Piispa Matti Sihvonen

Kuopion hiippakunnan piispa 1984-1996

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Sihvonen

Matti Sihvonen

Kalevi Matti Sihvonen (3. elokuuta 1932 Sortavalan maalaiskunta[1] – 29. elokuuta 2022 Kuopio[2]) oli Kuopion hiippakunnan piispa 1984–1996.

Sihvonen vihittiin papiksi 1958 Kuopiossa ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 1980 uusluterilaisen Wilhelm Löhen kirkkokäsityksestä. Sihvonen kutsuttiin piispaksi Kirkon koulutuskeskuksen johtajan tehtävästä.

Teoksia

Jumalan kaunein kukka: Wilhelm Löhen kirkkokäsitys. Väitöskirja. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1980. ISBN 951-9111-29-8.
Kuopion hiippakunta 1985–1990. Kuopio: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, 1991.
Pyhä pysyy, maisemat muuttuvat. Paimenkirje Kuopion hiippakunnalle. Helsinki: Kirjaneliö, 1995. ISBN 951-600-910-7.
Pieni kirja kärsimyksestä. Helsinki: Kirjapaja, 1996. ISBN 951-625-394-6.
Hän johtaa minut vetten ääreen. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-690-2.
Kuopio ja Sortavala. Kaksi kulttuurikaupunkia. Kuopio: Snellman-instituutti, 2003. ISBN 951-842-249-4.
Toivon siivin. Helsinki: Sley-kirjat, 2004. ISBN 951-618-650-5.
Uskon yksinkertaisuus. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-421-7.
Sydämen rauhaa. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-716-4.
Kauniina nauhana vuosien päivät. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-195-6.
Luottamuksen valoa. Helsinki: Kirjapaja, 2012. ISBN 978-952-247-346-2.

https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kuopion-piispa-emeritus-matti-sihv...

Vahva julistaja ja nöyrä sielunpaimen – piispa Matti Sihvosen muistolle

Kuopion hiippakunnan emerituspiispa, teologian tohtori Matti Sihvonen kuoli 29.8.2022 Kuopiossa. Vain viikkoa aiemmin hänen 90-vuotisjuhlaa vietettiin suurella joukolla omaisten, ystävien ja seurakuntaväen kanssa Alavan kirkossa juhlamessussa, jossa Sihvonen itse saarnasi.

Matti Sihvonen syntyi 3.8.1932 Sortavalan maalaiskunnassa. Hän oli siten Karjalan evakkoja. Jatkosodan aikana perhe palasi Sortavalaan. Sota varjosti elämää monin tavoin. Matti Sihvonen kertoi löytäneensä neljän muun pojan kanssa metsästä käsikranaatin, jonka vaaroja ymmärtämättömät pikkupojat räjäyttivät. Kaikki loukkaantuivat, mutta säilyivät elossa. Matin sairaalamatka kesti viikon.

Jatkosotaa paennut perhe asettui Leivonmäen, Haapaveden ja Korpilahden kautta lopulta Iittiin. Nopeaksi oppijaksi osoittautunut Matti kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta 1952. Hän valmistui teologian maisteriksi Helsingistä 1957 ja vihittiin papiksi seuraavana vuonna Kuopiossa.

Sihvonen toimi Kuhmossa nuorisopappina ja myöhemmin Hankasalmen kirkkoherrana ja Joensuun Pielisensuun seurakunnan kappalaisena hoitaen välillä myös uskonnonopettajan tehtäviä.

Väitöskirja saksalaisen teologin Wilhelm Löhen kirkkokäsityksestä kypsyi vähitellen, aamuyön tunteina papin työn ohessa Joensuussa Mutalan pappilassa. Teologian tohtoriksi hän väitteli 1980. Samana vuonna hänet valittiin pappien jatkokoulutuksesta vastaavan Kirkon Koulutuskeskuksen johtajaksi. Virka kuuluu niihin harvoihin, joihin edellytetään tohtorin tutkintoa.

Matti Sihvonen valittiin Kuopion hiippakunnan piispaksi 1984. Siinä tehtävässä hän palveli hiippakuntaa ja itäsuomalaisia ihmisiä tunnollisesti 12 vuoden ajan. Hänen aikanaan vihittiin ensimmäiset naispapit hiippakuntaan. Sihvonen piti Itä-Suomen puolta. Hän vaikutti ratkaisevasti esimerkiksi teologikoulutuksen saamiseksi Joensuuhun. Vahvan saksan kielen taitonsa ansioista hän hoiti kirkon suhteita Länsi- ja Itä-Saksaan.

Matti Sihvosen hengelliset juuret olivat luterilaisessa kansankirkollisuudessa, ja myös Itä-Suomen rukoilevaisuus oli hänelle tuttua. Hänet muistetaan väkevänä julistajana, sielunhoitajana ja surevien lohduttajana. Kotiseudun menetys ja oman pojan kuolema toivat kärsimyksen omakohtaiseksi. Pitkästä elämänkokemuksesta syntyi teos Pieni kirja kärsimyksestä (Kirjapaja 1996).

Sihvonen julkaisi sekä hartauskirjoja että tutkimuksia erityisesti luovutetun Karjalan kirkollisesta elämästä. Julkaisutoiminta jatkui loppuun saakka. 82-vuotiaana hän julkaisi ortodoksien ja luterilaisten suhteita Raja-Karjalassa 1917-1940 käsittelevän tutkimuksen Rinnakkain rajalla (Ilias 2014). Vielä 88-vuotiaana hän julkaisi hartauskirjan Päivä kerrallaan (Herättäjä 2021). Tämä poikkeuksellisen syvällinen hartauskirja jäi hänen viimeisekseen.

Vaimo Anna-Liisa eli Matin rinnalla vuodesta 1959, siis 63 vuotta. He viettivät yhdessä Matin 90-vuotisjuhlaa heille rakkaaksi tulleessa Alavan kirkossa 21.8.2022 yhdessä lasten, lastenlasten, sukulaisten, ystävien ja seurakuntaväen kanssa. Tämä joukko ja lukemattomat muut Itä-Suomessa jäävät kaipaamaan ystävää ja hengellistä matkakumppania. Piispa Matti Sihvonen palveli uskollisesti puolison ja papin kutsumuksissaan aina kuolemaansa saakka.

Kuopion hiippakunta muistaa häntä lämmöllä ja rukoilee hänen puolestaan:

”Armon ja lohdutuksen Jumala. Lahjoita palvelijallesi Matti Sihvoselle iäinen rauhasi rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Anna ikuisen valosi loistaa hänelle. Ole hänelle armollinen ja anna iankaikkinen elämä. Uskollinen Herra ja Vapahtaja, sinä olet lunastanut hänet pyhällä ja kalliilla verelläsi. Vie hänet sisälle Jumalan kirkkauteen ja pyhiesi joukkoon nimesi tähden.”
https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/1529/