Thomas Jacobsson Uppa

Seinäjoki Upa Isäntä 1663-1682, domestic, Upa Isäntä 1675-1682

Wegelius

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wegelius The family descends in 1682? of the deceased farmer Tuomas Jaakonpoika from Uppa, who lived in Seinäjoki's Uppala house. Two of his six sons and the grandson of the third took a Latin-sounding last name after going to school according to the custom of the time. The name was formed by translating the name of Seinäjoki into Swedish: Wäggälv, from which the surname was formed first Weggelfius, later Wegelius.[1] After that, the family was known for a long time as a priest family.[2]

https://www.sukujutut.fi/suvut/uppa/lista.htm

General list of settlements (collection) > General list of settlements > General lists of settlements > Ilmajoki Uppa 1655-1674; section 70; from 1663: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004

General list of settlements (collection) > General list of settlements > General lists of settlements > Ilmajoki Uppa 1675-1694; section 86; until 1682: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66074

SSHY, Ilmajoki, register book 1694-1705, IAa:1 Living Ilmajoki Alaseinäjoki by Uppala † 1695: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4934...

Ilmajoki Parish Archive > Main and Rippikirja > Rippikirja 1694-1705 (IAa:1) > picture 59 http://digiheksimo.appspot.com/edit?kuid=6066329&kuvanumero=59&ay=1... +parish+archive&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+and+recipes&ayname=Recipes+1694-1705+%28IAa%3A1%29&ay2=105607

Ilmajoki, Rippikirja, 1694-1705, picture 65 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/ripppi...

Brother Mikki marked for Tuomas Jaakonpoja: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054854_01000#?cv=999&z=326... %2C2244

Seinäjoen Upan isäntä

Tuomas Jaakonpoika ja Kaarina Joosefintytär avioituivat mahdollisesti vuoden 1654 tienoilla. Kaarinan synnyinkotia tai tulosuuntaa ei tiedetä. Perhe asettui Tuomaksen kotiin Seinäjoen Upan tilalle, missä isännöivät yhdessä hänen isänsä Jaakko Erkinpoika sekä tämän isäpuoli Tuomas Rasmuksenpoika Uppa. Sitten Tuomas Jaakonpoika Uppa sai tilan isännyyden hoitaakseen vuosina 1663-1683.

Pojaksi vuonna 1627 merkitty Jaakko Erkinpoika isännöi Seinäjoen Upan tilaa vuosina 1629-1661. Hän saattoi olla leski Rachelin poika ensimmäisestä avioliitosta, mutta tästä ei ole todisteita. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Uppa ja Jaakko Erkinpoika hoitivat tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.
Jaakko Erkinpojan poika Tuomas Jaakonpoika isännöi vuosina 1663-1683. Hänen vaimonsa oli Kaarina Joosefintytär.

Seinäjoen Upan sukuseura: https://www.uppasukuseura.fi/

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1671-1671 (9157). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika isännöi taloansa, Tuomas Jaakonpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587441

Upan isäntä 1663-1683
Jaakko Erkinpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi Seinäjoella vuosina 1629-1661. Hänet oli merkitty "pojaksi", sekä isännäksi jo vuoden 1629 ruotu-ja väenottoluettelossa. Vuoden 1638 luettelossa hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär.
Tuomas Jaakonpoika merkittiin isännäksi vuosina 1663-1675. Hänet oli merkitty isännäksi jo vuoden 1658 ruotuluettelossa. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1674-1675. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Tuomas Jaakonpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi Seinäjoella vuosina 1663-1675. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1674-1675. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Tuomas Jaakonpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1655-1674 isännäksi Uppalan tilalla Seinäjoella vuosina 1663-1664.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004
Tila merkittiin virheellisesti kestikievariksi vuonna 1661. Seinäjoen Jouppi oli kestikievari.

Vuonna 1708 Jaakko Matinpoika Uppa väitti, että Hallilan tilalla oleva niitty kuului Upan talolle. Lautamies Sipi Knuutinpoika todisti, että jo vuonna 1665 niityllä ollutta ränsistynyttä latoa oli sanottu Upan ladoksi. (Tapio Piirto: Kristo Tanelinpoika, Huhtalan uudistalon perustaja. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.12-17)

Etelä-Pohjanmaa 1680 Claes Claesson: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200910284291

