Paikkakunta Kerimäki

Tervetuloa rakentamaan Kerimäellä asuneiden sukupuuta! Kaikki profiilit, joilla on yhteys Kerimäkeen, voi liittää tähän Kerimäen paikkakuntaprojektiin. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Projekti on perustettu 6.9.2017

Lähipaikkakuntien projekteja

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Johdanto Kerimäen pitäjä perustettiin vuonna 1642. Kerimäki on alkujaan ollut "emäpitäjä", sillä siitä jo vuonna 1882 erotettiin Savonrannan kunta ja 12 vuotta myöhemmin eli 1894 Enonkosken kunta. Vuonna 1924 perustettiin osasta Kerimäen kunnan aluetta Punkaharjun kunta. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kerimäki ja Punkaharju liityivät Savonlinnaan vuoden 2013 alusta. Enonkoski on edelleen itsenäinen kunta.

Historiaa Uuden ajan alussa Kerimäki oli Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunta.Kerimäestä tuli Säämingin alainen kappeli noin vuonna 1630, ja omaksi seurakunnaksi Kerimäki muuttui noin vuonna 1640. Kerimäkeen ovat kuuluneet Savonranta (perustettu 1861, kappeliksi 1870 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1882), Enonkoski (perustettu 1859, itsenäiseksi seurakunnaksi 1894) ja Punkaharju (itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1922). Punkaharjun kunta perustettiin 1924.

Turun rauhassa vuonna 1743 suurin osa seurakunnasta, mm. silloinen kirkko, joutui Venäjän puolelle. Raja-alueella yli 20 tilaa jäi riidanalaiselle alueelle, jolta niin Ruotsi kuin Venäjäkään ei kantanut veroa. Tilanne jäi tällaiseksi vuoteen 1812 asti. Seurakunta säilyi yhteisenä.

Kerimäen kirkko Kerimäen seurakunta rakensi Puruveden rannalle kirkon, joka on maailman suurin puukirkko ja se valmistui 25. syyskuuta 1847. Kirkon vihki käyttöön piispa C. G. Ottelin helluntaina 11. kesäkuuta 1848. Kerimäen kirkko rakennettiin niin suureksi ennen kaikkea optimististen väestöennusteiden ja ajan hengen mukaan. Suurikokoisia puukirkkoja oli rakennettu lähiseuduille 1800- luvun alussa mm. Mäntyharjulle, Mikkeliin ja Heinävedelle. Taustalla vaikutti ajatus siitä, että suurten kirkkojen pitäjistä muodostui alueellisia keskuksia ja markkinapaikkoja. Toinen ja kenties tuotakin tärkeämpi syy oli raha. Seurakunnalla ei ollut varaa rakentaa kivikirkkoa, jota senaatti olisi halunnut. Puusta rakentamisen häpeä kompensoitiin rakentamalla vähän isompi ja korkeampi puukirkko talkoovoimin. Kirkko on maalattu sisältä muistuttamaan marmoria, jolla pyritään luomaan kivisen kirkon tuntua. Kirkko oli aikansa kirvesmiestaidon mestarinäyte – suuri kuutio. Penkkeineen, pylväineen, lehtereineen, sideparruineen ja niin edelleen. Kirkon rakenne oli liki 80 vuotta aikaansa edellä.

Sukututkijan arkistot Sukututkimuksen kannalta Kerimäen seurakunnan asiakirjoja on tuhoutunut monessa vaiheessa: Kirkko ja pappila hävitettiin sodassa /8 1656. Kirkon lienee polttanut salama n. 1680. Kun seurakunnalla ei ollut lainkaan vanhoja asiakirjoja valaisemaan kirkon vaiheita, niin piispa Daniel Juslenius määräsi piispantarkastuksessa 1737 pitämään pitäjänkokouksista pöytäkirjaa. Kirkkoherra Andreas Herkepæuksen (1735-92) aikana hävisivät tarkastuskertomukset ja pitäjänkokousten pöytäkirjat, mikä todettiin v:n 1794 konsistorialisessa tarkastuksessa. Ukkonen poltti kirkon 18/7 1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Aikaisempaakin kirkkoa lienee kohdannut jokin onnettomuus. Kappalaispappila paloi 1788. Syntyneitten ja kuolleittenluettelot alkavat 1707, sensijaan vihittyjen luettelot vasta 1787. Ilmeisesti ovat aikaisemmat hävinneet kirkkoherra Andreas Herkepaeuksen aikana (1755-92), jolloin paljon muitakin kirkonarkiston asiakirjoja katosi.

