Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Juho Heikinpoika Turpeinen (1836 - 1909)
    Rippikirjassa: SSHY: Saarijärvi > rippikirja, 1850-1860 > 364: Pyrinlaks 1. Hakkara tp, Niemelä tp, sivu 365 Rippikirjassa vaimonsa ja lastensa kanssa: SSHY: Konginkangas > rippikirja, 1890-1899 > ...
  • Kalle Kallenpoika Hämäläinen (1842 - 1900)
    Johdonmukaisuus:Iivari Hämäläinen born after the death of his father Kalle Kallenpoika Hämäläinen.Iivari Hämäläinen born after the death of his mother Maria Sofia Juhontytär Möttönen. 1. puoliso: Vih...
  • Johan Keurulainen (1844 - 1904)
    * RK 1900-09 Konginkangas Pyyrinlahti nro 2 Kautto Pakkala mkt s. 202
  • Kauno Urpo Hamalainen (1911 - 1982)
    Siirtynyt konginkankaan srk vuonna 1929 Kanadaan. Kuollut Lake Worth Florida USA Haudattu Lake Worth Memory Gardens Lake Worth, Palm Beach County, Florida, USA
  • Otto Hämäläinen (1904 - 1961)

Tervetuloa Konginkankaan asukkaiden projektiin!

Konginkankaan asukkaat on Konginkankaan sukututkimusprojekti.

Konginkangas on Viitasaaren ja Saarijärven seurakuntien osista 1864 muodostettu rukoushuonekunta. Siitä tuli Viitasaaren kappeli vuonna 1867 ja itsenäinen seurakunta 1895, jolla oli ensimmäinen vakinainen kirkkoherra vuodesta 1909 alkaen. Vuoden 1993 alusta alkaen Konginkangas liitettiin osaksi Äänekosken kaupunkia.

Konginkankaan kylät

Kalaniemi, Konginkangas, Laajaranta, Liimattala, Pyyrinlahti ja Räihä

Konginkankaan naapurikunnat

Konnevesi, Rautalampi, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Vesanto, Viitasaari ja Äänekoski

Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit. Viitasaari kuuluu Pohjoinen Keski-Suomi -projektiin ja Konnevesi ainakin toistaiseksi Rautalammin projektiin.

Laajemmat projektit

Konginkankaan asukkaat -projekti on Viitasaari-Kivijärvi-alueen Pohjoinen Keski-Suomi -projektiin ja Vanhan Saarijärven sukupuu -paikkakuntaprojektiin liittyvä projekti. Projektit ovat osa alueellista Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia.

Laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki Konginkankaalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Konginkankaalla syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit kutsua ja hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Yhteistyökumppaneiden kutsuminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää yhteistyökumppaneita.

Niemelän torppa Konginkankaalta Seurasaaren ulkomuseossa Helsingissä

Suomen ensimmäisen ulkomuseon Helsingin Seurasaaren toiminta alkoi vuonna 1909 sen jälkeen, kun sinne oli siirretty ensimmäinen rakennuskokonaisuus Niemelän torppa Konginkankaalta Pyyrinlahden rannalta.

Museon nettisivuillakin kerrotaan, että torpan viimeiset asukkaat olivat 80-vuotias sokea Heikki ja hänen veljensä tyttärentytär 22-vuotias Iida. Keitä he olivat? Siihen kysymykseen vastaavat Heikki Turpeisen ja Iida Lylyoja o.s. Liimataisen Geni-profiilit.

Kuinka Heikki ja Iida sitten olivat päätyneet torpan viimeisiksi asukkaiksi? Niemelän torpan oli perustanut vuonna 1786 Iidan 2. isoisoisä Heikki Lassenpoika Turpeinen Liimattalan talon isännän kanssa tehdyllä kontrahdilla. Aluksi torpan väki asui vanhassa saunassa. Luultavasti kyseessä oli Liimattalasta siirretty sauna; sama sauna, jossa he olivat asuneet siihenkin saakka Liimattalan palvelusväkenä ollessaan. Torppaan muutti neljä henkilöä, Heikin lisäksi hänen vanhempansa Lasse ja Liisa sekä sisko Liisa.

