Margareta Jonasdotter Schwindt

Vanhan Suomen tilejä - Kymenkartanon provinssin tositekirja 1755-1755 (10099), jakso 449, sivu 1084-1085: Kuulutusmaksuluettelo, Kerimäki 1755; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13478651 / Viitattu 16.11.2019

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t65747 k.10.6.1781

Vanhan Suomen tilejä - Viipurin väestöluettelo 1718-1718 (9801a), jakso 17, sivu 78: Köpmans enkor <Theslefs encka Anna Harria, Brotters encka Gertrud Brunnera, Laddes encka Sara Hertz,; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12684801 / Viitattu 2.7.2019

Kerimäki

• 21.9.1741 24.9.1741 Prästegård Past. Hen. Laur. Brunnerus Marg. Schvindt Hen. Laur.
• 1743 Prästegård Past. Pet. Walbergius Marg. Schvindt Brigitha Christina
• 30.9.1746 6.10.1746 Prästegård Pastr. Petrus Walbergius Marg. Schvindt Petrus
• 14.1.1751 20.1.1751 Prästegård Past. Hr Petrus Walbergius Fru Margaretha Schvindt Christ. Adolph

  ---

Taustaksi Wahlbergin Kerimäen vuosista historiaa. Pikkuvihan taistelut venäläisten ja ruotsalalaisten välillä olivat Kerimäellä ja Olavinlinnan lähellä maaliskuusta elokuuhun 1742. Turun rauhassa 1743 Kerimäen pitäjä jaettiin Ruotsin ja Kerimäen kesken kolmeen osaan: Ruotsin puoli, Venäjän puoli ja riitamaa. Seurakunta toimi kuitenkin kaikilla alueilla.

Margaretha Swindt syntyi 1715 Viipurissa. Hänen äitinsä veli oli Johan Stråhlman, joka oli Kerimäen kirkkoherra 1712- 1737. Hän oli naimisissa kolmen Kerimäen kirkkoherran kanssa: Henrik Brunneruksen Petrus Wahlbergin ja Anders Herkepaeuksen kanssa.

Henrik Brunnerus (1707 - 1741) oli myös Johan Stråhlmanin poikapuoli. Hänet valittiin pitäjäläisten tuella kirkkoherraksi1738. Margaretha ja Henrik vihittiin v. 1740 ja heillä oli yksi poika Henrik s. 1741.

Henrikin kuoleman jälkeen Margaretha vaikutti seuraavien armovuodensaarnaajien ja kirkkoherrojen valintaan.

Asko Mielosen Vanhan Kerimäen historia osa 1:1 (s. 405) kertoo Wahlergista seuraavasti. "Vuonna 1741 kuolleen Kerimäen kirkkoherra Brunneruksen armovuodensaarnaajaksi nimitettiin Petrus Wahlberg. Wahlberg saapui Savonlinnaan maaliskuun alussa 1742, mutta ei voinut venäläisten hyökkäyksen takia hoitaa tointaan Kerimäellä. Maaliskuussa Wahlberg järjesti joka sunnuntai jumalanpalveluksen jossain pitähän syrjäkylässä. Rintamaiden asukkaat olivat paenneet taloistaan vihollisuhkaa. Vihollisuuksien lakattua seudulla saattoi Wahlberg ryhtyä hoitamaan tointaan. Saman tien seurakuntalaiset halusivat hänet kirkkoherrakseen."

"Hankkeen taustavoimana oli luultavasti edellisen kirkkoherran Brunneruksen toimelias leski Margaretha Scwindt. Wahlberg suostui naimaan Schwindtin, joten lesken eltaus järjestyi kivuttomasti. Leski oli vielä alle 30-vuotias ja ennätti synnyttää uudelle aviomiehelle kolme lasta."

"Wahlberg kuoli vain 34-vuotiaana elokuussa 1754. Lapsista Petrus eteni Kerimäen kappalaiseksi. Leski Margaretha Schwindt näytteli keskeistä osaa miehensä seuraajien valinnassa. Hän teki valituksen seuraavasta armovuoden saarnaajasta Gregorius Holmstenista. Seuraavaksi armovuoden saarnaajaksi valittiin Margarethan tuella Anders Herkepaeus (1718 - 1794),. Herkepeaus valittiin myös kirkkoherraksi 1755, ja ilmeisesti hän meni lupauksensa mukaan naimisiin Margarethan kanssa v. 1755".