Lähteet

• Hiski puhtaaksikirjoittettuja RK Kerimäki http://hiski.genealogia.fi/rk/kirjat.php?srk=193
• Kerimäen seurakunnan arkisto Kansallisarkiston digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=223067.KA
• Digihakemisto, Kerimäen aineistot: https://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=223067.KA&amnimeke=...
• Läänintilit > Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä > Asiakirjat > Savon maakirja 1706-1706 (8745), Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12255595
• Läänintilit > Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä > Asiakirjat > Maakirja 1710-1710 (8757), Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257936
• Mikkelinläänin henkikirjat vuodesta 1809 -> [http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0]
• Kerimäen henkikirjat 1833 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74112470
• Kerimäen henkikirjat 1880 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=510695
• Kerimäen henkikirjat 1890 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21506228
• Kerimäen henkikirjat 1900 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21500942
• Kerimäen henkikirjat 1910 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21476920
• Kerimäen henkikirjat 1911 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74479337
• Kerimäen henkikirjat 1912 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74186704
• Kerimäen henkikirjat 1913 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73967187
• Kerimäen henkikirjat 1914 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74497504
• Kerimäen henkikirjat 1915 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21473478
• Kerimäen henkikirjat 1916 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74497019
• Kerimäen henkikirjat 1917 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74292732
• Kerimäen henkikirjat 1918 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77152491
• Kerimäen henkikirjat 1919 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77184589
• Kerimäen henkikirjat 1920 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21464324
• http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=puumala
• Kansaneläkelaitoksen henkilökortti -arkisto: Kansaneläkelaitoksen henkilökortti -arkisto

Kirjallisuutta

Kerimäen paikallishistoriat:

• Lampila, Hilkka ; Hanhijärven perinnepiiri: Muinaisuudesta näihin päiviin : Hanhijärvi, Paakkunala, Vuorikoski Saarijärvi. Hanhijärven perinnepiiri 1994.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:1. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1970.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:2. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1971.
• Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat 1993. ISBN 951-96673-0-X
• Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:2. Erillisartikkelit. Vanhan Kerimäen historiatoimikunta,. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat, Gummerus, Jyväskylä 1993. ISBN 951-96673-2-6
• Pohjannoro, Lauri: Vanhan Kerimäen historia II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924–1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951–1980. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat, Gummerus, Jyväskylä 1990. ISBN 952-90-1681-6.
• Pohjannoro, Lauri: Kerimäen kirkon vaiheita: Kerimäen kirkon vaiheilta : kertomus Kerimäen pitäjän ja seurakunnan vaiheista muinaisuudesta nykypäiviin ja maailman suurimman puukirkon historiaa : juhlakirja 130-vuotiaasta Kerimäen kirkosta, Kerimäen seurakunta 1978. ISBN: 951-99164-4-X nidottu
• Saarenheimo Mikko: Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen, Kerimäen seurakunta, 1932, 302 sivua
• Merovuo, Jenni:Riitinkiläiset, sikaverolaiset. Kerimäen riitamaan alue ja väestö Turun rauhan rajalla 1743–1808 Riitinkiläiset, sikaverolaiset. Kerimäen riitamaan alue ja väestö Turun rauhan rajalla 1743–1808, Itä-Suomen Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2015, Joensuu, 85 sivua + 3 liitettä,
• Anttolan seutu -kotisivut: [http://www.anttolanseutu.fi/etusivu]
• Veijo Saloheimo KERIMÄEN VANHAN KESKUSTAN ASUTUSVAIHEITA 1600-LUVULLA, Anttola - Kerimäki - Simpala -kyläkirjasta (1988) osion kirjoittanut prof. Veijo Saloheimo
• Lampila, Hilkka Muinaisuudesta näihin päiviin : Hanhijärvi, Paakkunala, Vuorikoski Hanhijärven perinnepiiri, 1994. - 373 s. : kuv., kartt. ; 31 cm ISBN 952-90-5930-2 (sid.)

