Kylä Juhtimäki, Ikaalinen

Projekti aloitettu 4.2.2022.

Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.

Maanmittauslaitoksen paikkatieto Juhtimäki

Muistelmia Juhtimäen kylästä ja sen sen seuduilta (Kirjoitti K. L . . . n).
Tämä kylä, joka sijaitsee Ikalisten pitäjään itäpuolisella rajamaalla, on hywin tietty ja tunnettu monelta suomen asukkaalta. On kuitenkin armaassa isänmaassamme niitäkin, jotka eiwät ole nähneet tätä kylää. Noh, kylläpä niitä kyliä nähty on, mikä hän erinomainen tämä sitte lienee? ajattelee miettien ehkä moni asian tuntematon. Juhtimäki 'on korkeampia harjuja eli mäkiä Suomen maassa, jonka wuoksi sieltä on hauska ja ihana näköala ja eroawa muitten paikkakuntain suhteen. Siinä korkealla harjulla sijaitsee neljä taloa, nimeltä Toiwonen, Liitiä, Kestilä ja Nisula, jotka ikiwanhoista ajoista asti (jos kansan muistossa säilyneitä kertomuksia woi uskoa) tunnetaan asutuksi. Erän talon, joka on noin kahta ruotsin wirstaa länsiluoteesen päin edellä nimitetyistä taloista, kerrotaan myös perustetun samassa kuin nämät edellä mainitut neljä taloakin. Kansan muistossa on edellä mainittujen talojen perustuksesta seuraawa kertomus: Oli muinoin wiisi weljestä, joista yksi sanoi: „tuoss' mä toiwon eläwäni" ja perusti talon, jonka nimitti Toiwoseksi. Toinen sanoi: „tuohon mä liitän itseni", ja hän perusti Liitiän talon. Kolmas eli Kestilän talon perustaja arweli tässäpä minun kestää kellistellä" ja neljäs eli Nisulan perustaja sanoi: „tuoss' ma nisuja kaswatan". Wiides sanoi: „tänne menen kauwas erämaahan" ja perusti Erän talon— Liitiän talossa on sangen wanhalta näkywä huone, jonka owen päällisessä seinähirressä on wuosiluku 1668. Tästä näkyy, että talot owat wanhoja ja kauwan asutuita. Niiden maanwiljelys on kuitenkin sangen wähäpätöistä, waikka kauwan jo työn alaisena ollut. Se wanhanaikainen huhtain ja kaskien wiljelystapa on näitten taloin asukkailla wielä enim mästi woimassa. On ollut aikakausi, jolloin näitten talojen asukkaat owat yrittäneet suowiljelyksiä, mutta niistäpä wähän muinaisjälkiä waan tuntuu, ja näitä muinaisen suowiljelyksen merkkiä näkyy, Toiwosen teoksia, kruunun puistossa Pahnuslammin rannalla, saman talon teoksia ja saman talon maalla, Jokijärwen ran noilla. Kestilän talon teoksia on kruununpuistossa, Aulin korwessa, ja Kaletton järwen rannoilla. — — Jos nyt katselemme sen kylän kauneutta, niin on nähtäwänä ylänteisellä harjulla neljä taloa aiwankuin ka osta luoteesen wedetyllä linjalla, joitten päärakennukset owat punaseksi maalatut. Pellot owat kawerrellut kiwiselle harjulle, jossa suuret kiwiriutat owat äärillä ja tienoilla.
Niinkuin jo alussa mainitsin, sijaitsee nimitetty kylä kaikista Suomen kylistä korkeimmalla. On kuitenkin se kaikkein korkiampi mäenharju Toiwosen talon pohjoispuolella, lähellä mainittua taloa, korkein harju, jota Kankaanmäeksi nimitetään, ja jossa seisoo wahwoilla, wakawilla juurillansa tukewanlainen, juurelta läpimitaten noin kahdeksaa desimetriä paksu honkapuu, jonka juuresta alasille oksille on ylös ja alas käytäwät eli n. s. tikapuut laitettu ja siten pian saatu mainittu honka katselutorniksi, josta katseleminen on sangen ihanaa ja ihmisluontoa wirkistä wää. Jos katsoo itää kohden, näkyy saman mäen äärellä suorakulmion kaltainen järwi, sen takaa pieni torppa, wielä edempänä kruunun puisto, sen tuuheat honkametsät ja etäämmältä siintää Kurun seurakunnan wuoriset ja järwiset maat. Eteläistä ilmaa kohden etäämmälle katsoen näkyy siintäwän tuo aawa Näsijärwi, josta laineitten wälähtelemistä ja höyrylaiwain sawua selwällä ilmalla katselija heikosti woi huomata. Katsoessa läntiselle suunnalle, näkyy, likitienoille silmäillen, Petojärwi ja sen takana Peuraniemen ja Koksalon talot ja loitommalta siintää Kyrösjärwen laineet ja sen rannalta kiiltää Ikaalisten kirkon lasitorni ja wielä näkywän awaruuden periltä siintää Watulan harju. Waan laskekaamme jo alas Toiwosen honkapuusta, tehden pysäyksen, waikka ei poikkeusta.
Tampereen Sanomat, 05.09.1887, nro 104, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/461276?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu:06.07.2024

