Kylä: Kirkonkylä - Kyrkby, Helsingin pitäjä - Helsinge

Tämä projekti on perustettu Helsingin pitäjän kirkonkylässä asuneiden profiileille. Kylä on syntynyt samalle paikalle 1200-luvulla. Nykyisen kyläkeskuksen talot sijaitsivat muutamia talojen jakamisia lukuunottamatta samoilla tonteilla kuin jo 1500-luvulla. Kylässä on alkujaan 13 kantataloa, nykyään jäljellä kymmenen: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta jäljellä olevista suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.

Liittettyäsi profiin tähän projektiin, voit myös liitättää sen oikean talon alle, korvaten mahdollisesti jo kirjoitetun nimen linkillä profiiliin. Jos kyseessä on isäntä/emäntä, tarkenna mielellään vuodet kun olivat talossa isäntänä/ emäntänä tai sijoita kronologiseen järjestykseen. Kirkonkylässä oli vain muutamia torppia. Niitäkin saa lisätä projektiin.

Nyt aluksi projekti saattaa muistuttaa isäntäluetteloa, mutta tarkoitus on, että saamme tähän monipuolisuutta. Alkuperäisiä isäntiä ja tietoja taloista olen kirjannut Ilmar Talven, vuonna 1972 julkaistusta kirjasta Helsingin pitäjän kirkonkylä, josta ne löytyvät hivenen hujan hajan. Ne sisältävät epätarkkuusia, joita yhdessä voimme tarkentaa tämän projektin myötä. Nimien kirjoitusasu näin aluksi on sama kuin em. kirjassa, josta ne olen ottanut. Kylä säilyi hyvin ruotsinkielisenä 1900-luvun alkupuolelle saakka, lukuunottamatta palvelusväkeä.

Kirkonkylän kantatalot

Backas

• Michel Larsson isäntänä 1540-50
• poika Henrik Michelsson isäntänä 1556-1563
• Eric Knutsson isäntänä 1564

Toimi kestikievarina/ krouvina 1600-luvulla. Isovihan aikana Backas oli jakamaton talo, mutta heti sen jälkeen 1712 talo jaettiin kahteen osaan talopoikina Magnus Johansson ja Johan Månsson. Toisen tilan puolisko sai nimekseen Nygrannas.

• Backas I
  • Jacob Johansson Backas isäntänä 1724-1740
  • Anders Johansson isäntänä ainakin 1765
  • poika Henrik Andersson
  • Adolf Åberg isäntänä ainakin 1845
  • vävy Anders Victor Henriksson ja vaimo Catharina Åberg

1890-luvulla talosta erotettiin Björnbacka niminen osa.

• Björnbacka
• Backas II, eli Nygrannas
  • Henrik Hindersson Nygrannas isäntänä 1729-1756
  • vävy Hindric Ericsson Nygran isäntänä 1757-1780
  • edellisen poika isäntänä 1781-1795
  • vävy Johan Osenius (Klockarsin talosta)
  • vävy Mickel Winberg ja vaimo Maria Osenius

Björns

• Olof Persson vuonna 1511 (omisti yhdessä Tuomarilan Bengt Nilssonin kanssa)
• poika Per Olsson vuonna 1540
• poika Knut Persson isäntänä 1556-1571
• poika Thomas Knutsson isäntänä 1575-1600
• poika Mårten Thomasson isäntänä 1601-1610
• poika Thomas Mårtensson isäntänä 1611-1620
• veli? Erik Mårtensson isäntänä 1633
• Bertil isäntänä ainakin 1699
• Mattz Björn (nimenä 1711-1712 Mattz Ingman) isäntänä ainakin 1724
• vävy Eric Axelsson ja vaimona Lisa Björn isäntänä 1730-1762

Talo jaettiin tuolloin n. 1760 kahteenosaan ja Eric Axelssonin rinnalla on toinen isäntä Jöran Jöransson Björn. Isojaossa kaksi omistajaa olivat Mattz Blank ja Johan Michelsson.

