Stepan Miheinpoika Stepanoff

Kauppias. Kitee.

Syntyisin: Pääkönniemi, Jyskyjärvi, Vienan Karjala, Venäjä. д. Барышнаволок, Юшкозеро.

"Taavetti Pääkkönen"

Syntymä / Birth / Рождение:

Stepan Stepanov syntyi Vienan Karjalan Jyskyjärven Pääkönniemen kylässä 02.08.1869.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Stepan Stepanoff avioitui Lyydia Päivisen kanssa 08.12.1940 Kiteellä.

Kuolema / Death / Смерт:

Stepan Stepanoff kuoli Kiteellä 28.02.1949.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Stepan Stepanov syntyi Jyskyjärven Pääkönniemen kylän talollisen Mihei Alekseinpoika Stepanovin ja hänen vaimonsa Agafia Afanaseintyttären perheeseen vanhimpana lapsena vuonna 1869. [1, 2]

Pääkönniemi

Pääkönniemen kylä sijaitsi Njuokkijärven etelärannalla, mutta kuului Vienan Jyskyjärven kuntaan. Lähin naapurikylä oli saman rannan Rukajärven Nokeus, jonne matkaa oli 12 kilometriä. Kylässä oli oma kalmismua, mutta lähin tsasouna oli Nokeuksessa, missä Kiimasjärven pappi kulki kirkonmenoja toimittamassa. Pääkönniemen asukkaat olivat 1920-1930-luvulla kaikki suvultaa Stepanoveja eli siis saman suvun jälkeläisiä. [3, 2]

Kun nimi Stepan Stepanoff oikein kääntynyt itäsuomalaisten suussa, tämä sai suomalaisen nimen Taavetti Pääkkönen kotikylänsä mukaan. [4, 2]

Laukkukauppaa

Kiimasjärveltä ja Jyskyjärveltä käytiin aikoinaan paljon laukkukaupalla. Taavettikin kulki isänsä kanssa aivan nuoresta pojasta alkaen. Hän oppi taidot ja tunsi tienoot. Pikku hiljaa hän alkoi kuljeskella yksin kaikenlaista rihkamatavaraa myymässä. Vanerilaatikot oli pinottu päällekkäin ja niitä hän kantoi selässään. Nappeja, neuloja, solkia ja kaikkea muuta pikkutavaraa kulki näin mukavasti talosta taloon. [4, 2]

Kuljettuaan aikansa Taavetti pysähtyi Nokeuksen kylään ja päätti asettua sinne. Vallankumous kuitenkin sotki pahoin hänen suunnitelmansa ja niinpä hän jatkoi matkaansa länteen päin Kiteen Sälönniemeen, missä asui hänen serkkunsa Teppo Stepanoff. Kauan hän ei siellä serkun luona kuitenkaan viihtynyt, sillä heille tuli aina riitaa talon ylläpidosta ja muistakin kustannuksista. Nuukana miehenä Taavetti ei mielellään olisi osallistunut maksuihin. Vuonna 1926 hän muutti Leponiemeen Olli ja Anna Valkeapään taloon, missä hänelle oli varattu huone omalla sisäänkäynnillä. Leponiemen suureen talliin hän toi myös hevosensa ja rekensä. [4]

Stepan Stepanoff oli kauppamies henkeen ja vereen. Syyttä ei häntä nimitetty kulkukauppiaiden kuninkaaksi. [4]

Kesällä hän kuljetti tavaraa kärryillä, talvella reellä. Jo 1920-luvun alussa hänellä oli kolme hevosta kauppakuormia vetämässä. Pekka Sergejeff, myöhemmin Sirkanoja, ja Juho Stepanoff olivat hänen vakituisia apulaisiaan kaupanteossa. Kauppamatkat kestivät kolme viikkoa kerrallaan. Sitten tulitiin jälleen varastoja täydentämään. Kun hevoset kykenivät vetämään suuriakin kuormia, Taavetti ryhtyi myymään kankaita, pukuja ja takkeja. Rihkaman hän jätti muiden huoleksi. [4]

Kaupanteossa Stepan oli kova tinkimään. Kun hän osti tavaraa Joensuussa Dobrinin & Saharoffin tukkuliikkeestä, oli hänen saapumisensa pelottava tapahtuma. Tinkiminen meni niinkin pitkälle, että Taavetti poistui liikkeestä osoittaakseen, ettei pyydetty hinta häntä miellyttänyt. Kun hänet kutsuttiin kadulta takaisin ja luvattiin myydä tarjotulla hinnalla, jos ostaa paljon, hän teki kaupat. Kun yksi hevoskärry kantoi jopa tuhat kiloa, hän kykeni ostamaan hyllyttäin kankaita ja pukuja. [4]

Kun tavarat oli ostettu, Taavetti käytti omaa tekniikkaa myydäkseen niitä eteenpäin. Jos esim. hän oli ostanut kangaspakkoja hintaan 10 markkaa metriltä, hän merkitsi hintalappuihin kaksinkertaisen hinnan, siis 20 markkaa. Maalaistaloon mentäessä hän pyysi kankaasta 40 markkaa ja kun ostaja tavaraa tutkiessaan tietenkin katsoi hintalappua. Talonväki oletti, että Taavetti oli maksanut kankaasta sen verran kuin lapussa luki ja näin päästiinkin melko helposti Taavetin haluamaan hintaan, joka saattoi olla 21 tai 22 markkaa. Sekä ostaja että myyjä olivat kauppaan tyytyväisiä: ostaja oli saanut tingittyä reilun alennuksen ja Taavetti helposti haluamansa hyvän hinnan. [4]

