Timofei ("Rättšinä-Timoi") Vasileinpoika Bomba

Talollinen. Kuikkaniemi ja Savihaudat, Suojärvi.

"Bomba-Timoi", "Rättšinä-Timoi", "Vaškan Timoi"

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1855: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1855: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1855 г.:

Nro 8 -., synt. 15.01.1855, kast. 20.01.1855. Timofej. Vanhemmat: Kuikkaniemen kylän talollinen Vasilij Dementijev ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Marija Vlasova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja. Kummi: saman kylän talollinen Vasilij Stefanov.

Asiakirja

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8016920

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1882: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1882: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1882 г.:

Nro 14. vih. 19.09.1882. Sulhanen: Kuikkaniemen kyklän talollisen Vasilij Dometijevin poika Timofej, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon. 27 vuotta. Morsian: Varpakylän talollisen Grigorij Maksimov Tumanovin tytär, neito Marija, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon. 20 vuotta. Todistajat: sulhasen - Kokonniemen kylän talollinen Stefan Sidorov ja Kotajärven kylän talollinen Jegor Nikitin. morsiamen - Varpakylän talollinen Nikita Grigorijev Mara ja Hukkalan kylän talollinen Pavel Ivanov.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4111507

Kuolema / Death / Смерть:

Suojärven Annantehtaan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1929: Suojärvi Annantehdas Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1929: Суоярви Аннантехдас православный приход, метрические книги, смертей 1929 г.:

Kuolinmerkintä (Katiha 2, Suojärvi Annantehdas ort.):

Kuolinpäivä: 28.6.1929, Hautauspäivä: 30.6.1929, Asuinpaikka: Kuikkaniemen kylä, Ammatti: Tal., Etunimi: Timofei, Muut etunimet: -, Patronyymi: Vasilin p., Sukunimi: Bomba, Syntymäaika: 1855, Sukupuoli: Mies, Siviilisääty: -, Ikä (vv/kk/vk/pp): 74 / 0 / 0 / 0, Yliviivaus: Ei, Kuolemaan liittyvää: -, Hautaukseen liittyvää: Kuikkaniemen h.maalla, Kuolinsyy: -, Kuolinseurakunta: -, Hautausseurakunta: -, Kirkonkirjan sivu: -, Lisätiedot: Past. A. Karpin ja lukkari M. Iltonov.

http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=K19290000683&srk=1001

Elämäkerta / Biography / Биография:

Domentei Pavelinpoika Bomban pojanpoikaa Bomba-Timoita kutsuttiin nimiarkiston mukaan leikillisesti Rättšinä-Timoiksi. [1] Rättšinä tarkoitti Karjalassa pitkä paitaa (rättšinälleh = paitasillaan). Tarkempaa merkintää siitä, mistä tämä lisänimi johtui, ei ole löydetty kertomuksista. Kenties Timoilla oli erityinen pukeutumistyyli, tai sitten sattui joskus tapahtuma, johon paita liittyi jollain tapaa. [2]

Vaškan Timoi vaikutti Suojärven herrasväen seuraelämään kertomansa sadun pohjalta. Suuri taidetapahtuma oli se kun jolloinkin 1910-luvun alkuvuosina esitettiin Leppäniemen koululla kaksi eri kertaa ooppera Prinsessa Kultatähti. Sen oli Vaškan Timoin kertoman sadun pohjalta kirjoittanut ja säveltänyt Paul Tulehmo. Kun Tulehmo sävelteli ja suunnitteli oopperaansa ja kertoili siitä työn edistyessä, sanoi Timoi: "Vai en ol'is sanonnuh kogo zuakkunua (satua), kui ol'izin t'iedännyt, kui suuri ruaje siit roiteh" (miten suuri työ siitä tulee). [2, 3]

Oopperan juoni oli seuraava: Noita-akka oli vaihtanut prinsessan omaan tyttäreensä ja tuonut prinsessan metsään, missä tämä suureksi vartuttuaan oli paimentyttönä. Prinsessan otsassa oli hyvän haltijan antama kultainen tähti. Valeprinsessalla ei ollut tähteä otsassaan ja sen vuoksi hänen piti mennä öisin äitinsä eli noita-akan luo, jotta tämä tekisi hänen otsaansa tähden. Naapurimaan prinssi tuli kosimaan prinsessaa. Hän ei kumminkaan mieltynyt valeprinsessaan. Kävellessään metsässä hän tapasi oikean prinsessan ja näki tämän otsassa kultaisen tähden. Prinssi kertoi tästä linnassa ja koko hovi tuli metsään. Asia selvisi, prinssi sai oikean prinsessan ja valeprinsessa ankaran rangaistuksen. [3]

Muistokirjoitus: [4]

Timo Bomba kuoli puolivälissä kahdeksankymmenennen ikäisenä kotonaan Suojäven Savihaudoissa. Hän ei ollut niitä henkilöitä, jotka kiipeilevät ja asettuvat yhteiskunnan ylimmille rapuille kaikenkansan nähtäväksi. Sittenkin hän oli Suojärven yksi merkityksellisempiä henkilöitä. Hänessä asui uskonnollisen mietiskelijän ja ihmiselämän arvoja laajalti ja syvästi tutkiskeleva suuri, jalo sielu. Jo varhaisesta nuoruusijästään saakka oli hän rappu-rapulta kohonnut ylemmäs omaa minäänsä, kuin sitkeä sotasankari vastoinkäymisistä huolimatta pitkällisen taistelun jälkeen valloittanut ihmiselämän vahvimman linnoituksen, voittanut väkevimmän vastustajansa. Hänen sielunsa oli kehittynyt uskomattoman herkäksi näkemään paljon ja kauas.

Saavuttaessan sielullisen voimakkuutensa, oli Timo Bomba saavuttanut myös korkeimman kansallsuustunnon. Kun kansallinen vakaumus horjahteli kautta Suomen sivistyneistönkin keskuudessa, niin Timossa se vain lujittui. Hän ei ollut siinä suhteessa kiihkoilija eikä täyden vakaumuksen mies, sellainen joita Raja-Karjala harvoin saa omakseen kutsua.

Hyvyyden ja oikeuden voitto vastusten kautta, kirkkaus koettelemusten kautta - siinä oli Timo Bomban elämänkatsomus. Ja siihen keskittyivät hänen tutkiskelunsa niin sielunelämässä kuin kansallisuustunnossaankin. Silloin kun maailmanmahtavt diplomaatit punoivat sotkuisia vyyhtejään ja armeijat iskivät vastatusten, näki oppimaton Timo Bomba sielunsa silmillä kansakuntien kohtalot, niin uskomattomilta kuin ne sillloin tutuivatkin. Ja kun hän reippaana ja iloisena kierteli ystäviensä parissa, niin tunsi hän kuoleman enkelin siipien suhahtelut ja tyynin mielin kertoeli läheisestä elämänsä erosta.

Ja kuolon enkeli kosketti häneen, vieden mukaansa yhden Raja-Karjalan suurimmista sieluista.

Viitteet:

• [1] Kirsti Kuutti: Tutustumme Kuikkaniemen kylään. Oma Suojärvi 2/2005, s. 12.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Lyyli Home: Suojärveläisten juhlaa ja arkea - Elämää Raja-Karjalassa 1800-luvulta talvisotaan. toim. Marko Home. 2017. 552 s., ss. 370-371.
• [4] Laatokka-lehden ilmoitus 1929. Ted LeClairen arkisto. Kooste: Tarja Leinonen.