Nikolai ("Miku" "Löttön'i Miku") Vasileinpoika Martiskainen

Kauppias. Agjankylä, Kaitajärvi, Suojärvi.

Nikolai V. Martiskainen (k. 10.2.1938)

Kauppis Nikolai Martiskainen tunnettiin nuorena miehenä kotiseutunsa Suojärven Kaitajärven etevimpänä eränkävijänä. Monilukuiset olivat ne rajamailla vahinkojaan tehneet mesikämmenet, jotka hänen kätensä kautta saivat surmansa ja satalukuisat ne peurat, jotka joutuivat turkismarkkinoille hänen luodikkonsa osumina.

Vasta 30-vuotiaana Martiskainen antautui kauppa-alalle avatessaan sekatavarakaupan omassa talossaan Kaitajärvellä. Kauppaa käytiin etupäässä rajan taakse, jossa kaikenlaiset ruoka- ja kulutustavarat olivat haluttuja. Sieltä ja omalta paikkakunnaltakin saatiin runsaasti metsänriistaa, jota välitettiin muuhun Suomeen tavaroihin vaihdettavaksi. Kaikki olisikin käynyt hyvin, ellei rajan kiroja olisi ollut. Ensin suljettiin raja, jonka taakse jäivät saamiset ja omaisuudet ja sitten kaiken kukkuraksi hyökkäsi v. 1919 vihollislauma rajan yli Suomen puolelle ryöstäen mm. Martiskaisen varakkaan kodin puhtaaksi. Oli jälleen aloitettava alusta olojen vähitellen vakiintuessa.

Suojärven radan päätepisteeseen Naistenjärvelle Martiskainen perusti toisen kaupan, joka pian muuttuikin pääliikkeeksi. Vielä hän perusti sivuliikkeen Torasjoen sahalle ja Naistenjärven asemalle sekä hankki itselleen useita tiloja, joilla pyrki kohottamaan maa- ja metsätaloutta, ottaen itse osaa kaikkeen maatyöhön.

Nikolai Martiskainen oli myös innokas kunnallismies kuuluen useina vuosina kunnanvaltuustoon ja moniin lautakuntiin. Suojeluskuntamies hän oli koko olemukseltaan heti alusta lähtien. Varsinkin Kaitajärven osasto ja suojeluskuntatalon rakennushanke sai kiittää häntä varmasta taloudellisesta tuesta.

Nikolai Martiskainen oli toverillinen ja vilkas karjalainen, jonka seurassa aika ei koskaan tullut ikäväksi. Kansanomaisuutensa vuoksi pitivät hänestä kaikki paikkakuntalaiset ja taitavana liikemiehenä tunnettiin hänet etempänäkin.

Poismennyttä, joka oli syntynyt jouluk.10 p:nä 1874 Kaitajärvellä, jäivät lähinnä kaipaamaan puoliso, os. Onttinen, sekä sukulaiset.

(Raja-Karjalan säätiön Muistojen kirja II, Helsinki 1946 Raja-Karjalan säätiö)

kuolinilmoitus Karjala 12.2.1938: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005572?page=1