Henkilöhistoriat:

• Kautonen, Timo: Simanalan Karvisten historiaa: Pekka Karvisen ja Anna Lovisa Turusen esivanhemmat ja jälkipolvet. Jyväskylä. Kopijyvä 2011.
• Vesterbacka, Kirsti. Hiljainen kuin vesi ja matala kuin ruoho. Huutolaistytön selviytymistarina. Warelia 2017, 140 s.
• Kerimäen Makkosia 1600-luvulta näihin päiviin: Henrik Antinpoika Makkosen juuret ja suku. toimittaneet Perttu Peitsara ja Mikko Strang; julkaisija Sukuseura Henrik ja Maria Makkosen jälkeläiset, Jyväskylä : Minerva, 2010. - 476 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-492-489-4 (sid.)
• Makkosen sukua, 408 taulua Hannu Ollinpoika Makkosen jälkeläisiä, talollinen, s. n. 1650 Kerimäki Hanhijärvi, k. 11.05.1712 Kerimäki Hanhijärvi. Asutti Muhonmäki-tilaa.
• Muhoset : tietoa omasta suvusta / Muhosten sukuseura ; toimittanut Pekka Muhonen 2. p., [Kerim%C3%A4ki] : Muhosten sukuseura, 2010. - 266 s. : kuv., kartt. ; 25 cm ISBN 978-952-92-5710-2 (nid.)
• Eino Kosonen, Mirja Karjalainen, Säämingin Kosolankylän Kososet, Media Wallius. 2010
• Pirkko Siltanen:Kerimäen Silvennoiset : ja heidän jälkipolviaan kirkonkirjojen perusteella Espoo, 2014. - 538 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-93-3895-5 (nid.)
• Käyhkö-suku : Alakuonan, Jouhennimen, Kesälahden, Sortavalan ja Säämingin Käyhköt. Käyhköjen Sukuseura. Savonlinna, Käyhköjen Sukuseura, 2017. - 140 s. : kuv., kartt.
• Mirja Karjalainen, Laamasen pojat ja Redsvenin tyttäret : 12 sukukuntaa savolaisia Kuopio : Media Wallius, 1998. - 96 s. : kuv. ISBN 951-97492-1-7 (nid.)
• Mirja Karjalainen (toim.); sukututkimus: Mirja Karjalainen, Reetta Väänänen, Seija Haikkala ; tekstit: Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Taito Hakkarainen, Matti Laamanen.; Redsvenit - 500 vuotta Savossa (2013) https://www.finna.fi/Record/josku.1111263 Kerimäki/Kuopio: Laamasten-Redsvenien sukuseura / MediaWallius, 2013 - 496 s. ISBN 978-952-6694-02-3 nidottu
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 1, sukutarinat, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 2, sukutaulut, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 3, nimi- ja paikkakuntahakemisto, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Raimo Laamanen, Laamasia Kauvonniemellä ja vähän sen ympärillä, Digipaino Kirjaksi.net, 2019
• Jarmo Paikkala Koposten suku. 2, Vuosina 1721-1860 Varkaus: Koposten sukuseura , 2001. - 878 s. ISBN 952-91-4123-8 sid. (osa)
• Helena Dahlström Päremökistä lähtöisin : Kerimäen ja Punkaharjun Venäläisiä sukutaulut: Seppo Venäläinen, Kuopio : Venäläisten Sukuseura, 2013. - 271 s. : kuv., kartt. ; 30 cm ISBN 978-952-93-2248-0 (nid.)
• Tiina Tynkkynen-Hieta (toim) Tynkkysten sukukirja Kallislahti : Tynkkysen Sukuseura ry, 2016. - 256 s. : kuv., kartt., nuott. ISBN 978-952-93-7505-9 sid.
• Matti Seppänen, Seppäset. Kerimäen Ruokolahdelta Haukiharjulle. Oulu 2016.
• Matti Seppänen, Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu 2017.
• Sairanen : suku Savo-Karjalasta, Sairasten Sukuseura ry, Mustasaari 2016
• Haveristen kirja I (2000), Avustajat: Aarno Haverinen, Eva Perón-Haverinen, Haveristen sukuseura, 2000, 343 s. ISBN 9529120923, 9789529120925
• Haveristen kirja II (2019) Haveristen sukuseura, 2019

