Tuomas Matinpoika Tuomala

http://hiski.genealogia.fi/hiski/8jnq0t?fi+0347+kastetut+2067

Tuomala

Tuomala sai nimen isäntänsä mukaan ja saunasta se alkoi Tuomalankin tarina. Sauna valmistui 1771 ja siellä ehti Tuomaan perhe lisääntyä monella lapsella, ennen kuin hän vuorostaan saattoi muuttaa uuteen uljaaseen taloon.

Tuomaan ei kuitenkaan tarvinnut, kuten Heikin aikoinaan, rakentaa pajaa eikä ensihätään omettaakaan. Hän saattoi ruokkia kotieläimensä aluksi Heikin tilavassa ometassa.

Talo oli rakennettu niin, että sen selkä oli Pajamäelle päin, kamarinpääty katsoi Ruokolaan, joka oli siinä aivan lähellä, ja porraspuoli oli Hautjärven suuntaan.

Tuomaan perhe oli vanhemman veljen mielisuosiossa. Heikistä oli mieluista nähdä, miten veljen perhe kasvoi. Se antoi aavistuksen siitä, että tässä oli kehittymässä uusi kylä ja asutus. Sitäpaitsi Heikki oli kiitollinen Tuomaalle häneltä saamastaan avusta vaikka sellainen asia saattoi jäädä sanomatta.

Kesti kuitenkin pitkään ennen kuin Tuomas sai oman torpansopimuksen. Hänen torppansa oli vielä kartanon jaon aikanakin vain osa Ruokolaa. Se katkeroitti Tuomaan mieltä. Asia kuitenkin korjautui pian.

Ruokolankulmalaisten elämään ei kartanon jako vaikuttanut paljonkaan. Maanmittarit olivat Heikin ja Tuomaan opastamina ravanneet metsissä rajalinjan vedossa. Heikin muistoksi he nimittivät Kylmässuon suunnalla rajakiven Heikinkiveksi ja odottivat tietenkin jonkinlaista vastapalvelusta "lämmikkeiden" muodossa. Rajankäynti yksinomaan selvensi asioita Ruokolankulmalla.

Niin säännöllisesti kuin ennen ei täältä käsin enää käyty rippikirkossa. Kinkereillä käytiin ja lapset opetettiin lukemaan sisältä ja ulkoa.

Matkat suuntautuivat enemmänkin Orimattilaan ja Hollolaan. Ikivanha hämäläisten käyttämä oikotie Porvooseen oli hyvänä pohjana ratsaspolulle, jonka kavioura vuosi vuodelta kävi yhä selvemmäksi. Karkkulasta, Huhdanojalta ja Luhtikylästä kävi ihmisiä sepän luona. Joskus kuului pajasta kalke öisinkin, kun vieras tarvitsi aamuksi työkalunsa ja oli itse lietsomassa tulta.

Sitä paitsi oli Lahti-niminen kylä Hollolassa kehittynyt kauppapaikaksi. Sinne sopi viedä hevosen selkäkuormana jotain myyntiin sopivaa, kuten puukkoja ja sirppejä. Nämä pilaantumattomat tavarat olivat yksi sepänammatin etu verrattuna niihin, jotka joutuivat kuljettamaan voita ja kutunjuustoa saadakseen suola- ja kahvirahoja.

Porvoo oli ollut varsinkin Hautjärven ruotsinkielisen väestön mieluinen kauppapaikka, mutta kun se v. 1760 lähes tyystin paloi, olivat Lahti ja eräät muut paikat aina Helsinkiä myöten saaneet Hautjärveläisiä asiakkaita.

Lahti sai hyväkseen Ruokolankulmalaiset.

Lähde: Tää neljäskii vaa vuavattii, Tot noin, 1979 sivut 44 - 45

______________________________________________________________________

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2340...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2341...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3402...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3420...

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1750-1763 (I Aa:3) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705224

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705329

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705425

Vihitty Pukkilassa 5.4.1772

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705436

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705534

Mäntsälän seurakunnan arkisto, rippikirja 1782-1799 (I Aa:5) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705608

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja II 1811-1821:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7703413

Pää- ja rippikirjat > Rippikirja I 1830-1840 (I Aa:11):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5706661

GEDCOM Note

Status: Personal information researched

http://hiski.genealogia.fi/hiski/8jnq0t?fi+0347+kastetut+2067

Tuomala

Tuomala sai nimen isäntänsä mukaan ja saunasta se alkoi Tuomalankin tarina. Sauna valmistui 1771 ja siellä ehti Tuomaan perhe lisääntyä monella lapsella, ennen kuin hän vuorostaan saattoi muuttaa uuteen uljaaseen taloon.

