Follow
Tämä projekti on Taipalsaaren kyläprojekti, perustettu 11.8.2022. Perustajana Päivi Tupakka.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Kyläniemi on saari tai 1700-luvun lopulla rakennetun kanavan mantereesta erottama niemi keskellä varsinaisen Saimaan Suur-Saimaata Taipalsaarella Etelä-Karjalassa. Saarena se on Suomen sisävesien 20. suurin saari.
Kyläniemi on 13,8 kilometriä pitkä, 6,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 23 neliökilometriä. Se on osa toisena Salpausselkänä tunnettua muodostumaa, joka kulkee Suur-Saimaan poikki itä-länsi-suunnassa. Se on viime jääkauden loppuvaiheessa syntynyt reunamuodostuma, jonka päällimmäisenä on paksu kerros hiekka ja soraa. Kyläniemi on ollut niemi ennen kuin se katkaistiin tyven kapeimmasta kohdastaan avokanavalla. Kanava on nykyään 190 metriä pitkä ja 90 metriä leveä. Kanavassa kulkee syväväylä, jolla on 2,4 metrin syväys. Kyläniemen pohjoispuolelle aukeaa laaja Myhkiönselkä, jota reunustaa lännessä saaristo Petranselän eteläpuolella. Länsipuolella levittäytyy Hietasaarenselkä, jota seuraa etelämpänä Mäntysaarenselkä. Kyläniemen ja vastarannan Suuren Sarviniemen välissä virtaa Rastinvirta. Lähes kaikki Saimaan vedet virtaavat sen läpi. Ne johtavat Ilkonselälle, jonka itäpuolella on Kyläniemen eteläpuolella vierekkäin Lamposaarenselkä ja Huuhanselkä. Kutveleen kanava tuo hieman vettä Myhkiönselältä Huuhanselälle.
Saaren itäosa on seitsemän kilometriä pitkä ja se haarautuu lännessä Suikassa kahdeksi niemeksi, joiden väliin jää Suikanlahti. Itäinen osa kohoaa yli 100 metrin korkeuteen mpy. Saimaasta ja keskiosa muodostaa tasalakisen kangasmaaston. Etelärannassa on varsin jyrkkä ja korkea hiekkainen rinne, joka päätyy suoraan veteen. Pohjoisessa rinne laskee paljon ennen rantaa epäyhtenäisenä vyöhykkeenä alavalle ja tasaiselle ranta-alueelle. Itäosasta työntyvät pohjoiselle järvenselälle terävinä nieminä Someronniemi, Ahoniemi ja Lehtiniemi. Etelärannassa erottuu vain Vaivionniemi. Luoteeseen jatkava haara on neljä kilometriä pitkä ja kolme kilometriä leveä niemi. Vaikka se onkin paikoitellen tasalakista kangasmetsää, on täällä palon painaumia ja kankaremaastoa. Täällä erottuvat Soukkioniemi, Pieniniemi ja Lahdenniemi. Kaakkoon työntyvä niemenhaara on lähes kahdeksan kilometriä pitkä ja se on 0,2–2,1 kilometriä leveä. Niemessä sijaitsee Hentulan kylä.
Niemen tyvi on matalaa aluetta, mutta sitten siinä erottuu aluksi kapea harjanne, mutta jatkossa esiintyy leveitä ylänköjä. Taipaleen ja Turpainniemen kohdilla ne ovat leveitä ja kohoavat yli 100 metrin korkeuteen. Täällä sijaitsee myös retkeilykohde Rastinniemi. Somerniemen ja Ahoniemen välissä sijaitsee suojeltu Saunasaari. Myhkiönselän länsipuolella on saaristo, jossa on esimerkiksi Ojatsunsaari, Lamposaari, Petrasaari, Ruokolahdensaari ja Peräsaaret. Kyläniemen länsipuolella sijaitsee Hietasaari. Hentulan etelärannalta näkyvät Talsionsaari ja Korkiatsaaret ja Vaivionniemen eteläpuolella toinen Lamposaari.