Tuomas Jaakonpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuosina 1676-1683. Rippikirjassa hänet merkittiin vuosina 1694-1695, kuolinmerkintä. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1676-1683, rippikirjassa vuosina 1694-1699.
Isä Jaakko Erkinpoika haudattiin 31.1.1692. Äiti Barbro Matintytär haudattiin 21.12.1684.
Veli Jaakko Jaakonpoika merkittiin vuosina 1676-1677 ja hänen vaimonsa Liisa Jaakontytär vuonna 1676.
Lanko Heikki Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1681 ja hänen vaimonsa Kerttu Jaakontytär vuosina 1681-1689. Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar.
Poika Johannes Tuomaanpoika Wegelius merkittiin vuonna 1680, opiskelemassa Uppsalassa. Hän kuoli Tyrvään kirkkoherrana vuonna 1725. Hänen vaimonsa oli Kristina Lauraeus, Kalajoen nimismiehen Olavi Sipinpoika Lauraeuksen tytär.
Tytär Maria Tuomaantytär merkittiin vuosina 1680-1683.
Poika Jooseppi Tuomaanpoika merkittiin vuosina 1683-1697, rippikirjassa vuosina 1694-1697. Hän meni Kyttään. Hänen vaimonsa Maria Jaakontytär Pietilästä merkittiin vuosina 1695-1697, rippikirjassa vuosina 1695-1697.
Poika Jaakko Tuomaanpoika merkittiin vuosina 1690-1692. Hän meni Ylistaron Topparlan kylän Marttalaan. Hänen vaimonsa Maria Mikintytär Marttalasta merkittiin vuosina 1690-1692.
Poika Valentin Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1692, rippikirjassa vuonna 1694. Hän meni Ollilaan.
Poika Erkki Tuomaanpoika merkittiin vuosina 1695-1697, rippikirjassa vuosina 1694-1698. Hän meni Latva-Nikkolaan.
Poika Henrik Tuomaanpoika Wegelius merkittiin rippikirjassa vuonna 1694.
Tytär Liisa Tuomaantytär merkittiin rippikirjassa vuosina 1694-1697. Hän meni Seppälään.
Poika Matti Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1683, samana vuonna isännäksi. Hänet merkittiin rippikirjassa vuosina 1694-1699. Hänen vaimonsa Liisa Yrjänäntytär Seppälästä merkittiin talossa vuodesta 1686 lähtien, rippikirjassa vuosina 1694-1699. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)

Tuomas Jaakonpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1675-1694 isännäksi Uppalan tilalla Seinäjoella vuosina 1675-1681. Hänelle merkittiin vaimo Karin Joosefintytär vuosina 1675-1681, äitinä vuonna 1683. He olivat Tuomas Jaakonpoika Uppa ja hänen vaimonsa Kaarina Joosefintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66074

Tuomas Jaakonpoika merkittiin Ilmajoen rippikirjajaksolla 1694-1705 isäntänä Uppalan tilalla AlaSeinäjoen kylässä Ilmajoella vuosina 1694-1695, kuolinmerkintä. Hänelle merkittiin vaimo Carin vuosina 1694-1698. He olivat Tuomas Jaakonpoika Uppa ja hänen vaimonsa Kaarina Joosefintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066329

Viimeiset vuodet
Tuomas Jaakonpoika Uppa merkittiin rippikirjassa tilansa isäntänä vuoteen 1695 saakka, kuolinmerkintä. Hän oli kuollessaan noin 60-vuotias. Hänen leskensä Kaarina Joosefintytär asui kotonaan Uppalan tilalla vuoteen 1707 saakka. Tilaa isännöi heidän poikansa Matti Tuomaanpoika Uppa.

Tuomas Jaakonpoika Uppa kuoli talvella 1695-1696. Ilmajoen kesäkäräjillä 1696 käsiteltiin Tuomas Jaakonpoika Upan perinnönjakoa. Vuosina 1695-1697 valtakunnassa oli suuret kuolonvuodet, noin 17% ihmisistä kuoli nälkään ja tauteihin. Tuomas Upan lisäksi Uppalan talon väestä kuoli kuitenkin vain itsellismiehen Knuutti Prusinpojan tytär Maria. Talossa oli lapsia vähemmän kuin alueen muissa taloissa, joten heistä kyettiin ehkä huolehtimaan paremmin. Lapsia oli vain Tuomas Upan pojilla Matilla ja Joosepilla. Itselliset Knuutti Prusinpoika ja hänen vaimonsa Maria Jaakontytär asuivat Upan mailla ajoittain jo 1680-luvun lopusta. Heidän poikansa Tuomas perusti Katilan eli Niemistenmaan uudistalon vuonna 1706. (Uppa 1675-1846. Uppa-sukuseuran julkaisu 2004, s.3)

Upan isäntäluetteloa 1700-luvun vaihteessa
Tuomas Jaakonpoika Uppa oli Seinäjoen Upan isäntä isänsä jälkeen vuosina 1663-1683. Hänen vaimonsa oli Kaarina Joosefintytär.
Poika Matti Tuomaanpoika Uppa isännöi vuosina 1683-1707. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli ilmajokinen Liisa Yrjöntytär os Seppälä. Toinen vaimo oli jalasjärvinen Liisa Simontytär os Luopajärvi, joka oli Heikki Korhosen leski Ilmajoen Latva-Nikkolan tilalta.
Poika Jaakko Matinpoika Uppa isännöi vuosina 1708-1742 ja uudelleen vuosina 1751-1752. Hänen vaimonsa oli ilmajokinen Kaarina Jaakontytär os Latva-Nikkola.
Välillä tilaa isännöi heidän poikansa Matti Jaakonpoika Uppa vuosina 1742-1751. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli ilmajokinen Kaisa Kaarlentytär os Hannuksela. Matti ja Kaisa Uppa riitautuivat Matin isän kanssa ja muuttivat pois kesällä 1751.

Lähde tieto Uppa-sukuseuran julkaisu 2004