Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Elsa Sofia Qvick (1888 - d.)
    Född: Sipoo lastenkirja 1880-1889 (AP) Sivu 115-116 Eriksnäs Bulsäng, Långvarp ; SSHY / Viitattu 14.06.2024
  • Lovisa Emelia Blomster (1863 - 1930)
    Född: Helsingin pitäjä syntyneet 1851-1865 (ES241) 02.1863 ; SSHY / Viitattu 13.06.2024 Sipoo rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa 9) Sivu 585 Yttre Holmarna Krokholm ; SSHY / Viitattu 13.06.2024 Död: Sip...
  • Adolf Lindroos (1810 - d.)
    Leppävirta rippikirja 1847-1856 (MKO1-45 12 I-IV) Sivu 287 Kotalaks 35 Lukkarinniemi ; SSHY / Viitattu 12.06.2024 Leppävirta rippikirja 1847-1856 (MKO1-45 12 I-IV) Sivu 521 Leppävirta Inhyses ; SSHY /...
  • Johan Mathias Faller (1807 - 1861)
    Födelse , syntymä Äktenskap 1 , avioliitto 1 Sibbo 26.12.1836 Östersundom gård Drg. enkl. Joh. Matthias Faller Timmermans enk. Gustafva Fred. Byman Östers: gård Flyttar från Sibbo till Hels...
  • Maria Johansdotter (1821 - d.)
    Syntymämerkintää ei löydy Hausjärveltä, ei myöskään Hiski-haulla. Rippikirja väittää hänen syntyneen Hausjärvellä, mutta tulleen Tuusulasta 1845 Hausjärvelle. Tuusulassa: Tuusulan seurakunnan arkisto ...

Tämä on sukututkimussivusto Helsingin maalaiskunta - Helsinge (Hellsingin pitäjä) -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

  • Ennen v. 1972 Helsingin maalaiskunnan sekä Helsingin pitäjän alueella syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki vaikuttaneet henkilöt lisätään Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge projektiin Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge
  • Kaikki v. 1972 jälkeen syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki Vantaan kaupungin alueella vaikuttaneet henkilöprofiilit liitetään Vantaa paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi , ei siis enää niitä liitetä Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge

Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge on osa alueellista Uusimaa ja Kymenlaakso -projektia.

Kylät

Helsingin maalaiskunnassa on 46 kylää: Baggböle (Pakinkylä), Biskopsböle, Botböle (Puotinkylä), Brutuby, Brändö (Palosaari), Degerö, Domarby (Tuomarinkylä), Drumsö, Fastböle, Hanaböle, Haxböle, Hertonäs (Herttonainen), Håkansböle, Hämeenkylä (Tavastby), Kirkonkylä, Kvarnbacka, Kånala, Kårböle, Kottby (Käpylä), Käinby, Lappböle, Lillhoplaks (Pikku Huopalahti), Malm (Malminkylä), Mellungsby (Mellunkylä), Munkkiniemi (Munksnäs), Mårtensby (Martinkylä), Nackböle, Nordsjö, Oulunkylä (Åggelby), Pappila, Ripuby, Seutula (Sjöskog), Sillböle, Skattmansby, Skomakarböle, Sottungsby, Staffansby (Tapaninkylä), Tali, Tikkurila (Dickursby), Turholm, Tolkby, Tomtbacka, Vik, Vinikby, Västersundom ja Övitsböle.[348]

Helsingin pitäjän historiaa

1351 Helsingin pitäjä esiintyy vanhimmissa asiakirjoissa.

1550 Helsingfors-nimisen kaupungin synty pitäjään

1865 Helsingin maalaiskunta (ruotsiksi Helsinge) syntyy.

1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi

1974 Vantaan kaupungiksi.

Helsingin pitäjän kehitykseen yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Turusta Helsinkiin. Vielä vuonna 1805 suuralueen hallintoyksiköistä Helsingin pitäjän asukasluku oli 4 840, Viaporin 4 606 ja Helsingin 4 337. Kuudenkymmenen vuoden kuluttua pitäjässä oli noin 7 000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta.
Vuotta 1865 pidetään Vantaan historiassa merkittävänä, koska silloin säädettiin Suomen kunnallishallinto ja Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki – tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors – Helsinginkoski) – on antanut nimensä myös Helsingille (Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun pitäjäjärjestelmä lakkautettiin.

