Follow
Kirjavalan kyläprojekti aloitettu 21.12.2023.
Valitse Toiminnot > Liity projektiin.
Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin
Kirjavalan kylä kuului Saaren kuntaan välillä 1929-2005. Sitä ennen ja sen jälkeen se on kuulunut Parikkalan kuntaan.
Emoprojektit
Johdanto Kirjavalan kylään
Kirjavalan kohdalle karttaan on merkitty kylä jo 1600-luvulla, ja 1700-luvulla sen nimeksi on merkitty Kirjavala (Kiriawala). Kirjavalan sijainti oli keskeinen, sillä lyhin ja helppokulkuisin venetie Laatokalta Saimaalle kulki Kokkolan- eli Hiitolanjoen kautta Simpelejärvelle, mistä päästiin Kirjavalanlahden itärannalta Kirjavalan kautta Rautjärvelle ja edelleen Pyhäjärven suuntaan. Kirjavalanlahteen laski myös idän suunnasta Suur-Rautjärvestä virtaava Kirjavalanjoki, joten kylästä oli erinomaiset vesireitit kaikkiin ilmansuuntiin.
Kirjavala on ollut vuosisatojen ajan Ruotsin/Suomen ja Novgorodin/Venäjän rajaseutua.
Yhteydet Kirjavalasta suuntautuivat alun perin etupäässä itään kohti Laatokan rantoja ja ortodoksit olivat enemmistönä kylässä aina 1600-luvulle asti. Kirjavalan lisäksi heitä asui Rautalahdella Parikkalassa. Kun Ruotsi lähti valloittamaan Kannasta ja käännyttämään kansaa, ortodoksit jättivät talonsa ja heidän tilalleen muutti luterilaisia uudisasukkaita, jotka siirtyivät kaskea raivaten kylästä kylään ja pitäjästä toiseen autiotilojen ja parempien elinmahdollisuuksien perässä. Näin Kirjavalan kylä kytkeytyi länteen eikä se ollut enää rajalla.
Savon ja Viipurin Karjalan vanha sukunimistö on suurelta osin yhteistä, sillä muuttoliike Karjalasta Savoon jatkui suhteellisen pitkälle keskiaikaan ja Ruotsin vallan aikana taas Viipurin lääniä asutettiin Savosta käsin. Luterilaiset Kohosen, Soikkelin ja Naukkarisen suvut olivat asettuneet Kirjavalaan jo ennen vuotta 1618.
Suur-Rautjärven pintaa laskettiin kaivamalla Kirjavalan kanava vuosina 1835–1838 ja sitä syvennettiin vielä vuosina 1920–1931. Näin järven rannoilta saatiin toista tuhatta hehtaaria uutta peltomaata. Tämän muistoksi on entisen Saaren kunnan keskustaan, Akonpohjaan, pystytetty Kanavankaivajien muistomerkki.
Toisen maailmansodan aikaan Kirjavalan koulussa toimi kenttäsairaala. Sotien jälkeen Kirjavalasta tuli jälleen rajaseutua.
Kirjavalaan kuuluu nk. alakylä kanavan suunnassa, yläkylä Kirjavalanmäen suunnassa sekä salokylä (Kirjavalansalo). Kirjavalassa on ollut kaksi kansakoulua, useita kauppoja, posti, osuuskassa, puhelinkeskus, meijeri, baari, käsityökoulu, maalaisliiton talo, sekä saha ja useita myllyjä kanavan varrella. Nykyisin näistä toiminnoista on jäljellä maalaisliiton talo, käsityökoulu, Kirjavalan kanava ja Suomen vanhin kyläkauppa, joka on toiminut yhtämittaisesti samassa rakennuksessa vuodesta 1873 asti. Muut rakennukset on purettu tai ne palvelevat eri käyttötarkoituksessa. Toki uusia toimintoja ja palveluita on tullut tilalle.
Lähteet:
2015: Sipin jalanjäljillä: Kirjavala - Горьковское (Viitattu 22.12.2023)
Raimo Pekonen 2006: Kaupoista (Viitattu 22.12.2023)
Sanna Wallenius 2023: Löydä kivat kesäkohteet ja taukopaikat Suomessa (Viitattu 22.12.2023)
Visit Parikkala: Muistomerkit (Viitattu 22.12.2023)
Wikipedia (sivut Kirjavala, Parikkala, Saari ja Kirjavalan kanava)
Taloja
(Tähän listausta)
Parikkalan kylät
Honkakylä I Innasennurkka I Järvenpää I Joensuu I Joukio I Kaljusenkylä I Kangaskylä I Kaukola I Kesusmaa I Kinnarniemi I Kirjavala I Kivijärvi I Koitsanlahti I Lamminkylä I Maironiemi I Mäntylahti I Melkoniemi I Mikkolanniemi I Oravaniemi I Poutala I Rasvaniemi I Rautalahti I Saarenkylä I Savikumpu I Tarnala I Tiviä I Tyrjä I Änkilä