• Björns I
  • Matts Blank isäntänä 1790 saakka. Vaimo Agneta Meijer
  • vävy Ludvig
  • Anders Eklund
  • Elias Björkholm ja Eva Andersdotter
• 1820-luvulla Björns kuului Björkholm-suvulle ja jaettiin kahtia vuonna 1828, jolloin toisen isännäksi tuli vävy pitäjänsuutari Johan Fredrik Less ja toista hallinnoi Gustaf Adolf Söderberg, joka omisti jo aiemmin Hannusas -talon. Vuonna 1860 tämä osuus siirtyi Olofsin talon leskirouva Sofia Eklundin hallintaan.
  • Johan Fredrik Less (Lesche) 1828-
  • Gustaf Adolf Söderberg 1828-
• Björns II
  • Johan Michelsson isäntänä 1765-1791
  • vävy
  • poika Henrik Johansson isäntänä 1799-
• 1820-luvulla Olander -suvulla, 1800-luvun loppupuolella talo siirtyi Svenska Småbrukarföreningen -yhdistykselle ja myytiin 1913 puoliksi Jalmar Falkille (talon nimimeksi Kallbäck) ja alkuperäinen Björns II August Aaltoselle.
  • August Aaltonen
• Kallbäck
  • Jalmar Falk

Danis

• Knut Jönssön 1540- (isä oli ilmeisimmin Kirkonkylän tunnetun kauppatalonpojan Jöns Olssonin poika)
• Marcus Jönsson 1556-1599 (joka omisti maata 1601 myös Mellunkylässä, Tomtebackassa, Malmilla, Veromiehen kylässä ja Nackeskogissa) Marcus on mahdollisesti edellisen veli tai sitten isä voisi olla toinen kirkonkylän talonpoika, eli Jön Larsson, s. 1526.
• poika Henrik Marcusson 1600-1626
• poika Hinrich Hindersson 1627-1660
• poika Hinrich Hindersson 1660-1680
• poika Hinrich Hindersson 1680-1740
• vävy? Anders Persson 1740-1763
• inspehtoori Elias Lucander, lampuotit viljelivät tilaa 1764-1820
• 1820-luvulla talo myytiin Boströmien suvulle ja vuonna 1841 talo jaettiin leskirouvan ja tytärten kesken, virallisesti 1850 vävyjen kesken. Syntyi Röd-Danis ja Grå-Danis. Vuonna 1872 kirkonkylän mylläri osti molemmat puoliskot 1872 ja yhdisti tilan takaisin ja sitten Sjöbergit ovat olleet talon isäntiä.
• Elias Boström
• Grå-Danis
  • vävy Adolph Rehn (Reini) ja vaimo Maria Helena Boström
• Röd-Danis
  • vävy Carl Fredrik Ruskelin
• mylläri Karl Fredrik Sjöberg

Hannusas

• Simon Hansson 1556
• Hans Simonsson 1547-1600

Lampuoteja ja ratsumiehiä 1600-1700 -luvuilla:

• Jacob Hindersson 1699
• kartanovouti Henrik Andersson Stubbe isäntänä 1749-
• poika Henrik Henriksson Stubbe
• Gustaf Söderberg (eli Gustaf Björns) 1808-
• poika Johan Emerik Söderberg
• poika Hannes Söderberg
• poika Frans Erik Söderberg

Juuns

• Jacob Sigfredsson isäntänä 1540 (omisti maata myös Veromiehenkylässä)
• Matts Larsson isäntänä 1571

Juuns oli 1600-luvulla kruunun maata ja talossa asui lampuoteja ja ratsumiehiä. Ilmar Talve epäilee kirjassaan Helsingin pitäjän kirkonkylä, että 1699 Juunsin talo oli palanut ja asukkaat ovat siirtyneet naapuriin Danisin taloon.