Vantaan alue on vanhaa hämäläistä aluetta, ( Hämeenkylä Vantaalla) Samaista Helsingin jokea hämäläiset kutsuivat joen alkulähteillä Hausjärvellä Vantaanjoeksi. Joki saa alkunsa Hausjärvellä olevasta Erkylänjärvestä ja sen lähistöllä sijaitsee Vantaa-niminen kylä. Vantaanjoki (Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.
Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

Tarkentavia projekteja

Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta
Helsingin maalaiskunnan maatilat
Helsingin pitäjän pappisluettelo
Puistola – kylä Helsingin maalaiskunnassa ja Helsingissä

Vantaan projektit

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

Lisätietoja

PROJEKTIKUVA:
Kuvassa Pyhän Laurin kirkko kellotapuleineen vuonna 1937. Monet matkailijat tulivat kaukaa ihastelemaan kirkkoa, joka on seudun vanhin rakennus (rakennettu 1450-luvulla). Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

'Projekti perustettu 5.9.2017

Tämä on sukututkimussivusto Helsingin maalaiskunta - Helsinge (Hellsingin pitäjä) -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

  • Ennen v. 1972 Helsingin maalaiskunnan sekä Helsingin pitäjän alueella syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki vaikuttaneet henkilöt lisätään Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge projektiin Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge
  • Kaikki v. 1972 jälkeen syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki Vantaan kaupungin alueella vaikuttaneet henkilöprofiilit liitetään Vantaa paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi , ei siis enää niitä liitetä Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge

Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge on osa alueellista Uusimaa ja Kymenlaakso -projektia.

Kylät

Helsingin maalaiskunnassa on 46 kylää: Baggböle (Pakinkylä), Biskopsböle, Botböle (Puotinkylä), Brutuby, Brändö (Palosaari), Degerö, Domarby (Tuomarinkylä), Drumsö, Fastböle, Hanaböle, Haxböle, Hertonäs (Herttonainen), Håkansböle, Hämeenkylä (Tavastby), Kirkonkylä, Kvarnbacka, Kånala, Kårböle, Kottby (Käpylä), Käinby, Lappböle, Lillhoplaks (Pikku Huopalahti), Malm (Malminkylä), Mellungsby (Mellunkylä), Munkkiniemi (Munksnäs), Mårtensby (Martinkylä), Nackböle, Nordsjö, Oulunkylä (Åggelby), Pappila, Ripuby, Seutula (Sjöskog), Sillböle, Skattmansby, Skomakarböle, Sottungsby, Staffansby (Tapaninkylä), Tali, Tikkurila (Dickursby), Turholm, Tolkby, Tomtbacka, Vik, Vinikby, Västersundom ja Övitsböle.[348]

Helsingin pitäjän historiaa

1351 Helsingin pitäjä esiintyy vanhimmissa asiakirjoissa.

1550 Helsingfors-nimisen kaupungin synty pitäjään

1865 Helsingin maalaiskunta (ruotsiksi Helsinge) syntyy.

1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi

1974 Vantaan kaupungiksi.

Helsingin pitäjän kehitykseen yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Turusta Helsinkiin. Vielä vuonna 1805 suuralueen hallintoyksiköistä Helsingin pitäjän asukasluku oli 4 840, Viaporin 4 606 ja Helsingin 4 337. Kuudenkymmenen vuoden kuluttua pitäjässä oli noin 7 000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta.
Vuotta 1865 pidetään Vantaan historiassa merkittävänä, koska silloin säädettiin Suomen kunnallishallinto ja Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki – tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors – Helsinginkoski) – on antanut nimensä myös Helsingille (Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun pitäjäjärjestelmä lakkautettiin.

Vantaan alue on vanhaa hämäläistä aluetta, ( Hämeenkylä Vantaalla) Samaista Helsingin jokea hämäläiset kutsuivat joen alkulähteillä Hausjärvellä Vantaanjoeksi. Joki saa alkunsa Hausjärvellä olevasta Erkylänjärvestä ja sen lähistöllä sijaitsee Vantaa-niminen kylä. Vantaanjoki (Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.
Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

Tarkentavia projekteja

Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta
Helsingin maalaiskunnan maatilat
Helsingin pitäjän pappisluettelo
Puistola – kylä Helsingin maalaiskunnassa ja Helsingissä

