Grigori Timofeinpoika Ratamaa

Maanviljelijä. Savihaudat, Suojärvi. Asui isojaon jälkeen Savihaudoilla.

Maanviljelijän töiden ohella Grigori Bomba osallistui yhteisten asioiden hoitoon, esimerkiksi venäläistämisen aikana hän oli ajanut Elonimen koulun asiaa, jotta lapset saisivat opetusta suomen kielellä. [1, 2]

Muistokirjoituksessa sanotaan Grigori Bomban ponnistelleen järkkymättömästi ja avoimesti kotikuntansa väestön taloudellisen sekä valistuksellisen elämän elvyttämiseksi, kuuluen jäsenenä moneen näitä kannattavaan yhdistykseen. (Kirsti Kuuttila, Pirkko- Liisa Tuohimetsä/ Keskisuomalainen 1.3.1946 teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.) [1, 2]

Grigori Ratamaan tytär, Pirkko-Liisa Tuohimetsä, on kertonut, ettei kotona nähty kanteletta, eikä sen soitosta ole kerrottu. Hän arveli isänsä soitelleen nuorempana perhepiirissä omiksi tarpeiksi, mutta kanteleen jääneen maanviljelijöiden töiden ja luottamustehtävien tieltä syrjään. Kanteleensoitosta on kuitenkin tietoja. A. O. Väisänen tapasi toisella keruumatkallaan silloin 29-vuotiaan Grigori Bomban Suojärven Savihaudassa. Bomba viritti uudenaikaisen kanteleensa kielet peräkkäin koulussa oppimansa duuriasteikon mukaan ja soitti Väisäselle uudella soittotavalla kolme kappaletta. (SKS/ A. O. Väisänen teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.) [1, 2]

Viitteet:

• [1] Anna-Liisa Tenhunen teoksessa Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi : karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013).
• [2] Kooste Lea Tajakka.

Kuolinilmoitus Laatokka 28.2.1946: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1742332?page=2