauhditti Fernströmin ja Maria Matintyttären avioliittohanketta. Pari vihittiin runsas kaksi kuukautta ennen toisen lapsen syntymää marraskuun lopulla 1730. Molemmat joutuivat maksamaan Sääksmäen kirkolle kirkkolain mukaiset 2 hopeataalaria esiaviolliseksi katsotusta suhteestaan."

• Lähde: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760, Heikki Vuorimies, 2015, Jyväskylän yliopisto, s. 138-139, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-...

"Sotamies Nils Fernström puolestaan korjasi Sääksmäen kirkon kirstun ja kaapinoven kesällä 1731, ja rakuuna Petter Frijberg Kalvolasta punoi Sääksmäen kirkolle kuudesta naulasta hamppua yhteensä 47 syltä köyttä vuonna 1736."

• Lähde: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760, Heikki Vuorimies, 2015, Jyväskylän yliopisto, s. 180, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-...

"Myös Sääksmäelle sijoittuneen ja nikkarin töitä tehneen Nils Fernströmin poika Nils Wärnström toimi pitäjänräätälinä aluksi Akaassa sittemmin Kalvolassa ja hänen poikansa Mikko Lindroos jatkoi isänsä tavoin Kalvolan pitäjänräätälinä."

• Lähde: Suuren Pohjan sodan jälkeen Hämeeseen siirretyt ruotsalaissotilaat noin vuoteen 1760, Heikki Vuorimies, 2015, Jyväskylän yliopisto, s. 241, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47149/978-951-...