Savon maakuntahistoriat:

• Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
• Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio: Kustannuskiila 1982.
• Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio: Kustannuskiila 1990.
• Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio: Savon säätiö 1960.
• Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Muuta kirjallisuutta:

• Tuomas Salste: Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa
• Kupiainen, Heikki: Savotta-Suomen synty, kukoistus ja hajoaminen. Talopoikaisen maanomistuksen muutos ja elinkeinot Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1850-2000. Joensuu :Joensuun Yliopiston julkaisu N.79 2007

{{}}}}}}}}}}Tervetuloa rakentamaan Kerimäellä asuneiden sukupuuta! Kaikki profiilit, joilla on yhteys Kerimäkeen, voi liittää tähän Kerimäen paikkakuntaprojektiin. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Savo ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Johdanto Kerimäen paikkakuntaprojektiin.

Paikkakunta Kerimäki-projekti keskittyy entiseen Kerimäen kunnan ja seurakunnan alueeseen. Projektin tarkoituksena on koota Kerimäki tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja alueen henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on juuria Kerimäellä tai olet muusta syystä kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit heidän Geni-profiilejaan, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia alueella syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön. Tarkemmat liittymisohjeet ja tietoa alueellisen projektin pääsivulta.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Edellä mainitut seikat ovat tärkeitä, koska internetissä valtava määrä virheellistä tietoa Kerimäen ja Savon suvuista. Tämä on yksi Genin tavoite, että rakentamamme sukupuu on luotettava ja sitä kautta antaa iloa myös jälkipolvillemmekin.

Myös vanhat valokuvat ja tarinat esivanhemmistamme ovat erittäin toivottuja, joita voi lisätä sivun oikeassa seurassa olevasta "Valokuvia ja dokumentteja" valikosta. Myös Kerimäkeen liittyviä karttoja voi lisätä, tai linkittää projektiin.

Karta öfver Finland : Sektionen E4: Större delen af St. Michels län med tillgränsande delar af Kuopio och Viborgs län 1863

Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Muista myös yksityisyyden kunnioittaminen. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf.

Projekti on perustettu 6.9.2017

Lähipaikkakuntien projekteja

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Johdanto Kerimäkeen
Kerimäen pitäjä perustettiin vuonna 1642. Kerimäki on alkujaan ollut "emäpitäjä", sillä siitä jo vuonna 1882 erotettiin Savonrannan kunta ja 12 vuotta myöhemmin eli 1894 Enonkosken kunta. Vuonna 1924 perustettiin osasta Kerimäen kunnan aluetta Punkaharjun kunta. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Kerimäki ja Punkaharju liityivät Savonlinnaan vuoden 2013 alusta. Enonkoski on edelleen itsenäinen kunta.

Historiaa
Uuden ajan alussa Kerimäki oli Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunta.Kerimäestä tuli Säämingin alainen kappeli noin vuonna 1630, ja omaksi seurakunnaksi Kerimäki muuttui noin vuonna 1640. Kerimäkeen ovat kuuluneet Savonranta (perustettu 1861, kappeliksi 1870 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1882), Enonkoski (perustettu 1859, itsenäiseksi seurakunnaksi 1894) ja Punkaharju (itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1922). Punkaharjun kunta perustettiin 1924.

Turun rauhassa vuonna 1743 suurin osa seurakunnasta, mm. silloinen kirkko, joutui Venäjän puolelle. Raja-alueella yli 20 tilaa jäi riidanalaiselle alueelle, jolta niin Ruotsi kuin Venäjäkään ei kantanut veroa. Tilanne jäi tällaiseksi vuoteen 1812 asti. Seurakunta säilyi yhteisenä.

