Prof. Gabriel Geitlin

Naantali rippikirja 1819-1825 (AP I Aa:13) Sivu 152 N:o 96 Stor Hilola, Geitlin, Halander, Aspholm, Thulin, Vallius, Wahlström, Lindqvist, Westerlund, Forssman, Kurling ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2741... / Viitattu 23.07.2023

Raisio rippikirja 1827-1833 (AP I Aa:9) Sivu 195-196 Ristmäki, Enkefru Nyholm, Geitlin, Jungfru Cliström, Pigor, Drengar, Blom, Lindgren, Hagman, Jung ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2298... / Viitattu 23.07.2023

1829 Raisiosta Helsinkiin

Raisio rippikirja 1855-1861 (AP I Aa:13) Sivu 302 Ristmäki, äges af Professor Geitlin, Arrendator, Sockne Skomakaren Korsberg, Lindström, Drgfogde Korsman, Pigor, Birkman, Lindberg ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2597... / Viitattu 23.07.2023

Raisio rippikirja 1855-1861 (AP I Aa:13) Sivu 315 Tahvio, Kirvelä, äges af Professor Geitlin ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2597... / Viitattu 23.07.2023

Gabriel Geitlin oli suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori ja kirkkoherra.

Geitlinin vanhemmat olivat raatimies Anders Geitlin ja Anna Maria Aspholm.

Geitlin pääsi ylioppilaaksi 1821 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1826 ja maisteriksi 1827.

Geitlin vihittiin papiksi 1849 ja hän väitteli teologian tohtoriksi 1857. Hän opiskeli myös Venäjällä muun muassa Pietarin orientaalisessa instituutissa.

Geitlin toimi yliopiston venäjän kielen opettajana 1826–1835, itämaiden kirjallisuuden professorina 1835–1849 ja Raamatun eksegetiikan professorina 1849–1864. Hän oli Länsisuomalaisen osakunnan inspehtorina 1846–1852, historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina 1840–1841 ja 1848–1849 sekä yliopiston raha- ja mitalikabinetin johtajana 1849–1863. Itämaisen kirjallisuuden professorina toimiessaan Geitlin laati uuspersian kieliopin ja oli muun muassa G.A. Wallinin persian ja arabian kielten opettajana.

Geitlin oli Espoon kirkkoherrana 1850–1871 ja hän oli mukana säätyvaltiopäivillä pappissäädyn edustajana 1863–1867. Hän oli raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja 1861 ja oli jäsenenä useissa muissa kirkollisissa komiteoissa.

Espoon kirkkoherrana ollessaan Geitlin rakennutti 1853 uuden empiretyylisen pappilarakennuksen jonka hän suunnitteli yhdessä arkkitehti Jean Wikin kanssa. Vuonna 1865 Geitlin osti Espoon Suvisaaristosta 7 hehtaarin kokoisen Tallholmenin saaren ja rakennutti sinne kartanomaisen, talviasuttavan Villa Tallholmen-nimisen huvilan jonka Wik myös suunnitteli.

Gabriel Geitlin oli naimisissa vuodesta 1829 Anna Lovisa Laguksen kanssa jonka isä oli Turun akatemian teologian professori Andreas Johannes Lagus.

Heillä oli viisi (Sic!) lasta joista tunnetuimpia olivat valtiokonttorin johtajana 1891–1903 toiminut Wilhelm Gabriel Geitlin (1838–1906) sekä Helsingin normaalilyseon rehtorina toiminut Johan Gabriel Geitlin (1836–1890).

Teoksia

• Observationes circa linguam russicam nonnullae, väitöskirja. Turku 1826
• Principia grammatices neo-persicae. 1839-1846
• Puhe kristin-uskon vuonna 1157 Suomeen saattamisen muistoksi : lausuttu vuonna 1857 Toukokuun 27:na päivänä Suomen yli-opiston puolesta. Helsinki 1857
• Jobin kirja : hebrean alkukielestä uusi käännös, jossa vanhaa Pyhän Raamatun suomennosta on mahdollisimmasti noudatettu, toim. Gabr. Geitlin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1863

/////

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13473

http://sv.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Geitlin

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen https://kansallisbiografia.fi/jasenet/henkilo/PJ30

http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=2...

Kejserliga Alexanders-universitetets i Finland matrikel 1842 / utgifven af A.J. Palm., 1843, s. XX
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2020-00029532
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Elli Kaarlehto 1956: Naantalin kuninkaan valtakunta. Sukutarina menneiltä vuosisadoilta. Otava. 228s.