Tuomaan ei kuitenkaan tarvinnut, kuten Heikin aikoinaan, rakentaa pajaa eikä ensihätään omettaakaan. Hän saattoi ruokkia kotieläimensä aluksi Heikin tilavassa ometassa.

Talo oli rakennettu niin, että sen selkä oli Pajamäelle päin, kamarinpääty katsoi Ruokolaan, joka oli siinä aivan lähellä, ja porraspuoli oli Hautjärven suuntaan.

Tuomaan perhe oli vanhemman veljen mielisuosiossa. Heikistä oli mieluista nähdä, miten veljen perhe kasvoi. Se antoi aavistuksen siitä, että tässä oli kehittymässä uusi kylä ja asutus. Sitäpaitsi Heikki oli kiitollinen Tuomaalle häneltä saamastaan avusta vaikka sellainen asia saattoi jäädä sanomatta.

Kesti kuitenkin pitkään ennen kuin Tuomas sai oman torpansopimuksen. Hänen torppansa oli vielä kartanon jaon aikanakin vain osa Ruokolaa. Se katkeroitti Tuomaan mieltä. Asia kuitenkin korjautui pian.

Ruokolankulmalaisten elämään ei kartanon jako vaikuttanut paljonkaan. Maanmittarit olivat Heikin ja Tuomaan opastamina ravanneet metsissä rajalinjan vedossa. Heikin muistoksi he nimittivät Kylmässuon suunnalla rajakiven Heikinkiveksi ja odottivat tietenkin jonkinlaista vastapalvelusta "lämmikkeiden" muodossa. Rajankäynti yksinomaan selvensi asioita Ruokolankulmalla.

Niin säännöllisesti kuin ennen ei täältä käsin enää käyty rippikirkossa. Kinkereillä käytiin ja lapset opetettiin lukemaan sisältä ja ulkoa.

Matkat suuntautuivat enemmänkin Orimattilaan ja Hollolaan. Ikivanha hämäläisten käyttämä oikotie Porvooseen oli hyvänä pohjana ratsaspolulle, jonka kavioura vuosi vuodelta kävi yhä selvemmäksi. Karkkulasta, Huhdanojalta ja Luhtikylästä kävi ihmisiä sepän luona. Joskus kuului pajasta kalke öisinkin, kun vieras tarvitsi aamuksi työkalunsa ja oli itse lietsomassa tulta.

Sitä paitsi oli Lahti-niminen kylä Hollolassa kehittynyt kauppapaikaksi. Sinne sopi viedä hevosen selkäkuormana jotain myyntiin sopivaa, kuten puukkoja ja sirppejä. Nämä pilaantumattomat tavarat olivat yksi sepänammatin etu verrattuna niihin, jotka joutuivat kuljettamaan voita ja kutunjuustoa saadakseen suola- ja kahvirahoja.

Porvoo oli ollut varsinkin Hautjärven ruotsinkielisen väestön mieluinen kauppapaikka, mutta kun se v. 1760 lähes tyystin paloi, olivat Lahti ja eräät muut paikat aina Helsinkiä myöten saaneet Hautjärveläisiä asiakkaita.

Lahti sai hyväkseen Ruokolankulmalaiset.

Lähde: Tää neljäskii vaa vuavattii, Tot noin, 1979 sivut 44 - 45

______________________________________________________________________

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2340...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2341...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3402...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3420...

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1750-1763 (I Aa:3) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705224

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705329

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705425

Vihitty Pukkilassa 5.4.1772

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705436

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1764-1781 (I Aa:4) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705534

Mäntsälän seurakunnan arkisto, rippikirja 1782-1799 (I Aa:5) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5705608

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja II 1811-1821:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7703413

Pää- ja rippikirjat > Rippikirja I 1830-1840 (I Aa:11):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5706661

Asui Hautjärven Rukolassa tyttären, Helenan, syntyessä.

[http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=222&kuid=5708880&a...]