Sattuipa kerran, että Leponiemen naapuriin oli tullut kotivävyksi muuan Toimi Takala, joka ei tiennyt Taavetin hinnoittelusta mitään, Hän halusi ostaa pussihousut ja kysyi hintaa. "Seitsemänsatua", sanoi Stepanoff. Ostaja ei tuntenut tapoja eikä ymmärtänyt katsoa housuissa ollutta hintalappua, vaan otti lompakkonsa aikoen maksaa ostoksensa. Taavetille tuli kiire, sillä hän ei voinut ottaa sellaista hintaa naapuriltaan joutumatta hankalaan tilanteeseen. "Kun ollaan näin naapureita, maksa housuista kolme ja puoli satua", hän sanoi kiireesti. Niin Toimi sai housut naapuruussuhteen perusteella sopuhintaan ja Taavetti silti vielä 50 prosentin myyntikatteen. [4]

Kivijalkamyymälä

Varastuttuaan Taavetti Pääkkönen päätti perustaa Kiteen kirkolle ns. kivijalkamyymälän. Hän rakennutti talon ja laittoi siihen Naisten ja Lasten Pukimo -nimisen liikkeen. Kun hän oli koko ikänsä harjoittanut kulkukauppaa, ei mies kuitenkaan viihtynyt paikoillaan ja siksi vuokrasi myymälän Sergejeffille. Taavetti jatkoi kulkukauppaa ostaen kaikki turkikset Kiteen ympäristöstä. Hänelle kelpasi kaikki, kuten lampaan- ja naudannahat. Myös pienriista, kuten orava, vesikko ja piisami kuuluivat hänen ostoslistaansa. Lampaannahat hän vei alueksi Joensuuhun Saharoffille, mutta myöhemmin Slotten perustamaan Vuota- ja Nahkakomppaniaan. Tämä Pohjanmaan mahtava turkismies maksoi paremman hinnan. [4]

Perhe

Taavetti oli poikamies aina 70:een ikävuoteen saakka. Hän oli kyllä etsinyt vaimoehdokkaita, mutta sopiva löytyi vasta v. 1940. Tuona vuonna hän vei vihille 1907 syntyneen Lyydia Päivisen. Kun Joensuun ort. seurakunnan kirkkoherra rovasti Fiilin tämän kuuli, hän ihmetteli Taavetille, että miten se vanha mies nyt näin tekee. Taavetti, karjalainen tervastkanto, ilmoitti, että vielä rovastin olisi tultava heidän lapsiaan kastamaan. Ja niinhän siinä kävi, että neljä kertaa oli rovasti Fiilinin hommauduttava Kiteen kirkolle kastamaan Stepanoffin lapsia. Pariskunta sai viisi lasta, joista yhdet oli kaksoset. [4]

Stepan Stepanoff oli v. 1931 ottanut veljensä pojan Vasilin kasvatikseen. Vasilin äiti oli kuollut keltatautiin pojan ollessa puolivuotias ja isä kuoli Vasilin ollessa iältään puolitoista vuotta. Stepan kasvatti poikaa, ja olikin ankara kasvattaja: Jopa luvaton poistuminen pihammalta riitti selkäsaunan syyksi. Kiireisenä poikamiehenä ei välttämättä ymmärtänyt tämän tarpeita eikä aina kestänyt nuorukaisen riehakasta elämänmenoa. Kun poika laskeskeli Pääkkösen rahoja, Taavetilla oli tapana sanoa: "Pane pois portimo. Ei siusta ole portimon pitäjäksi". Portimo oli rahaa tarkoittava sana ja Taavetin mukaan Vasili ei kykenisi säästämään ollenkaan, vaan tuhlaisi kaikki rahansa makeisiin. [4]

Stepan Stepanoff kuoli v. 1949. Vanha laukkukauppaperinne meni hänen mukanaan. Vanhat laukkukauppiaiden karjalaiset perinteet ovat vain muisto menneistä ajoista. [4, 2]

Kuva: Kulkukauppias Stepan Stepanoff Vienan Karjalasta sovittamassa vaatteita asiakkailleen Pohjois-Karjalassa 1926.

Viitteet:

• [1] Paanajärven ja Jyskyjärven ort. seurakuntien kirkonarkistot.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Anja Malinen: Njuokkijärven kylien asutushistoriaa ja ihmiskohtaloita. Karjalan Heimo 3-4/1998, s. 44.
• [4] Heikki Tarma: Pääkönniemen Taavetti oli kulkukauppiaiden kuningas. Karjalan Heimo 7-8/1998, s. 103. [http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Jyskyjärven paikkakuntaprojekti
• Kiimasjärven paikkakuntaprojekti
• Kiteen paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 241. viikkoprofiili (19.07.2020-25.07.2020).