• Hinrik Thomasson isäntänä 1630-1670
• poika Johan Hindersson Ryttäre 1670-

1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa Juuns oli maanmittarin virkatalo

• maanmittari Samuel Brotherus isäntänä 1691-1694 vaimo Katarina
• lampuotina * Anders Classon 1699
• maanmittari Nicopensis 1703-1710

Isovihan jälkeen 1720-luvulta Juuns on ollut saman suvun hallussa:

• Henrik Henriksson 1724-
• vävy Erik Larsson
• poika Henrik Eriksson
• poika Karl Fredrik Söderberg 1830-1850
• Johan Fredrik Bergstedt
• vävy Frans Vilhelm Liljestrand 1862-1916
• poika Karl Oskar Liljestrand

Klockars, eli Kooss
1500-luvulla ja 1600-luvun alussa tilaa asutti sama suku:

• Hans Olsson isäntä 1515-1516 (oli Martinkylän kauppias talonpojan Göran Bonden sisarenpoika)
• Simon Hansson isäntä 1540-1550 (saattaisi olla kirkonkylässä asuneen kauppatalonpojan Hans Olssonin poika)
• Simon Larsson isäntä 1556-1581
• poika Erich Simonsson isäntä 1577-1602
• poika Hans Eriksson isäntä 1604-1608

Talon nimi tulee siitä, että 1600-1700 -luvuilla talossa asui useita lukkareita. Tila oli kruunmaata ja ratsutila.

• Knut Persson Klockare 1610-1616
• lampuoti Simon Mattsson 1616-1628
• vävy Simon Michelsson 1630-1650
• vävy ja ratsumies Mårten Sigredsson 1650-1670
• lukkari Johan Michelsson 1694-
• kappalainen Carsten Backman 1690-
• lampuoti Michel
• Clas Hindersson 1699
• lukkari Johan Johansson isäntä 1708-1730
• Hinrik Johansson isäntä 1740-
• vävy Erik Henriksson isäntä 1749-1779
• poika Erik Eriksson 1780-

1830-luvulta talo oli Osenius-suvun hallussa:

• Erik Johan Osenius isäntänä 1830-luvulla
• vävy Otto Wilhelm Lemcke vaimo Amanda Gustava Osenius, isäntäparina 1878-

Vuonna 1901 Klockarsista erotettiin Lindkulla niminen osa

• Lindkulla
  • Adolphine Lund

Knapas

• Jacob Morthensson isäntänä 1540-1550
• Henrik Olsson isäntä 1556-1571
• poika Mats Henriksson isöntä 1581-1599

1600-luvulla Knapas oli rälssimaata ja talossa asui useita lyhytaikaisia lampuoteja.

• Matts Jacobsson isäntänä 1694-1730

Talo jaettiin hänen poikiensa kesken 1750-luvulla:

• Gammal Knapas
  • Matts Mattsson
  • Hans Arvedsson 1761-1764
  • leski Catharina Johansdotter ja uusi puoliso renki Matts Mattsson 1767-1789
  • Henrik ja vaimo Maria 1799
  • tytär Anna ja Gustaf Lund 1820-1830 -luvulla
  • poika Robert Lund ja (Nygrannasin) Anna Maria Winberg 1841-
  • poika Robert Wilhelm Robertsson Lund ja Sofia Wilhelmina Lund (holhoojansa Edward Skogsterin tytär) isäntäparina 1866-
  • mylläri Karl Skogter osti talon 1900-luvun alussa ja piti kauppapuotia talossa 1910-1915
• Perikunta myi osan talosta Riddars-talon Söderbergin veljeksille tontti myytiin kunnalle, joka rakensi sille vanhainkodin.
• Nyknapas
  • Erik Mattsson isäntä 1761-1788
  • vävy Anders Falck 1788-1789
  • poika Elias Falck 1789-1792
  • isäpuoli Joseph Henriksson
  • poika Johan Fredrik Josephsson Åberg
  • poika Henrik Åberg 1845-1847
  • Johan Åberg
• 1900-luvun alussa Nyknapas myytiin Oskar Fagerströmille ja osa Riddarsin Söderbergin veljeksille ja sen jälkeen se muodosti Gammalknapasin maiden kanssa nykyisen Bollbacka nimisen tilan.

Olofs, entinen Lassas tai Larsas
Talon nimi muuttuu Olofsiksi vasta 1600-1700 lukujen vaihteessa sen jälkeen kun 1660-luvulta pitkälle 1700-luvulle talon isäntien nimenä oli Olof. Joissain lähteissä vielä vuonna 1724 tilan nimenä on Lassas/ Larsas ja toisaalta Olofs jo 1702.