Niemelässä Heikki Lassenpoika nai Magdalena Ristontyttären vuonna 1792. Liisa-sisko meni naimisiin vuonna 1795 Liston torppaan. Niemelän torpan pihapiiriin karttui hiljalleen uusia rakennuksia. Joku aitta lienee tullut uusien asukkaidenkin mukana. Paikkakunnalla oli tapana, että tyttö vei naidessaan aittansa mukanaan uuteen kotiinsa.

Heikki Lassenpojan kuoltua vuonna 1824 tuli Heikki Heikinpoika torpan isännäksi. Pian sen jälkeen hän toi miniäksi Niemelään Johanna Olavintyttären. Heikki Heikinpojan veljet Matti ja Juho muuttivat toisiin torppiin samalla paikkakunnalla. Johannasta tuli torpan emäntä kuitenkin vasta anoppinsa Magdalenan kuoltua vuonna 1841. Siitä alkaen hän emännöi torpassaan yli puoli vuosisataa.

Johanna Olavintyttären kerrotaan olleen tarmokas ja ymmärtäväinen nainen. Pian hänen emännäksi tulonsa jälkeen rakennettiin saunan jatkeeksi entistä asumusta suurempi savutupa vuonna 1844. Heikki Heikinpojalla ja Johannalla oli viisi lasta: Heikki, Eeva Kaisa, Liisa, Juho ja Karoliina.

Lapsista Eeva Kaisa meni naimisiin Viitasaarelle vuonna 1855. Juho Heikinpoika toi Niemelään miniäksi Liisa Kallentyttären. Heille syntyi Niemelän viides sukupolvi: tytär Josefina ja pojat Johannes ja Aukusti. Torpan asukasluku oli 1860-luvun keskivaiheilla 9 henkilöä, mikä oli suurin torpassa yhtäaikaisesti asuneiden asukkaiden määrä.

Asukkaiden määrä pieneni, kun Heikki Heikinpoika kuoli vuonna 1868. Hiukan myöhemmin Johanna-tytär meni naimisiin Sunttilan torpparin Niko Liimataisen kanssa. Juho otti kuitenkin tyttärentyttärensä Iidan jo aivan pienenä kasvatikseen, ja Iidasta tuli osa Niemelän perhettä. 1890-luvulla käytiin katkera riita torpan kontrahdista. Niemelän viljelysmaat oli jo aiemmin jaettu Matolan ja Kallulan talojen kesken. Matolan isäntä halusi myydä Niemelän palstan ja nosti kanteen asukkaiden häätämiseksi. Niemeläläiset hävisivät riidan. Vaikka häätöä ei toimitettu, elämä Niemelässä ei palannut ennalleen. Tulevaisuuden usko oli kadotettu eikä tilaa kyetty parantamaan.

Johannes Juhonpoika ei halunnut jäädä torpan uusiin oloihin vaan lähti siirtolaiseksi Amerikkaan. Vuosina 1903 ja 1905 kuolivat Johanneksen äiti Liisa ja täti Karolina. Yhden talven 1808-1909 aikana haudan lepoon lähti torpasta kolme asukasta: Johanneksen isä Juho, täti Liisa ja veli Aukusti. Jäljelle jäivät vain Heikki ja Iida, jotka muuttivat pois kun rakennukset siirrettiin Seurasaareen.

Edellä kuvattuihin torpan vaiheisiin toi valoa Kotiseutu-lehden juttu vuodelta 1911. Parhaiten torppaan pääsee tutustumaan Seurasaaressa paikan päällä.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/7d/35/ed/cb/53444844774443e4/niemela_paarakennus_large.jpgNiemelän torpan päärakennus Helsingissä Seurasaaren ulkomuseossa heinäkuussa 2017

Projektisivun lähteet.