Toini Dagmar Kauttu

Emäntä Joenniemessä Pihlajavedellä. Huhta-ahon torpparin tytär Keuruun Liesjärveltä.

Elämäkerta

Toini Dagmar Huhta-aho syntyi Huhta-ahon torppariperheen toiseksi vanhimpana lapsena Keuruun Liesjärvellä. Kaste toimitettiin Ähtärissä. [1]

Sairaus, jota Toini peitteli koko elämänsä, oli paha psoriasis-ihottuma. Hän oli 2-vuotiaana vetänyt kuuman vesikattilan hellalta päälleen. Pieni tyttö paloi pahoin, nahka liukesi silmien päälle, toisesta kädestä paloi lihaksia niin, että siinä vielä aikuisenakin tuntui painauma hauislihaksen kohdalla. Hoidoista ei silloin ollut tietoa, mutta lääkäri oli myöhempää todennut Toinin ihottuman alkaneen siitä, shokista ja säikähdyksestä minkä lapsi silloin koki. Silmät olivat kaksi viikkoa olleet niin turvoksissa, ettei tiedetty tuleeko tyttö koskaan enää näkemään.

Nuorena tyttönä Toini kävi Myllymäellä Saliinin ompeluopissa. Tästä hänellä on todistus, jossa todetaan, että hän on suorittanut tarvittavat opinnot ja voi toimia ompelijana. Sitä työtä Toini ei paljon kerinnyt tekemään, sillä hän tapasi 18-vuotiaana Kallen. Nuoret tapasivat tansseissa Liesjärven Työväentalolla. Tanssipaikan vieressä oli valmistumassa koulu, jota isä Matti ja Kalle olivat rakentamassa. He kihlautuivat vuosi tapaamisen jälkeen. Nuorten sanotaan käyneen kihlamarkkinoilla kun kävivät ostamassa kihlasormukset.

Pian kihlautumisen jälkeen Toini muutti Liesjärveltä Pihlajavedelle, joen rannalle, Kautun taloon. Hänestä tuli miniä Matti ja Amanda Kautulle. Kallelle ja Toinille syntyi kaksi lasta, poika Mauno 1930 (k. 1992) ja tytär Marjatta 1937.

Toini-äidillä oli harvoin rahaa ja kaikki oli aina pyydettävä Kalle-isältä. Toini hoiti navettaa ja siellä ollutta kahta-kolmea lehmää, joitakin vasikoita, lampaita ja kanoja. Tallissa oli tietenkin hevonen ja sillä Kalle ajoi rahtia. Toini sai lehmistä pientä tuloa, tinkimaidosta ja kirnuamastaan voista. Nämä rahat hän sai käyttää lastensa Maunon ja Marjatan tarpeisiin, mutta eihän sitä paljon ollut.

Maunon kouluun meno oli farssi sinänsä. Isä Kalle ei meinannut millään suostua, että Mauno lähtee opiskelemaan Haapamäen yhteiskouluun. Kalle oletti, että Mauno jää hoitamaan kotitilaa kun he vanhemmat eivät enää jaksa. Toini teki kaikkensa, jotta poika pääsi kouluun. Haapamäen yhteiskoulun rehtori lupasi maksaa ensimmäisen vuoden lukukausimaksun, jos Mauno pystyy lukemaan itsensä suoraan toiselle luokalle. Sisukas poika teki sen ja niin oli isänkin taivuttava ja annettava lupa koulun käyntiin. Maunon koulutaival jatkui aina Teknilliseen korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi 1956. Mauno hankki opiskelurahoja soittamalla haitaria erilaisissa juhlissa. Hän oli monesti nähty soittaja paikkakunnan häissä, syntymäpäivillä ja tansseissa. Hän harrasti myös valokuvausta ja häneltä jäi mittava negatiiviarkisto valokuvia. Marjatan osaksi jäi tilan työt ja vanhempien hoitaminen. Hän kävi kotitalouskoulun 1953. Tänä päivänä Marjatta pitää Kautun taloa kesäasuntonaan. Molemmat lapset avioituivat ja heille syntyi lapsia.

Toini muistetaan lempeänä, hyvätahtoisena ja iloisena, kaikki huomioon ottavana ja ymmärtäväisenä sovittelijana. [2]

Toini Kauttu nuorena neitona.

Toini ja Kaarle Kautun kihlakuva.

Matti ja Amanda Kauttu sekä miniä Toini ja poika Kaarle Kauttu.

Toini rakkaiden lehmiensä kanssa.

Toini navetassa mielityössään karjaa hoitamassa.

Kaarle ja Toini.

Kautun talo alkuperäisessä asussaan.

Kaarle, Marjatta, Toini ja Mauno Kauttu perhekuvassa.

Toini, Kaarle ja Mauno Kautun hauta Pihlajavedellä Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Keuruu > syntyneet, 1900-1916 > 293: 1910 elo https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=314...

[2] Anu Vuorinen (julkaisemattomat):

• Krants - Kauttu -suku ja sen vaiheet
• Kautun sukutaulut

Aineiston Toini Kautun profiilia varten on toimittanut Anu Vuorinen.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 24. viikkoprofiili (10.6. - 16.6.2019).