• Knut hansson 1540-1550 (ilmeisesti hänen veljensä oli Klockarsin isäntä Simon Hansson v. 1540)
• Mårthen Thomasson 1556-1590
• poika Matts Mårtensson 1593-1600
• Clemets Mårtensson isäntänä 1608
• Hans Ericsson isäntänä 1610-1635
• lukkari Johan Mattsson
• nimismies Olof Grelsson isäntänä 1662-1694
• poika Hidric Olsson 1695-1723
• poika Olof Hendersson 1724-1740
• poika Henrik Olofsson 1749-1766
• poika Johan Hindersson Eklund 1758-
• poika Johan Johansson Eklund
• poika Johan Fredrik Eklund ja vaimo Helena Sofia Eklund, isäntänä 1830-1850

Riddars
1500-luvulla Riddars oli kylän ainoa rälssitalo ja nimen epäillään juontuvan tästä tila. 1500-1600-luvuilla tilalla asui useita lampuoteja. Vuosina 1650-1675 talossa asui vain tilapäisasukkaita.

• Henrik Olsson isäntänä 1540-1550, (joka vuosina 1556-1571 isännöi Knappasin taloa)
• Jacob Seffersson 1556
• poika Hans Jacobsson 1559-1593
• poika Mårten Hansson isäntänä 1594-1603
• Markus Mattsson isäntänä 1608-1629
• poika Matts Marcusson 1630-1640
• Mårten Carlsson isäntänä 1693-1703, (minkä jälkeen hän muutti Rutarsin taloon 1706-1708)
• Mårten Rijbom, jolla oli vuosina 1724-1730 talossa kestikievari
• poika Mårten Carlsson isäntänä 1761-1790 jatkaen Riddars II isäntänä kts. alla

Talo on jaettu 1765-1766 Riddars I eli Söderbergs ja sen vieressä samalla tontilla on Riddars II eli Redlins.

• Riddars I eli Söderbergs
  • Johan Michelsson isäntänä 1771-1789
  • poika Michel Johansson 1790-
  • poika Johan Michelsson -1840
  • poika Johan Fredrik Söderberg isäntänä 1834-1868
  • poika Johan Fredrik Söderberg 1868-1905
  • poika Artur Fredrik Söderberg
• Riddars II eli Redlins
  • em. Carl Mårtensson
  • poika Johan Carlsson isäntänä 1790-1800
  • poika Elias Johansson Redlin isäntänä 1808-1837 vaimo Rutarsin talosta Gustava Fredrika Carlsdotter Redlin
  • lesken uusi puoliso Gustaf Adolf Öhman 1838-1850
  • Redlinin poika Johan Fredrik Redlin isäntänä 1850-1854
  • lesken uusi puoliso pitäjänseppä Gustaf Edward Berglöf isännöi 1864-1872
  • Öhmannin poika Gustaf Adolf Öhman (myöh. Redlin) 1873-
  • Karl Fridolf Redlin isäntänä 1905
  • poika Karl Fridolf Redlin isäntänä 1906-1926
  • sisar Fanny Redlin emäntänä 1927-

Rutars
Talon nimi Rutars johtuu ilmeisesti 1500-luvun alusta saakka asuneisiin Rwdi- (1511) Ruthe tai Rut -suvusta (1540-1550).

• lautamies Lasse Rwdi 1511
• poika Oloff Larsso Ruthe/ Rut 1540-1550
• Lars Mattsson 1556-1571
• Mats Larsson 1573-1585
• poika Michen Mattsson isäntänä 1586-1600
• Erik Michelsson isäntänä 1620-1631
• poika Arfwed Eriksson 1632-1657 (maakirjassa mainitaan vuoteen 1711)
• poika Erik Arfwedsson isäntänä 1662-1670
• Mårten Thomasson (oli 1675 paennut talostaan)
• Anders Classon isäntänä 1677-1694 vaimo Anna
• lanko Johan Henricsson 1691-1702
• veli ? Erich Henricsson Rutars 1709-1711 ja vaimo Sophia Rutars
• poika Johan Ericsson Rutars isäntänä 1712-1744 ja emäntänä Beata Ericsdotter Rutars
• poika Jacob Johansson Rutars isäntänä 1745-1779 ja emäntä Anna Johansdotter Rutars

