Johan Tomasson Wegelius

Pudasjärven kirkkoherra 1689-1691 Pudasjärven henkikirja 1689 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5731391924&aineistoI... , Paimion kappalainen 1693, Tyrvään kirkkoherra 1697, rovasti 1706, lääninrovasti 1707.

Johanneksesta tuli ylioppilas 1680 Uppsalassa ja Turussa (pohjal.), Oulun koulun rehtorin todistus. College superiorina 1685 Oulun triviaalikoulussa, jossa tuli tunnetuksi "kiitettävästä toimeliaisuudesta nuorison mieleneylennykseksi ja itsensä kehittämiseksi". Pudasjärven kirkkoherrana 1689-1691. Sikäläisen kappalaisen Johan Keckmanin juonittelujen ja syytösten johdosta, että hänen olisi todettu kallistuneen harhaoppeihin, ja tuotuaan asian julki kyläkunnalle, lautamiehet erottivat hänet virasta v. 1691, jolloin kuningas nimitti Wegeliuksen vastustajan Keckmanin hänen seuraajakseen. Wegelius valitti muutoksenhakutietä asiasta kuninkaalle, joka 1692 päätti, että Wegelius voisi palata papinvirkaansa niin pian kun hän olisi tutkinut uskossa fundamentaalisia kirjoituksia ja konsistori todennut hänen olevan tässä mielessä aivan puhdas ja Wegelius sen lisäksi jättänyt kirjallisen vahvistuksen puhtaudestaan ja vankkumattomuudestaan evankelisessa opissa.

Tämän jälkeen hän toimi kappalaisena Paimiossa vuodesta 1693 ja kirkkoherrana Tyrväällä vuodesta 1693 lähtien. Esitti väitöskirjansa pappeinkokoukselle v. 1696 ja väitteli v. 1700. Sai rovastin arvonimen 1706 ja nimettiin lääninrovastiksi v. 1707. Pakeni Tyrväältä isonvihan aikana 1713 perheineen oleskellen kahdeksan ja puoli vuotta Torniossa. Palattuaan v. 1722 Tyrvään pappilaan totesi rakennusten olevan raunioina, peltojen kesantona, ojien umpeenkasvaneina, aidat poltetuiksi ja niityt metsittyneinä. Myös Wegeliuksen omistama rusholli oli autiona. Wegeliuksen sanotaan olleen oppineen, miellyttävän ja eristäytyneen. Hän edusti ensimmäisenä speneriläistä pietismiä Suomessa. Johannes lahjoitti myös kattokruunun Sastamalan keskiaikaiseen Pyhän Marian kirkkoon. Kattokruunu on siellä edelleen nähtävillä. Mielenkiintoista Sastamalan kirkossa on mm. Sastamalan vanhimpien sukujen ja Pohjanmaan asuttajien muistokivi.

Härmä Lousaja Tyrvää perintötila: http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm

• 1700-04 Johan Thomass Wegelius
• Christina Olofsd Lauraeus

http://www.uppa.sukuseura.fi/tuomas-uppa

http://varola.fi/Sursill/

• Taulu 2718: Kristiina Olavsdr. Laurila. Syntynyt 1660 Kalajoki, Oulu, Finland. (Sursill-sukua äitinsä kautta)
• Puoliso 1684 Juho Tuomaass. Uppa. Syntynyt 1660 Ilmajoki, Vaasa, Finland. Kuollut 03.05.1725 Tyrvää.

  ---

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U394

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: Yo Uppsalassa 15.9.1680 Johan Wegelius Johannes Thomæ, Ostrobotniensis U394. * noin 1660. Vht: Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella Tomas Jakobsson ja Karin Josefsdotter. Oulun pedagogion oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 15.9.1680 Johannes Thomæ Vegelius O-Bothniensis cum testimonio Rectoris Scholæ Uloensis. — Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Pudasjärven kirkkoherra 1689, pidätetty virantoimituksesta pietistisenä 1691, sai luvan palata papinvirkaan 1692. Paimion kappalainen 1693. Tyrvään kirkkoherra 1697. Rovasti 1706. Lääninrovasti 1707. Isonvihan aikana paossa Torniossa 8½ vuotta. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1696, saarnaaja pappeinkokouksessa 1701. † Tyrväällä 3.5.1725.

