Vanja (Ivan) Pavelinpoika Tallas

Kauppias, kanteleensoittaja, säveltäjä, sanoittaja.

Kuikkaniemi, Suojärvi.

Nimenmuutos: 29.12.1930 nimi Trofimoff muutettu Tallakseksi.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1876: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1876: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1876 г.:

Nro 45 - 1.7. Ioann. Vanhemmat: Kuikkaniemen kylän talollinen Pavel Trofimov ja vaimo Maria Andrejeva, molemmat ortodokseja, miehen II ja vaimo I avioliitto. Kastettu 6.8., kummit: Arkangelin kuvernementin Onegan kihlakunnan Jesenskin kylästä valtiontalonpoika Jakov Osipov Sokolov ja Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakunnan Prääsän seurakunnan Prääsän kylästä valtiontalonpoika Ivan Julianovin vaimo Aleksandra Andrejeva.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4111022

Avioliitto / Marriage / Брак:

I

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1901: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1901: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1901 г.:

Nro 4. 25.5. Kuikkaniemeltä maakauppias Pavel Trofimovin poika Ioann Pavlov Trofimov, oikeauskoinen, I avioliittoon, 24 vuotta. Joensuun kaupungista kuolleen kauppias Mihail Karpov Hoppujevin tytär Maria, oikeauskoinen, I avioliittoon, 22 vuotta. Sulhasen todistajat: Varpakylästä talollinen Sozont Maksimov Matsinen ja Kuikkaniemeltä talollinen Ioann Dimitrijev Bombin. Morsiamen todistajat: Leppäniemeltä yläkansakoulun opettaja Matfei Mihailov Home ja saman kylän maakauppias Feodor Dimitrijev Agapov.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4112816

II

Suojärven Annantehtaan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1903: Suojärvi Annantehdas Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1903: Суоярви Аннантехдас православный приход, метрические книги, браки 1903 г.:

Nro 2. 29.1. Suojärven tehtaan maakauppiaan poika Ioann Pavlov Trofimov, oikeauskoinen, II avioliittoon, 27 v. Kitelän seurakunnan Kerisyrjästä maakauppiaan tytär Jelisaveta Petrova Ustinova, oikeauskoinen, I avioliittoon, 19 v. Sulhasen todistajat: Kitelän seurakunnan Impilahden kylästä maakauppias V. M. Kijema ja Kerisyrjästä maakauppias K. I. Leskinen. Morsiamen todistajat: Sortavalan kaupungista kauppiaan poika Väinö Vegelius ja Suistamon seurakunnan Laitioisten kylän talollinen Bruno Hofren.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3885929

Kuolema / Death / Смерть:

Vanja Tallas kuoli 18.07.1952 Turussa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Vanja Tallas oli ensimmäisten oppilaiden joukossa, kun kansakoulu aloitti toimintansa Suojärvellä. Kuikkaniemessä sijaitsi hänen isällään Pavel Trofimoffilla kaksi kauppapuotia, sen tiskin takana joutui Vanja jo poikasena rahvaaseen tutustumaan(...). (Nuori Karjala, n:o 4, 1949). Vanja avioitui Maria Mikontytär Hoppujevin kanssa ja myöhemmin Elisabeth Petterintytär Ustinovin kanssa.

Vanja Tallas toimi maanviljelijänä ja kauppiaana. Hän siirtyi itsenäiseksi yrittäjäksi, toimi sitten isänsä kaupassa ja mm. myi vakuutuksia. 1939 Turkuun muutettuaan hän sai työpaikan ortodoksisen seurakunnan isännöitsijänä. (Kastinen, Lyyli Homeen sukututkielma teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.)

Vanja innostui kanteleesta seitsemänvuotiaana. Jegor Vilgalta kuulemiaan vanhoja kantelesävelmiä Tallas somisteli omalla tavallaan. Hän mainitsi myös muita Suojärven kanteleensoittajia, kuten Feodor Happo, Jaakko Kulju ja Iivana Brelo. Laulujuhlilla Tallas tutustui Timo Lipitsään. A. O. Väisänen tapasi toisella sävelmienkeruumatkallaan Vanja Trofimoffin Suojärven Kuikkaniemessä. Tallas soitti 24-kielisellä kanteleellaan vanhaan tapaan kappaleita, esim. ”Vaivasta poigoa” ja ”Muanitus eli Ripatska”. Tallas käytti myös uutta soittotapaa, jossa vasen käsi säestää ja oikea soittaa melodiaa. (Tenhunen: Timonen, Tay Kper A-K Tolonen, SKS KRA A. O. Väisänen teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.)

