Petter Zachaeusson Wahlberg

17.5.1738 Petter Wahlberg (myös Walbergius) 6471. * Jaakkimassa noin 1719. Vht: Jaakkiman kappalainen Zachaeus Wahlberg (Zachæus Petri, † 1727) ja Brita Orraeus tämän 1. avioliitossa. Porvoon lukion oppilas 20.4.1735 – 6.12.173(7?, testim. Aboam). Ylioppilas Turussa 17.5.1738 Wahlberg Petr. Vib _ 371. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1738] d. 17. Maii Petrus Vahlberg. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 3.12.1740. — Lappeen sijaiskirkkoherran apulainen 1740. Kerimäen vt. kirkkoherrana sodan aikana, vakinainen kirkkoherra 1742 (venäl. valtakirjalla, oikeuskollegion vahvistus 1747). † Kerimäellä 30.8.1753.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6471

Kerimäen seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1707-1777 (I F:1), jakso 85: 1753; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6584213 / Viitattu 16.11.2019

Taustaksi Wahlbergin Kerimäen vuosista historiaa. Pikkuvihan taistelut venäläisten ja ruotsalalaisten välillä olivat Kerimäellä ja Olavinlinnan lähellä maaliskuusta elokuuhun 1742. Turun rauhassa 1743 Kerimäen pitäjä jaettiin Ruotsin ja Kerimäen kesken kolmeen osaan: Ruotsin puoli, Venäjän puoli ja riitamaa. Seurakunta toimi kuitenkin kaikilla alueilla.

Asko Mielosen Vanhan Kerimäen historia osa 1:1 (s. 405) kertoo Wahlergista seuraavasti. Vuonna 1741 kuolleen Kerimäen kirkkoherra Brunneruksen armovuodensaarnaajaksi nimitettiin Petrus Wahlberg... Hän ennätti palvella Lappeenrannassa puolitoista vuotta apulaispappina. Armovuodensaarnaajaksi määrätty Wahlberg saapui Savonlinnaan maaliskuun alussa 1742, mutta ei voinut venäläisten hyökkäyksen takia hoitaa tointaan Kerimäellä. Maaliskuussa Wahlberg järjesti joka sunnuntai jumalanpalveluksen jossain pitähän syrjäkylässä. Rintamaiden asukkaat olivat paenneet taloistaan vihollisuhkaa. Vihollisuuksien lakattua seudulla saattoi Wahlberg ryhtyä hoitamaan tointaan. Saman tien seurakuntalaiset halusivat hänet kirkkoherrakseen.

Hankkeen taustavoimana oli luultavasti edellisen kirkkoherran Brunneruksen toimelias leski Margaretha Scwindt. Wahlberg suostui naimaan Schwindtin, joten lesken eltaus järjestyi kivuttomasti. Leski oli vielä alle 30-vuotias ja ennätti synnytäää uudelle aviomihelle kolme lasta. Venäläinen kenraali A.I. Rumjantsev antoi Wahlbergille valtakirjan kirkkoherraksi 16.10.1742. Lopullisen vahvistuksen viralleen sielunpaimen sai vasta 1.9.1746 Pietarin oikeuskollegiolta.

Wahlberg joutui kirkkoherraksi vaikeassa tilanteessa. Pitäjän jakautumisen takia kirkko ja pappila rappeutuivat koko ajan. Mihinkään välttämättäminkään korjauksiin pitäjäläiset eivät halunneet ryhtyä seurakunnan epävarman tulevaisuuden takia.

Wahldber kuoli vain 34-vuotiaana elokuussa 1754. Lapsista Petrus eteni Kerimäen kappalaiseksi. Leski Margaretha Schwindt näytteli keskeistä osaa miehensä seuraajien valinnassa. Hän teki valituksen seuraavasta armovuoden saarnaajasta Gregorius Holmstenista. Seuraavaksi armovuoden saarnaajaksi valittiin Margarethan tuella Anders Herkepaeus (1718 - 1794),. Herkepeaus valittiin myös kirkkoherraksi 1755, ja ilmeisesti hän meni lupauksensa mukaan naimisiin Margarethan kanssa v. 1755.