Kerimäen kirkko
Kerimäen seurakunta rakensi Puruveden rannalle kirkon, joka on maailman suurin puukirkko ja se valmistui 25. syyskuuta 1847. Kirkon vihki käyttöön piispa C. G. Ottelin helluntaina 11. kesäkuuta 1848. Kerimäen kirkko rakennettiin niin suureksi ennen kaikkea optimististen väestöennusteiden ja ajan hengen mukaan. Suurikokoisia puukirkkoja oli rakennettu lähiseuduille 1800- luvun alussa mm. Mäntyharjulle, Mikkeliin ja Heinävedelle. Taustalla vaikutti ajatus siitä, että suurten kirkkojen pitäjistä muodostui alueellisia keskuksia ja markkinapaikkoja. Toinen ja kenties tuotakin tärkeämpi syy oli raha. Seurakunnalla ei ollut varaa rakentaa kivikirkkoa, jota senaatti olisi halunnut. Puusta rakentamisen häpeä kompensoitiin rakentamalla vähän isompi ja korkeampi puukirkko talkoovoimin. Kirkko on maalattu sisältä muistuttamaan marmoria, jolla pyritään luomaan kivisen kirkon tuntua. Kirkko oli aikansa kirvesmiestaidon mestarinäyte – suuri kuutio. Penkkeineen, pylväineen, lehtereineen, sideparruineen ja niin edelleen. Kirkon rakenne oli liki 80 vuotta aikaansa edellä.

Sukututkijan arkistot
Sukututkimuksen kannalta Kerimäen seurakunnan asiakirjoja on tuhoutunut monessa vaiheessa: Kirkko ja pappila hävitettiin sodassa /8 1656. Kirkon lienee polttanut salama n. 1680. Kun seurakunnalla ei ollut lainkaan vanhoja asiakirjoja valaisemaan kirkon vaiheita, niin piispa Daniel Juslenius määräsi piispantarkastuksessa 1737 pitämään pitäjänkokouksista pöytäkirjaa. Kirkkoherra Andreas Herkepæuksen (1735-92) aikana hävisivät tarkastuskertomukset ja pitäjänkokousten pöytäkirjat, mikä todettiin v:n 1794 konsistorialisessa tarkastuksessa. Ukkonen poltti kirkon 18/7 1764, jolloin vanhin osa arkistoa tuhoutui. Aikaisempaakin kirkkoa lienee kohdannut jokin onnettomuus. Kappalaispappila paloi 1788. Syntyneitten ja kuolleittenluettelot alkavat 1707, sensijaan vihittyjen luettelot vasta 1787. Ilmeisesti ovat aikaisemmat hävinneet kirkkoherra Andreas Herkepaeuksen aikana (1755-92), jolloin paljon muitakin kirkonarkiston asiakirjoja katosi.

Lähteet

• Hiski puhtaaksikirjoittettuja RK Kerimäki http://hiski.genealogia.fi/rk/kirjat.php?srk=193
• Kerimäen seurakunnan arkisto Kansallisarkiston digitaaliarkistossa: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=223067.KA
• Digihakemisto: https://digihakemisto.net/aineisto/1851871016
• Läänintilit > Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä > Asiakirjat > Savon maakirja 1706-1706 (8745), Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12255595
• Läänintilit > Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä > Asiakirjat > Maakirja 1710-1710 (8757), Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257936
• Mikkelinläänin henkikirjat vuodesta 1809 -> [http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0]
• Kerimäen henkikirjat 1833 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74112470
• Kerimäen henkikirjat 1880 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=510695
• Kerimäen henkikirjat 1890 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21506228
• Kerimäen henkikirjat 1900 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21500942
• Kerimäen henkikirjat 1910 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21476920
• Kerimäen henkikirjat 1911 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74479337
• Kerimäen henkikirjat 1912 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74186704
• Kerimäen henkikirjat 1913 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73967187
• Kerimäen henkikirjat 1914 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74497504
• Kerimäen henkikirjat 1915 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21473478
• Kerimäen henkikirjat 1916 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74497019
• Kerimäen henkikirjat 1917 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74292732
• Kerimäen henkikirjat 1918 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77152491
• Kerimäen henkikirjat 1919 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77184589
• Kerimäen henkikirjat 1920 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21464324