Pso: 1684 Kristina Lauraeus.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2639:

Vegelius, Johannes Thomae (1659–1725) Weggelfius / Wegelius, Johan Tomasson S Seinäjoki, Ilmajoki ilmeisesti joulukuun lopulla 1659. V Ilmajoen pitäjän Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Tuomas Jaakonpoika / Thomas Jakobsson Uppa ja Kaarina Joosepintytär / Karin Josefsdotter. Kävi Oulun pedagogiota. Ylioppilas (O-Bothniensis, Johannes Thomae Vegelius cum testimonio Rectoris Scholae Uloensis) Uppsalassa 15.9.1680. Oulun triviaalikoulun ylempi kolega (collega superior) 1685 Laurentius Andreae Ulstadiuksen eron jälkeen; Pudasjärven kirkkoherra 1689. Wegelius joutui Pudasjärvellä alusta alkaen huonoihin väleihin kirkkoherran virkaa menestyksettä hakeneen seurakunnan kappalaisen Johannes Olai Keckmanin kanssa tämän syyttäessä esimiestään harhaoppien kannattajaksi. Wegelius tuomittiin yltiöpietistinä virasta pidätettäväksi ja erotettiin kirkkoherranvirasta 1691; kuningas vahvisti erottamispäätöksen 8.9.1692. Uudelleen kuulusteltuna 1692 Wegelius antoi vakuutuksen puhdasoppisuudestaan, hänet otettiin takaisin papistoon ja hänelle määrättiin annettavaksi sopiva virka Turun hiippakunnassa. Paimion kappalainen 1693, astui virkaan 1694; Tyrvään kirkkoherra 1697; rovasti 1706; Tyrvään rovastikunnan lääninrovasti 1707, suoritti yhdessätoista seurakunnassa yhteensä 64 rovastintarkastusta 1707–1713. Isonvihan aikana venäläisten miehitysjoukkojen kiduttamaksi joutunut Wegelius pakeni 1713 seurakunnastaan Tornion Lappiin, missä "lymyi Lapinmaan matalissa majoissa" 8,5 vuotta. Hän palasi virkaansa Tyrvään seurakuntaan 1722. Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Turun pappeinkokouksessa 1696, opponentti (opp.) 1700, saarnaaja (conc.) (suomeksi) 1701. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.2.1696 ja 20.12.1711.

Omisti Tyrvään Kiikassa Jaamalan ratsutilan vuodesta 1703. (Lempiäinen 1967).. K Tyrvää 3.5.1725.

P 1684 Kristina Olofsdotter Lauraea, PV Kalajoen nimismies Olavi Sipinpoika / Olof Sigfridsson Laurila ja Saara Pietarintytär / Sara Persdotter.

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/juuret_4_2003.pdf

• Johannes Tuomaanpoika Uppa mainitaan syntyneeksi vuonna 1660
• Johanneksen puolisoksi tuli Kristina Olavintytär Lauraeus, jonka isä Olavi Laurila (Lauraeus) oli Kalajoen vouti ja nimismies, valtiopäivämies; vankkaa talonpoikaissukua. Kristinan äidinisä oli myös ollut paikallinen mahtimies: Petter Arctophilacius, Kalajoen kirkkoherra, laivanvarustaja, valtiopäivämies.

  ---

More info:

Johan Tomasson Wegelius in Geni.com (a more detailed profile, I was unable to connect these)

Johannes Wegelius on Wikipedia (Finnish)

f/s
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tyrvää, jakso 52, sivu 51: Prästgård = Uosso; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196046490&aineistoI...
Tyrvää Prästegården nimellä Wegelius:
Tyrvää > rippikirja, 1705-1722 > 111; Tyrvää > rippikirja, 1705-1722 > Sivu 108 111: Prästegården: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2000...
Tyrvään seurakunnan arkisto - Rippikirja 1705-1722, jakso 112, sivu 108: Prästegården ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8475945 / Viitattu 13.11.2021
Tyrvää > rippikirja, 1705-1722 > 112; Tyrvää > rippikirja, 1705-1722 > Sivu 109 112: Prästegården Prästergården Warila Seppä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2000...
Tyrvään seurakunnan arkisto - Rippikirja 1705-1722, jakso 113, sivu 109: Prästegården, Warila Seppä ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8475946 / Viitattu 13.11.2021

† Tyrvää: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3079...
(oikea neljäs alhaalta); Tyrvään seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1697-1757, jakso 141: Vihityt 1725, kuolleet 1725; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656329 / Viitattu 13.11.2021
https://hiski.genealogia.fi/hiski/1n10d8?fi+0578+haudatut+2294
HISKI 3.5.1725 26.9.1725 Probsten Hr. Johan Wegelius 65 4 9

Östra Finland /1899/ 10.1.1899 no 6 sida 2/4 Utdrag ur 1717 års Almanack / hänvisat 3.2.2023
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/596344?term=S...