Vantaan projektit

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

Lisätietoja

PROJEKTIKUVA:
Kuvassa Pyhän Laurin kirkko kellotapuleineen vuonna 1937. Monet matkailijat tulivat kaukaa ihastelemaan kirkkoa, joka on seudun vanhin rakennus (rakennettu 1450-luvulla). Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

'Projekti perustettu 5.9.2017

Tämä on sukututkimussivusto Helsingin maalaiskunta - Helsinge (Hellsingin pitäjä) -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

  • Ennen v. 1972 Helsingin maalaiskunnan sekä Helsingin pitäjän alueella syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki vaikuttaneet henkilöt lisätään Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge projektiin Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge
  • Kaikki v. 1972 jälkeen syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki Vantaan kaupungin alueella vaikuttaneet henkilöprofiilit liitetään Vantaa paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi , ei siis enää niitä liitetä Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge

Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge on osa alueellista Uusimaa ja Kymenlaakso -projektia.

Kylät

Helsingin maalaiskunnassa on 46 kylää: Baggböle (Pakinkylä), Biskopsböle, Botböle (Puotinkylä), Brutuby, Brändö (Palosaari), Degerö, Domarby (Tuomarinkylä), Drumsö, Fastböle, Hanaböle, Haxböle, Hertonäs (Herttonainen), Håkansböle, Hämeenkylä (Tavastby), Kirkonkylä, Kvarnbacka, Kånala, Kårböle, Kottby (Käpylä), Käinby, Lappböle, Lillhoplaks (Pikku Huopalahti), Malm (Malminkylä), Mellungsby (Mellunkylä), Munkkiniemi (Munksnäs), Mårtensby (Martinkylä), Nackböle, Nordsjö, Oulunkylä (Åggelby), Pappila, Ripuby, Seutula (Sjöskog), Sillböle, Skattmansby, Skomakarböle, Sottungsby, Staffansby (Tapaninkylä), Tali, Tikkurila (Dickursby), Turholm, Tolkby, Tomtbacka, Vik, Vinikby, Västersundom ja Övitsböle.[348]

Helsingin pitäjän historiaa

1351 Helsingin pitäjä esiintyy vanhimmissa asiakirjoissa.

1550 Helsingfors-nimisen kaupungin synty pitäjään

1865 Helsingin maalaiskunta (ruotsiksi Helsinge) syntyy.

1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi

1974 Vantaan kaupungiksi.

Helsingin pitäjän kehitykseen yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Turusta Helsinkiin. Vielä vuonna 1805 suuralueen hallintoyksiköistä Helsingin pitäjän asukasluku oli 4 840, Viaporin 4 606 ja Helsingin 4 337. Kuudenkymmenen vuoden kuluttua pitäjässä oli noin 7 000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta.
Vuotta 1865 pidetään Vantaan historiassa merkittävänä, koska silloin säädettiin Suomen kunnallishallinto ja Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Samalla seurakunta sai takaisin itsenäisen asemansa omana kirkkoherrakuntanaan. Malmin radanvarsikeskuksesta kehittyi maalaiskunnan hallinnollinen keskus.

Vantaan nimien historia ja alkuperä

Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki – tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors – Helsinginkoski) – on antanut nimensä myös Helsingille (Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun pitäjäjärjestelmä lakkautettiin.

Vantaan alue on vanhaa hämäläistä aluetta, ( Hämeenkylä Vantaalla) Samaista Helsingin jokea hämäläiset kutsuivat joen alkulähteillä Hausjärvellä Vantaanjoeksi. Joki saa alkunsa Hausjärvellä olevasta Erkylänjärvestä ja sen lähistöllä sijaitsee Vantaa-niminen kylä. Vantaanjoki (Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on vanhastaan ollut Vantaa (Vanda) -niminen kylä, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.
Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

Tarkentavia projekteja

Kylä: Hämeenkylä - Tavastby, Helsingin maalaiskunta
Helsingin maalaiskunnan maatilat
Helsingin pitäjän pappisluettelo
Puistola – kylä Helsingin maalaiskunnassa ja Helsingissä

Vantaan projektit

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

Lisätietoja

PROJEKTIKUVA:
Kuvassa Pyhän Laurin kirkko kellotapuleineen vuonna 1937. Monet matkailijat tulivat kaukaa ihastelemaan kirkkoa, joka on seudun vanhin rakennus (rakennettu 1450-luvulla). Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

'Projekti perustettu 5.9.2017