Profiilit toivotaan lisättävän myös pääprojekteihin:
Suomi ja Karjala -projekti.
Paikkakunta Ruokolahti -projekti.

Ruokolahden Hauklappi (Село Хауклаппи). Hauklappi on tunnettu mm. siellä sijaitsevasta Kummakivestä. Kylän alkuperäinen nimi on ollut Professori Veijo Saloheimon mukaan Lappi ja sitä on asuttanut mm. saamelaiset. Lieneekö muuttunut Hauklapiksi, kun on maksettu veroja Viipurin linnaan Haukina. Toisinaan merkattu "Haukilappi" 1723-1811 rippikirjoissa ja 1801-1830 lastenkirjoissa.

"Joensuun yliopiston historian professori Jukka Korpela julkaisi hiljattain teoksen The World of Ladoga, joka käsittelee Laatokan alueen historiaa keskiajalla. Korpela tähdentää, että sillä valtavalla alueella, joka oli Äänisen ja Saimaan välillä, ihmiset liikkuivat yhtä mittaa ja elivät omaa elämäänsä mistään valtiollisista rajoista tietämättä. He olivat suomensukuisia, slaaveja tai saamelaisia. Varsinaista maanomistusta ei ollut, joten ihmiset olivat vapaita liikkumaan. He elivät kalastuksella, metsästyksellä ja – vähemmässä määrin – kaskiviljelyllä. Vain vähitellen Ruotsin vaikutusvalta eteni lännestä ja Novgorodin vaikutus idästä tälle alueelle. Vasta uuden ajan taitteessa saivat valtiolliset rajat merkitystä, kun Ruotsin kuningas ja Moskovan suuriruhtinas ryhtyivät verottamaan asukkaita niillä alueilla, joiden katsoivat kuuluvan itselleen, ja asettamaan tätä varten virkamiehiä." Lainaus Vehviläisten sukuseuran sivulta.

Ruokolahden historiaa Wikipediasta.
Ruokolahti on ollut rajaseutua vuosisatojen ajan. Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajojen merkki oli Haukkavuorella. Turun rauhassa vuonna 1743 raja siirtyi ja Ruokolahti liitettiin Venäjään. Ruokolahden seurakunta itsenäistyi Jääsken emäseurakunnasta vuonna 1572. Nykyinen, vuonna 1854 valmistunut kirkko on seurakunnan kolmas.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Ruokolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Jääsken ja Rautjärven rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ruokolahteen liitettiin alue Suomessa pysyneestä Jääsken osasta, joten Ruokolahti on Tohmajärven ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta. Pienestä osasta Ruokolahtea tuli osa Imatraa, kun Imatra muodostettiin Suomelle jääneestä osasta Jääskeä, sekä osasta Joutsenoa vuonna 1948.

Taloluettelo:

1734-1746
Hauklappi, Suickain
Hauklappi, Honcka Haloin
Hauklappi, Haloin
Hauklappi, Ackain
Hauklappi, Husu
Hauklappi, Kifwentaka
Hauklappi, Kurki

1747-1754
Hauklappi, Haloin
Hauklappi, Hauka (Myöhemmin Falck)
Hauklappi, Lukoin
Hauklappi Kelkanmäki, Lappalain
Hauklappi, Waldoin
Hauklappi, Molander
Hauklappi, Kiwentaka
Hauklappi, Kurki
Hauklappi, Ackain
Hauklappi, Lappalain

1812-1829
Hauklappi, Ackain
Hauklappi, Arpoin
Hauklappi, Falck
Hauklappi, Haloin
Hauklappi, Haloin, Ticki, Kurki
Hauklappi, Kurki
Hauklappi, Lappalain
Hauklappi, Pellin
Hauklappi, Waittin

1830-1840
Hauklappi no 2, Arpoin
Hauklappi no 3, Haloin, Ticki
Hauklappi no 4, Haloin, Talkunen
Hauklappi no 5, Lappalain
Hauklappi no 6, Pellin
Hauklappi no 7, Falck
Hauklappi no 8, Ackain
Hauklappi no 9, Waittin
Hauklappi no 10, Kurki

1852-1862
Hauklappi no 2, Lempinen, Wertanen
Hauklappi no 3, Lojander
Hauklappi no 4, Waltonen, Luukkonen, Halonen, Sikiö
Hauklappi no 5, Lappalainen
Hauklappi no 6, Pellinen
Hauklappi no 7, Falck, Hulkkonen, Hämäläinen
Hauklappi no 8, Akkanen
Hauklappi no 9, Laamanen, Waittinen, Tella
Hauklappi no 10, Lappalainen

1909-1919
Hauklappi no 2, Lempiäinen, Wertanen
Hauklappi no 3, Lojander, Kuosma
Hauklappi no 4, Halonen, Kietäväinen
Hauklappi no 5, Piiparinen (V), Scheéle (V)
Hauklappi no 6, Pellinen, Kuosma
Hauklappi no 7, Falck, Hulkkonen, Hämäläinen
Hauklappi no 8, Wertanen
Hauklappi no 9, Tella
Hauklappi no 10, Lappalainen, Wertanen, Marttinen (V), Kostiainen
Hauklappi no 11, Halonen (Avion kautta Wertasille)
Hauklappi no 12, Kainulainen (V), Lappalainen, Manninen, Pitkonen
V = Vuokralla