Saaren korkein kohta sijaitsee länsiosan pohjoispäässä Kiiperikukkulalla, joka kohoaa 120 metrin korkeuteen mpy. Etelämpänä olevat Häränrinteet ovat viisi metriä matalammat. Saaren pitkittäissuunnassa kulkee muodostuma, jonka korkeus vaihtelee 20–45 metrin korkeuteen Saimaan vedenpinnasta. Saarella on vain neljä lampea. Itäosan pohjoisrannassa sijaitsee Lehtiniemenlampi, joka laskee Lehtiniemen länsipuoliseen lahteen. Siitä etelään toisen rannan läheisyydessä on Vehka-ahonlampi, jolla ei ole laskuojaa. Lampea ympäröivä suo on kuitenkin ojitettu. Suikan pohjoispuolella on Letkuvalampi, jota ympäröi avosuo ja kosteikko. Suurin lampi on Varastinlampi, jossa on pieni saari. Se sijaitsee Hentulaan johtavan tien lähellä. Siihen on johdettu läheisen Varastinsuon kuivatusojat, joiden kautta lampi myös laskee Suikanlahteen.
Saaressa asuu noin 25 asukasta koko vuoden ja niiden lisäksi on noin 400 vapaa-ajan asukasta. Vuonna 2009 Kyläniemessä oli 25 vakituista asukasta, 93 vapaa-ajan asuntoa ja 372 vapaa-ajan asukasta. Asukkaat asuvat lähinnä Suikassa ja Hentulassa. Saarelle pääsee Ruokolahden puolelta Syyspohjasta kantatieltä 62 haarautuvasta yhdystietä 14865, joka tulee Utulan kautta Rehulaan lossirantaan. Kyläniemen lossi vie 450 metrin ylityksellä saaren itäpäähän. Tie seuraa pohjoisrantoja ja Suikan kohdalla se haarautuu Hentulaan johtavaksi tieksi. Saaren aluetta on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sen pohjana on toisen Salpausselän kangasmaastot ja sitä ympäröivät viljelyyn sopivat loivat rinnealueet. Asukkaista neljäsosa saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja muut käyvät töissä kauempana. Kutveleen kanavassa kulkee Taipalsaaren ja Ruokolahden välinen kuntaraja.
Kutveleen kanava
Nimensä mukaisesti Kyläniemi oli aikaisemmin niemi, mutta Kutveleen kanavan rakentaminen vuosina 1792–1793 teki siitä saaren. Kanavan rakentamisen syy on ollut Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkeminen Saimaan yli venäläisten kannalta hankalalla tavalla. Jotta kaupankäyntiä voitiin käydä ilman rajatulleja, piti kulkuveneitä varten kaivaa joitakin kanavia Venäjän puolelle. Samalla voitiin liikutella sotaväkeä paikasta toiseen ilman ruotsalaisten väliintuloa. Kutveleen kanava ei ollut kaupallisesta syistä johtuen aivan välttämätön, mutta se lyhensi matkaa suuresti. Aluksi kanava oli 10 metriä leveä, mutta sitä on levennetty 1950-luvulla ja 1977.
Saaristolaiselämää
Saarta kiinteästi asuttaneet asukkaat, joista on tietoa viimeistään 1500-luvulta, ovat liikkuneet asioinnillaan kesäisin veneillä ja tavisin jäätä myöten esimerkiksi Imatralle Vuokseniskalle. Säännöllinen laivaliikenne alkoi 1900-luvun alussa ja jatkui vuosisadan puoliväliin. Saaren laivarantoja oli ainakin Karonniemessä ja Kutveleessa. Utalan kautta rakennettiin Rehulaan maantie 1930-luvulla. Saaren elämäntyyli on säilynyt maatalousvaltaisena, jossa kalastuksella ja metsätaloudella on elinkeinoina ollut suuri merkitys.