Tallaksesta tuli vakiosoittaja laulujuhlille. Helsingissä 1921 Tallas edusti karjalaisia soittajia Stefan Jäniksen ja Maksim Kyyrösen kanssa. Sortavalan laulujuhlilla 1926 kaikki kanteleensoittajat olivat Karjalasta. Kalevalan riemujuhlilla Helsingissä Messuhallissa pidettiin 1.-10.3. 1935 kolme kertaa päivässä kanteleensoitto- ja runolaulutuokioita, kuulijoita saattoi olla kerrallaan kolmekin tuhatta. Kantele-esityksistä huolehtivat Vanja Tallas, Antero Vornanen ja Antti Rantonen. Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat olivat Sortavalassa kesäkuussa 1935. Ajan suunta-lehti kertoi lopettajaisjuhlasta, jossa Tallas soitti "Valamon kirkonkellot”. Vanja Tallaksen soittoa kuultiin radiossa vuosina 1928-1952 radio-ohjelmatietojen mukaan 28 kertaa. Suojärvellä asuessaan Vanja soitti paikallisissa juhlissa, kuten kotiseutumuseon ja suojeluskunnan tapahtumissa, maatalousnäyttelyssä sekä heimojuhlissa Raja-Karjalan eri pitäjissä. Heinäkuussa 1934 Vanja Tallas soitti muistomerkin paljastustilaisuudessa Suojärven Jehkilässä (Karjalan sivistysseuran pystyttämä muistomerkki Suojärven runonlaulajille). Tallas päätyi myös elokuvan Kalevalan riemumailta kuvauksissa avustaviin tehtäviin. Hän soitti filmin taustalle kanteletta sekä kaksirivistä hanuria. (Tenhunen: SKS A. O. Väisänen, Kalevalan 100-vuotisriemujuhlat. Ohjelma- ja näyttelyopas; Musiikkitieto 3/1935, Kastinen, Ajan suunta 1935, Uusi Suomi 1935, Laatokka 1935, Yleisradio Ohjelmalehti 1929, Oma Suojärvi 1994, Kantele, Entiset etniset, HS 1993 teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.)

Turussa Vanja Tallas jatkoi julkisia esiintymisiään ja esiintyi useassa yhteydessä muutoinkin. Tallasta pidettiin rajakarjalaisen ja muinaissuomalaisen kanteletyylin viimeisenä edustajana ja kehotettiin kuuntelemaan tarkasti hänen mietiskelevää soitantaansa. ”Muanituksessa soi vielä kokonainen maailmankuva, kohtalaisen kokonaisena”. (Tenhunen: Kantele, Entiset etniset, HS 1993 teoksessa Arja Kastinen & al.: Kizavirsi karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, 2013.)

Lähde:

Anna-Liisa Tenhunen teoksessa Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi : karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013)

Nuori Karjala, n:o 4, 1949

Lisäys: Lea Tajakka

Suomen Kansan Sävelmiä: V jakso, Kantele- ja jouhikkosävelmiä kertoo Vanja Tallaksesta seuraavaa:

Vanja Trofimov, kauppias, Kuikkaniemen kylä, synt. 1876. Voittaa soittajana muut julkaisijan tapaamat karjalaiset taitajat. Soittaa sekä vanhaan että uuteen tapaan. Edellistä noudattavat sävelmät sanoo muodostelleensa kotikylässään eläneeltä Johora Vilgalta kuulemainsa pohjalla. Sävelmissä ei esiinny muuntelua. Tähän on otettu Trofimovin 24-kielisestä kanteleesta vain sävelikkö, joka vanhaan tapaan soitettaessa tulee kyseeseen.

Kirjassaan "Karjalan talonpoikien oikeustaistelu" (vuodelta 1926) Matti Pennanen kirjoittaa seuraavaa:

ASUKKUUKSIEN (LAMPUOTIOIKEUKSIEN) SIIRROT.

Paikalliset keinottelijat:

Ivan Trofimoff "lampuotina" (Reunahuomatus: Ivan Trofimoff ei ole saanut perintökirjaa yhteenkään näistä tiloista.) :

Pavel Trofimoff'in poika Ivan, kauppias hänkin, on saanut:

1:0. Sergei Jefimoff'in (38) asukkuuden 1880 1/11 tilasta N:o 1, 1/4 arv.ruplaa, Kotajärvellä 2.9.1895 ja kuv. vahvistuksen 27.11.1896, "kosk' ei mitään moitetta siirtoa vastaan ole ilmoitettu". ✷

2:0. Feodor Samoiloff Partasen (20) asukkuuden 1880 1/6 tilasta N:o 4, 1/8 arv.ruplaa. Lietteellä 30.12.1909 annetulla B. von Troil'in päätöksellä, jonka Aug. Haapio on varmentanut. ✷

3:0. Matvei Oravan (79) asukkuuden 1/6 tilasta, 1/8 arv. ruplaa, N:o 1 Salonkylässä, samain viranomaisten allekirjoittamalla päätöksellä (N:o 9768 381/77 A.P.) V.1917 manttaalikirjassa on asukas Pavel Semenoff Orava (44), jonka poika Matvei on siirtänyt Trofimoff'ille ja tämä O.Y. Pitkäranta Bruk A.B:lle kaikki tilat 19.6.1917. (277/1917. S.D. N:o 16700)

✷) merkitsee, että talo on 1917 autio, asumaton ja viljelemätön.

Numerot ( ) sulkujen sisällä, nimen jälessä, ilmaisevat asukkaan syntymävuoden 19:sta vuosisadalla.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Kastinen Arja: Vanja Tallaksen Maanitus. 88 lehteä, kuvitettu, nuotteja. Lopputyö. Sibelius-Akatemia, Kansanmusiikin osasto, 1993. [http://ethesis.siba.fi/ethesis/showrecord.php?ID=71121]

Suomen Kansan Sävelmiä: V jakso, Kantele- ja jouhikkosävelmiä: Vanja Trofimov, s. 24 [http://esavelmat.jyu.fi//pdf/kjs.pdf]

1900-luvun alun karjalaisista kanteleensoittajista: [http://www.temps.fi/tutkimus/]

Vanja Tallas esiintyy tuntemattomassa roolissa mykkäelokuvassa Häiden vietto Karjalan runomailla (1921): [http://www.elonet.fi/fi/elokuva/107922]

Kantele (Etno.net): [http://etno.net/en/node/372]

[https://www.discogs.com/Various-Kantele-Folk-Music-From-Finland/rel...]

Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 50. viikkoprofiili (20.11.2016-26.11.2016).