RIUTTASKORPI Vuoden 1589 tarkastusmaakirja: på Köräboers eremarck aff Williakala by i Riuttakorpi on viisi uudisasukasta, VA 2401b f. 603.
Kyrön tk 22.3.1570 Viljakkalan kylän Mikko Lempi (talo IV) ja Erkki Olavinpoika (talo XII) tuomittiin kuolemaan, koska he olivat ryöstäneet kuudelta savolaiselta talonpojalta tavarat ja korjanneet sadon heidän pelloiltaan. ”Hyvien miesten” (lautamiesten ?) pyynnöstä heidät kuitenkin armahdettiin ja päästettiin 40 markan sakoilla. VA 2236 f. 8v. Kyse oli ilmeisesti ryöstöretkestä Viljakkalan kylän erämaihin sijoitettujen savolaisten luo Juhtimäkeen (nykyään Ikaalista) ja Riuttaskorpeen (nykyään Kurua), sillä juuri niissä voi olla siihen aikaan yhteensä kuusi uudisasukasta.
Seppo Suvanto Ala-Satakunnan Ruoveden hallntopitäjä s.2337

Ikaalisten talonhaltijaluettelo

Ikaalisten talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

Taloja

• Erä l. Vähä-Erä l. Vähäjärvi
• Kestilä
• Kuivasniemi l. Liesjärvi
• Liesjärvi
• Liitiä Liitiän talonhaltijoita ja asukkaita
• Nisula
• Peuraniemi
• Toivonen Toivosen talonhaltijoita ja asukkaita
• Viitaniemi

Ikaalisten kylät

Haapimaa I Heittola I Heltee I Höytölä I Ikaalinen I Isoröyhiö I Jauhokuonomaa I Juhtimäki I Kallionkieli I Kalmaa I Karhoinen I Karttu I Kiiala I Kilvakkala I Kolkko I Kovelahti I Kurkela I Leutola I Luhalahti I Läykkälä I Miettinen I Niemi I Riitiala I Sammi I Sarkkila I Sikuri I Sipsiö I Tevaniemi I Vahojärvi I Vatsiainen I Vatula I Vehuvarpee I Viljala I Vähäröyhiö

Digitoidut Lähteet

• Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I Alhonen, Pentti, Papunen, Pentti, Sarkki-Isomaa, Seija [1]
• Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II Vappula, Jorma
• Ikaalisten entisen emäpitäjän historia III Markkola, Pirjo, Vappula, Jorma
  
• Digihakemisto
• Suomen sukuhistoriallinen yhdistys, SSHY
• Suomen sukututkimusseura
  
• Satakunnan voutikuntien tilejä - 1920 Maakirja 1540-1540, jakso 38, sivu 65-66: Kyrö (Aureen neljännes) ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8451890127&aineistoI... / Viitattu 4.11.2023 [2]
• Satakunnan voutikuntien tilejä - 1920 Maakirja 1540-1540, jakso 39, sivu 64: Kyrö (Aureen neljännes); Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8451890130&aineistoI... / Viitattu 4.11.2023 [2]
• Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, Seppo Suvanto, arkistoitu
• Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri, Satakunta : kotiseutututkimuksia 5, Jalmari Jaakkola

Kirjallisuus

SSHY DigiWiki kattava listaus Ikaalisiin liittyvästä kirjallisuudesta sivuston loppupuolella.

Sukututkimus

Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry edistää Suur-Ikaalisten alueen sukujen tutkimista ja toimii alueen suku-, talo- ja kylähistoriaa tutkivien yhdyssiteenä.

Satakunnan voutikuntien tilejä - 2400 Ylä-Satakunnan maakirja ja tilikirja 1589-1589, jakso 48: MK 1589-1589...Rowesi Sochen....Juhtimäki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8489162358&aineistoI... / Viitattu 6.9.2024