Tyyne Matilda Matintytär Huhta-aho

Huhta-ahon torpan emäntä Keuruun Liesjärvellä. Valkeajärven Raitamäen torpparin tytär Pihlajavedeltä.

Elämäkerta

Tyyne Matilda Matintytär syntyi Pihlajavedellä Matti Juhonpoika ja Maria Jaakontytär Valkeajärven torpan Raitamäen torppariperheen neljäntenä lapsena. Sekä Matti-isä että Maria-äiti olivat syntyneet Etelä-Pohjanmaalla, Matti Kauhavalla ja Maria Alavudella, ja he olivat eri teitään päätyneet Pihlajavedelle kuten monet muutkin eteläpohjalaismuuttajat siihen aikaan. Tyynen ollessa vasta vuoden ikäinen vuonna 1900 perhe hyvästeli Raitamäen torpan ja asui nelisen vuotta itsellisinä Valkeisenniemessä, joka sekin oli Valkeajärven torppa, ennen muuttoa Keuruun Liesjärvelle.

Valkeisenniemessä asuessaan Matti Juhonpoika perheineen otti nimekseen Somppi. Nimen valinnan syistä ei ole tietoa. Pihlajavedellä on Sompin talo, mutta suku- tai muuta tunnettua yhteyttä sinne ei ollut. Matin äidinäiti oli kotoisin Kauhavan Ala-Sompista. Ehkä sekä uudella että vanhalla kotiseudulla esiintynyt nimi kuulosti hänestä mukavalta ja tuli siksi valituksi.

Keuruun Liesjärvelle Niinisaaren torppareiksi Tyynen lapsuudenperhe muutti vuonna 1904. Seuraava merkintä Tyyne-tyttärestä löytyy Liesjärven piikojen luettelosta. Liesjärveltä Tyynelle löytyi myös sulhanen, Huhta-ahon torpparin poika Kalle Vihtori Abrahaminpoika. Nuoripari vihittiin vuonna 1907, minkä jälkeen he asettuivat vuorostaan torppareiksi Huhta-ahon torppaan. [1]

Tyynen tyttärentytär Marjatta Kauttu on muistellut isovanhempiaan seuraavasti:

Tyyne-mummu oli hauska ja vitsikäs, aina pieni huumori silmäkulmassa vaikka hänellä oli aika kova elämäntaival takanaan. Lapsia Tyynellä oli 7, kolme tyttöä ja 4 poikaa. Pojista Kalle kaatui sodassa.

Kansalaissodan aikana muori oli valkoisten tappolistalla ja häntä tultiin hakemaan kotoa vankileirille. Mukana oli naapurin isäntä ja joitakin muualta tulleita miehiä, jotka odottivat reessä kun isännän piti hakea Tyyne-emäntä kyytiin. Isäntä palasi reen luo todeten, että eiköhän jätetä Tyyne tänne lapsiensa kanssa kotiin kun ei ole eläessään mitään pahaa kenellekään tehnyt. Miehet suostuivat ja Tyyne-mummu kertoikin muistellen kiitollisuudella tuota isäntää, joka oli pelastanut hänet ja antanut lasten äidin jäädä kotiin. Se oli ollut kova paikka Tyynelle.

Tyyne kuoli Ähtärin sairaalassa. En muista mihin hän kuoli, mutta hänellä oli sokeritauti ja hänen toinen jalkansa jouduttiin amputoimaan. Kun kävin häntä viimeisen kerran tapaamassa, huikkasi hän minulle kun olin lähdössä, että ”Muista sitten tyttö elää siivosti” ja nauroi makeasti päälle. Nämä olivat hänen viimeiset sanansa minulle.

Kalle oli sellainen lyhyt ja hauska ukko. Hän harrasti kalastamista. Kautulla käydessään hän perkasi kalat puutiinuun, suolasi ne ja niitä sitten syötiin talven aikana. En tiedä mihin hän kuoli.

Tyyne-mummin äitiä Maria Somppia muistan hämärästi, Hän asui Huhta-Ahon kulmakammarissa. Hän oli sellainen parantajanainen ja teki jotain ihmeellisiä temppuja joita eivät lapset ymmärtäneet. Hän tiesi paljon asioita ja oli sellainen vanhan kansan ihminen. Hän kuoli tehdessään tulia kammarinuuniinsa.

Hevosella kuljettiin sukuloimassa Kautulta Huhta-Aholle, matkaa oli n. 30 km. Talvella aisakello kilisi hienosti Teemun valjaissa ja matka taittui. [2]

Tyyne ja Kalle lastensa Taunon, Toinin ja Taiton kanssa noin vuonna 1915.

Tyyne ja Kalle.

Huhta-ahon vanha emäntä ja muori Tyyne lastensa ympäröimänä. Vasemmalta Tauno, Taito, Aaro, Toini, Siiri ja Sylvi.

Tyyne.

Tyyne Huhta-ahon kuolinilmoitus.

Lähteet ja lisätietoa

[1] Kirkonkirjalähteet

• Pihlajavesi > syntyneet, 1858-1894 > 131: 1889 helmi-maalis https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1879-1888 > 116: Walkeajärvi Raitamäki torp https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1889-1899 > 141: Kömin ruotia, Walkeajärvi No 7 Raitamäki torppa, Jokiaho torp https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 142: Walkeajärvi No 7 Walkeisenniemi torppa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...
• Keuruu > muuttaneet, 1896-1904 > 38: Sisään 1904, Ulos 1904 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=315...
• Keuruu > rippikirja, 1900-1909 > 382: Liesjärvi, Niinisaari r.torppa Somppi https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...
• Keuruu > rippikirja, 1900-1909 > 274: Liesjärvi, No 3 a renkejä, piikoja https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...
• Keuruu > vihityt, 1905-1909 > 13: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=141...
• Keuruu > rippikirja, 1900-1909 > 339: Liesjärvi, No 10 Huhtaaho torppa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...

[2] Anu Vuorinen: Toihi Kautun o.s. Huhta-aho tiedot (sis. myös Tyyne Huhta-ahon tiedot, julkaisematon)

Aineiston Tyyne Huhta-ahon profiilia varten on toimittanut Anu Vuorinen.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 25. viikkoprofiili (17.6. - 23.6.2019).