Jacob Johansson oli Rutarsin isäntä n. vuoteen 1776. Tämän jälkeen pojastaan Anders Jacobsonista tuli jakamattoman talon isäntä, mutta vuosina 1779-1780 talo jaettiin kahtia ja Andersista tuli Nedre Rutarsin isäntä. Pikkuveli Johanin taloa kutsittiin nimellä Övre Rutars, tosin talo siirrettiin myöhemmälle paikalleen vasta Johanin pojan toimesta 1800-luvun alussa. ( Ilmar Talve, 1972. Helsingin pitäjän kirjonkylä. s.40)

• Nedre Rutars eli Bäskäs v. 1791->
  • Anders Jacobsson Bäskas isäntänä 1779-1791 ja emäntänä Maria Henricsdotter Bäskas
  • vävy Carl Alexander Eriksson Lönngrén isännäksi 1791-1834 ja emäntänä Anna Christina Andersdotter Lönngrén
• Talosta käytettiin myös nimeä Kallebäskis , lukuiste Kalle-nimisten isäntien vuoksi
  • poika Karl Gustaf Lönngrén isäntänä vuoteen 1834-1846 ja emäntänä Gustava Wilhelmina Lönngren
  • poika Karl Fredrik Lönngren isäntänä 1857-1900 ja emäntänä Maria Sofia Lönngren
  • poika Fredrik Wilhelm Lönngren isäntänä 1900-1932 ja ensimmäinen vaimo oli Knapasin talon tytär Matilda Wilhelmina Lund ja hänen kuoltuaan Emilia Sofia Lönngren
  • poika Karl Vilhelm Lönngren
  • poika Oskar Vilhelm Lönngren
• Övre Rutars
  • Johan Jacobsson Rutars isäntänä 1780-1804
  • poika Johan Johansson Bäckström, joka siirsi talon uudelle tontille 1805-1844
  • poika ja kestikievarin pitäjä Johan Bäckström 1844-1869
  • poika Johan Evert Bäckström isäntänä 1868-1914
  • poika Evert Rafael Bäckström isäntänä 1914-1956

Hävinnyt talo

• veljekset Knut, Jön ja Marcus Jönsson 1500-luvun alussa
• Jön Larsson mainittu 1526
• lampuoti Henrik Andersson 1620
• Lasse Erichsson, viimeinen isäntä 1615-1631

Vuonna 1673 tila oli ilman rakennuksia ja rappiolla ja jonka peltoja naapurit viljelivät. Itse talo oli hävinnyt 1630-1660

Nilsas, kappalaisen talo
Kappalaisia on seurakunnassa ollut 1500-luvulta alkaen

• kappalainen Carsten Backman 1691-1708, (vuodet 1782-1791 asui Klockarsin talossa Johan Michelssonin luona
• kappalainen
• kappalainen

Vuonna 1856 rakennettiin uusi pappila ja kappalaisen talo siirrettiin uudelle tontille

Pappila
Helsingin pitäjä muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi 1400-luvun alussa. 1500-luvulla kirkkoherra asuivat todennäköisesti kirkonkylässä, mutta 1652-1865 seurakunta kuului Helsingin kaupunkiseurakunnan yhteyteen ja kirkkoherrat asuivat pappilassa lähinnä vain kesäisin. Pappila paloi 1719 ja uusi pappilarakennetti 1791. Jälleen uusi pappila rakennettiin 1856, mikä paloi 1896 ja nykyinen pappila on rakennettu 1897.

• kirkkoherra Sigfrid 1571

Lukkarin talo
Lukkarit asuivat 1500-luvulla kylän taloissa, esim lukkari Eskin 1587 ja 1600-1700 -luvuilla Klockarsin talossa. Lukkarin talo rakennettiin 1700-luvun loppupuolella.

• lukkari Ossenius -1782
• poika lukkari Ossenius 1782-1797
• lukkari Carl Enckell 1813-1851 rakennutti omalla rahalla oman rakennuksen, joka hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1851 purettiin ja myytiin.