* Kerimäen henkikirjat 1922 Kansallisarkiston digitaaliarkistossa, Kerimäki alkaa tästä: https://digihakemisto.net/item/1740994885/7462086614/534'''

• http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=puumala
• Kansaneläkelaitoksen henkilökortti -arkisto: Kansaneläkelaitoksen henkilökortti -arkisto
• SSHY:n digitoimat Kerimäen seurakunnan aineistot: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=193

Suosittelemme liittymään SSHY:n jäseneksi, jolloin digitoidut Kerimäen seurakunnan rippikirjat (kuvattu alkuperäisistä rippikirjoista) näkyvät vuoteen 1920 asti

Kirjallisuutta

Kerimäen paikallishistoriat:

• Lampila, Hilkka ; Hanhijärven perinnepiiri: Muinaisuudesta näihin päiviin : Hanhijärvi, Paakkunala, Vuorikoski Saarijärvi. Hanhijärven perinnepiiri 1994.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:1. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1970.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:2. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1971.
• Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat 1993. ISBN 951-96673-0-X
• Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:2. Erillisartikkelit. Vanhan Kerimäen historiatoimikunta,. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat, Gummerus, Jyväskylä 1993. ISBN 951-96673-2-6
• Pohjannoro, Lauri: Vanhan Kerimäen historia II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924–1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951–1980. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat, Gummerus, Jyväskylä 1990. ISBN 952-90-1681-6.
• Pohjannoro, Lauri: Kerimäen kirkon vaiheita: Kerimäen kirkon vaiheilta : kertomus Kerimäen pitäjän ja seurakunnan vaiheista muinaisuudesta nykypäiviin ja maailman suurimman puukirkon historiaa : juhlakirja 130-vuotiaasta Kerimäen kirkosta, Kerimäen seurakunta 1978. ISBN: 951-99164-4-X nidottu
• Saarenheimo Mikko: Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen, Kerimäen seurakunta, 1932, 302 sivua
• Merovuo, Jenni:Riitinkiläiset, sikaverolaiset. Kerimäen riitamaan alue ja väestö Turun rauhan rajalla 1743–1808 Riitinkiläiset, sikaverolaiset. Kerimäen riitamaan alue ja väestö Turun rauhan rajalla 1743–1808, Itä-Suomen Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2015, Joensuu, 85 sivua + 3 liitettä,
• Anttolan seutu -kotisivut: [http://www.anttolanseutu.fi/etusivu]
• Veijo Saloheimo KERIMÄEN VANHAN KESKUSTAN ASUTUSVAIHEITA 1600-LUVULLA, Anttola - Kerimäki - Simpala -kyläkirjasta (1988) osion kirjoittanut prof. Veijo Saloheimo
• Lampila, Hilkka Muinaisuudesta näihin päiviin : Hanhijärvi, Paakkunala, Vuorikoski Hanhijärven perinnepiiri, 1994. - 373 s. : kuv., kartt. ; 31 cm ISBN 952-90-5930-2 (sid.)

Uutta:
Palander Marjatta (2022) Kerimäen pitäjän nimestä [https://docplayer.fi/110639976-Kerimaen-pitajan-nimesta.html)

Henkil%C3%B6historiat:

• Kautonen, Timo: Simanalan Karvisten historiaa: Pekka Karvisen ja Anna Lovisa Turusen esivanhemmat ja jälkipolvet. Jyväskylä. Kopijyvä 2011.
• Vesterbacka, Kirsti. Hiljainen kuin vesi ja matala kuin ruoho. Huutolaistytön selviytymistarina. Warelia 2017, 140 s.
• Kerimäen Makkosia 1600-luvulta näihin päiviin: Henrik Antinpoika Makkosen juuret ja suku. toimittaneet Perttu Peitsara ja Mikko Strang; julkaisija Sukuseura Henrik ja Maria Makkosen jälkeläiset, Jyväskylä : Minerva, 2010. - 476 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-492-489-4 (sid.)
• Makkosen sukua, 408 taulua Hannu Ollinpoika Makkosen jälkeläisiä, talollinen, s. n. 1650 Kerimäki Hanhijärvi, k. 11.05.1712 Kerimäki Hanhijärvi. Asutti Muhonmäki-tilaa.
• Muhoset : tietoa omasta suvusta / Muhosten sukuseura ; toimittanut Pekka Muhonen 2. p., [Kerim%C3%A4ki] : Muhosten sukuseura, 2010. - 266 s. : kuv., kartt. ; 25 cm ISBN 978-952-92-5710-2 (nid.)
• Eino Kosonen, Mirja Karjalainen, Säämingin Kosolankylän Kososet, Media Wallius. 2010
• Pirkko Siltanen:Kerimäen Silvennoiset : ja heidän jälkipolviaan kirkonkirjojen perusteella Espoo, 2014. - 538 s. : kuv., kartt. ISBN 978-952-93-3895-5 (nid.)
• Käyhkö-suku : Alakuonan, Jouhennimen, Kesälahden, Sortavalan ja Säämingin Käyhköt. Käyhköjen Sukuseura. Savonlinna, Käyhköjen Sukuseura, 2017. - 140 s. : kuv., kartt.
• Mirja Karjalainen, Laamasen pojat ja Redsvenin tyttäret : 12 sukukuntaa savolaisia Kuopio : Media Wallius, 1998. - 96 s. : kuv. ISBN 951-97492-1-7 (nid.)
• Mirja Karjalainen (toim.); sukututkimus: Mirja Karjalainen, Reetta Väänänen, Seija Haikkala ; tekstit: Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Taito Hakkarainen, Matti Laamanen.; Redsvenit - 500 vuotta Savossa (2013) https://www.finna.fi/Record/josku.1111263 Kerimäki/Kuopio: Laamasten-Redsvenien sukuseura / MediaWallius, 2013 - 496 s. ISBN 978-952-6694-02-3 nidottu
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 1, sukutarinat, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 2, sukutaulut, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Manu Laamanen, Laamanen Vanhan Kerimäen kantasuku osa 3, nimi- ja paikkakuntahakemisto, Laamasten-Redsvenien sukuseura 2019
• Raimo Laamanen, Laamasia Kauvonniemellä ja vähän sen ympärillä, Digipaino Kirjaksi.net, 2019
• Jarmo Paikkala Koposten suku. 2, Vuosina 1721-1860 Varkaus: Koposten sukuseura , 2001. - 878 s. ISBN 952-91-4123-8 sid. (osa)
• Helena Dahlström Päremökistä lähtöisin : Kerimäen ja Punkaharjun Venäläisiä sukutaulut: Seppo Venäläinen, Kuopio : Venäläisten Sukuseura, 2013. - 271 s. : kuv., kartt. ; 30 cm ISBN 978-952-93-2248-0 (nid.)
• Tiina Tynkkynen-Hieta (toim) Tynkkysten sukukirja Kallislahti : Tynkkysen Sukuseura ry, 2016. - 256 s. : kuv., kartt., nuott. ISBN 978-952-93-7505-9 sid.
• Matti Seppänen, Seppäset. Kerimäen Ruokolahdelta Haukiharjulle. Oulu 2016.
• Matti Seppänen, Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu 2017.
• Sairanen : suku Savo-Karjalasta, Sairasten Sukuseura ry, Mustasaari 2016
• Haveristen kirja I (2000), Avustajat: Aarno Haverinen, Eva Perón-Haverinen, Haveristen sukuseura, 2000, 343 s. ISBN 9529120923, 9789529120925
• Haveristen kirja II (2019) Haveristen sukuseura, 2019

Savon maakuntahistoriat:

• Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
• Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio: Kustannuskiila 1982.
• Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio: Kustannuskiila 1990.
• Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio: Savon säätiö 1960.
• Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Muuta kirjallisuutta:

• Tuomas Salste: Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa Kelan hakemistokortit sukututkimuksessa
• Kupiainen, Heikki: Savotta-Suomen synty, kukoistus ja hajoaminen. Talopoikaisen maanomistuksen muutos ja elinkeinot Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1850-2000. Joensuu :Joensuun Yliopiston julkaisu N.79 2007